GP vauhdissa

No se valas juttu

Greenpeace:ssa ei varmaankaan olla yhtä innoissaan tuosta lausahduksesta, mitä sinun päässäsi.

Et tainnut ymmärtää? No ei se mitään.

Sanotaanko näin selvemmin tällä kertaa. Jos sinä vaikkapa sanoisit: "Olen tänään hieman sekaisin", niin siihen minä sanoisin: "Vastaajalla on selvästi asiantuntemusta tässä kysymyksessä". Eli kyse on sarkasmista.

Sait juuri opetuksen avulla ahaa-elämyksen, nauti siitä.

Trukari kirjoitti:

Greenpeace:ssa ei varmaankaan olla yhtä innoissaan tuosta lausahduksesta, mitä sinun päässäsi.

Et tainnut ymmärtää? No ei se mitään.

Sanotaanko näin selvemmin tällä kertaa. Jos sinä vaikkapa sanoisit: "Olen tänään hieman sekaisin", niin siihen minä sanoisin: "Vastaajalla on selvästi asiantuntemusta tässä kysymyksessä". Eli kyse on sarkasmista.

Sait juuri opetuksen avulla ahaa-elämyksen, nauti siitä.

"
Pallo Hallussa sunnuntaina 30.5.2004 TV2 klo 17.30


Tellus: Olkiluotoon rakennettavan ydinvoimalan tekniikka herättää kysymyksiä



Eurajoen Olkiluotoon rakennetaan Suomen 5. ydinvoimayksikkö. Rakennusaikataulu on tiukka - ydinmyllyn pitäisi tuottaa sähköä täydellä höyryllä jo vuonna 2009.

Greenpeacen energiavastaava Kaisa Kosonen pitää rakennusaikataulua äärimmäisen tiukkana ja huomauttaa asiasta nousseen kansainvälisestikin keskustelua. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on pitänyt aikataulua kyseenalaisen tiukkana.

TVO:n varatoimitusjohtaja Ami Rastas sen sijaan näkee aikataulun normaalina ja on varma, että laitos on valmis suunnitellun aikataulun puitteissa.

Aikataulun tiukkuutta ihmetellään sen vuoksi, että kyseessä on uudentyyppinen konstruktio, jollaista ei ole missään muualla käytössä. Kyse on eurooppalaisesta painevesireaktorista EPR:stä.

EPR on ranskalais-saksalainen konstruktio ja tärkeä ranskalainen vientituote. Kriitikoiden näkemyksen mukaan EPR:n testaus vaatii pidemmän ajan kuin nyt on arvioitu ja myös erilaiset turvallisuusratkaisut eivät ole valmiita.

Vanha tekniikka, uusi konstruktio

Polttomoottoriautojen perustekniikka on säilynyt yli sadan vuoden ajan samanlaisena. Tekninen kehitys on kuitenkin parantanut polttomoottorin ominaisuuksia, mm. energiankulutus on pienentynyt.

Joskus kehitystyö ei ole aina onnistunut, vaan usein prototyypissä on ollut pahojakin ongelmia, joita pahimmissa tapauksissa ei ole huomattu edes ennen sarjatuotannon aloittamista.

Kriitikoiden kysymys onkin, voiko EPR:ssä olla lastentauteja, joiden olemassaolo selviää vasta Suomessa. Ami Rastas sanoo, että uutta tekniikkaa hankitaan, jotta saadaan paras mahdollinen tulos niin energiataloudellisesti, kuin turvallisuudenkin suhteen.

Kaisa Kosonen valittelee, että EPR:n turvallisuudesta ei ole mitään takeita ja sen turvallisuutta vastaan on esitetty voimakkaita epälyja. Emme edes tiedä, millaisia turvallisuusratkaisuja reaktoriin sisältyy, sillä niitä ei ole julkistettu ja TVO on joutunut toimittamaan koko ajan lisää selvityksiä turvallisuudesta vastaavalla Säteilyturvakeskukselle.

Koereaktoreissa tapahtuneita ytimen sulamisen simulaatiokokeissa tapahtuneita vetyräjähdyksiä Rastas pitää aivan odotettuina tapahtumina, vaikka niiden yhteydessä laittteistot ovat menneetkin hajalle. Näillä testeillä nimenomaan on haluttu varmistaa onnettomuuksien sattuessa mahdollisimman hyvä turvallisus.

Miksi ei kelpaa kiinalaisille?

