Zoo alkaa kannattaa hyvin kun matkailualueen houkuttelevuutta lisätään:
Rakentamalla keilahalli.
Kunnostamalla hotelli.
Laajentamalla hotellia.
Kunnostamalla kylpylä.
Rakentamalla uusi valtatie 18.
Sähköistämällä Haapamäen rata (kansanedustajan ehdotus, vanha)
Laittamalla lentoyhteydet Ähtäriin kuntoon.
Ja yhtä ja toista muuta vielä, mutta ehdottomasti jonkun muun kuin Zoon rakentamana.
Ja kappas vaan, kävijöitä riittää ja Zoo tuottaa voittoa. Kansantalouden ja kuntataloudenkin kannalta tulos voi mennä pakkasen puolelle.
Eikö tuollaiset elukat pitäisi tuoha paikkaan, jossa infra on jo valmiina? Onko tässä mitään järkeä? No, täällä ne nyt ovat kuitenkin.
Rakentamalla keilahalli.
Kunnostamalla hotelli.
Laajentamalla hotellia.
Kunnostamalla kylpylä.
Rakentamalla uusi valtatie 18.
Sähköistämällä Haapamäen rata (kansanedustajan ehdotus, vanha)
Laittamalla lentoyhteydet Ähtäriin kuntoon.
Ja yhtä ja toista muuta vielä, mutta ehdottomasti jonkun muun kuin Zoon rakentamana.
Ja kappas vaan, kävijöitä riittää ja Zoo tuottaa voittoa. Kansantalouden ja kuntataloudenkin kannalta tulos voi mennä pakkasen puolelle.
Eikö tuollaiset elukat pitäisi tuoha paikkaan, jossa infra on jo valmiina? Onko tässä mitään järkeä? No, täällä ne nyt ovat kuitenkin.
Vastaukset 17
Vanhimmat
"...kannattaa hyvin kun matkailualueen houkuttelevuutta lisätään:
Rakentamalla keilahalli, kunnostamalla hotelli, laajentamalla hotellia, kunnostamalla kylpylä."
Olikohan tässä jo välttämätön ?
Tarkemmin ajatellen, oikeastaan tarvittaisiin vielä kansainvälinen konferenssikeskus, ympärivuotinen soutustadion, eikä haitaksi olisi myös eksoottisten kylpyjen aktiivitarjonta vieraille, alkaen japanilaista ja Keski-Amerikan kylpytavoista, unohtamatta läheisempiä Rooman ajan vaihtoehtoja.
Luontoaiheita unohtamatta, täysin perisuomalainen vesireitti ja koskimaisema, kultturiperinnöksi alkuperäistilaan entisöitynä varhaisen teollisen aikakauden vaikutuksista ja jäänteistä, toimivaksi rauhoittavaksii keitaaksi kiireisille kävijöille.
Myöhemmin ehkä kulinaristien etninen keidas, erilaisia makuja ja keittiöitä maailmalta, unohtamatta Afrikan ja Tyynen meren saarten erikoisuuksia.
Kasvihuoneilmiön vahvistuessa harkinnassa voisi olla myös jo ympäristöä elävöittävä ja virkistävä mikroilmastoa viilentävä paikallinen sademetsä tai useitakin erilaisia ilmastovyöhykkeitä, tavanomaisen vähitellen väistyvän sub-arktisen lisäksi.
Tämä kaikki edellyttää jo päivittäisiä lentovuoroja, joten kansainvälinen lentokenttä vaatisi välttämättä jo toisen kiitotien pidentämistä, ellei mini-avaruuslentokeskus olisi pienten yksityisalusten yleistyessä jo sopivampi.
Paljonkos tuon toteuttaminen maksaisi / Ahterilainen veronmaksaja?
Hänhän kuitenkin loppujen lopuksi on se joka viulut maksaa. Ja pandat.
taisi olla enempi mittakaavaan sopiva parodia kun vakava aikomus
onneksi varmasti mahdoton
laskemattakin
"Tarkemmin ajatellen, oikeastaan tarvittaisiin vielä kansainvälinen konferenssikeskus,"
Hyvä havainto. Konferenssikeskus tarvitaan ehdottomasti, sellainen, jossa kaupungin ja Zoon johto voi jakaa talousoppejaan opetuslapsilleen, joita tulee kaikkialta maailmasta. Kaikki haluavat ottaa opiksi Ähtärin talousihmeestä. Kuinka luotiin kansainvälisen matkailun keskus keskelle ei mitään. Vesa Keskinen jakaa bisnestaitojaan myös.
