Täällä on niin moni sanonut, että naiset ovat sitä ja tätä mm. että heiltä puuttuisi samanlainen kilpailuvietti, kaukonäköisyys, jopa kyky ajatella kolmiulotteisesti, heidän missionsa on humaani, he riitelevät, kaakattavat, eivät sitoudu samoissa määrin työhönsä, heidän tekemisiään on syytä tarkkailla enemmän ja muuta sovinistihömppää.
Elikäs jos työnantaja alitajuisestikin ajattelee jotakin tähän viittaavaa, niin eikö ole aika selvää, että nainen on altavastaajana mieheen verrattuna? Ja tottakai nämä arvotukset vaikuttavat myös uralla nousun suhteen: Mies on ja naisen täytyy todistaa, ettei ole sitä mitä oletetaan, vaan sitä parempi.
Elikäs jos työnantaja alitajuisestikin ajattelee jotakin tähän viittaavaa, niin eikö ole aika selvää, että nainen on altavastaajana mieheen verrattuna? Ja tottakai nämä arvotukset vaikuttavat myös uralla nousun suhteen: Mies on ja naisen täytyy todistaa, ettei ole sitä mitä oletetaan, vaan sitä parempi.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Jopas sinä nyt sen kaakatuksen itseesi otit, mistä sitten kertookaan. ;)
Näinhän se on miehille saa sanoa mitä tykkää, mutta jos näitä moittii kaakattajiksi, niin siitäpä älämölö syntyy.
Soita tyttö hyvä vaikka Karpolle, jos on niin kauheeta(Enska äänellä).
Tämä kaakatus kertoo siitä, että se on joidenkin mielipide, että naiset näin itseänsä ilmaisevat.
*kaatikaati vaan*
"Näinhän se on miehille saa sanoa mitä tykkää, mutta jos näitä moittii kaakattajiksi, niin siitäpä älämölö syntyy."
- Älämölöäkö? Tarkoiti varmaankin, että siitä syntyy kaakatusta?
Ja tottapuhuen se on kyllä niinpäin, että jos täällä(kin) nainen pistää jotakin vähemmän mairittelee arvostelua miestä kohtaan, niin sitähän puidaan pitkään ja pitkään, jopa viikkojen päästä voidaan siihen vedota ja jos Karpoa olet joskus katsellut, niin kyllä siellä enimmäkseen ovat mieshenkilöt kiekumassa.
Olen minä kyllä Karpoa joskus katsellut suuresti huvittuneena.
Siellä tuntuu yhteiskuntamme yksinkertaiset valittavan kun on kauheeta.
Miesten arvosteluun en ota kantaa, en oikein usko kollektiivisen miehen käsitteeseen.
Minua saa toki arvostella, arvostelijoiden mielipiteet ovat verraten epärelevantteja.
Mielestäni aloituksesi on hyvä ja moniselitteinen, mutta senkin joku helv... tolvana yksinkertaistaa.
Itseäni ärsytti jo alle kaksikymppisenä opiskelijana, kun olin kesätöissä asiakaspalvelussa, niin firman miespuoliset työntekijät saattoivat käydä hyväntahtoisesti tytöttelemässä. Aloin itse kutsua heitä sediksi ja papparaisiksi. Eivät tainneet tajuta mistä moinen johtui...
Naisena on vaikeaa saada uskottavuutta työelämässä. Monista työpaikkailmoituksista huomaa, että vaikka haettaisiin korkeastikoulutettua henkilöä, on usein esimerkiksi työnimike assistentti merkki siitä että tehtävään haetaan naista. Nykyaikana on esimerkiksi Assistant controllereita ja HR-assistentteja, joiden tehtävät ovat kaikkea muuta kuin sihteeriluokkaa ja usein koulutustoivomus onkin tradenomi/KTM. Kuka hitto menee hakemaan kauppatieteen maisterina paikkaa jossa on sana assistant. Itse en menisi ainakaan...
Heti jos haetaan miespuolista, on tehtävänimike päällikkö tai korkeampi, vaikka tehtävänkuva voi olla hyvinkin saman tapainen.
No niin, kyllä minä myönnän, että nainen on altavastaajana työhönotossa.
Katsos kun yrityksillä varsinkaan PK-sektorin sellaisilla ei ole varaa ajatella hienoja ideaaleja.
