18.6. sovietin panssarit olisivat saaneet Viipurin ampumatta laukaustakaan, panssaridivisoona vetäytyi ja kolkutteli ukko-pekalla Lappeenrantaan.
Viipuri taisteluitta
Aivantäysin
471566
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
18.6. 44 Viipuriin johtavilla pääteillä taisteli mm. PsD, 4. D, 10. D ja 3.Pr.
20. Pr oli marssilla kaupunkiin.
PsD koottiin 19.6. alkaen Viipurin kapeikon taakse. Lappeenrantaan se ei mennyt.
Panssariprikaatin esikunta ja viestikomppania olivat Lappeenrannassa. Panssariprikaati siirtyi Lappeenrannan alueelle , prikaati oli saamassa uutta kalustoa, Saksasta oli hankittu Panzer IV- ja T-34-tankkeja. Björkmanin pataljoonan eli PsD:n kovan ytimen tukikohta oli Lappeenrannassa.
17.-18.6. 4. D irtautui ja vetäytyi toiseen viivytysasemaan, missä oli jo 3. pr, ja venäläiset seurasivat mukana. Jr 25 ja 3, pr eivät kestäneet siinäkään panssarien hyökkäystä ja 5. pr viivytysasema petti myös. Näin oli tie Viipuriin täysin avoin liikkeestä.
Panssaridivisioona livahti Viipurin kaakkoispuolen taisteluista junalla. IV ak oli päättänyt siirtää psd:n reserviksi 17.6. klo 5 Perkjärven asemalle pääsi vielä esteettä. Siitä Sommeen asemalle.
PsD:n osat tukivat 10:D:n taistelua rantatien suunnalla.
PsD oli täysin moottoroitu. Ei sitä junilla mihinkään kuljeteltu. Ehkä jotain huolto-osia?
Joukot marssivat Viipurin kautta ja ryhmittyivät lepoon sen länsipuolelle.
20.Pr ja 3. Pr ryhmittyivät Viipuriin ja sen pohjoispuolelle jo 19.6.
10.D:n viimeise osat vetäytyivät 20. 6. aamulla.
Tottakai panssarit kuljetettiin junilla, nehän olisivat menneet pitkällä marssilla paskaksi. Tämän voit lukea Lehväslaihon kirjasta. Mikä seniili oikein oot, keksit paskajuttuja ja otsikoit ne pötyä-lykkäät. Ainoat tankit, millä oli taistelun kulun kannalta merkitystä olivat os. Björkmanin pari t-34:ää, ne saivat varmistus ja tiedustelutehtävän jv:n avustaessa.
Ja yksittäinen KV-1 Klim Vorosilov ja ne 25 kpl Saksasta ostettua Sturm-rynnäkkötykkiä!
Ei Kannaksella kuljetettu junilla mitään Viipurin itäpuolelle 15..6. jälkeen. Viipurin ratapiha oli tohjona.
PsPr:n vähät jäljellä olevat rynnäkkötykit vedettiin Viipurin taakse 18.6. Joitain Vickersejä oli mm. tukemassa 4.D:n taistelua päätien suunnassa.
Ja ne onnettomat omatekoiset BT-42 rynnäkkötykit tukivat 20. Prikaatia Viipurissa.
Eikä panssarerilla ole mitään ongelmaa tehdä muutaman kymmenen km:n maantiemarsseja.
Sturmeja oli ostettu 29 ja niistä oli taistelujen alkaessa varikolla 7 kpl.
17.6. liikennöitiin junilla ja psd. onniastui pitämään Maisniemen tien Perkjärven asemalle auki,
Ei ainakaan panssarit ole voineet lähteä livohkaan, koska niiden tehtävä oli suojata jalkaväkeä, ja ne tulivat viimeisinä.
PsD:n osia suunnattiin 18.6. Rokkalanioelle tukemaan RvPr:n ja 10. D:n viivytystä. Mukana oli mm. JP 5, rynnäkkötykkejä ja Vickkers-komppania.