Voi käydä myös niin, että muutaman vuoden päästä tarhaelukoita ei halua nähdä kukaan ja Keskinen on vaikeuksissa nettikaupan takia ja Ähtäristä puhutaan varoittavana esimerkkinä. Alkuperäinen elukkapuistoidea kotimaisine eläimineen luonnonmukaisissa oloissa olisi ollut ihan kestävä. Pienemmät tulot, paljon pienemmät menot, enemmän voittoa.
Totta,suuruuden hulluus rahattomille ja öky päättäjille on toimimaton yhtälö.
Konkurssin tehneet päättäjät ovat olleet aina egonomian,kehityksen este.
Tervettä yrittäjyyttä ei sallita koko Ähtärissä
Ei hyvältä näytä.... onneksi en maksa verojani Ähtäriin.
Eipä se kannatakaan,kun eivät osaa laskee
Toimiva ja hyvä majoitustarjonta taitaa kuitenkin ihan oikeasti olla matkailun kehittymisen edellytys. Vastaavasti kiinnostavat matkailukohteet lisäävät hotellipalveluiden kysyntää. Keilahalli ei kuulu sen asian kanssa samaan sarjaan. Ainakin minä yllätyn, jos hotelli ei tee tänä vuonna (2018) reilua tulosparannusta vuoteen 2017 nähden ja selvästi voitollista tulosta. Jos hotelli tekee hyvää voittoa, siitä riittänee jotain myös sekä välttämättömiin perusparannuksiin nykyisessä hotellissa. Hotellin laajennus voisi olla bonusta, mutta se ei ole välttämätön asia samalalla tavoin kuin huonokuntoisimpien hotellihuoneiden kunnostaminen. Matkailusivustoilla osa hotellin kunnostamattomista huoneista on kerännyt aika karuja arvioita. Sellaisiin millään hotellilla ei ole varaa. Joten kunnostusta on käytännössä pakko tehdä, tai sulkea huonoimmat huoneet, jottei muun hotellin maine heikkene niiden takia. Osa huoneista on ilmeisesti jo uusittukin, mutta kaikkia ei ole.
Muitakin majoitusvaihtoehtoja on olemassa kuin yksin hotellit, niiden keskittyneiden vaihtoehtojen sijaan.
Bed-breakfast, rantamökit ym. muut perinteiset ja uudet vaihtoehdot ovat kesäaikoina täysin vaihtoehtoja autoilla liikkuville.
Valintoja ohjaavat nykyisin pitkälle myös lyhytaikaisen majoituksen hintakin ja useinkin lyhytaikainen tarve saa etsimään muitakin, erilaisiakin vaihtoehtoja.
Se voi olla myös oleellinen osa vapaa-ajan sisältöä uudella paikkakunnalla.
Sopivien ja kilpailukykyisten vaihtoehtojen monipuolisuus onkin eräs tekijä, joka voi unohtua yksipuolisissa vaihtoehdoissa.
Kaikille kaikki ei sovi, eikä matkailija ole standardihenkilö.
Niitä on lopuksi vähän.
Lentokentän kunnostus olisi kiireellisin. Vähän kaukana se on, mutta eipähän pandat häiriinny alvariinsa ramppaavista jumbojeteistä. ✈️🛫🛬
Terminaalia täytyy myös laajentaa nykyajan vaatimukset täyttäväksi ja tie asfaltoida, niin hyvä tulee.
"Rakentamalla keilahalli.
Kunnostamalla hotelli.
Laajentamalla hotellia.
Kunnostamalla kylpylä."
Vaikein ratkaistava kysymys taitaa puuttua listalta ?
Mikä tuo kävijöitä ja tuloja niin että tulojen suhde menoihin on suuri ja menot vähäiset ?
Majoituksessa se toteutuu joskus suurissa keskuksissa ja kaupungeissa, jotka riittävät täyttämään laajat kävijäodotukset sellaisenaan. Se tarvittava on jo olemassa valmiina siellä ulkopuolella.
Niissäkään hotellin koko tai mittavuus ei aina ole se ratkaiseva.
Voi olla että pienimuotoisuus ja maanläheisyys on usein se valinnan ratkaiseva.