Tarkoitus on saada töihin ihminen, usein melko vaativaan ja osaamista kysyvään työhön, pitemmäksi aikaa.
Naisten osalta asiassa rassaa juurikin se, että nainen, huom! keskimäärin useammin, jää pian äitiyslomalle.
Näitä on sattunut, plikka tulee duuniin ja juuri kun homma alkaa toimia ja hänelle voisi antaa vaikka projektin vetovastuuta, niin tämä pamahtaa paksuksi, se siitä.
On pakko palkata uusi ihminen opettelemaan sen juuri hommansa oppineen kuviot. Tälainen maksaa rahaa ja pikkufirmoille kun sitä ei yhteiskunnan kassasta tule niinkuin julkiselle sektorille ja naistutkimus yksiköille.
Tokihan moista sattuu miestenkin kohdalla, mutta harvemmin. Meillä sattunut miehen kohdalla kerran. No meillä siitä miehestä tehdään katuharjavastaava kunhan pullamössölomalta palailee.
Kiva että sinulla on vaimo, joka jää sille pullamössölomalle....
Naiset eivät nykyisin paljon äitiyslomia viettele, kun miehetkään eivät siihen suostu, ei lapsista enää kukaan pidä huolta. Tuollainen asenne vielä tukee naisten pätkätöitä ja syrjintää...lapset nähdään työelämän tuhoavana taakkana, kun niiden pitäisi olla iloinen asia.
Myönnän, että oma yritykseni kaatuisi, jos jäisin pois äitiysloman mittaiseksi ajaksi. Monella naisyrittäjällä on näin, ja sitten meillä on taas muutaman kuukauden vanhoja vauvoja sisältäviä tarharyhmiä.
Naisia kuitenkin tarvitaan työelämässä ja ratkaisuja olisi hyvä miettiä. Olisiko oikea paikka alkaa arvostamaan vanhempainlomia, eikä kutsua niitä pullamössölomiksi. Hieno tulevaisuus meillä, paljon hylättyjä lapsia ja väsyneitä vanhempia....
Tai turhautuneita korkeasti koulutettuja kotiäitejä, joiden koulutus menee hukkaan, kun vaippojen vaihtelun jälkeen ei enää pääse koulutustaan vastaavaan asemaan työelämässä ja katkeruus ja viha täyttää mielen...
Kyse on priorisoinnista.
Itse olemme asian miettineet asian siten, että vaimo jää kotiin hoitamaan. Tämä meidän yhteinen päätös.
Jos haluaa olla työelämässä ja tehdä uraa, niin on viisainta unohtaa ne vauva haaveet. Pysyä mieluummin vielä sinkkuna jolloin on vapaampi liikkumaan.
Siis, naisen joka haluaa uran, kannattaa ottaa se ura ja jättää perheen perustaminen ja lasten teko sellaisille jotka arvostavat kodin ja perheen korkeammalle.
Yksi vaihtoehto on tietysti ottaa mies, joka on valmis jäämään koti-isäksi tai ainakin valmis huolehtimaan perheestä vaimon tehdessä uraa.
"
Monella naisyrittäjällä on näin, ja sitten meillä on taas muutaman kuukauden vanhoja vauvoja sisältäviä tarharyhmiä.
"
Tässä kohtaa taas rahaa pitää olla niin paljon, että voi palkata lastenhoitajan.
"
Kiva että sinulla on vaimo, joka jää sille pullamössölomalle....
"
Itse asiassa hän on muutenkin jo lähdössä nykyisestä duunistaan. Yksi suu siihen, miksi se lapsi voisi ollakin ihan hyvä hankkia juuri nyt tai lähiaikoina.
Kyllä tämä nainen viettää sitä pullamössölomaa niin paljon, kun resurssit antaa myöten.
Kolmen yh,nä on jostainn kuitenkin rahaa revittävä, joten töitä joutuu lomallakin välillä tekemään.
Ja arvokkain työ on kyllä mielestäni juuri se kotityö.
Mutta lapsia ja uraa on aika vaikeaa sovittaa yhteen. Jotta se onnistuu, tarvitaan siihen sellainen mies, joka on valmis auttamaan niin paljon, kun se vain on mahdollista.