Psd:n pääosat vetäytyivät Sommeen alueelle suojaamaan jv:n vetäytymistä. Valtatien Viipuriin tukki osittain hajoavan 4.D:n JR 25,
Vaikka puolustus repeili, ei tie Viipuriin ollut auki, eikä PsD:aa viety junakuljetuksin minnekään, vaan se vetäytyi Viipurin kautta Kananojalle pääosin 19.6.
"17.-18.6. 4. D irtautui ja vetäytyi toiseen viivytysasemaan, missä oli jo 3. pr, ja venäläiset seurasivat mukana. Jr 25 ja 3, pr eivät kestäneet siinäkään panssarien hyökkäystä ja 5. pr viivytysasema petti myös. Näin oli tie Viipuriin täysin avoin liikkeestä."
3. Pr irrotettiin taistelusta 18.6. ja marssi Viipurin pohjoispuolelle. Sen II P torjui hyökkäykset Karjalan kaupunginosaan 20.6. ja piti asemansa.
4. D irtautui hajanaisena Repolaan ja torjui vajaanakin hyökkäykset jo 20.6.
Viimeiset suojaavat joukot vetäytyivät Viipuriin 20.6. aamulla.
17.6. klo 8.30 PsD otti 10. D:n paikan viivytyksessä, jolta oli tuhottu jo tykistön asematkin. PsD kääntyi takaisin saman tien Rokkalanjoelle, eli Perkjärveltä Summaan puhaltanut PsD lähti seuraavana yönä 18.6. klo 24 junalla Viipurin länsipuolelle, muuten nopea siirtyminen ei ole selitettävissä.
Venäläiset toteuttivat talvisodan aikaista hyökkäyssuunnitelmaa ja Viipuri sai parin päivän jatkoajan. Summasta oli mahdollista siirtyä nopeasti Taliin. 4. D meinasi jäädä PsD:n kelkasta. Näin kertoo 4. D jr5 sotapäiväkirja, tästä viivytysasemasta puna-armeija olisi päässyt 18.6. suoraan Viipuriin, tämä on todettu muissakin yhteyksissä. KAIKKI SIIRROT TAPAHTUIVAT JUNALLA, JOTEN PALSTAN HISTORIAN HARRASTAJIEN SURKEA TIETÄMYS ON ASIOIDEN TODENPERÄISILLE SELVITYKSILLE SUURIN ESTE.
Taistelun kuvaus on hölynpölyä.
Jotain vaurioitunutta tai raskasta kalustoa on voitu siirtää junallakin niin kauan kun Viipurin läpi pääsi.
Jääkärit pyöräilivät ja tykistö ym. ajoivat kaupungin läpi Kananojalle vielä 19-20.6. yöllä.
Juna oli vihon viimeinen kulkuväline vihollisen täydellisen ilmanherruuden aikana.
Yöllä vain puksutteli.
öisinkin valoisaa. Juna näkyy aina.
"Venäläiset toteuttivat talvisodan aikaista hyökkäyssuunnitelmaa ja Viipuri sai parin päivän jatkoajan. "
Hyökkäys kohti Viipuria jatkui koko ajan. Se oli suuri tavoite.
"Summasta oli mahdollista siirtyä nopeasti Taliin. "
Siihen ryhtyi 30. KAK muutaman päivän levon jälkeen.
"4. D meinasi jäädä PsD:n kelkasta. "
Ei meinannut. 4. D:llä oli oma suuntansa Repolaan Viipurin koillispuolelle. PsD siirtyi Viipurin länsipuolelle Hanhijoelle.
"Näin kertoo 4. D jr5 sotapäiväkirja, tästä viivytysasemasta puna-armeija olisi päässyt 18.6. suoraan Viipuriin, tämä on todettu muissakin yhteyksissä. "
Ei ole. PsD ja 4. D ym taistelivat 18.6. Säiniöllä ja irtaantuivat vasta 19.6. ja seuraavana yönä.
