Siinä jo Lehti oli esillä Tv:ssä kommentoimassa Harkimon eroa.
Siihen nyt pitäisi Lehden firman laittaa kokoomukselle ja SDP:lle
galluppia miten hurisee. Että oikein niin monelta puhelinhaastattelussa
kysyttiin.
Siihen nyt pitäisi Lehden firman laittaa kokoomukselle ja SDP:lle
galluppia miten hurisee. Että oikein niin monelta puhelinhaastattelussa
kysyttiin.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Silloin menee hyvin kun köyhät nauraa...
Se on muuten gallup ei gallupp (näyttäisi olevan ylitsepääsemättömän vaikea sana "majurille")
Neuvon vähän:
Taivutustyyppejä kun käytetetään silloin astuu kuvioihin murretta myös.
gallup, gallupia (ei: ”galluppia”)
internet, internetiin (ei: ”internettiin”)
GALLUPPIA ihan hyvin sointuu kieleemme, ja varsinkin kun näin ollaan palstoilla puhekielessä.
GALLUPIA ei oikein taivu kielelemme, kyllä siinä se yksi P on puuttuvana.
Substantiivi: galluppi.
Partitiivi: gallupia.
Nämä vierasperäiset sanat aina aiheuttaa hämminkiä.
esim. straw poll = vaaligallup.
Straw, taas voisi olla vaikka olki. Olkea tulee kun viljaa leikataan, se korsi joka jää kun jyvät poimitaan pois. Jyvän poimimiseen on malleja ollut ja on monia. Enne riihessä lämmitettiin
" riihen kiuas" OLJET JOISSA JYVÄT, NE IRTOSI SITTEN PAREMMIN, kun lämmitettiin.
""Puintia varten lyhteet ajettiin pellolta tai kannettiin elohaasialta riiheen. Samalla niitä ruvettiin ahtamaan eli pystyttämään vieri viereen parsille. Parret ovat noin puolentoista metrin korkeudella seinästä seinään riihen poikki kulkevia paksuja riukuja. Tämän jälkeen riihtä ruvettiin lämmittämään, mikä lyhteiden kuivuuden mukaan kesti yleensä 2-3 vuorokautta. Lämmittäminen oli hyvin tarkkaa työtä ja se uskottiin mieluusti kokeneelle henkilölle, sillä liika kuumuus olisi vienyt viljan itävyyden tai riihi olisi voinut palaa. Puiminen aloitettiin, kun vilja oli kuivaa ja riihen savu haihtunut.
Puiminen aloitettiin tavan mukaan yleensä aamuyöllä ja aamiaiseen mennessä ahdos (riihos) oli jo puitu. Puiminen tapahtui seuraavasti: parsilta laskettiin lyhteitä ja ne ladottiin lattialle riveihin (räätyyn) tähkät vastakkain. Ruislyhteet iskettiin ensin seinää vasten, jolloin parhaimmat jyvät jo irtosivat. Täyteen ladottua lattiaa kutsuttiin lattialliseksi eli maaksi. Ruislyhteistä leikattiin siteet auki, toukolyhteet puitiin avaamatta. Riihessä puitiin varstoilla (vartoilla) pareittain, jolloin kaksi ihmistä, harvemmin kolme, pui samaa riviä ja iski varstallaan aina samaan kohtaan.[1] Puinnin ääni oli rytmikästä kolketta ja usealla parilla puitaessa hyvin kuuluvaa. Kun rivi oli puitu, käännettiin lyhteet ja puitiin ne toiseltakin puolen. Paikoitellen voitiin puida myös ns. kepakoilla, jolloin piestään nelijalkaiselle, pyöreistä kepeistä valmistetulle lavalle eli puintireslalle levitettyjä lyhteitä. Puidut oljet koottiin suuriin kupoihin, jotka sidottiin ruisoljista kierretyllä siteellä. Pahnat (t. pehku) eli murskaantuneet oljet talletettiin erikseen.
Puinnin jälkeen jyvät täytyi puhdistaa, mikä ennen siihen kehitettyjen koneiden aikaa oli monivaiheinen ja raskas työ. Puidun viljan puhdistukseen keksityt koneet ( viskuumasinat eli viskuukoneet) levisivätkin paljon nopeammin kuin puimakoneet. Viljan puhdistamiseen oli useita tapoja, joista yleisin oli viskaaminen. Viskatessa jyvät koottiin seinän juureen keoksi ja viskaaja istui keon viereen ja alkoi erityisellä pikku lapiolla heitellä jyviä kohti vastapäistä seinää. Tällöin suurimmat jyvät raskaimpina lensivät lähimmäksi seinää ja pienet jyvät, rikkaruohonsiemenet ja ruumenet (l.akanat) jäivät matkalle. Suurimpia jyviä sanottiin paikoin pääomaksi. Vilja voitiin myös tuultaa eli puhdistaa tuulessa, jolloin varistettiin jyviä ylhäällä pidettävästä vakasta alas hurstille (karkea kangas), jolloin tuuli vei ruumenet ja suurimmat jyvät putosivat suoraan alas. Keskikokoisten ja pienten jyvien puhdistus sekä rikkaruohonsiementen poisto vaativat erilaisia työvaiheita, kuten pohtimisen eli puohtamisen. Pohdin eli puohdin oli puinen, pitkä, kevyt astia, jota pideltiin sen päissä olevista kahvoista ja heiluteltiin siinä olevaa viljaa edestakaisin, jolloin ruumenet kevyempinä nousivat pintaan, mistä ne poimittiin. Kaikkia rikkaruohonsiemeniä ei näillä keinoin kuitenkaan saatu pois. Yhtenä puhdistuskeinona käytettiin vielä kaskessa viljeltyä siementä, sillä useat peltorikkaruohot eivät menestyneet poltetussa maassa.
