LAHKOLAISUUS
Kuka on lahkolainen? Mitä ovat lahkot? Sanalla lahkolainen on nykyään eri merkitys kuin mitä se on Raamatussa. Lahkolainen on useimpien suussa halventava haukkumasana, jota käytetään uskonnollisista toisinajattelijoista.
Raamattu esittää asian syntinä, jota esiintyy kaikilla elämänalueilla. Kaikki ihmiset ovat syyllistyneet tähän syntiin. Sinäkin olet joskus elämässäsi tehnyt lahkolaisia tekoja. Olet ehkä oikein puolueen jäsen, joka on yhdessä muiden kanssa sitoutunut harjoittamaan tuota pahuutta.
Juonittelut, salaliitot ja puolueet ovat syntiä.
Lahkolaisuus on synti
Raamattu sanoo synnistä: "Lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, ..., jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa." Gal.5:19-21
Usein sanaa lahko käytetaan jostain uskonnollisesta ryhmästä, jota yleinen mielipide ei hyväksy. Se on halventava haukkumasana, jota käytetään uskonnollisista "toisinajattelijoista". Se on valtio- tai enemmistöuskontojen yritys alistaa kaikki ihmiset heidän valtansa alle.
Raamattu kuitenkin tarkoittaa sanalla lahko ihmiselle yhtä tyypillistä syntiä kuin haureus.
Sana lahko on kreikan kielisessä alkutekstissä sana "heiresis" (puolue, lahko, harhaoppi, valinta). Sana puolue on siis sanan lahko synonyymi. Onhan se selvää, että poliittiset puolueet ovat harhaoppisia toisilleen. Vastaava hyve olisi puolueettomuus eli sitoutuminen hyviin asioihin, vaikka jäisi asiassaan yksin. Yksipuoluejärjestelmä on jokaisen lahkohenkisen unelma. Hyvyys ei koskaan perusta puoluetta.
Henkilöön katsominen on puoluemieltä.
Puoluemieli
Kaikki ihmiset ovat siis lahkolaisia, koska he ovat jollain elämänalueella olleet puolueellisia. Kaikilla elämänalueilla esiintyy puoluemielen syntiä. Ei ainoastaan politiikassa ole "juonet, eriseurat ja lahkot", vaan niin on tieteessä ja taiteessakin. Kreikkalaisessa kulttuurissa esiintyi opillisia koulukuntia, ja niistä käytettiin nimitystä "heiresis".
Eräs Jumalan ominaisuuksista on se, ettei Hän katso henkilöön. Se tarkoittaa sitä, että Hän on puolueeton. Hän on asialinjalla. Hän tuomitsee synnin yhtä ankarasti on sen tekijä kuka hyvänsä. Hän myös armahtaa henkilöön katsomatta, jos joku vain uskoo Jeesukseen Kristukseen.
Ihmiset punovat juonia saavuttaaksen muita paremmat edut. He perustavat kannatusyhdistyksiä eriseuroiksi puolustaakseen omia etujaan. He perustavat puolueita ajaakseen itsensä valtaan, joko politiikassa, tieteessä, taiteessa, taloudessa tai kirkossa. Ylpeys omasta mielipiteestä tekee puoluemieliseksi. Se sokaisee näkemästä tosiasioita. Asioita katsellaan "puolueen silmälasien" läpi.
Kukaan ihminen ei omista totuutta, vaan se on Jumalan omaisuutta, silloinkin kun me pidämme sitä omana mielipiteenämme. Jeesus on Totuus. Hän yksin on aina oikeassa.
Jeesuksen nöyryys tekee puolueettomaksi.
Jeesuksen mieli
Jeesus ei esitellyt omia mielipiteitään, vaan puhui vain Isänsä sanomaa. Hän ei perustanut puoluetta, vaan tuli kutsumaan kaikkia yksimielisyyteen totuudessa. Oikeamielisyys on enemmän kuin oikeaoppisuus.
Jeesus sanoo: "Minun oppini ei ole minun, vaan Hänen, joka on minut lähettänyt. Jos joku tahtoo tehdä Hänen tahtonsa tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani. Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä." Joh.7:16-18
Minun oppini ei ole minun, vaan Jeesuksen. En ole niin huolissani Jeesuksen opin menestyksestä, että perustaisin Jeesus -puolueen. Totuus puhuu itse puolestaan. Hän ei tarvitse puoluetta. Voi kuinka paljon Jumalan asiaa on yritetty viedä eteenpäin vääryydellä.
Jos joku kirkko sanoo, että heihin liittymällä pelastuu, niin siitä kirkosta voitaisiin sanoa, että se on lahko. Näin siksi, että vain sydämestään yhtymällä Jeesuksen mieleen voi pelastua. Ne joilla on Jeesuksen mieli ovat asialinjalla kaikilla elämän alueilla eli seuraavat Jeesusta arjen rutiineissa.
Mikään kirkko ei pelasta.
John Wesleyn uni
Hän oli seisovinansa kadotuksen portilla. Hän kolkutti portille ja tahtoi kuulustella, keitä olisi siellä sisäpuolella. "Onko siellä katolilaisia?" Kysyi hän. "On", vastattiin, "hyvin paljon". "Onko Englannin valtiokirkon jäseniä?" Uudisti hän kysymyksensä. "On", vastatttiin, "hyvin paljon". - "Entäs presbyteriläisiä?" "On niitäkin, hyvin paljon." - "Mutta onkos wesleyläisiä?" "On, on, hyvin paljon."
Erittäinkin viimeisestä vastauksesta kauhistuneena riensi Wesley taivaan portille, jossa hän teki samat kysymykset, vaikka toisessa järjestyksessä. "Onko siellä wesleyläisiä?" Kysyi hän hätäisesti. "Ei", vastattiin. - "Onko presbyteriläisiä?" "Ei." - "Onko Englannin valtiokirkon jäseniä?" "Ei." - "Onko katolilaisia?" "Ei." - "No, keitä siellä sitten on?" Kysyi Wesley kauhistuneena ja ihmetellen. Vastaukseksi kuului: "Emme tunne täällä mitään semmoisia, joita kysyitte. Täällä on ainoastaan Kristuksen nimi tunnettu ja tunnustettu. Meitä on täällä suuri joukko kaikista sukukunnista, kansoista ja kielistä, ja me olemme vaatteemme Karitsan veressä valkaisseet." (Lainattu Kyläkirjaston Kuvalehti vuodelta 1900 numero 5)
Tämä uni on Jumalalta, koska se on Raamatun mukainen. Se myös osoittaa, että Jumala on varoittanut erityisesti hengellisiä johtajia korottamasta seurakuntansa nimeä Jeesuksen nimen rinnalle, saati yläpuolelle. Valitettavasti monet eivät ole noudattaneet tätä varoitusta.
Wesleytä pidetään metodisti kirkon perustajana. Älä siis usko kirkkojen nimiin vaan Jeesuksen Kristuksen nimeen. "Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, josa meidän pitäisi pelastuman." Apt.4:12
Kuka on lahkolainen? Mitä ovat lahkot? Sanalla lahkolainen on nykyään eri merkitys kuin mitä se on Raamatussa. Lahkolainen on useimpien suussa halventava haukkumasana, jota käytetään uskonnollisista toisinajattelijoista.