Se oli Perkjärven kriisinä tunnettu episodi rautatien tuntumassa 4. D ei olisi selviytynyt ilman JP2:n apua armeijakunnan toimesta, koska PsD:n ja 4. D:n yhteistoiminta oli heikkoa..
Syntyi kilpajuoksu Perkjärvelle.
4.D teki täyskäännöksen ja siirrettiin Kannakselle. Sen kärkenä ollut JR 5 purkautui Perkjärven asemalta junista suoraan taisteluun, mikä oli ilmiselvä paniikkiratkaisu. Välttämätön kylläkin, täytti rintamalinjassa olleen tyhjänä ammottaneen aukon.
Joo ei niiilä mitään hätää siellä Viipurin maaalasikunnassa ollut, 100 000 sloboa ja 100 tankkia tulossa.
Ensinnäkin PsD taisteli paljon lännempänä päätiellä, 4. D taisteli radan varressa ja piti Perkjärven asemaa, jotta PsD:n olisi mahdollista lähteä junilla, sehän oli jo kerran lähtemässä reserviin, mutta armeijakunnan esikunta laittoi sen taisteluun ja päästi vasta 18.6, reserviin. Säiniöllä ei varmaan ole ollut kuin Kempin lähettämiä miehiä ratapenkalla tähystämässä.
17.6. klo 21 vihollisen ps saa läpimurron Iivanalan sillan luona, jv hyökkää JR 25:n lohkolle. Vihollinen vyörytti Kaukjärvi-Perkjärven asema tien suunnassa JR 25:n ja JR 5:n selustaan ja tulittaa näiden asemia takaa kolmella tankilla.Rykmentin komentaja käskee ev.ltn Kuiria lähettämään pioneerit tuhoamaan panssareita. Panssarinyrkkien käyttöä aletaan opettelemaan vasta nyt. Kuiri lähettää reservijoukkueen varmistamaan pistorataa. Pioneerit räjäyttävät Lohisenojan sillan ja panssarit pysähtyvät. Junaratayhteys säilyy ja vihollinen kaivaa panssarit tulittamaan sitä. Myös JR 5:n lohkilla vihollinen teki samanlaisen hyökkäyksen, mutta nyt heitä kaatuu 10 asemien eteen koko yön kestäneissä taisteluissa, painopiste oli junaradan itäpuolella. 18.6. klo 0.55 4. D komentaja ilmoittaa luvan Leipäsuo-Summa linjalle irroittautumiseen. PsD ei osallistunut Perkjärven taisteluun, vaan II/ KTR ampui 1000 kranaattia ja Raskaspsto 22 22 000 kranaattia. Omat tappiot 150 ja vihollisen 600.
4. D JR 5 oli Leipäsuon taistelussa 18.-19.6.. Sommeen eteläpuolella Summan lähellä oli kaksi lastausasemaa ja loput Autin joukoista kokoontuivat niihin. JR 25 oli PsD:n ja 4. D:n välissä eli väärässä paikassa.18.6. taistelut käytiin Summan Muolaanjärven tasalla. Säiniöön oli 20 km matka vielä. Tämä poppoo todellakin meni Pilppulan ja Näätälän taustelujen kautta Taliin. 18.6. Säiniön tasalle olisi päässyt vain 3. Pr Sommeesta. PsD:n kelpoisin osa siirtyi Sommeesta 18.6. Taliin ja oli 21.6, jo Rapattilassa Lappeenrannan lähellä.
.
Oli hieno asia että Viipurista luovuttiin taistelutta. Nimittäin Suomi olisi joka tapauksessa menettänyt koko Karjalan Viipuri mukaanlukien. Koska Viipuri säilyi lähes tuhotta se madalsi selvästi Suomelle sälytettyä sotakorvaussummaa.