Mutta onneksi kaikki ei haaveile siitä urasta, vaan ovat onnellisia hoitaessaan kotia.
Ja mitenkään en niitä ihmisiä väheksy, jotka uran valitsee.
Mutta tulevaisuus näyttää minunkin silmissä aika samalta.
Väsyneitä vanhempia, ja heitteille jätettyjä lapsia.
Kyllä tämä lapsen teko ei leiville lyö. Itsestään on pakko puristaa kaikki ylinmääräinen mehu, jotta talous pysyis kasassa.
Siihen voi tietysti todeta, että olis pitänyt valita ajankohta tarkemmin, ennen kun lapsia tekee, mutta minkäs lisääntymisvietille tein...
Uraa ajattelin ruveta luomaan kunnolla, tai niin kunnolla kun nyt viittin, vasta sitten, kun lapset hieman tuosta kasvaa.
Nuorena kun ne on tehnyt, sitten on aikaa uralle tai työlle.
"
Nuorena kun ne on tehnyt, sitten on aikaa uralle tai työlle.
"
Näinpä. Ihan hyvin asian voi ajatella noinkin. Hiukan vain raskaampi tapa.
Näin vanhempana on tuon talouden kanssa hiukan helpompaa, sanoisinpa peräti.
Ja se pullamössöloma kommenttini johtui siitä, että ao. kaverin kanssa oli nimenomaan sovittu, että ylimääräisiä lomia eo pidetä, kun on muutenkin kiire.
Hallitus hoitaa asian Sailaksen toiveiden mukaan. Ensin tulee lainapohjainen opintotuki, sitten tuki poistuu kokonaan ja lopuksi korkeakoulujen lukukausimaksut astuvat voimaan. Naiset eivät uskalla ottaa riskiä sijoittaa tulevaisuuteen. Kanojen lento loppuu siihen. Sitten on aikaa hoitaa lapsia kotona.
Tuollaisessa yhteiskunnassa ei tarvita montaakaan korkeakoulua. Mietipä...
Vaan eivätpä ne kukotkaan kovin pitkälle lentele.
Yhdysvalloissa lukukausimaksu 50 000 dollaria. Keski-Euroopassa ei tarvitse montaa tenttiä mokata, niin fudut tulee tiedekunnasta. Suomessa pääkonttori maksaa maltaita lorvimisesta, mutta tilanne tulee muuttumaan tulevaisuudessa kun ei enää ole varaa kustantaa kalliita opintoja. Samalla voidaan veroja alentaa tuntuvasti.
Nimittäin hirvittävän kiekumisen ne kyllä osaavat. Kukot!!! :D
En tiennytkään, etteivät naiset opiskele yliopistoissa mainitsemissasi maissa.
Itäprostituutio on vähentynyt Lapissa huomattavasti viimeaikoina ja tilalle on tullut suomalaisia naisopiskelijoita. Mistä sinun mielestä kertoo se, että nainen mielummin alkaa myymään seksipalveluja kuin ottaa muutaman tuhannen euron opintolainen naurettavan pienellä koroilla?
Itselläni on synnynnäinen vastenmielisyys lapsen saamista kohtaan.
Suurin osa ihmisestä ei ole kuten minä. Ihmiset niin miehet kuin naiset yleensä haluavat lapsia. Nykyisin naiset ovat korkeammin koulutettuja kuin miehet. On epärealistista ajatella, että nainen joka haluaa uran ei hankkisi lapsia.
Nykyinen ongelma on miten yhdistää ura ja lapset. Esimerkiksi USA on ratkaissut asian siten, että äitiysloma kestää vain muutaman viikon. Lapset tehdään nuorina.
Suomessa ensisynnyttäjän keski-ikä on korkea. Tämä yhdistettynä korkeaan koulutukseen takaa sen, ettei näitä matalasti koulutettuja siitostammoja ole riittävästi siihen, että yhteiskunta jakautuisi ura- ja perhenaisiin.
Yleensä myös matalasti koulutetuilla, nuorena lapset tehneillä naisilla on matalasti koulutettu mies ja perheen tulot eivät ole kummoisia.
