Näin saanoo Jeesus Siirakin poika
Kaikki viisaus tulee Herralta, hänen luonaan sillä on ikuinen sijansa. Kuka voisi laskea meren hiekanjyvät, sadepisarat ja ikuisuuden päivät? Kuka voisi selvittää taivaan korkeuden, maan laajuuden ja syvyyksien pohjan? Kuka viisauden?
Ennen kaikkea muuta luotiin viisaus, jo aikojen alussa ymmärrys ja järki. Viisauden lähde on Jumalan sana korkeuksissa, viisauden teille ohjaavat ikiaikaiset käskyt.
Kenelle on paljastettu, mistä viisaus on peräisin? Kuka tuntee sen nerokkaat suunnitelmat? Kenelle on ilmoitettu, mitä viisaus ja ymmärrys on? Kuka hallitsee tietämyksen, jonka viisaus on kerännyt?
Vain yksi on viisas. Mahtavana ja pelottavana hän istuu valtaistuimellaan. Hän on Herra. Hän loi viisauden, tarkasteli sitä, määritti sen mitat ja vuodatti sitä koko luomakuntaan, jakoi anteliaasti kaikille eläville. Ne, jotka häntä rakastavat, saavat viisautta runsain mitoin. On viisasta ja kunniakasta rakastaa Herraa; ne, joille viisaus ilmaisee itsensä, saavat sen Herralta, jotta näkisivät hänet.
- - -
Lainopettajan viisaus vaatii sopivasti joutilasta aikaa, ja viisaaksi voi tulla, jos ei joudu rasittamaan itseään työllä. Kuinka viisastuisi se, joka ohjaa auraa, se, joka ylpeilee terävästä piikkikepistään, ohjailee härkiä ja uurastaa niiden kanssa ja puhuu vain sonnimullikoista?
Hän pohtii vain peltonsa kyntämistä, valvoo miettien, mistä saisi vasikoille rehua. Samoin tekee käsityöläinen tai mestari, joka työskentelee yötä päivää, se, joka kaivertaa sinettisormuksia ja kaiken aikaa miettii uusia koristeita, hioo työtään mallin näköiseksi ja valvoo öitä, että saisi sen valmiiksi.
Samoin tekee seppä, joka istuu alasimen ääressä ja katsoo tarkkaan rautaa, jota takoo. Tuli ja savu piinaavat hänen ruumistaan, kun hän raataa kuuman ahjon ääressä. Vasaran pauke tunkee hänen korviinsa, silmä tarkkana hän katsoo taoksen malliin. Hänen mielessään on vain töiden valmistuminen, yökaudet hän pohtii, miten ne viimeistelisi.
Samoin tekee savenvalaja, joka istuu pyöränsä ääressä ja antaa sille jaloillaan vauhtia. Työ askarruttaa jatkuvasti hänen mieltään, sillä astioita on tehtävä sovittu määrä. Hän muovaa savea käsillään ja notkistaa sen jaloillaan. Hän miettii vain, koska saa lasituksen valmiiksi, vahtii yötä myöten, koska uunin voi tyhjentää.
Kaikki nuo miehet luottavat omiin käsiinsä, ja kukin heistä on taitava omassa työssään. Ilman heitä ei rakennettaisi kaupunkeja, ei asuttaisi niissä eikä kuljettaisi ympäriinsä. Mutta kaupungin neuvostoon heitä ei kutsuta, eivätkä he kunnostaudu kansankokouksessa. Tuomarin istuimelle he eivät nouse, ei heistä ole ymmärtämään oikeuden säännöksiä. Heiltä puuttuu oppineisuutta ja arvostelukykyä, viisaat mietteet eivät ole heitä varten. Silti hekin tukevat luomakunnan ikuista järjestystä, oman työnsä taitajina he ovat aina tarpeen.
Toisin on sen laita, joka omistautuu Korkeimman laille ja keskittyy ajattelemaan sitä. Hän tutkii muinaisten sukupolvien viisautta ja paneutuu siihen, mitä profeetat ovat sanoneet, hän tallettaa muistiinsa kuuluisien miesten lausumat ja tunkeutuu mietelauseiden syvyyksiin, hän etsii sananlaskujen salattua merkitystä ja perehtyy mietelmien arvoituksiin.
Tuollainen mies pääsee ruhtinaiden palvelukseen, hänet nähdään hallitsijoiden hoveissa. Hän osaa kulkea vieraiden kansojen mailla, koska on oppinut ihmisten hyvät ja huonot puolet. Jo aamuvarhaisella, innokkain mielin hän kääntyy Herran, Luojansa puoleen ja rukoilee Korkeimman edessä, avaa suunsa rukoukseen ja pyytää, että saisi syntinsä anteeksi. Jos Herra, suurin ja korkein, niin haluaa, hän täyttyy ymmärryksen hengellä. Viisauden sanat pulppuavat hänen huuliltaan, ja hän kiittää rukouksessaan Herraa. Hän ohjaa järkensä ja harkintansa oikeaan suuntaan ja pohtii mielessään Herran salaisuuksia. Hän jakaa toisille oppia, jonka on itse saanut, ja Herran liiton laki on hänen ylpeytensä. Tuon miehen viisautta ylistävät monet, eikä hänen maineensa ikinä häviä, ei katoa hänen muistonsa, vaan hänen nimensä elää polvesta polveen. Kaikki kansat kertovat hänen viisaudestaan, kansankokous kuuluttaa hänen kiitostaan. Jos hän elää pitkään, hän voittaa maineeltaan tuhannet, jos hän kuolee, jo siihenastisessa on kyllin.
