Hei!
Mulla on muutama erittäin huonokuntoinen välihammas ja takahammas yläleuassa. Yläetuhampaat taas ovat pahasti laikukkaat synnynnäisesti ja myös pinnaltaan jotenkin halkeilleet. Ajattelin että laitattaisin vihdoin laminaatit etuhampaisiin ja ehkä samalla korjauttaisin oireilevia takahampaita kunnolla kerralla paremmiksi.
Hammaslääkäri suositteli sen sijaan kokoleuansiltaa koska osa takahampaista ja välihampaista on niin huonoja että niitä kannattaisi poistaa muutama. Näin saataisiin kuulemma kerralla koko yläpurenta kuntoon pitkäksi aikaa.
Onko sellainen silta järkevin ratkaisu tässä tilanteessa? Onko kelläkään kokemuksia sellaisesta ja sen laitosta? Kyseessä on ilmeisestikin aika suuri toimenpide ja vaatii isoja hoitoja hammaslääkärissä niille alle jääville hampaille kun ne jotenkin kai siis hiotaan? Entä tuollaisen sillan kestävyys pitkänpäälle (olen 37 nyt)? Kestää sellainen lopunikää?
Toisaalta mua houkuttelee ajatus että saisin vihdoinkin kerralla koko yläleuanhampaat kauniiksi ja kuntoon. Mutta toisaalta arveluttaa useiden hampaiden poisto ja loppujen hiominen kai aika lopullisesti vain tappimaisiksi. Entä se jos allejäävät hampaat alkavat oireilemaan? Mulle on nyt jo jouduttu tekemään paljon juurihoitoja ja jos sitten sellainen hammas pitää juurihoitaa niin joudutaanko koko silta irroittamaan tai jopa uusimaan kokonaan kun se kuitenkin on aika kallis ratkaisu?
Kiitos kaikista vastauksista ja olisi kiva jos Meikpiis ehtisit myös vastata kun olet asiantuntija!
Mulla on muutama erittäin huonokuntoinen välihammas ja takahammas yläleuassa. Yläetuhampaat taas ovat pahasti laikukkaat synnynnäisesti ja myös pinnaltaan jotenkin halkeilleet. Ajattelin että laitattaisin vihdoin laminaatit etuhampaisiin ja ehkä samalla korjauttaisin oireilevia takahampaita kunnolla kerralla paremmiksi.
Hammaslääkäri suositteli sen sijaan kokoleuansiltaa koska osa takahampaista ja välihampaista on niin huonoja että niitä kannattaisi poistaa muutama. Näin saataisiin kuulemma kerralla koko yläpurenta kuntoon pitkäksi aikaa.
Onko sellainen silta järkevin ratkaisu tässä tilanteessa? Onko kelläkään kokemuksia sellaisesta ja sen laitosta? Kyseessä on ilmeisestikin aika suuri toimenpide ja vaatii isoja hoitoja hammaslääkärissä niille alle jääville hampaille kun ne jotenkin kai siis hiotaan? Entä tuollaisen sillan kestävyys pitkänpäälle (olen 37 nyt)? Kestää sellainen lopunikää?
Toisaalta mua houkuttelee ajatus että saisin vihdoinkin kerralla koko yläleuanhampaat kauniiksi ja kuntoon. Mutta toisaalta arveluttaa useiden hampaiden poisto ja loppujen hiominen kai aika lopullisesti vain tappimaisiksi. Entä se jos allejäävät hampaat alkavat oireilemaan? Mulle on nyt jo jouduttu tekemään paljon juurihoitoja ja jos sitten sellainen hammas pitää juurihoitaa niin joudutaanko koko silta irroittamaan tai jopa uusimaan kokonaan kun se kuitenkin on aika kallis ratkaisu?
Kiitos kaikista vastauksista ja olisi kiva jos Meikpiis ehtisit myös vastata kun olet asiantuntija!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Täällä on paha tarkemmin kommentoida, kun ei ole suusi tilannetta nähnyt. Hammaslääkärisi on tutkinut tilanteen ja tietää suusi/ hampaidesi kunnon ja historian (ainakin jos olet käynyt hänellä säännöllisesti jo pidempään).