Raamattu esittää asian syntinä, jota esiintyy kaikilla elämänalueilla. Kaikki ihmiset ovat syyllistyneet tähän syntiin. Sinäkin olet joskus elämässäsi tehnyt lahkolaisia tekoja. Olet ehkä oikein puolueen jäsen, joka on yhdessä muiden kanssa sitoutunut harjoittamaan tuota pahuutta.
Juonittelut, salaliitot ja puolueet ovat syntiä.
Lahkolaisuus on synti
Raamattu sanoo synnistä: "Lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, ..., jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa." Gal.5:19-21
Usein sanaa lahko käytetaan jostain uskonnollisesta ryhmästä, jota yleinen mielipide ei hyväksy. Se on halventava haukkumasana, jota käytetään uskonnollisista "toisinajattelijoista". Se on valtio- tai enemmistöuskontojen yritys alistaa kaikki ihmiset heidän valtansa alle.
Raamattu kuitenkin tarkoittaa sanalla lahko ihmiselle yhtä tyypillistä syntiä kuin haureus.
Sana lahko on kreikan kielisessä alkutekstissä sana "heiresis" (puolue, lahko, harhaoppi, valinta). Sana puolue on siis sanan lahko synonyymi. Onhan se selvää, että poliittiset puolueet ovat harhaoppisia toisilleen. Vastaava hyve olisi puolueettomuus eli sitoutuminen hyviin asioihin, vaikka jäisi asiassaan yksin. Yksipuoluejärjestelmä on jokaisen lahkohenkisen unelma. Hyvyys ei koskaan perusta puoluetta.
Henkilöön katsominen on puoluemieltä.
Puoluemieli
Kaikki ihmiset ovat siis lahkolaisia, koska he ovat jollain elämänalueella olleet puolueellisia. Kaikilla elämänalueilla esiintyy puoluemielen syntiä. Ei ainoastaan politiikassa ole "juonet, eriseurat ja lahkot", vaan niin on tieteessä ja taiteessakin. Kreikkalaisessa kulttuurissa esiintyi opillisia koulukuntia, ja niistä käytettiin nimitystä "heiresis".
Eräs Jumalan ominaisuuksista on se, ettei Hän katso henkilöön. Se tarkoittaa sitä, että Hän on puolueeton. Hän on asialinjalla. Hän tuomitsee synnin yhtä ankarasti on sen tekijä kuka hyvänsä. Hän myös armahtaa henkilöön katsomatta, jos joku vain uskoo Jeesukseen Kristukseen.
Ihmiset punovat juonia saavuttaaksen muita paremmat edut. He perustavat kannatusyhdistyksiä eriseuroiksi puolustaakseen omia etujaan. He perustavat puolueita ajaakseen itsensä valtaan, joko politiikassa, tieteessä, taiteessa, taloudessa tai kirkossa. Ylpeys omasta mielipiteestä tekee puoluemieliseksi. Se sokaisee näkemästä tosiasioita. Asioita katsellaan "puolueen silmälasien" läpi.
Kukaan ihminen ei omista totuutta, vaan se on Jumalan omaisuutta, silloinkin kun me pidämme sitä omana mielipiteenämme. Jeesus on Totuus. Hän yksin on aina oikeassa.
Jeesuksen nöyryys tekee puolueettomaksi.
Jeesuksen mieli
Jeesus ei esitellyt omia mielipiteitään, vaan puhui vain Isänsä sanomaa. Hän ei perustanut puoluetta, vaan tuli kutsumaan kaikkia yksimielisyyteen totuudessa. Oikeamielisyys on enemmän kuin oikeaoppisuus.
Jeesus sanoo: "Minun oppini ei ole minun, vaan Hänen, joka on minut lähettänyt. Jos joku tahtoo tehdä Hänen tahtonsa tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani. Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä." Joh.7:16-18
Minun oppini ei ole minun, vaan Jeesuksen. En ole niin huolissani Jeesuksen opin menestyksestä, että perustaisin Jeesus -puolueen. Totuus puhuu itse puolestaan. Hän ei tarvitse puoluetta. Voi kuinka paljon Jumalan asiaa on yritetty viedä eteenpäin vääryydellä.
Jos joku kirkko sanoo, että heihin liittymällä pelastuu, niin siitä kirkosta voitaisiin sanoa, että se on lahko. Näin siksi, että vain sydämestään yhtymällä Jeesuksen mieleen voi pelastua. Ne joilla on Jeesuksen mieli ovat asialinjalla kaikilla elämän alueilla eli seuraavat Jeesusta arjen rutiineissa.
Mikään kirkko ei pelasta.
John Wesleyn uni
Hän oli seisovinansa kadotuksen portilla. Hän kolkutti portille ja tahtoi kuulustella, keitä olisi siellä sisäpuolella. "Onko siellä katolilaisia?" Kysyi hän. "On", vastattiin, "hyvin paljon". "Onko Englannin valtiokirkon jäseniä?" Uudisti hän kysymyksensä. "On", vastatttiin, "hyvin paljon". - "Entäs presbyteriläisiä?" "On niitäkin, hyvin paljon." - "Mutta onkos wesleyläisiä?" "On, on, hyvin paljon."
Erittäinkin viimeisestä vastauksesta kauhistuneena riensi Wesley taivaan portille, jossa hän teki samat kysymykset, vaikka toisessa järjestyksessä. "Onko siellä wesleyläisiä?" Kysyi hän hätäisesti. "Ei", vastattiin. - "Onko presbyteriläisiä?" "Ei." - "Onko Englannin valtiokirkon jäseniä?" "Ei." - "Onko katolilaisia?" "Ei." - "No, keitä siellä sitten on?" Kysyi Wesley kauhistuneena ja ihmetellen. Vastaukseksi kuului: "Emme tunne täällä mitään semmoisia, joita kysyitte. Täällä on ainoastaan Kristuksen nimi tunnettu ja tunnustettu. Meitä on täällä suuri joukko kaikista sukukunnista, kansoista ja kielistä, ja me olemme vaatteemme Karitsan veressä valkaisseet." (Lainattu Kyläkirjaston Kuvalehti vuodelta 1900 numero 5)
Tämä uni on Jumalalta, koska se on Raamatun mukainen. Se myös osoittaa, että Jumala on varoittanut erityisesti hengellisiä johtajia korottamasta seurakuntansa nimeä Jeesuksen nimen rinnalle, saati yläpuolelle. Valitettavasti monet eivät ole noudattaneet tätä varoitusta.