Kiinalaiset eivät suostuneet tilaamaan EPR:ää, sillä he halusivat mieluiten koeteltua tekniikkaa. Suomeen tilattava ydinvoimala onkin ranskalaisen ydinenergiateollisuuden kannalta erittäin tärkeä, sillä näin saadaan kokemusta tekniikaasta ja voidaan korjata mahdolliset lastentaudit. Samalla luodaan rakenteet EPR:n sarjatuotannolle.

Ranskan valtion sähköyhtiön, EDF:n toimitusjohtaja Francois Roussely myšnsi avoimesti radiohaastattelussa tammikuussa EPR:llä olevan puutteita. Hän hoputti ranskalaisilta pääšstää EPR:n suhteen sillä prototyyppiä pitää käyttää riittävän pitkään, jotta voidaan selvittää kaikki laitoksen mahdolliset puutteet. Nyttemmin Ranskan hallitus on päättänyt rakennuttaa EPR-voimalan Suomen jälkeen.

Mikä mättää TVO:n turvallisuusselvityksissä?

Säteilyturvakeskuksen osastopäällikkö Petteri Tiippanan mukaan ei välttämättä mätä mikään. Ongelmia on ollut ranskalaisten englannin kielen kanssa - sitä ei oikein ymmärrä, jonka vuoksi lisäselvityksiä on pyydetty.

Toinen tekijä on turvallisuusratkaisut. Suomessa on jossakin määrin erilaiset turvallisuusmääräykset ja niiden tulkinta aiheuttaa lisätyötä ydinvoimalan rakentajille.

Petteri Tiippana kiittää Greenpeacea siitä, että järjestö on kiinnittänyt huomiota tismalleen samoihin turvallisuuskysymyksiin kuin Säteilyturvakeskuskin ja toteaa järjestöllä olevan selvästi asiantuntemusta näissä kysymyksissä.

Onko Suomi uuden konstruktion koealusta?

Kaisa Kosonen pitää selvänä, että Suomi ja suomalaiset toimivat koekaniineina EPR-voimalalle.

Myös Säteilyturvakeskuksen Tiippana näkee, että uuden voimalan toimivuutta ja turvallisuusratkaisuja seurataan hyvin tarkkaan kansainvälisesti ja mikäli Suomessa kaikki menee hyvin, niin EPR tulee varmasti saamaan lisätilauksia maailmalta.

toimittaja: Pekka Heikura
"

http://www.yle.fi/pallohallussa/arkistot/300504_tellus.html

UPDATE_5836427 kirjoitti:

"
Pallo Hallussa sunnuntaina 30.5.2004 TV2 klo 17.30


Tellus: Olkiluotoon rakennettavan ydinvoimalan tekniikka herättää kysymyksiä



Eurajoen Olkiluotoon rakennetaan Suomen 5. ydinvoimayksikkö. Rakennusaikataulu on tiukka - ydinmyllyn pitäisi tuottaa sähköä täydellä höyryllä jo vuonna 2009.

Greenpeacen energiavastaava Kaisa Kosonen pitää rakennusaikataulua äärimmäisen tiukkana ja huomauttaa asiasta nousseen kansainvälisestikin keskustelua. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on pitänyt aikataulua kyseenalaisen tiukkana.

TVO:n varatoimitusjohtaja Ami Rastas sen sijaan näkee aikataulun normaalina ja on varma, että laitos on valmis suunnitellun aikataulun puitteissa.

Aikataulun tiukkuutta ihmetellään sen vuoksi, että kyseessä on uudentyyppinen konstruktio, jollaista ei ole missään muualla käytössä. Kyse on eurooppalaisesta painevesireaktorista EPR:stä.

EPR on ranskalais-saksalainen konstruktio ja tärkeä ranskalainen vientituote. Kriitikoiden näkemyksen mukaan EPR:n testaus vaatii pidemmän ajan kuin nyt on arvioitu ja myös erilaiset turvallisuusratkaisut eivät ole valmiita.

Vanha tekniikka, uusi konstruktio

Polttomoottoriautojen perustekniikka on säilynyt yli sadan vuoden ajan samanlaisena. Tekninen kehitys on kuitenkin parantanut polttomoottorin ominaisuuksia, mm. energiankulutus on pienentynyt.

Joskus kehitystyö ei ole aina onnistunut, vaan usein prototyypissä on ollut pahojakin ongelmia, joita pahimmissa tapauksissa ei ole huomattu edes ennen sarjatuotannon aloittamista.