Pahimmassa skenaariossa taistelu Viipurista olisi voinut johtaa jopa kokonaisen prikaatin jäämistä mottiin Stalingradin malliin. Sotilasasiantuntijat pitivät Suomelle luonnollisena puolustusvyöhykkeenä Viipurinlahdelta Viipurin takaa Kuparsaareen ja sieltä Vuokseen ulottuvaa vyöhykettä. VKT-nimi (Viipuri-Kuparsaari-Taipale) on siinä mielessä harhaanjohtava ettei Viipuri ole tuota vyöhykettä vaan sen pohjoinen "esikaupunkialue".
" Koska Viipuri säilyi lähes tuhotta se madalsi selvästi Suomelle sälytettyä sotakorvaussummaa. "
Viipuri oli pahasti tuhoutunut jo Talvisodassa, Nyt pommitukset ja tykkituli tuhosivat sitä lisää.
Kaupungilla ei ollut mitään merkitystä sotakorvauksiin.
Sä oot
"Kaupungilla ei ollut mitään merkitystä sotakorvauksiin."
Tuhoutuneena olisi taatusti ollut merkitystä. Venäjä olisi vaatinut 'oman kaupunkinsa' tuhoamisesta ison laskun. Siksi tuota Viipurin säästymistä täydelliseltä tuholta on tervehdittävä ilolla. Tätä ei tietysti kiilusilmäiset sotahullut millään tajua.
Viipuri oli siis pahasti tuhoutunut. NL lisäsi tuhoja pommituksilla.
Sotakorvaukset oli määrätty jo ennen kuin rauhanneuvotteluja edes aloitettiin.
Tietysti taistelun lyhyys vaikutti tuhoihin. Toisaalta kaupunkia tulitetiin tykistöllä vielä jatkossa.
Radan korjaus pommin jäljiltä kesti pari tuntia, rautakanki ja pihdit.
olisi tarvittu mm. Maaskolan ratapihalla ammusjunan räjähdettyä. Koko kinkeripiiri oli tuusannuuskana.
Tietysti oli olemassa erityisiä radankorjausosastoja, joilla oli kiskoja, ratapölkkyjä ym. Ne pystyivät korjaaman nopeasti yksitäisten pommien vauriot.
Toinen asia oli, jos paikalla oli esimerkiksi tuhottu juna. Samoin siltojen korjaukset olivat suuritöisiä.
Minkä 'oman kaupungin'? Sehän kuului Venäjälle ennen itsenäisyyttä 196 vuotta. Kajaani on kohta 400 vuotta. Venäläiset eivät ole Itämeren rantojen alkuperäiskansaa.
Tuo on tietysti Putin musikoiden myytti. Viipurissa oli 1918 tasan 4000 venäläistä eli kuusi prosenttia alueen väestöstä ja siitäkin iso osa vallankumousta paenneita petrogradilaisia. Nykyiset viipurilaiset ovat asettuneet alueelle vuoden 1944 jälkeen. Ei pelkkä venäläisen saappaan läsnäolo tee alueesta venäläistä, koska silloin Venäjän pitäisi olla osa Mongoliaa.
Jouduttiin pulaan, kun Kuuterselässä ei saatu aikaan riittävän suurta tuhoa NL:n tankkihyökkäykselle. Tämä mahdollisti leveän hyökkäyskärjen. Viipuriin suunnattuina oli kolme armeijakuntaa ja yksi sen pohjoispuolelle.
http://uusikirkko.eu/vesisto-iso.jpg
Summassa ei keritty ryhmittymään uddelleen, ja venäläiset kuvittelivat Mannerheimlinjan olevan edelleen vahva, vaikka se oli kertaalleen hävitetty täysin. Koska hyökkäys eteni sekä maantiellä, että rautatiellä, se uhkasi jättää pari suomalaisdivisioonaa hyökkäyksen jalkoihin. Rannikolla kulkeva junarata Römpötistä Viipuriin oli elintärkeä.
Ansiokkaasti laadittujen sotapäiväkirjojen mukaan jokainen yritys löytää hyvät viivytysasemat päättyi siihen, että panssarit meni sivustoille, jopa asemiemme taa, napsivat asemista palan kerrallaan. Sitten haettiin vetäytymisaukkoa, vihulaisen tykistön saattelemana lähdetään käpälämäkeen.