Wesleytä pidetään metodisti kirkon perustajana. Älä siis usko kirkkojen nimiin vaan Jeesuksen Kristuksen nimeen. "Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, josa meidän pitäisi pelastuman." Apt.4:12
Vastaukset 16
Vanhimmat
Lahkot on perkeleestä Raamatun mukaan. Jeesus sanoi lahkolaisia kyykäärmeen sikiöksi ja susiksi lampaiden vaatteissa, jotka saalistavat lampolossa vastaheränneitä ja uskoontulleita ja lapsena kastettuja Jumalalapsia, yrittäen houkutella ne revittäviksi ja lahkokastein sidottavaksi lahkoihin, jotka eivät peri Jumalan valtakuntaa. Varo sielusi tähden lahkoilta saatavaa lahkokastetta, jonka tuli on sytytetty Gehennan kaatopaikalla. (Gal.5:20-21, Matt.7:22-23)
2. Kor. 11:14
Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi.
oli kyllä tuulahdus vähintäänkin Gehennan kaatopaikalta.
Eihän raamatusta löydy mitään perustetta lapsikasteelle.
Jeesus ei puhunut lapsikasteesta mitään, vaan näin:
Jeesus antoi viimeisinä opetuksinaan lähetyskäskyn. ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” ( Markus 16:15-16 ). Hän opetti siis, että evankeliumia tulee julistaa ja sen tuloksena ihmiset tulevat uskoon. ( Room.10:17) Uskoon tulleet tulee sitten kastaa. Raamatusta emme löydä muuta järjestystä.
Ja joka muuta järjestystä saarnaa on lahkolainen.
Ja PISTE!!!
2. Kor. 2:11
ettei saatana pääsisi meistä voitolle; sillä hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat.
Totutta on vaikea omaksua kun on pienestä pitäen aivopesty ja kirkon kautta jatkuvasti yhteiskunnan tuella aivopestään harhaoppiin ( = lahkolaisuuteen). Lapsikaste on meillä Suomessa harhaoppi pahimmasta päästä kun sillä sitten tuuditetaan synnin uneen heti niitä, jotka alkavat ymmärtämään mikä on oikein ja väärin vaikka heille tulisi saarnata parannusta, evankeliumia. Ja parannuksen jälkeen haudataan vanha ihminen kasteen hautaan niin kuin totesitkin.
Siunausta sinulle.
http://www.ogrish.com/archives/tsunami_victim_images_decomposing_stages_Jan_23_2005.html
täysin raamatullinen...sen hylkääminen, jos on sillä kastettu on väärää ja ohi armon!
Lapsena kastettu on Jumalan näkökulmasta saanut Hengen, vapautettu kuoleman, synnin ja saatananvallasta, mutta ihmisen näkökulmasta se
kaikki on vasta opetuslapseutta, lain alla olemista,,,laki on kasvattaja kristukseen...aina on ollut näin ja tulee olemaan..
Leeviläise pirskoteltiin kuukauden ikäisinä synnistä puhdistavalla vedellä...ei ne siitä mitään itse tienneet, mutta se olikin Jumalan
silmissä pyhyyttä ja leeviläisten vanhemmille kuuliaisuutta,
Pelastus tulee uskovalle kastetulle tai kastetulle uskovalle Jeesuksen nimessä...
Uudestisyntyminen Hengestä ja vedestä tai vedestä ja Hengestä...sama asia,,,eri järjestys..
et löydä mistään kieltoa kastaa lapsia, vaan nimenomaan lupauksen...teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu...Sanopa miksi
lapsia kuolee, jos eivät ole syntisiä,,,he siis ovat syntisiä ja siksi tulee rintalapsetkin kastaa!
Eivätkö lapset kuulukaan ihmisiin..siis missä on lapsettomia kansoja...ja kaikki kansat piti Jeesuksen katekäskyn mukaan opetuslapseuttaa kastamalla ja opettamalla...milloinkaan ei Herra
ole niin eriskummallista kastekäskyä antanut, että vain uskoontulleet tulee kastaa,,eihän Samarian herätyksessäkään uudestisyntyneitä kastettu...ei Pyhä Henki ollut tullut vielä yhteenkään kastettuun...ei Simon. noitaakaan kastettu uudelleen...kerta riittää!
Missä tahansa lähetystilanteessa kastekäytäntö muistuttaa aluksi Apt.:n tapauksia, kunnes lapstkin aletaan kastaa...Raamattu ja apostolit
eivät kielt'neet kastamasta rintalapsia ja lapsikaste oli jo ensimmäisen vuosisadan lopulla niin yleistä että siitä annettiin Didakheessa valeluohje...johanneksen opetuslapsi Pölykarpos kastettiin ja monet muut jo 80-luvulla jne..
Jeesus on antanut kastekäskyn kaikille kansoille!
Seurakuntaan kuuluuvat myös rintoja imeväiset!
Matteuksen lähetys- ja kastekäskyyn et voi ilman väkivaltaa laittaa ensin usko-sitten kaste-järjestystä...ja markuksellakin alkukielessä sanotaan...joka uskoo ja on kastettu, pelastuu...sehän sisältää selvästi maininnan, että kastettunakin voi hukkua ellei usko...painotus ei ole järjestyksessä...onhan tämä jo käyty monesti läpi..
johanneksella on eri järjestys;"...vedestä ja Hengestä...ja Paavalin Tiituskirjeessä..."pelasti meidät...uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen
uudistuksen kautta.. siis ensin vesi ja sitten usko...
ALKUPERÄINEN KRISTILLINEN
K A S T E
A L K U S A N A T
Erilaiset kastenäkemykset ovat aiheuttaneet jatkuvaa kiistaa kristittyjen välille. Kristinuskon alkuaikoina kaste oli uskovia yhdistävä tekijä. Se on muuttunut riidan ja hajaannuksen tekijäksi.
Kyse on siis varsin vakavasta asiasta.
Elämme seurakunnan ennalleen asettamisen ajassa. Pyhä Henki tahtoo johdattaa kristityt kaikissa kysymyksissä alkuperäiseen käytäntöön. Jumala tahtoo antaa seurakunnalleen myös tiedoksi alkuperäisen kristillisen kastekäytännön. Hän tahtoo antaa säätämänsä kasteen taas uskovia yhdistäväksi tekijäksi.
Tässä tutkielmassa tuodaan esiin Raamatun opetus aiheesta. Se on monessa kohdin poikkeava nykyisistä uskontokuntien kasteopetuksista.
Mikäli lukija tahtoo saada varman kokonaiskäsityksen aiheesta, on välttämätöntä lukea tämä kirjoitus kokonaan. Muussa tapauksessa väärinkäsityksen mahdollisuus on suuri.
Useissa kohdin viittaan Raamattuun. Tämä johtuu siitä, ettei minulla ole omaa mielipidettä asiasta.
” … he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin”
(Apt.17:11).
”Minkä olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä” ( 1 Joh.2:24 ).
ERIMIELISYYDEN SYY ?
Jumala lupaa ilmoittaa totuutensa omilleen (Joh. 16:13). ”.. jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on. Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä” (Filip. 3:15-16 ). Ehto Jumalan tahdon ymmärtämiselle on tuo samaa tietä vaeltaminen. Se on tuo apostolien ja profeettojen opetuksessa pysyminen; Jumalan Sanan, Raamatun oppiin tunnustautuminen, sen vastaan ottaminen ( Apt. 2:42 ). Tällä tiellä Pyhä Henki johtaa kaikkeen totuuteen.