Kriitikoiden kysymys onkin, voiko EPR:ssä olla lastentauteja, joiden olemassaolo selviää vasta Suomessa. Ami Rastas sanoo, että uutta tekniikkaa hankitaan, jotta saadaan paras mahdollinen tulos niin energiataloudellisesti, kuin turvallisuudenkin suhteen.

Kaisa Kosonen valittelee, että EPR:n turvallisuudesta ei ole mitään takeita ja sen turvallisuutta vastaan on esitetty voimakkaita epälyja. Emme edes tiedä, millaisia turvallisuusratkaisuja reaktoriin sisältyy, sillä niitä ei ole julkistettu ja TVO on joutunut toimittamaan koko ajan lisää selvityksiä turvallisuudesta vastaavalla Säteilyturvakeskukselle.

Koereaktoreissa tapahtuneita ytimen sulamisen simulaatiokokeissa tapahtuneita vetyräjähdyksiä Rastas pitää aivan odotettuina tapahtumina, vaikka niiden yhteydessä laittteistot ovat menneetkin hajalle. Näillä testeillä nimenomaan on haluttu varmistaa onnettomuuksien sattuessa mahdollisimman hyvä turvallisus.

Miksi ei kelpaa kiinalaisille?

Kiinalaiset eivät suostuneet tilaamaan EPR:ää, sillä he halusivat mieluiten koeteltua tekniikkaa. Suomeen tilattava ydinvoimala onkin ranskalaisen ydinenergiateollisuuden kannalta erittäin tärkeä, sillä näin saadaan kokemusta tekniikaasta ja voidaan korjata mahdolliset lastentaudit. Samalla luodaan rakenteet EPR:n sarjatuotannolle.

Ranskan valtion sähköyhtiön, EDF:n toimitusjohtaja Francois Roussely myšnsi avoimesti radiohaastattelussa tammikuussa EPR:llä olevan puutteita. Hän hoputti ranskalaisilta pääšstää EPR:n suhteen sillä prototyyppiä pitää käyttää riittävän pitkään, jotta voidaan selvittää kaikki laitoksen mahdolliset puutteet. Nyttemmin Ranskan hallitus on päättänyt rakennuttaa EPR-voimalan Suomen jälkeen.

Mikä mättää TVO:n turvallisuusselvityksissä?

Säteilyturvakeskuksen osastopäällikkö Petteri Tiippanan mukaan ei välttämättä mätä mikään. Ongelmia on ollut ranskalaisten englannin kielen kanssa - sitä ei oikein ymmärrä, jonka vuoksi lisäselvityksiä on pyydetty.

Toinen tekijä on turvallisuusratkaisut. Suomessa on jossakin määrin erilaiset turvallisuusmääräykset ja niiden tulkinta aiheuttaa lisätyötä ydinvoimalan rakentajille.

Petteri Tiippana kiittää Greenpeacea siitä, että järjestö on kiinnittänyt huomiota tismalleen samoihin turvallisuuskysymyksiin kuin Säteilyturvakeskuskin ja toteaa järjestöllä olevan selvästi asiantuntemusta näissä kysymyksissä.

Onko Suomi uuden konstruktion koealusta?

Kaisa Kosonen pitää selvänä, että Suomi ja suomalaiset toimivat koekaniineina EPR-voimalalle.

Myös Säteilyturvakeskuksen Tiippana näkee, että uuden voimalan toimivuutta ja turvallisuusratkaisuja seurataan hyvin tarkkaan kansainvälisesti ja mikäli Suomessa kaikki menee hyvin, niin EPR tulee varmasti saamaan lisätilauksia maailmalta.

toimittaja: Pekka Heikura
"

http://www.yle.fi/pallohallussa/arkistot/300504_tellus.html

Kun viides päätettiin rakentaa ja toimittaja valittiin, oli tehty arvio asiantuntevien ryhmien toimesta eri tekniikkavalinnoista. Näihin ryhmiin luotan.

Valittaessa toimittajaa ymmärrettiin mahdolliset uusien prosessiosien tuomat vaikutukset toteutukseen ja laitoksen käyttöön.