Suomen ongelma on nimenomaan asenteissa, ylipitkät äitiyslomat tuhoavat naisten uramahdollisuudet, korkea verotus takaa sen, ettei yhden ihmisen palkalla kummoista elintasoa saavuteta. Lisäksi kun miehet halveksivat isyyslomia ja pitävät kotiin jäämistä akkojen hommana, pullamössönä, ei kotiin jääminen tunnu varmasti naisestakaan seksikkäimmältä vaihtoehdolta.
Miksi sitten korkeasti koulutetut naiset eivät ota miehikseen tyyppejä jotka jäävät kotiin.
Meillä on riittävät resurssit vaikka sitten palkata hoitaja jos tuntuu siltä, että vaimo haluaakin mennä duuniin pian synnytyksen jälkeen.
Varsinkin sitten on jos vaimo menee duuniin. :)
Ehkä johtuu tuosta sanan valinnastasi taas. Mielestäsi siis miehet, jotka jäävät kotiin ovat alemman tason miehiä?
Ovatko kotiin jäävät naiset ATN:a? Vai ehkä juuri YTN:a?
Itse en tarvitse miestä, joka jää kotiin, kun en edelleenkään niitä lapsia halua. Mutta erittäin hyvä pointti joka tapauksessa. Varmasti löytyy miehiä, jotka haluaisivat jäädä kotiin, mutta kaltaisesi miehet halveksivat heidän ratkaisuaan, kuten pystyn sinunkin lauseidesi välistä lukemaan.
Ei ole aivan helppo ratkaisu miehelle jäädä lapsen kanssa kotiin vaikka vuorotellen vaimon kanss, näin molemmat pystyisivät sinnittelemään työelämässä ja huolehtimaan perheestään, ARVOSTAN!
Oikeastaan lätkäisin sn ATM:n sinne ihan etten hokannu itekkään.
No, minulla on omat kotoa perityt käsitykset. Voipi olla, että olenkin väärässä ja ties mikä sovinisti mutta se on kuitenkin osa minua.
Olen onneksi katoavaa kansaperinnettä, joten eiköhän auvoisa ja tasa-arvoinen sosiaalidemokratia sieltä saavu.
Jännä muuten, että sanoit ettet ole sosialisti, kuitenkin olen rivien välistä lukevinani, että sinusta yhteiskunnan tulisi tukea naisia, jotta nämä saisivat sekä toteuttaa uraansa, että leikkiä kotista silloin kun sattuu huvittamaan.
Sinäkö siis arvostelet minua siitä, jos pidän pehmonallepoikia ATM:minä (*heh* ämminä).
Kuitenkin tuolla ylhäällä haukuit naisia jotka laittavat perheen ja kodin uransa edelle siitostammoiksi.
Joopa Joo.
Missäkähän kohtaa olen vaatinut yhteiskunnan tukea? Muistaakseni kirosin juuri ylipitkiä äitiyslomia, jotka voivat koitua naisen uralle ja pienyrityksille kohtalokkaiksi. Lisäksi sanoin Suomen verotuksen olevan sitä tasoa, että täällä ei yhden ihmisen palkalla suurtakaan perhettä elätetä.
Olen aika kovan talouspolitiikan kannalla, mielestäni kenellekään ei tulisi valtion maksaa mitään, siksi että henkilö sitä tarvitsee, vaan ennemmin ensin kysyä, mitä henkilö on tehnyt etuuden ansaitakseen.
Lisäksi toin esiin USA:n järjestelmän, jossa naiset menevät töihin yleensä hyvin pian synnytyksen jälkeen jos aikovat uraa rakentaa-->lapset tehdään nuorina ja työmarkkinat ovat vähemmän sukupuolittuneet kuin meillä.
En todellakaan ole vaatinut yhteiskunnalta koskaan rahallista tukea naisille missään muodossa, päin vastoin, olen peräänkuulutanut muutosta ihmisten arvoihin!
Nainen joka hankkiutuu ilman koulutusta raskaaksi lähes alaikäisenä suunnitelmallisena tarkoituksenaan kasvattaa perhettä ja hoitaa kotia loppuikänsä, mikä muu se on kuin siitostamma.
Puheenaihe oli sillä hetkellä naisten jakaminen synnyttäjä- ja uranaisiin.