Erimielisyys johtuu siitä, että on luovuttu Raamatun opetuksista. Siinä on Jumalan kansan häviön syy. Ei ole kuultu Jumalan rakastavaa ja kansaansa yhdistävää ääntä.
Erimielisyys johtuu paljolti myös siitä, että epäuskoiset ”julistajat” kylvävät epäuskon kylvöä. On opetettu, ettei ole mahdollista olla samaa mieltä esimerkiksi kasteesta. ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää” (Gal.6:7 ). Nyt on aika alkaa kylvää uskon kylvöä. Voimme olla yhtä mieltä kasteesta kuten muistakin kristinuskon syvistä totuuksista. ( Vertaa 4 Moos.13:22-34, mutta etenkin 14:6-9 )
Epäuskon kylväjät ovat röyhkeydessään opettaneet jopa, ettei samanmielisyys ole Jumalan tahto. Sellaiset lausunnot kumoavat Raamatun selvän opetuksen. ”Mutta minä kehotan teitä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Nimeen, että kaikki olisitte puheessa yksimieliset ettekä suvaitsisi riitaisuuksia keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus” ( 1 Kor.1:10 ). ”..olkaa yhtä mieltä, eläkää sovussa..” ( 2 Kor.13:11 ).
Millä perustalla Jumala tahtoo kansansa olevan yhtä mieltä ? ”..että olisitte yksimieliset keskenänne, Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan” ( Room. 15:5,6 ). Tämä tarkoittaa, että olemme asioista samaa mieltä Jeesuksen kanssa. Hänen mielipiteensä on Raamatussa ja alkuperäisen kristinuskon antamassa käytännön esimerkissä. Olemme yhtä mieltä Raamatun kanssa. Omilla mielipiteillä ei näissä kysymyksissä ole arvoa.
KASTEEN ALKUPERÄ
Jeesus antoi viimeisinä opetuksinaan lähetyskäskyn. ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” ( Markus 16:15-16 ). Hän opetti siis, että evankeliumia tulee julistaa ja sen tuloksena ihmiset tulevat uskoon. ( Room.10:17) Uskoon tulleet tulee sitten kastaa. Raamatusta emme löydä muuta järjestystä.
Kymmenen päivää lähetyskäskyn jälkeen Pietari julisti tuhansille ihmisille Ylösnousseen Mestarinsa sanomaa : ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen Nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te(kin) saatte Pyhän Hengen lahjan” ( Apt.2:38 ). Kolmetuhatta kuulijaa otti sanan vastaan, tuli uskoon ja antoi kastaa itsensä. ”Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, n e kastettiin..” ( Apt.2:41 ).
Kasteen saamisen edellytys alkuseurakunnassa oli usko. ”Jos uskot koko sydämestäsi, niin se (kaste) tapahtukoon (Apt.8:37). ”.. korinttolaiset uskoivat ja heidät kastettiin” (Apt.18:8 ). ”..kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen Nimeen” ( Apt.19:5 ). Tämä oli juuri sitä mitä Jeesus oli opettanut (Matt. 28:19-20 ).
Kaste suoritettiin alussa välittömästi uskonratkaisun tapahduttua, yleensä samanaikaisesti. Uskossa oleminen olisikin koettu ilman kastetta puutteelliseksi. Alussa kaikki uskoon tulleet (aikuiset sekä ymmärryksen iässä olevat lapset) ottivat kasteen. Se oli heille selviö. Siitä ei neuvoteltu.
Alkuseurakunnassa vain Kristukseen kastetut pidettiin Jumalan lapsina. ”Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet” (Gal. 3:27 ). Vaikeuksia on tuottanut uskossa olevien kastamattomat lapset, jotka ovat pyhitetyt (1 Kor. 7:14) ilman kastetta. Tämä ”pyhitys” ei tee tyhjäksi lähetyskäskyä heidän kohdallaan niin, että heille olisi olemassa toisenlainen tie. ”Mikä lihasta on syntynyt, on liha..” (Joh. 3:6). Liha (Aadamin suvun jäsenyys) pitää haudata kasteessa. Kaikkien pitää tulla kastetuiksi upotuskasteella vedessä.
Kun vanhemmat huomaavat lapsensa olevan Jeesukselle antautunut, joka tunnustaa uskoaan esim. koulutovereilleen, rukoilee itsenäisesti ja elää elämäänsä Jeesukselle, voidaan hänet kastaa Jeesuksen Nimeen.
Room. 6:3-4 mukaan kaste on toimitus, jossa pelastettava liitetään Pelastajaansa. ”Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme Hänen kuolemaansa kastetut. Niin olemme siis yhdessä Hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin (kasteella käyneiden) uudessa elämässä vaeltaman” (Room.6:3-4 ). Kaste oli jakaja. Elämä ennen kastetta ja elämä kastettuna.
”..ollen haudattuina kasteessa, jossa te myös olette herätetyt uskon kautta” ( Kol.2:12 ). Huomaa sana herätetyt. He olivat synnin unesta heränneet ja uuteen elämään astuneet. Vanha oli haudattu. Uusi oli tullut sijaan ( 2 Kor.5:17 ).
Kaikki uskoon tulleet eli kastetut alkoivat elää pyhää elämää yhdessä muiden kanssa. He kokoontuivat Jumalan seurakuntana vahvistumaan ja oppimaan lisää Jumalan tahtoa. He olivat Jumalan seurakunta. - On hyvä huomioida, etteivät he perustaneet seurakuntaa, vaan olivat seurakunta.
Uusi Testamentti ei ollenkaan tunne käsitettä kastamaton kristitty. Ei myöskään käsitettä uskosta osaton kastettu kristitty. Ne ovat vääristyneitä käsitteitä. Uusi Testamentti tuntee ainoastaan käsitteen uskoon tullut, kasteella käynyt kristitty. Sellainen luettiin seurakuntaan kuuluvaksi. Muut olivat ulkopuolella.
ONKO VESIKASTE VÄLTTÄMÄTÖN ?
”Kaikki kansa, joka häntä (Johannes Kastajaa) kuuli, tunnusti Jumalan vanhurskaaksi ja antoi kastaa itsensä Johanneksen kasteella. Mutta fariseukset ja lainoppineet tekivät turhaksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan, eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta” ( Luuk.7:29-30 ).
Jeesus kysyi aikansa ihmisiltä: ”Oliko Johanneksen kaste Taivaasta vaiko ihmisistä?” (Markus 11:30 ). Samoin voimme kysyä nyt kristillisestä kasteesta. Raamatun kokonaisilmoitus vastaa, että se on Taivaasta. Kaste on siis välttämätön.
Jeesuksen säätämä kristillinen kaste on Kristuksen opin alkuaskel. Siitä alkaa hengellinen elämä. Siitä alkaa ristin kaita tie, jonka päämäärä on Taivas.