Koko leuan silta vaatii erittäin hyvän hammaslääkärin ja labran. Se ei tosiaankaan ole mikään pikkujuttu. Hammaslääkärin tulee tutkia tilanne myös röntgenkuvista, ettei sitten sillan valmistumisen jälkeen tule yllätyksiä, kun jokin hammas onkin huomattavasti huonommassa kunnossa kuin oletettiin. Koko leuan kattava silta on siitä hankala, että se saattaa mennä kokonaan uusiksi, jos hampaita (siis niitä alle jääviä pilareita) menetetään. Ennemmin kannattaisi ehkä harkita muutamaa lyhyempää siltaa, varsinkin sellaisille kohdille, joissa hampaiden kunnossa on jotain kyseenalaista. Jos siltahammas vaatii juurihoitoa, silta joudutaan todellakin irrottamaan. Tilanteesta riippuen se voidaan laittaa takaisin tai uusia.
Eli silta ei välttämättä kestä loppuikääsi. Jos hampaat pysyvät kunnossa ja hoidat niitä hyvin, silta/ sillat kestävät kyllä vuosikymmeniä, mahdollisesti loppuun asti. Tämä vaatii sitoutumista kotihoitoon, kuten kaikki protetiikka. Hampaita täytyy puhdistaa erityisen hyvin.
Poistojen jälkeen kaikki kyseisen leuan hampaat hiotaan pilareiksi. Muuten terveitä hampaita ei sen kummemmin tarvitse hoitaa, mutta huonot paikataan, juurihoidetaan jne., jotta ovat tarpeeksi hyvässä kunnossa muodostaakseen hyvän perustan sillalle.
Vähemmän rajua -ja huomattavasti halvempaa olisi tehdä eteen ne laminaatit (jos hampaiden kunto sallii) ja korjailla taka-alueet silloilla. Tällöin mahdollisten juurihoitojen/ muiden ongelmien sattuessa ei menisi koko leuka uusiksi. Taloudelliset näkökohdat eivät nekään ole tässä asiassa aivan pieni juttu: koko leuan metallokeraaminen silta tulee äkkiä maksamaan 6300-6500 euroa. Eli uusiminen tulee kovasti kalliiksi. Muovifasadeilla hinta saattaa olla aavistuksen (mutta vain vähän) halvempi, enkä suosittele näin isoon työhön. Muovi kuluu ja saattaa värjääntyä, posliini ei. Lisäksi posliini on luonnollisemman näköistä.
Jos kyseeseen tulee koko leuan silta, suosittelen hakeutumaan protetiikan erikoishammaslääkärille, etenkin jos silta on pitkä. Pilareiden hiominen ja purennan rakentaminen on erittäin tarkkaa työtä ja vaatii hyvän kokemuksen.
Olen kyllä eri mieltä siitä, että jos jokin siltapilari (oma juuri) pettää ja joudutaan poistamaan, se ei välttämättä johda koko sillan menetykseen. Päinvastoin, pitkä rakenne joskus sallii jopa useamman oman juuren menetyksen. Edellyttäen, että rakenne on tarpeeksi vankka ja ettei kyseessä ole rivin viimeinen hammas. Jos taas on lyhyempi silta, esim. kolme hammasta, joista keskimmäinen on puuttuva, jo toisen oman juuren menetys johtaa koko sillan menetykseen! Pilarihammas voidaan kyllä hoitaa sillan läpikin, usein käytäänön syistä näin on pakko menetellä, koska siltaa ei saa rikkomatta irti.
Pitkissä silloissa purenta vaatii erittäin tarkan hiomisen, ettei tule häiriöitä, se onkin yleensä mahdollista yhdessä hammasteknikon kanssa ja on pitkän sillan selvä etu. Pienet pätkät ovat joskus huomattavasti vaikeammin "asettuvia".
Silta yleensä tehdään pysyväksi ja kestäväksi ratkaisuksi. Mikäli noudatat hoito-ohjeita ja käyt säännöllisesti tarkastuksissa, ei ongelmia pitäisi tulla vuosi(kymmen)kausiin. Minkään rakennelman ei voi luvata kestävän loppuiän, mutta kuitenkin metallokeramia on tällä hetkellä sitä parasta mitä on tarjolla.
Aivan, juuren menetys ei välttämättä johda sillan menetykseen, mutta sekin vaihtoehto on olemassa, oli kyseessä sitten minkä pituinen silta tahansa. Asia täytyy tietää, jotta voi tehdä päätöksiä. Sillanhan voi saada myös rikkomatta irti, jos asiaa on ajateltu etukäteen ja tehty nastapilarit alle. Ainakin todennäköisyys saada silta ehjänä pois kasvaa, mikäänhän ei ole takuuvarmaa.
Tuo läpihoito olikin mielenkiintoista. Eipä ole tullut ennen vastaan. Ilmeisesti puhkiporattu yksikkö paikataan kasaan muovilla?