Jos Kaisa Kossunen tai joku muu kyseisestä ryhmittymästä arvio ratkaisuja, se on heidän oikeutensa. On kuitenkin hyvä, että nämä nuoret ääripopulismin ammattilaiset eivät ole tekemässä arviointeja viiden laitoksen minkään valinnan suhteen. Kysymys on Suomen kannalta tärkeästä asiasta. Painoarvo heidän osaamisessaan on sivusta seuraajan näkökulmasta erittäin vähäinen. Voisi jopa sanoa, että ei voisi vähempää kiinnostaa Kaisan näkemykset tässä asiassa. On kuitenkin hyvä, että demokraattisessa yhteiskunnassa eri ryhmät voivat tukeutua mielipiteen ilmaisun vapauteen.

Kyseisestä kirjoituksesta oli ymmärrettävissä, että Kaisa on huolissaan toteutusaikataulusta. Se on tietysti tärkeä huoli. Kysymyshän on hiilidioksidipäästötavoitteiden saavuttamisesta. Yksi vuosi toteutusaikaa, tarkoittaa ilmeisesti vara hiililaitoksen käyttöä. Lisäksi oli ymmärrettävissä, että vanhan mallinen laitos olisi ollut hyväksyttävä ratkaisu. Asia on kuitenkin niin, että maailma kehittyy, ymmärtääkseni myös atomivoimalat. Ja hyvä näin. Miksi valita jo vanhentunutta tekniikkaa.

sivusta seuraaja kirjoitti:

Kun viides päätettiin rakentaa ja toimittaja valittiin, oli tehty arvio asiantuntevien ryhmien toimesta eri tekniikkavalinnoista. Näihin ryhmiin luotan.

Valittaessa toimittajaa ymmärrettiin mahdolliset uusien prosessiosien tuomat vaikutukset toteutukseen ja laitoksen käyttöön.

Jos Kaisa Kossunen tai joku muu kyseisestä ryhmittymästä arvio ratkaisuja, se on heidän oikeutensa. On kuitenkin hyvä, että nämä nuoret ääripopulismin ammattilaiset eivät ole tekemässä arviointeja viiden laitoksen minkään valinnan suhteen. Kysymys on Suomen kannalta tärkeästä asiasta. Painoarvo heidän osaamisessaan on sivusta seuraajan näkökulmasta erittäin vähäinen. Voisi jopa sanoa, että ei voisi vähempää kiinnostaa Kaisan näkemykset tässä asiassa. On kuitenkin hyvä, että demokraattisessa yhteiskunnassa eri ryhmät voivat tukeutua mielipiteen ilmaisun vapauteen.

Kyseisestä kirjoituksesta oli ymmärrettävissä, että Kaisa on huolissaan toteutusaikataulusta. Se on tietysti tärkeä huoli. Kysymyshän on hiilidioksidipäästötavoitteiden saavuttamisesta. Yksi vuosi toteutusaikaa, tarkoittaa ilmeisesti vara hiililaitoksen käyttöä. Lisäksi oli ymmärrettävissä, että vanhan mallinen laitos olisi ollut hyväksyttävä ratkaisu. Asia on kuitenkin niin, että maailma kehittyy, ymmärtääkseni myös atomivoimalat. Ja hyvä näin. Miksi valita jo vanhentunutta tekniikkaa.

STUKin kanta rakennuslupahakemukseen oli (vapaasti suomentaen):

laitos ei ole turvallinen, mutta siitä voidaan sellainen saada.

UPDATE_5836427 kirjoitti:

STUKin kanta rakennuslupahakemukseen oli (vapaasti suomentaen):

laitos ei ole turvallinen, mutta siitä voidaan sellainen saada.

Lupaa ei olisi myönnetty, ellei laitos olisi turvallinen. Olet suomentanut liian vapaasti tai et ole ilmeisesti sisälukutaitoinen tai kyseiset asiat ja raporttien sisällöt eivät hahmotu sinulle oikealla tavalla. Tästä tulee taas samanlainen kysymys kuin äskeinen. Sinulla on vapaa oikeus arvioida viranomaisten toimintaa. En kuitenkaan paljoa perusta arvioinneillesi, vaan arvostan edelleenkin mm. STUK:in toimintaa ja ammattitaitoa.

Sinun ja Kaisan ammattitaitoa ja hahmotuskykyjenne laajuutta tarvitaan myös. Ympäristönsuojelun puolella sopivat kohteet teille voisi olla esimerkiksi tarhakettuprojektit. Sen verran pieleen menee teillä kypsyys arvioida tutkimus- ja tarkastusraportteja näissä hiukan laajemissa kohteissa kuten atomivoimalat ovat. Onneksi luonnon suojelun tehtäväkenttä on laaja ja jokaiselle löytyy omien mittojen mukaisia tehtäviä.