”..vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena, joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan (uskoon tulevien lastenkin kohdalla) hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta” ( 1 Piet.3:21 ). Kastevesi ei siis poista likaa ruumiistamme. Se luotaa syvemmälle, ihmisen sisimpään. Usko saa kosketuskohdan. Jeesuksen veri, uskon kautta, puhdistaa omantuntomme kuolleesta tilasta. Tähän viittaa Ananiaan neuvo Paavalille: ”Anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi” (Apt.22:16). Paavalin ainutlaatuinen Jeesuksen kohtaaminen Damaskon tiellä ei riittänyt pelastuskokemukseksi. Siellä hän sai ohjeen: ”Nouse ja mene kaupunkiin, niin sinulle sanotaan, mitä sinun pitää tekemän” (Apt.9:6). Paavali totteli, meni kaupunkiin, jossa sai neuvon: ”Nyt, mitä viivyttelet ? Nouse. Huuda avuksi Hänen Nimeänsä ja Anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi” (Apt. 22:16). Vanha Saulus haudattiin kasteen kautta Jeesuksen kuoleman ansioon. Kastevedestä nousi apostoli Paavali, uusi luomus Kristuksessa Jeesuksessa. Vanha riisuttiin pois. Uusi tuli sijaan. Näin oli ja näin on edelleen Jumalan tahto.
Eräät opettavat, että Paavali sai syntinsä anteeksi ja pelastui Damaskon tiellä. Raamattu ei opeta niin. Mikäli Paavali olisi saanut pelastuskokemuksen eli syntien anteeksiantamuksen Damaskon tiellä, ei Ananias olisi ollut oikeutettu kehottamaan Paavalia kasteelle, jossa synnit pestään pois (Apt.22:16 ). Se ei olisi ollut johdonmukaista.
VEDESTÄ JA HENGESTÄ
Jeesus opetti, että ihmisen tulee syntyä vedestä ja Hengestä. Tarkoittiko Hän, että uudestisyntymiseen tarvitaan myös vesikaste ? Samankaltainen ajatushan on Tiituskirjeessä.
”Kun Jumalan hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, pelasti Hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen Hän runsaasti vuodatti meihin Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta” ( Tiit. 3:4-6 ).
”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan” ( Joh.3:5 ).
Alkuseurakunnan aikana kaste ei ollut sisällyksetön ”kuuliaisuuden askel”, kuten nykyisin vapaissa suunnissakin opetetaan.
”Vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena..” ( 1 Piet.3:21 ). ”..ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös olette herätetyt uskon kautta..” ( Kol.2:12 ). Kasteessa herätetyt ! - ?
Pelkästään kasteella käyminen ei pelasta ihmistä. Kastetta tulee edeltää kokonaisvaltainen sydämen kääntymys Jumalan puoleen. On saatava luottamus Jeesuksen ristin uhriin ja sovintoveren ansioon. On otettava vastaan pelastussanoma Jeesuksesta. ”Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin” (Apt.2:41 ). On astuttava uskon askel vastaan ottamalla Ylösnoussut Jeesus omaksi henkilökohtaiseksi Vapahtajaksi ja syntien sovittajaksi. ”Kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan, Hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi..” ( Joh.1:12 ). Nämä Jeesuksen vastaanottaneet sitten voivat Hänen voimassaan tehdä parannuksen synneistään ja tulla kasteelle. He saavat ottaa vastaan kaikki Jumalan suuret lupaukset. He saavat täyttyä Pyhällä Hengellä. Saavat armolahjoja.
He saavat alkaa elää yhdessä muiden Taivaaseen matkaajien kanssa. He ovat seurakunta, Jumalan kansa.
Myös kaikki jo Pyhän Hengen saaneet uskovaiset kastettiin vedessä Jeesuksen Nimeen (Apt.10:47-48).
On huomattava, että kaste on merkityksetön ilman edellä mainittua henkilökohtaista uskon ratkaisua kaikkine siihen liittyvine Raamatun opetuksineen.
”Kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä” (Room.14:23 ).
KASTE USKONELÄMÄN ALKUNA
Voimme tehdä kysymyksiä Raamatussa mainituille, uskoon tulleille ihmisille. Kysymme Korneliukselta: MITEN SINÄ SAIT KOKEA USKOONTULEMISEN ? -
Kornelius vastaa: ”Olen koko ikäni ollut etsivä sielu. Tämän vuoksi olen ollut hurskas ja rukoileva ihminen. Jumalan pelko on ohjannut elämääni. Olen antanut almuja ja koettanut olla kaikille hyvä. Kuitenkin olen tuntenut, että jotakin puuttuu.
Viimein Jumala tarttui elämääni ihmeellisten johdatusten kautta. Hän kuuli rukoukseni. Kotiini johdatettiin apostoli Pietari. Olimme omaisteni, sukulaisteni ja ystävieni kanssa koolla. Pietari kertoi evankeliumin Jeesuksesta ja ristillä tapahtuneesta sovitustyöstä. Hän johdatti meidät sisälle pelastukseen. Hänen puhuessaan Pyhä Henki lankesi meidän kaikkien ylle. Aloimme kaikki yhteen ääneen puhua kielillä ja ylistää Jumalaa. Välittömästi meidät kaikki kastettiin Jeesuksen Kristuksen Nimeen. Tällä tavalla me tulimme uskoon.”
Tämä kertomus löytyy Apostolien tekojen 10 ja 11 luvuista :
”Kesareassa oli mies, nimeltä Kornelius.. Hän oli hurskas ja jumalaa pelkääväinen, niin kuin koko hänen perhekuntansakin, ja antoi paljon almuja kansalle ja rukoili alati jumalaa” (Apt.10:1-2). Yksi häneltä puuttui. Hän ei ollut uskossa. On eri asia uskoa Jumalaan tai olla elävässä uskossa. Jumalaan ja Jeesukseen uskominen on vasta edellytys uskoon tulemiselle.
”..Pietari nousi ja lähti heidän kanssaan, ja muutamat veljet seurasivat hänen mukanaan…He saapuivat Kesareaan; ja Kornelius odotti heitä ja oli kutsunut koolle sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä” (Apt.10:23-24). Pietari alkoi puhua. ”..Te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, Hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli Hänen kanssansa. Ja me olemme kaiken sen todistajat..Hänet he ripustivat puuhun ja tappoivat.. Hänet Jumala herätti kolmantena päivänä...” ”...Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo Häneen, saa synnit anteeksi Hänen Nimensä kautta” (Apt.10:38-43).
MITÄ TAPAHTUIKAAN KORNELIUKSEN KODISSA ? Luemme eteenpäin. ”Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.” Pietarin mukana tulleet uskovaiset ” hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin, (mistä he tiesivät sen ? ) sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari sanoi: Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin? Ja hän k ä s k i kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen Nimeen” ( Apt.10:44-48 ).
Myöhemmin Pietari selostaa tätä tapausta muille uskoville. ”Ja Henki käski minun mennä heidän kanssansa (Korneliuksen lähettämien miesten kanssa); ja myös nämä kuusi veljeä lähtivät minun kanssani. Me menimme sen miehen (Korneliuksen) taloon, ja hän kertoi meille, kuinka oli nähnyt enkelin seisovan huoneessaan ja sanovan: Lähetä Joppeen noutamaan Simon, jota myös Pietariksi kutsutaan; hän on puhuva sinulle sanoja, joiden kautta sinä p e l a s t u t, ja koko sinun perhekuntasi” ( Apt.11:12-15 ). Kornelius ei siis vielä ollut pelastunut eli uskossa, huolimatta hurskaudestaan ja esimerkillisestä rukouselämästään. Pelastussanoman kuultuaan hän tuli uskoon, sai Pyhän Hengen lahjan ja otti kasteen. Näin hänestä tuli kristitty.