Joo, näitä joutuu tekemään jatkuvasti. Vanhan sillan pilarihampaassa on tulehdus ja tarvitaan juurihoito. Käytännössä yleensä porataan kruunu purupinnalta rikki ja etsitään kanava sitä kautta. Jos on metallokeraamiasta kyse (uudempi silta siis), niin taaempana olevan hampaan juurihoito voi olla todella hankala heikon näkyvyyden vuoksi: metalli kun ei läpäise valoa yhtään ja on kuin musta aukko! Hoidon päätteeksi aukko sitten paikataan yhdistelmämuovilla, jos on keramiaa, usein voi lisätä esim. Cerana-insertin okklusaalisesti.
Hauskimpia hoitaa ovat ne vanhat sillat joiden elintärkeä tukihammas on karioitunut juuresta yltympäriinsä ja potilas tietenkin toivoo ehdottomasti että 30 v. sitten tehty silta vielä säilytetään.. ei tule uudenveroista siitä, ei! (mutta jollain lailla toimiva kuitenkin).
Tämä selvä. :o) Tuota juuri mietinkin; ei varmasti ole helppo homma juurihoitaa ainakaan takimmaisia hampaita sillan läpi. Tilaa ei juurikaan ole -ja pienisuiset taitavat olla lisäkauhistus ;o), ja se näkyvyyskin on lähellä nollaa. Metalli on kyllä hankala.
Heh, meillä taas joudutaan toisinaan lisäilemään uusia yksiköitä niihin jo 30 vuotta palvelleisiin siltoihin. Potilas on vakaasti päättänyt pitää vanhan sillan ja lisää hampaita poistuu palveluksesta. Ei ihan helppoa sekään. :o)
Kiitos vinkeistänne Meikpiis75 ja AAA!
Kyseisenlaisen sillan tekeminen on nyt aloitettu. Aluksi molemmille leukapuoliskoille tehdään isot leikkaukset, joissa poistetaan muutamia hampaita ja leikataan poskihampaita halki ja myös ainakin yhden juurihoidetun hampaan juuret katkaistaan yms.
Sen jälkeen hampaat hiotaan pilareiksi kolmanneksittain, eli takasivut ensin ja etuhampaat viimeisinä. Kestänee ainakin pari tuntia jokainen kerta. Muotit otetaan tänään ja samalla mittaillaan purennan korkeutta yms. Myöhemmin kaikki muotit otetaan vielä uudestaan.
Sillan sovituksiakin tulee useita ja kiinnitys on hyvin isotöinen ja pitkä. Uskoisin että hammaslääkärini osaa tehdä näinkin vaikean hoidon, ja kyllä hyvin tarkka työssään. Sillan kestoksi hän arvioi ainakin parikymmentä vuotta, mutta omien hampaideni ja niiden juurien kesto voi lyhentää sillan ikää huomattavastikin.
Viimeksi oli vielä muuten puhetta sellaisestakin, että pilarihampaita katetaan joskus metallikuorilla. Mikä siinä on idea ja kannattaako sellaista tehdä?
Uskon että saan pitkäksi aikaa hienon hammasrivin yläleukaan ja se on kalliin hintansa arvoinen. Jos tulos on oikein hyvä, niin harkitsen samanlaista myös alaleukaan, jossa olisi myös lähes vastaava tarve, vaikka poistoja ei varmaan tarvittaisi ainakaan kovin montaa jos ollenkaan.
Sinulla, hammaslääkärilläsi ja hammasteknikolla onkin sitten jonkin verran urakkaa! Kärsivällisyyttä! Tuo osissa hiominen on hyvä tekniikka, jotta purenta "ei katoa". Laajoissa töissä voi joskus joutua jonkin välivaiheen ottamaan uusiksikin (esim. jäljennöksen), koska aina ei pieniä hiontavirheitä (suunnassa jne) ole helppo havaita silmämääräisesti. Kipsimallilla on helpompi tarkastella. Kun tehdään tarkkaa työtä, on lopputulos vaivan arvoinen! Kun yläleuka on kunnossa ja purenta tasapainoinen, alaleuassa voi kestää vaatimattomampikin ratkaisu. Tapauskohtaista!
Yleensä jos pilarihampaan päälle tehdään kultakruunu, on kyse kahdesta seikasta: kulta vie vähemmän tilaa, eli tarvitsee vähemmän hiomista ja toisekseen, kun ei ole hampaanvärisiä osia, teknikolta jää tämä työvaihe pois ja kustannus on siis halvempi.
hei Hanna
Kuinka siltasi onnistui ? Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Olen kiinnostunut kuulemaan kokemuksiasi koska minulla ajatuksia myös isosta sillasta Myös hoitohinnat ja paikat kiinnostavat
[email protected]
Jukka