Atomivoimatuotannon ammattilaisten tehtävä on vastata haasteeseen, josta tänäänkin on keskusteltu julkisuudessa eli kasvihuonekaasujen vähentäminen: hiilidioksidi palamiskaasuissa ja metaanipäästöt maakaasun tuotannosssa ja logistiikassa.

sivusta seuraaja kirjoitti:

Lupaa ei olisi myönnetty, ellei laitos olisi turvallinen. Olet suomentanut liian vapaasti tai et ole ilmeisesti sisälukutaitoinen tai kyseiset asiat ja raporttien sisällöt eivät hahmotu sinulle oikealla tavalla. Tästä tulee taas samanlainen kysymys kuin äskeinen. Sinulla on vapaa oikeus arvioida viranomaisten toimintaa. En kuitenkaan paljoa perusta arvioinneillesi, vaan arvostan edelleenkin mm. STUK:in toimintaa ja ammattitaitoa.

Sinun ja Kaisan ammattitaitoa ja hahmotuskykyjenne laajuutta tarvitaan myös. Ympäristönsuojelun puolella sopivat kohteet teille voisi olla esimerkiksi tarhakettuprojektit. Sen verran pieleen menee teillä kypsyys arvioida tutkimus- ja tarkastusraportteja näissä hiukan laajemissa kohteissa kuten atomivoimalat ovat. Onneksi luonnon suojelun tehtäväkenttä on laaja ja jokaiselle löytyy omien mittojen mukaisia tehtäviä.

Atomivoimatuotannon ammattilaisten tehtävä on vastata haasteeseen, josta tänäänkin on keskusteltu julkisuudessa eli kasvihuonekaasujen vähentäminen: hiilidioksidi palamiskaasuissa ja metaanipäästöt maakaasun tuotannosssa ja logistiikassa.

, kuten tämän päivän Hesarista on luettavissa. Siinä Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Ojala toteaa Suomen kasvihuonepäästöjen vähenevän viidennen ydinvoimalan ansiosta.

Viides seuraa sitä, mitä neljä jo olemassa olevaa yksikköä ovat ansiokkaasti tehneet jo pitkään. Niiden avullahan on vältetty jo yli 30 miljoonan tonnin hiilidioksidi päästöt. Puhumattakaan muista fossiilisten polttoaineiden päästöistä.

sivusta seuraaja kirjoitti:

Lupaa ei olisi myönnetty, ellei laitos olisi turvallinen. Olet suomentanut liian vapaasti tai et ole ilmeisesti sisälukutaitoinen tai kyseiset asiat ja raporttien sisällöt eivät hahmotu sinulle oikealla tavalla. Tästä tulee taas samanlainen kysymys kuin äskeinen. Sinulla on vapaa oikeus arvioida viranomaisten toimintaa. En kuitenkaan paljoa perusta arvioinneillesi, vaan arvostan edelleenkin mm. STUK:in toimintaa ja ammattitaitoa.

Sinun ja Kaisan ammattitaitoa ja hahmotuskykyjenne laajuutta tarvitaan myös. Ympäristönsuojelun puolella sopivat kohteet teille voisi olla esimerkiksi tarhakettuprojektit. Sen verran pieleen menee teillä kypsyys arvioida tutkimus- ja tarkastusraportteja näissä hiukan laajemissa kohteissa kuten atomivoimalat ovat. Onneksi luonnon suojelun tehtäväkenttä on laaja ja jokaiselle löytyy omien mittojen mukaisia tehtäviä.

Atomivoimatuotannon ammattilaisten tehtävä on vastata haasteeseen, josta tänäänkin on keskusteltu julkisuudessa eli kasvihuonekaasujen vähentäminen: hiilidioksidi palamiskaasuissa ja metaanipäästöt maakaasun tuotannosssa ja logistiikassa.

stuk ei myönnä rakennuslupaa ydinvoimalalle

stuk antaa/antoi ydinlaitoksen turvallisuudesta lausunnon maan hallitukselle

lausunnon mukaan rakentamiselle ei ole turvallisuuteen liittyviä esteitä, mutta siihen löytyy sitten erilaisia lisähuomautuksia mm. epätarkoista tiedoista

rakennusluvan ydinvoimalalle myöntää suomen hallitus