Korneliuksen kertomuksesta voimme päätellä, että alkuseurakunnan aikana uskoon tulleen ajatuksissa sulautuivat yhteen uudestisyntymis- ja kastemuistot.
Uustestamentillinen herätyspuhe ei silloin päättynyt ”alttarikutsuun”, vaan kastekehotukseen. Huomaamme taas, että kasteesta alkoi Jumalan tahdon mukainen uskonelämä.
K O S K E T U S K O H T A
Näkyvässä maailmassa elävä ihminen tarvitsee uskonsa tueksi jotakin konkreettista. Jumala tietää tämän. Hän antoi uskon ”tarttumiskohdaksi” kasteen. Ihminen saa tarttua kiinni Jumalan suureen armoon ja Sanan lupauksiin uskon kautta. Hän saa ottaa pelastuksen vastaan hyväksyen, uskossa vastaan ottaen ja astumalla uskon askeleen kasteen hautaan. Vanha haudataan. Uusi nousee ylös.
Näin uskossa oleminen ei jää pelkäksi ajatuskuvioksi. Se on todellisuutta, elämää Jeesuksessa ja Hänen siunauksessaan. Vanha elämä on taakse jäänyttä. Uusi elämä toimii. -
Pelastusvarmuus saadaan viimeistään kasteessa. Silloin se perustuu Jumalan omaan Sanaan, ei ihmisten vakuutteluihin ja omiin uskotteluihin tai tuntemuksiin.
Jokainen Taivaaseen tahtova ihminen on ohjattava kasteelle Jeesuksen Nimeen.
Ihmissielun pelastuminen
Raamattu opettaa lukuisissa kohdin erilaisin sanakääntein pelastusasiaa. Se on Raamatun pääsanoma. Tätä aihetta tutkiessamme emme voi sivuuttaa yhtäkään kohtaa. Kaikki pelastuksesta puhuvat kohdat on otettava mukaan kokonaisuuteen. Jumalan ilmoituksen kokonaisuus rikkoutuu mikäli otamme jonkin kohdan irti kokonaisuudesta. Esimerkiksi kaste. Samoin pelastuksemme suuret, ihanat sanat: armo, usko, risti jne.. Mikään ei yksistään ole riittävä. - Ilm.22:18,19. –
Uskovat ovat hajallaan, sekoituksessa (= baabel) juuri sen vuoksi, että yksi ryhmä on ottanut yhden osan Sanasta, toinen ryhmä toisen. Yksi uskoo pelastumiseen kasteen kautta, toinen yksin uskon kautta. Joku uskoo pelastuvansa hyvän elämäntapansa kautta. Miten Raamattu kehottaa uskomaan ? Meidän tulee uskoa Raamatun ilmoitus kaikilta osin. Pelastuneen ihmisen tulee olla sisällä jokaisessa Raamatun kohdassa, joka mainitsee jotakin sielujemme pelastumisesta. Vain näin ollen voimme olla varmoja Taivaaseen pääsystämme.
EFESOLAISTEN USKOON TULO
Efeson kaupungissa pieni ihmisryhmä oli pelastunut. Miten ? ”Sillä armosta te olette pelastuneet, uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi”
(Efes.2:8-9). On mielenkiintoista katsoa millä tavalla he pelastuivat armosta uskon kautta.
He olivat lähteneet kuulemaan Jumalan Sanaa ( Apt. 18:24-25 ).
He uskoivat kuulemansa Sanan ( Apt.19:1-2 ).
Heidät kastettiin Herran Jeesuksen Nimeen ( Apt.19:5 ).
He saivat Pyhän Hengen, josta merkiksi puhuivat kielillä ( Apt.19:6 ).
He tekivät parannuksen eli elämänsä suursiivouksen ( Apt. 19:18-20 ).
Edellisten vaiheiden kautta kulkeneille Efeson uskoville Paavali siis kirjoitti, että te olette pelastuneet armosta, uskon kautta.
Olet ehkä kuullut kansankirkon piirissä toistettavaa fraasia: ”Minä kurja, vaivainen syntinen.” Tällä he todistavat, etteivät vielä ole löytäneet armosta pelastumista, josta teoriana kyllä puhuvat. He eivät ole vielä tulleet sisälle Jumalan armoon ja rakkauteen. Heiltä puuttuu raamatullinen usko, parannus, kaste ja Pyhän Hengen saaminen.
Alkanut uskokin sammuu ellei löydy kuuliaisuutta Jumalan Sanalle. ”Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan jumalan viha pysyy hänen päällänsä” ( Joh.3:36 ). Kurjuus ja vaivaisuus toimii missä ei vaelleta Sanan mukaisesti voittosaatossa Kristuksessa, Hänelle kuuliaisina.
Likaiset ryysyt puhtaisiin vaihtanut ihminen ei enää ole ryysyläinen. Samoin ei synnit anteeksi saanut Jumalan lapsi enää ole kurja ja vaivainen syntinen. Side vaivaisuuteen katkeaa kasteessa Herran Jeesuksen Kristuksen Nimeen.
P E L A S T U S V E R E N K A U T T A
Pelastumisemme ehdoton numero yksi on Jeesuksen kallis, pyhä sovintoveri. ”Tämä on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan” (Luuk.22:20 ). ”Ilman veren vuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista” ( Hebr.9:22 ).
Raamattu todistaa, että Jeesuksen veri on ainoa puhdistuslähteemme. Meillä on pääsy ihanaan ja täydelliseen anteeksiantamuksen vapauteen ”uskon kautta Hänen vereensä” ( Room.3:25 ). Kristillisen elämämme lähtökohta kaikessa on aina Golgatan veriuhri.
Hän kantoi syntimme ristin puulle. ”Hänen haavainsa kautta te olette paratut” ( 1 Piet.2:24 ). ”..olemme lunastetut Kristuksen kalliilla verellä, niin kuin virheettömän ja tahrattoman Karitsan”
( 1 Piet.1:19 ).
”Sillä kolme on, jotka todistavat: Henki, vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä” (1 Joh.5:7-8 ). Nämä kolme ovat pelastuksemme todistus.
”Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia” (Room.8:16 ).
Kastevesi todistaa maailmalle, että olemme siitä erotetut ja Jeesukseen liitetyt.
Veri todistaa Jumalalle, että rangaistus syntiemme edestä on kärsitty.
Näin suuresti Jumala rakastaa syntitilassa olevaa ihmiskuntaa. Hän lähetti oman Poikansa, joka oli ja on Puhtain ja Pyhin koko maailmankaikkeudessa. Viha, kärsimys ja kirous kohdistui Jeesukseen.
Oi sitä Jumalan ihmeellistä armon viisautta !