Isompi juttu oli se, että IV AK:n johto ei kiireiltään kerinnyt huomaamaan, että venäläisten etenemistapa ja reitti oli sama kuin talvisodassa. Jos tämä olisi ymmärretty, sen ei olisi tarvinnut johtaa vetäytyjien pelastamista komppaniatasolla, vaan yksinkertaisesti miinoittaa tie ja rautatie, ja alkaa tuhota miinakentän antimia.
Ihantalan ihmettä ei olisi tullut, mikäli PsD olisi jäänyt pussiin junaratojen väliin Sommeessa, kun venäläisten kärki ajoi takaa 4. D ja Viipurin vallanneet joukot ajoivat t-34:lla suoraan Viipurin raviradan parkkipaikalle.
operatiivista kykyä olisi tarvittu IV AKE:ssä. Nyt siellä oli vain toista sotaansa käyviä majureita ja everstiluutnantteja, jotka parhaansa mukaan neuvoivat Laatikaista.
"Ihantalan ihmettä ei olisi tullut, mikäli PsD olisi jäänyt pussiin junaratojen väliin Sommeessa, kun venäläisten kärki ajoi takaa 4. D ja Viipurin vallanneet joukot ajoivat t-34:lla suoraan Viipurin raviradan parkkipaikalle. "
Puna-armeijan hyökätessä Viipuriin PsD oli jo Hanhijoella, tosin pahasti piestynä.
4. D oli haalimassa joukkojaan Repolaan.
Sinun kykyjäsi olisi tarvittu ainakin 21.A:n esikunnassa.
Mikäli Stavka olisi saanut päättää Viipurin puolustuksesta olisi se laittanut 17.6. NKVD:n kurikomppanian Säiniön asemalle, ja lähettänyt PsD:n ja 4. D:n rykmentin komentajille viestin, että menestystä taisteluissanne ja palatkaa voittajina.
suomalaiset palasivat nytkin.
Kaikkialla torjuttiin Puna-armeijan hyökkäykset ja itsenäisyys säilyi.
Stallareita se jurppii ikuisesti.
Otetaan vaikka Sihvon 10. D, se saattaa syyttää tappioista itseään, ei olisi pitänyt Sihvon ruveta sotilasuralle.
Suomi hävisi sotansa. Se siitä sodasta.
Hävisi korkeintaan aluetta joka nyt on lähes elinkelvotonta saasteiden ja rappeutuneiden talojen takia. Laatokkahan on yksi Euroopan saastuneimpia vesialueita.
Eli kovissa paikoissa olivat eversti Pihlajamaa ja evltn Kuiri, Perkjärven ja Rokkalanjoen kriisien seurauksena vihollisen panssarit etenivät Leipäsuon asemalle 19.6. klo 2.30. Panssarinyrkkejä ei aseman varmistuksessa ollut. 2 komppaniaa jalkaväkeä tuli tankkien perässä. Kuiri päätti vetäytyä. Tästä taistelusta tie Viipuriin oli auki. JR 5 lähti Pilppulaan, mutta livohkaan lähdön syy oli sulutteiden ja tykistösulkujen puute. Kuirista tuli ritari 19.6.1944 jonkunlaisena lohdutuksena. Rykmentin komentaja ei tiennyt, että oli vetäydytty Pilppulaan asti.
Säiniön asemalla on käyty suurtaistelu, mutta 1941.
Olisko se ilman miekantuppikäskyä mennyt Karjalan kandaalla paremmin, ja tullut vähemmän lahtia.
Täällä Karjalan pojille taisteluni.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4958430
Perkjärven Osasto Lammetmaan hyökkäys 16.6.44 meni pieleen kun puna-armeija torjui sen tykkitulella ja osasto kärsi kovia tappioita. Ajoneuvo-osasto joutui sekasortoon ja miehiä pakeni linjasta kymmenittäin. Seuraavan yön vastahyökkäyksessä (II/JR 5 50 ukkoa JP 2:sta 1 rynnäkkötykki) mainitaan tuhotun 6 panssarivaunusta 3. Myös maininta siitä että sotasaalispanssaritorjuntatykit 45 mm eivät pystyneet T-34 vaunuihin.