Kaikki viisaus tulee Herralta, hänen luonaan sillä on ikuinen sijansa. Kuka voisi laskea meren hiekanjyvät, sadepisarat ja ikuisuuden päivät? Kuka voisi selvittää taivaan korkeuden, maan laajuuden ja syvyyksien pohjan? Kuka viisauden?
Ennen kaikkea muuta luotiin viisaus, jo aikojen alussa ymmärrys ja järki. Viisauden lähde on Jumalan sana korkeuksissa, viisauden teille ohjaavat ikiaikaiset käskyt.
Kenelle on paljastettu, mistä viisaus on peräisin? Kuka tuntee sen nerokkaat suunnitelmat? Kenelle on ilmoitettu, mitä viisaus ja ymmärrys on? Kuka hallitsee tietämyksen, jonka viisaus on kerännyt?
Vain yksi on viisas. Mahtavana ja pelottavana hän istuu valtaistuimellaan. Hän on Herra. Hän loi viisauden, tarkasteli sitä, määritti sen mitat ja vuodatti sitä koko luomakuntaan, jakoi anteliaasti kaikille eläville. Ne, jotka häntä rakastavat, saavat viisautta runsain mitoin. On viisasta ja kunniakasta rakastaa Herraa; ne, joille viisaus ilmaisee itsensä, saavat sen Herralta, jotta näkisivät hänet.
- - -
Lainopettajan viisaus vaatii sopivasti joutilasta aikaa, ja viisaaksi voi tulla, jos ei joudu rasittamaan itseään työllä. Kuinka viisastuisi se, joka ohjaa auraa, se, joka ylpeilee terävästä piikkikepistään, ohjailee härkiä ja uurastaa niiden kanssa ja puhuu vain sonnimullikoista?
Hän pohtii vain peltonsa kyntämistä, valvoo miettien, mistä saisi vasikoille rehua. Samoin tekee käsityöläinen tai mestari, joka työskentelee yötä päivää, se, joka kaivertaa sinettisormuksia ja kaiken aikaa miettii uusia koristeita, hioo työtään mallin näköiseksi ja valvoo öitä, että saisi sen valmiiksi.
Samoin tekee seppä, joka istuu alasimen ääressä ja katsoo tarkkaan rautaa, jota takoo. Tuli ja savu piinaavat hänen ruumistaan, kun hän raataa kuuman ahjon ääressä. Vasaran pauke tunkee hänen korviinsa, silmä tarkkana hän katsoo taoksen malliin. Hänen mielessään on vain töiden valmistuminen, yökaudet hän pohtii, miten ne viimeistelisi.
Samoin tekee savenvalaja, joka istuu pyöränsä ääressä ja antaa sille jaloillaan vauhtia. Työ askarruttaa jatkuvasti hänen mieltään, sillä astioita on tehtävä sovittu määrä. Hän muovaa savea käsillään ja notkistaa sen jaloillaan. Hän miettii vain, koska saa lasituksen valmiiksi, vahtii yötä myöten, koska uunin voi tyhjentää.
Kaikki nuo miehet luottavat omiin käsiinsä, ja kukin heistä on taitava omassa työssään. Ilman heitä ei rakennettaisi kaupunkeja, ei asuttaisi niissä eikä kuljettaisi ympäriinsä. Mutta kaupungin neuvostoon heitä ei kutsuta, eivätkä he kunnostaudu kansankokouksessa. Tuomarin istuimelle he eivät nouse, ei heistä ole ymmärtämään oikeuden säännöksiä. Heiltä puuttuu oppineisuutta ja arvostelukykyä, viisaat mietteet eivät ole heitä varten. Silti hekin tukevat luomakunnan ikuista järjestystä, oman työnsä taitajina he ovat aina tarpeen.
Toisin on sen laita, joka omistautuu Korkeimman laille ja keskittyy ajattelemaan sitä. Hän tutkii muinaisten sukupolvien viisautta ja paneutuu siihen, mitä profeetat ovat sanoneet, hän tallettaa muistiinsa kuuluisien miesten lausumat ja tunkeutuu mietelauseiden syvyyksiin, hän etsii sananlaskujen salattua merkitystä ja perehtyy mietelmien arvoituksiin.
Tuollainen mies pääsee ruhtinaiden palvelukseen, hänet nähdään hallitsijoiden hoveissa. Hän osaa kulkea vieraiden kansojen mailla, koska on oppinut ihmisten hyvät ja huonot puolet. Jo aamuvarhaisella, innokkain mielin hän kääntyy Herran, Luojansa puoleen ja rukoilee Korkeimman edessä, avaa suunsa rukoukseen ja pyytää, että saisi syntinsä anteeksi. Jos Herra, suurin ja korkein, niin haluaa, hän täyttyy ymmärryksen hengellä. Viisauden sanat pulppuavat hänen huuliltaan, ja hän kiittää rukouksessaan Herraa. Hän ohjaa järkensä ja harkintansa oikeaan suuntaan ja pohtii mielessään Herran salaisuuksia. Hän jakaa toisille oppia, jonka on itse saanut, ja Herran liiton laki on hänen ylpeytensä. Tuon miehen viisautta ylistävät monet, eikä hänen maineensa ikinä häviä, ei katoa hänen muistonsa, vaan hänen nimensä elää polvesta polveen. Kaikki kansat kertovat hänen viisaudestaan, kansankokous kuuluttaa hänen kiitostaan. Jos hän elää pitkään, hän voittaa maineeltaan tuhannet, jos hän kuolee, jo siihenastisessa on kyllin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.