N Ö Y R Y Y S
Pelastuksen tielle lähtö edellyttää oikeaa, nöyrää mieltä. Sanaa on kuultava oikeassa, etsivässä ja vastaanottavaisessa mielessä. Jumalan hyvyys vetää Jeesuksen tykö ja parannukseen, nöyriä, kurjuutensa tuntevia ihmisiä ( mm. Jesaja 57:15 ).
Kun Uskossa oleva ihminen esittää kutsun uskosta osattomalle tulla uskon tielle, on se silloin arvovaltainen Jumalan kutsu. ”Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä ja Jumala kehottaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa” ( 2 Kor. 5:20 ).
”Hänen työtovereinaan m e myös kehotamme teitä vastaan ottamaan Jumalan armon, niin ettei se jää turhaksi” ( 2 Kor.6:1 ).
Nöyrät kuulevat ja ottavat vastaan Jumalan armon. Ylpeämieliset pysyvät kaukana Jumalasta. ”Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armon” (Jaakob 4:6 ).
OIKEA ETSIJÄN MIELI:
”Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani. Minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa, ennen kuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle” ( Psalmi 132:3-5 ). Tällaisella mielellä ”etsivä löytää ja anova saa”.
”Te etsitte minua ja löydätte minut, kun etsitte minua kaikesta sydämestänne” ( Jer.29:13 ).
PELASTUIKO RISTIN RYÖVÄRI ILMAN KASTETTA ?
Saman kysymyksen voisimme esittää kaikista muistakin vanhan liiton puolelta pelastuneista. Pelastuiko esimerkiksi Aabraham ilman kastetta ? Sama asia.
Jeesus lupasi viereisellä ristillä viruvalle, nöyrtyneelle rikolliselle pelastuksen. ”Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani Paratiisissa” ( Luuk.23:43 ).
Hänen ei ollut mahdollista tulla kasteelle. Mutta ei hänen olisi tarvinnutkaan. Jeesus ei vielä siinä vaiheessa ollut antanut kastekäskyä. Uusi liitto ei vielä ollut alkanut. - Uusi liitto alkoi Jeesuksen kuolemasta. ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni” (Luuk.22:20).
Raamattu siis opettaa, että ristin ryöväri oli viimeinen vanhan liiton puolelta pelastunut. Hän ei ollut ensimmäinen uuden liiton pelastunut, kuten yleisesti opetetaan. Meidän on oltava tarkkoja voidaksemme tuntea totuuden. Kastekäsky annettiin runsas kuukausi ristin tapahtumien jälkeen.
Se annettiin kaikille uuden liiton aikaisille ihmisille, meille, jotka olemme elossa ristin lunastustyön jälkeen. Meidän tulee uskoa Herraan Jeesukseen ja ottaa kaste Hänen Nimeensä. Me saamme käyttää meille annettua vapaata valintaoikeutta. Saamme ottaa vastaan tai hylätä pelastuksen.
Jumala ei pakota ketään liittoon kanssaan. Hän vain kutsuu. Viimeisellä tuomiolla Hän sitten vahvistaa kunkin ihmisen o m a n v a l i n n a n.
M I H I N N I M E E N ?
”Kaikki, mitä teette sanalla tai työllä, k a i k k i tehkää Herran Jeesuksen Nimessä kiittäen Isää Jumalaa Hänen kauttansa” ( Kol.3:17 ). Raamatussa ei ole mainintaa, että joku olisi kastettu jotakin muuta nimeä käyttäen.
”..Jeesuksen Kristuksen Nimeen” ( Apt.2:38 ).
”..Herran Jeesuksen Nimeen” ( Apt.8:16 ).
”..Jeesuksen Kristuksen Nimeen” ( Apt.10:48 ).
”..Herran Jeesuksen Nimeen” ( Apt. 19:5 ).
Oli ja on tärkeää lausua kasteessa tuo jalo Jeesus-Nimi. Häneen perustuu pelastuksemme. Siksi Jumalan seurakunta on aina kastanut uskoon tulleet Herran Jeesuksen Kristuksen Nimeen eli Hänelle.
Kastaa Jeesuksen Nimeen sisältää ajatuksen, että kastetusta tulee Hänen omaisuuttaan. Kasteessa uskoon tullut otetaan pois Aadamista ja liitetään uuteen sukuhaaraan, Kristukseen. Hänelle kastettu. Hänen Nimeensä otettu. Kastettu siihen pelastukseen, joka on Jeesuksen ja ristityön ansiossa. - Apt.4:12.
Iso Raamatun tietosanakirja kertoo: ”Jeesuksen Nimeen tapahtunut kaste teki seurakunnasta tarkkarajaisen yhtenäisen joukon.”
KASTEEN MUOTO
Alkuseurakunnan aikana kaste tapahtui jokaisessa tapauksessa siten, että ihminen upotettiin kokonaan veteen. Kastaja ja kastettava astuivat veteen. Kaste suoritettiin. noustiin ylös vedestä.
Matt. 3:16; Apt.8:36, 37, 38. ”Haudatut kasteen kautta” on toistuva sanonta Raamatussa
( Room.6:3-4; Kol.2:12 ).
Jeesus kastettiin upotuskasteella Hänen ollessaan noin kolmenkymmenen vuoden ikäinen ( Mat.3: 16 ).
Kasteelle mentäessä tarvittiin aina paljon vettä ( Joh. 3:23 ), että kastettava voitiin upottaa kokonaan veteen.
”Pelastus merkitsee sitä, että minä käyn ulos maailmasta. Jätän tämän kaikkialle levinneen kosmoksen. En enää kuulu saatanalliseen systeemiin. Olen pelastettu maailmasta. ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu.” Nämä Jeesuksen sanat merkitsevät yksinkertaisesti: otan uskon askeleen, kastatan itseni ja astun ylös vedestä pelastettuna. Tätä merkitsee pelastus. Älkäämme siis tarkkailko kastetta jonain merkityksettömänä toimenpiteenä. Kasteeseen on yhdistetty paljon. Se on toimitus, joka erottaa meidät maailmasta, ja johtaa meidät toiseen, luonteeltaan aivan toisenlaiseen maailmaan. Kasteessa sinä tunnustat: Herra, minä jätän tämän maailman taakseni. Sinun ristisi erottaa minut nyt maailmasta ikuisesti.” Watchman Nee.
T O I M I N T A K Ä Y T Ä N N Ö S S Ä
Yhteinen tehtävämme on lähetyskäskyn toteuttaminen. Tahdomme tehdä ihmiset opetuslapsiksi. Tämän vuoksi julistamme evankeliumia kaikille ihmisille kaikkialla maailmassa. Jokaiselle ihmiselle kuuluu sama pelastustie. Poikkeuksia ei ole.