Kuten vaikka Ruotsissa on pienillä paikkakunnilla.
Ei ne legendaariset DDR:n aikaiset kolossit tai tyhjiksi jäävät vajaakäyttöiset rakennukset.
Lehdistä voi lukea sitäkin hotellien ja majoitusliiketoimintojen omistusten vaihtuvuus on aika suurta.
Mistähän johtuu ?
"Vaikein ratkaistava kysymys taitaa puuttua listalta ?
Mikä tuo kävijöitä ja tuloja niin että tulojen suhde menoihin on suuri ja menot vähäiset ? "
Kesäaikana ja loma-aikoina kävijöitä riittää Ähtärissä, mutta haasteena on muu vuosi. Matkailukeskuksiin koitetaan siksi kehittää ympärivuotista tarjontaa. Kotimaisen lomamatkailun varaan ei kuitenkaan voi rakentaa kovin paljoa loma-aikojen ulkopuolella - paitsi eläkeläisten osalta, joilla ei ole työ- ja loma-aikoja, tai bisnesmatkailun osalta. Lapsiperhematkailu on sesonkiluonteisempaa, ja riippuvaista koulujen loma-ajoista.
Jos itse olisin Ähtäristä, ja matkailualalla siellä, panostaisin lisää eläkeläisille suunnattavaan tarjontaan sesonkiaikojen ulkopuolella. Sen puolen kysyntä on erilaista kuin lapsiperheillä. Kysyntää on kiirettömämmälle palvelutarjonnalle. Hemmottelulle ja sellaiselle.
"Kysyntää on kiirettömämmälle palvelutarjonnalle. Hemmottelulle ja sellaiselle. "
Aika suuri osa tästäkin toteutuu omatoimisilla mökkiviikonlopuilla ja vapaa-ajan käytölle niillä.
Eläkeläiset ovat kyllä merkittävä ryhmä, mutta sekään ei ole yhtenäinen.
Vapaa-aikaa kyllä riittää, mutta talvisin matkailuaikeet suuntautuvat pääosin lämpimiin maihin.
Kesäisin puuhastelua monesti ovat johonkin harrasteisiin liittyvät kohteet
ja toiminnat, vaikka nyt terveys, liikunta, kylpylät, golf joka sekin on monille uusi vaihtoehto ja onkin kotimaan matkailuun yhteydessä. Mahdollisuuksia on ympäri maata.
Eläkeläisten mahdollisuudet kulutukseen ja sairauksienkin vuoksi tosin vaihtelevat suuresti.
Voi lopuksi olla niin että kilpailua vapaa-ajasta on jo niin mittavasti, ja
ylitarjontaa on lopuksi enemmän kuin siitä kaikesta maksavia käyttäjiä.
Lomakausien ulkopuoliset ajat ovat ankeita paikasta riippumatta myös kaupunkikeskuksissa ja niiden ulkopuolella.
Lähinaapureissa Norjassa ja Ruotsissa on oma vahva talvilajien ulkoiluperinne ja kyllä sielläkin oman maan lähimatkailu vie voiton.
Sitäkään ei sama arktinen sijainti vähällä muuta.
Eikä Suomenkin Euroopan korkeimpia hintatasoja.
Pitäisikö tarjonta osata mitoittaa vähäisten kävijämäärien mukaan ?
Pandat on ilmeisesti rahdattu takaisin kiinaan, kun niitä ei kameroissa näy.
Hiljaisia viikkoja on ollut jo tovin aikaa, ei toteudu päivittäinen kävijä määrä 770.
Apaattisia eläimiä tuntuvat olevan , jopa meidän omat karhut on leikkisempiä.
En ymmärrä mihin noiden ns. valtava vetovoima perustuu ainakaan täällä se ei toimi.
"En ymmärrä mihin noiden ns. valtava vetovoima perustuu ainakaan täällä se ei toimi. "
Vetovoima on sitä suurempi, mitä pienempi etäisyys.
Paikka ei siis oikea, täytyisi olla muualla.
Ei siis tosiaan toimi, vetovoima liian vähäinen.
Pandat ovat muutenkin vetovoimaisen kohteen ekstra. Pikku erikoisuus ja vetonaula, joka mainitaan aina esittelyissä. Vähän niin kuin muinoin sirkuksen norsu. Pandat eivät tee huonosti kannattavasta tarhasta kannattavaa tai nosta turistikohteen laatutasoa.