Kun vilja iltapäivään mennessä oli saatu puhdistetuksi, riihi lakaistiin, minkä jälkeen se voitiin ahtaa uudelleen. Riihessä puimalla saatiin jyvät tarkasti talteen ja näin kuivattu ja savustettu vilja säilyi hyvin. Manner-Euroopassa yleinen, myrkyllinen torajyvä oli ehkä riihikuivatuksen ansiosta pohjoisessa hieman harvinaisempi. Riihipuinnin työmäärä oli kuitenkin suuri. Vehnän puinti varstoilla oli kohtuuttoman työlästä, sillä vehnänjyvät ovat hyvin tiukasti kiinni lapakossaan.""
"Neuvon vähän:
Taivutustyyppejä kun käytetetään silloin astuu kuvioihin murretta myös".
Taivutustyyppeihin tulee murretta myös...? Hyvä että neuvot. Suomen kielen opettajat sekä murteiden tutkijat ovat varmasti innoissaan längvitsmaisterin paljastuksesta.
Me varmaankin ollaan ihan eri sarjoissa, sinä siellä räkyttämis puolella, minä täällä osaamis alueella. Ja mm käytännöt ratkaisee puhekielen, jota täällä palstoilla on.
-et ymmärrä en nyt ala selittään isommin, mitä käytännöt on. Jos yhden esimerkin:
https://www.youtube.com/watch?v=FQlntsvUiL0
Tuosta sanot kun idolisi, että hyvä puhe. Kaikkia puheen kirjasääntöjä noudatettu -sanot.
Myös naurut kohdallaan ! Mutta miksi nauretaan, eikö olisi ollut selvempää kun oli huudeltu
" toveri..toveri." tai " huraa...huraa".
Kuten vappupuheissa taas varmaan kuullaan " toverit" moneenkin kertaa, niin mitä se tarkoittaa -osaatko sanoa ?
Ja mihin huutamalla huudettu sana periytyy, onko se yhä ajankohtainen ?
Kyllä Tavja osaa, sanoo Jytilä.
Ja hihkasee toveria päälle.
Tavja puhuukin kirjakieltä.
Nimut kepu onkin parsa!!!!11!!!!
"minä täällä osaamis alueella".
Onko noin? Siinä tapauksessa voinet osaajana korjata kirjoittamaasi tekstiin sisältyvät kirjoitusvirheet ja muuttaa sekavat lauseet ymmärrettävämpään muotoon. Koko teksti tulisi siis kirjoittaa uudestaan. Ei kiirettä, sitten kun ehdit.
Jatkan.
https://www.youtube.com/watch?v=FQlntsvUiL0
Vähäsaattoisena teit taas jotain muuta kuin pyydettiin. Vielä tänään ehdit tehdä korjatun version, sillä palstapäivystysaikaasi on vielä monta tuntia jäljellä. Yllätä meidät ja korjaa teksti ymmärrettävään muotoon.
Yhellä tytöllä, tai oikeastaan nuorella naisella, niin niillä on tuommoinen miaaau, jos vastattaisiin kuin nikke ja rontti -(tuosta ei saanut selvää, tuli kuin nikke, vai oliko se miska, Tarjalla kieli edessä ei saa selvää) rontti olsi tällainen miuaa, ja miska tällainen miauu mieauu ( tässä kohden kuuluu nauraa) jne..
https://www.youtube.com/watch?v=FQlntsvUiL0
Nouse, lennä, Suomen kieli...
https://fi.wikisource.org/wiki/Suomen_valta
Ihmettelin jo, että onko pankkomajuri sittenkin selvittänyt kansakoulunsa ihan hyväksytysti suomen kielenkin osalta, kun kirjoittaa noin hyvin. Mutta selvisihän sille syy, se nähdään tästä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puinti
Käytti siis samaa metodia kuin aina ennenkin, mm. kertoessaan tiluksilleen tekemästään ladusta;-D
Kyllä se on suoraan Tavjan puheesta lainattu, et kai sinä nyt Tavjaa moiti !
Voin jatkaakin tarvittaessa, jos nyt tuota edes viitsii kuunnella, melkoista pankkolävitsiä.
Pilkunnussijat vois muistaa et periaattees kaikki alkusanat ja nimisanat alotetaan ISOLLAalkuaakkosella..
ja myös sen et vaikeimman kautta heillekkin voidaan tehä elämä tosi epämukavaksi ja hankalaksi.
sekä tarpeettoman turhamaisen kalliiksi jos nii halutaan toimia..
Kallistahan se on mutta erikoisen mallista.
Mitä vittua tää on?
Hullut Hesalaisetko luulee luovansa elämää?