"
Nainen joka hankkiutuu ilman koulutusta raskaaksi lähes alaikäisenä suunnitelmallisena tarkoituksenaan kasvattaa perhettä ja hoitaa kotia loppuikänsä, mikä muu se on kuin siitostamma.
"
Olisikohan sinulla asennevamma...
Tarkoitin nyt lähinnä naista joka tosiaan haluaa sen perheen kodin jne. Punainen tupa ja perunamaa periaatteella. Ovatko he sinusta jotenkin huonompia ihmisiä. Ilmeisesti.
Tässä asiassa samaa mieltä.
Lisään vielä, että kenenkään ei niitä kakaroita pitäisi maailmaan pukata, ellei ole varaa heitä elättää.
Esitit ehdotuksen, että erittäin urakeskeisen naisen ei pitäisi hankkia lapsia ja pitäisi pysyä sinkkuna.
Vastapainoksi olisi erittäin perhekeskeisiä naisia, jotka huolehtisivat kodista ja lapsista. Miksi tällainen henkilö kouluttautuisi? Nämä ovat molemmat kärjistyksiä.
Normaalit ihmiset haluavat sekä työn, että lapsia. Kyllä, mielestäni ihminen, mies tai nainen joka luopuu työnteosta ja jää kotiin moneksi vuodeksi on hyvin erikoinen mielestäni. En tiedä onko huonompi tai parempi, mutta en ymmärrä monta vuotta kotona olijoita....eri asia joku vauva-aika tai muuten muutama kuukausi, mutta vuosia....
Jaa'a kuule sellaisiakin ihmisiä on, jotka ovat jääneet pois oravanpyörästä.
Itse olen ajatellut realisoida noin viisikymppisenä ja jäädä oloneuvokseksi, muuttaa vaikka jonnekin korpeen ja tuumata, että ainoa verkko johon kannattaa koskea on 35mm siikaverkko.
Siihenhön sinulla on silloin varaa ja olet ehtinyt työelämässäkin varmasti jo olemaan riittävästi.
Kyllä minun on pakko myöntää mielipiteeni, että ei kotiäitiys/koti-isyys ole mikään ammatti, jota olisi hyväksyttävää harjoittaa monta vuotta. Työssäkäynti kuuluu ihmisen elinkaareen ja jos sen jättää kokonaan pois, kyllä se jossain näkyy.
Edelleen olen sitä mieltä, että asiat olisivat paremmin, jos kotonaoloaikaa voitaisiin jakaa vanhempien kesken ja lasten teon kustannukset saataisiin pois työnantajilta.
Tunnen itseni niin hyvin, että tiedän, vaikka kuinka tekisin lapset nyt nuorempana, ja sen jälkeen uraa luomaan, niin se ura katkeaa siihen, että iltatähden väsään.
:D
Enkä minä millään tavalla kritisoinut pullamössö lomaa.
Minä kyllä pitäisin sitä mielelläni pitkään.
Saisivat lapset kunnon lähdön elämälle.
Tutun ja turvallisen koti ympäristön.
Mitähän vaimosi tuumii kun teet hänestä katuharjavastaavan vauvanhoidon jälkeen.
Siis jos töihin tullessa sovitaan, että ollaan pitelemättä ylimääräisiä lomia vaikkapa pari vuotta.
Niin kyllä se on sellainen juttu, että aika mulkku tempaus on toiselta lähteä tylysti lomailemaan. Semminkin kun tyyppi oli projektin avainhenkilöitä ja palkattu juurikin erikoisosaamisensa vuoksi.
Meillä taas on hiukka eri tilanne, emäntä on muutenkin jäämässä pois nykyisestä duunistaan. Viisitoista vuotta samaa ...kaa kuulemma riittää.
...julkisen sektorin viroissa voip sitten pidellä lomia kun haluaa.
Mutta kyllä se on niin, että pikkuyrityksessä, joka aina kamppailee olemassaolonsa oikeutuksesta, tuntuvat kovasti sossu-yhteiskunnan lisärasitteet - nimenomaan sen yrityksen kannalta.
Yleensä ei kannata ihmetellä suomen korkeita työttömyyslukuja.
Ehkä tämä työkaverisi ei pitänyt vauvalomalle lähtöä ylimääräisenä` lomana.