Komentaja valitti sitä että näissä taisteluissa tulenjohtoyhteyksien puuttumisen takia suomalaiset eivät saaneet riittävästi tykistötulta tueksi. Viestimiesten piuhat poikki.
JR 5 näyttää päässeen olosuhteisiin nähden pienillä tappioilla koko 1944 Kannaksen reissun. Menehtyneiden tietokannan mukaan rykmentin sotilaita kuollut kesä-heinäkuussa 175. Esim. kriitisessä vaiheessa kesäkuun 28.päivän ja heinäkuun 8.päivän välisellä jaksolla menehtyneitä vain 21. Esim Yrjö Hansteen JR 12 menetti 155 ja Adolf Ehrnroothin JR 7 peräti 322 sotilasta kuolleena.
On hyvä olemassa tuo menehtyneiden tietokanta. Siitä voi käydä tarkistamassa ketkä joukko-osastot olivat kulloinkin painopistealueilla. Kyllä tuo Ehrnroothin rykmentti on sitten heitetty joka mutkassa siihen pahinpaan paikkaan ja sen mukaiset on ollut kyllä tappiotkin. Rykmentti käytännössä lanattiin heinäkuun puoliväliin menessä joko hautuumaalle tai sotasairaalaan. Vahvuudessa olleista huomattava osa ollut ainakiin kertaalleen jo haavoittuneita.
Viipuri näyttää vieläkin sotatantereelta.
Kunhan höpötät jotain Jeltsinin ajan legendaa. Reserviläisliiton puheenjohtaja vieraili sekä Viipurissa että Pietarissa ja hämmästeli sitä miten 2000-luvulla asuntokantaa uusittu ja modernisoitu. Venäjä menee vauhdilla eteenpäin ja sekös Suomen natseja potuttaa.
Onko reserviläisliiton johtajalla häntää. Onko se yhtä tyhmä kuin sinä. Kehitysmaa Venäjällä muuten 20 miljoonaa ihmistä elää alle 135 eurolla kuukaudessa. Väitätkö Viipuria yhdeksi Venäjän rikkaimmista alueista. Enpä oikein usko.
Oikea virallinen luku on alle kaksikymmentä miljoonaa ja 161 euroa. Jokainen kuitenkin ymmärtää minkälaista tilastomanipulointia tuo on. Eihän yli puolella venäläisistä kotitalouksista ole edes henkilöautoa. Jos tienaa 500 euroa kuukaudessa ja HIV-lääkkeet maksaa pelkästään 100 euroa, niin onko köyhä, jos palkalla pysyy hädin tuskin hengissä.
Viipurin vanhassa kaupungissa hämmästyttää eniten kaupungin asuntokanna rappio! Monista kerrostaloista on romahtanut ensin katto ja sitten välipohjat! Nyt tuijottaa kadulle vain tyhjät ikkunat... kukaan ei sen paremmin pura kuin korjaa!
Kannattaisi edes joskus käydä paikan päällä ennen kuin kehuu!
Kyllä pikkurahallakin elelee, kun on kaalia, leipää, kvassia ja votkaa.
Enpä tiedä, kun on tätä kulttuurivaihtoa ollut ja avautumista. Jospa se musikka ottaa kapinoitsijoista Syyriassa mallia ja alkaa vaatimaan itselleen isompaa siivua Italian kokoisista tuloista. Eihän kylän tai kaupungin puoluepamppu voi olla ainut jolla mersu on.
Minua nauratti miten se maatuska itki siinä Russia Todayn haastattelussa kerran miten toisilla on kaikkea ja toisilla ei mitään. Putinistit sivuuttivat mummelin kylmästi.