Kun joku lähimmäisemme nyt tahtoo nöyrtyä ja ottaa vastaan pelastuksen Jeesuksen veriansion kautta, on tehtävämme rukoilla hänen kanssaan, vakuuttaa hänelle Jumalan armoa ja syntien anteeksiantoa Jeesuksen Nimessä ja veressä. Välittömästi ohjaamme hänet kastajan luo. Kastajana voi toimia kuka tahansa veli, joka elää Jumalan yhteydessä. Kuitenkin on hyvä jättää kastamistehtävä sellaisille, jotka ovat saaneet siihen sisäisen kutsun. Paavalillakaan ei ollut kastajan tehtävää. Hän julisti evankeliumia. Toiset suorittivat kääntyneiden kastamiset. Tosin hän kastoi joitakin uskoon tulleita ( 1 Kor.1:14-17 ; 3:6 ).
Kastajan velvollisuus on ottaa selville kasteelle tulevan sydämen tila, onko hän luopunut syntielämästään. Näkyvät ja näkymättömät synnit tulee jättää ristin juureen ennen kastetta.
Tänä aikana pitää luopua mm. alkoholin käytöstä, tupakoinnista, ylensyömisestä ja rahan ahneuden synnistä. Syntien harjoittajaa ei sovi kastaa. Kastettavan on hyvä myös ennen kastetta erota kaikista uskonnoista. Ei ole hyvä kastaa vieraan uskontokunnan jäseniä. Se olisi puuttumista uskontojen sisäisiin asioihin.
Usko Jeesukseen ei ole uskontoa, vaan elämää Pyhässä Hengessä.
Kastettavalle on oltava ehdottomasti selvää, ettei hän enää tahdo muuta kuin että Jeesus johtaa häntä nyt ja ikuisesti.
Jeesus on elämämme Henkilö numero yksi.
P E L A S T U S K A A V I O
Ihmissielun pelastus voidaan esittää kaaviona. Todellisuudessa se tapahtuu hengellisessä merkityksessä ihmisen sisimmässä, uudestisyntymisen ihmeenä. Uusi elämä alkaa toimia ! Se on Jumalan elämä ihmisessä Pyhän Hengen kautta.
Uusi Testamentti joka tapauksessa esittää seuraavanlaisen kaavion pelastuksen tiestä.
Raamatun Sanan kuuleminen. ”Olette uudestisyntyneet.. Jumalan elävän ja pysyvän Sanan
kautta” ( 1 Piet.1:23; Jaakob 1:18; Room.10:17 ).
Jeesukseen Kristukseen uskominen. ”Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen” (Hebr.11:6;
1 Joh. 5:1; Apt. 16:30-31; Markus 16:16 ).
Parannuksen teko syntitilasta sekä synnin teoista. ”Parannusta syntien anteeksisaamiseksi
on saarnattava..” (Luuk24:47; 13:3; Apt. 17:30).
Vesikaste Jeesuksen Nimeen. ”Ottakoon kukin teistä kasteen syntienne anteeksisaamiseksi”
( Apt. 2:38; 22:16; 1 Piet.3:21 ).
Pyhän Hengen saaminen. ”Jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole Hänen omansa”
(Room. 8:9; Efes. 1:13; Apt.19:1-6 ).
Julkinen tunnustus. “Jos sinä suullasi tunnustat Jeesuksen Herraksesi ja uskot sydämessäsi,
että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt, niin sinä p e l a s t u t ” (Room.10:9-10; Luuk.11:23; 12:8-9; Matt.6:24 ).
Kaikki kuusi pelastusaskelmaa tähtäävät sielujemme pelastukseen. Niillä kaikilla on oma tärkeä paikkansa Jumalan siunaussysteemissä. Me tarvitsemme niitä kaikkia.
On kuitenkin pidettävä mielessä, että uudestisyntyminen on sisimmässämme tapahtuva Jumalan armoteko. Koko Raamattu tähtää siihen. ”Rakasta Jumalaa kaikesta sydämestäsi…” Niin voi tehdä vain ihminen, joka on sisimmältään uudistunut, uudestisyntynyt, saanut Pyhän Hengen lahjan.
Y H T E E N V E T O
Askeleet Aadamin suvun jäsenyydestä Kristuksen sukuhaaraan
eli siirtyminen pimeydestä valkeuteen:
· Sanan kuuleminen. Room. 10:17.
· Usko. Hebr. 11:6; Apt.15:9.
· Parannus. Apt.11:18.
· Kaste. Apt.22:16.
· Pyhä Henki. Room.8:9.
· Suun tunnustus. Room.10:9-10.
Mitään näistä ei voida erottaa toisistaan. Kaikki kuuluvat toistensa tueksi. Näiden kanssa kuuluu meille armo uskon kautta Jeesuksessa Kristuksessa, Hänen veressään.
Nämä kaikki yhdessä ovat yksi pelastumiskokemus. Askelten välissä saattaa olla pitkiäkin aikoja. Siitä huolimatta näin vastaan otettu pelastumiskokemus on yksi, varma ja lopullisesti pätevä.
Tästä alkaa kasvu kristittynä.
Israelin kansa sai kasteen Punaisen Meren ylityksen aikana (pirskoitus/vihmonta, vesi tuli pilvestä) Mooseksen kautta Kristuskallioon ja he joivat kaikki Pyhää Henkeä. Myös sylilapset saivat kasteen ja joivat Pyhää Henkeä Kristuskalliosta, kuten nytkin tapahtuu kristillisessä kasteessa, jolla lapsia kastetaan.
Israelilaisia vainonneet egyptiläiset sen sijaan saivat upotuskasteen ja he hukkuivat mereen.
VT:ssä kerrotaan, että kasteen tapahduttua "silloin kansa uskoi Herraan ja hänen palvelijaansa Moosesta". Kansan usko syntyi kasteen saamisen yhteydessä Hengen voimasta.
1.Kor.10
1. Sillä minä en tahdo veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi
2. ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä
3. ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa
4. ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi, ja se kallio oli Kristus.
2. Moos. 14:31
Ja Israel näki sen suuren teon, jonka Herra teki tuhotessaan egyptiläiset. Silloin kansa pelkäsi Herraa ja uskoi Herraan ja uskoi hänen palvelijaansa Moosesta.
...
lahkoihin
tässä edellä on oikein hyvä kuva lahkolaisuudesta eli eriseuralaisuudesta. Lahkolaisuus on sitä, että muodostetaan joitain oppeja ja sitten niiden oppien pohjalle perustetaan oma seurakuntajärjestelmä.
Voidaan sanoa, että tänä päivänä lahkolaisia ovat kaikki kirkkokunnat, herätysliikkeet, seurakunnat, vapaatuskonnolliset liikkeet ja järjestöt ja niihin verrattavat organisaatiot ja muut niiden kaltaiset.
He eivät nimirräin ole yhtä ja yksi Kristuksessa Jeesuksessa sekä profeettain ja apostolien opetuksessa jonka kulmakivenä on itse Kristus Herra.
...
Lahkolaisuus määräytyy aina pelkästään Jeesukseen nähden!
Lahkot on erillään Jeesuksesta seurakuntatasolla, jos Pyhä Henki ei sitä johda.
Laodikeankin tuli tehdä parannus, sillä seurakunta-rakenne ei ketään pelasta vaan ainoastaan Jeesuksen rakastaminen eli tahtonsa tekeminen opetuslapsenaan.
...