Hänen olisi sitten pitänyt pidättäytyä seksistä, koska siinä on aina riskinsä ehkäisystäkin huolimatta saada jälkeläisiä. Muuten on paha mennä lupailemaan mitään.
Se on aivan sama pitikö vai ei.
Homma eteni niin, että palkkasimme toisen tilalle (naisen) ja nyt kun vesseli tulee lomalta, meillä ei oikein ole osoittaa hänelle ammattitaitoaan vastaavaa duunia.
Ei tässä ole kyse ..tuilusta vaan siitä, että nämä ovat liike-elämän realiteetteja. En minä voi asiakkaalle selittää, että homma nyt viisästyy kun tekijä lähti yllättäen lomalle.
Homman on toimittava, että voidaan maksaa ihmisille palkat. Ja jotain olisi jäätävä investointeihinkin.
Miksi yrittäjä ei valitsisi naista? Nainen vaatii vähemmän palkkaa, nainen suuremmalla todennäköisyydellä pysyy tutussa ja turvallisessa työpaikassa, ei ala narisemaan lomien ajankohdista, ei vaadi palkankorotusta ym. Yrittäjällä on myös suurempi todennäköisyys löytää jalkavaimo, kun suurin osa työntekijöistä on naisia. Jos nainen olisi yhtä pätevä kuin mies, niin eikö yrittäjän kannattaisi näiden todisteiden valossa valita mielemmin nais- kuin miestyöntekijöitä.
"
Yrittäjällä on myös suurempi todennäköisyys löytää jalkavaimo, kun suurin osa työntekijöistä on naisia
"
Ei kannata syödä kuormasta, tulee ongelmia. Alkaa pian luulemaan olevansa jotakin.
Vaati pian sihteerin paikkaa ja firman luottokorttia tai rällii muijalle.
En suosittele.
Eli sinä siis mielummin palkkaisit naisen, ainakin jos hänet pienemmällä palkalla saisit.
Jalkavaimoa etsiessä luultavasti kokisit pettymyksen, vaikka en nyt tosissani usko, että olisit siinä mahdollisuudessa, että ketään voisit työhön palkata, mutta jos näin olisikin, niin voisi nopeasti tulla syytös seksuaalisesta ahdistelusta, siis sinun tapauksessasi.
No mitens olisi uralla nousun edellytykset? Pistäisitkö mitään sukupuolisia arvotuksia tähän?
(paitsi sen pienemmän palkan)
Tottakai yrittäjä haluaa saada mahdollisimman hyvän työntekijän mahdollisimman halvalla.
Tietenkään ketään ei kannata ahdistella, mutta olisi suurempi mahdollisuus, että joku naisista ihastusi.
Ei naisen urakehitys ole yrittäjälle uhka tai kateuden aihe, jos sitä tarkoitat, sillä yrittäjä on kaikkien työntekijöiden yläpuolella. Pitäisi ainoastaan miettiä miten ylennykset vaikuttavat työntekijöiden keskinäisiin suhteisiin.
No eihän se nyt aivan mahdotonta ole, että joku kiihkosovinistiinkin ihastuisi, melko epätodennäkoistä kuitenkin näinä päivinä, no toivossa voit elää.
"Pitäisi ainoastaan miettiä miten ylennykset vaikuttavat työntekijöiden keskinäisiin suhteisiin."
- Niin, mitenkähän se naisen ylentäminen vaikuttaisi työntekijöiden keskinäisiin suhteisiin? Huonommin kuin miehen ylentäminenkö?
Tietyn tyyppisen naisen ylentäminen saattaisi aiheuttaa liika kateutta alaisissa. Kyräilyn ilmapiiri ei ole hyväksi.
Minkä tyyppinen nainen olisi silloin kyseessä?
Nuoren, kauniin, koulutetun ja älykään naisen nopea yleneminen saattaisi aiheuttaa närää muissa pidempään työpaikkalla olleissa työntekijöissä. Iäkkäämmän ja tavallisen näköisen naisen yleneminen olisi helpompi pala muille naisille. Ei saisi kuitenkaan vaikuttaa.
Tietyn tyyppisen miehenkin ylentäminen aiheuttaisi varmaan kademieltä, eivätkös ne miehet usein kadehdi toisen parempaa asemaa?
(yleistetään nyt kun kerran on tälle linjalle lähdetty)
Narsistisesta ongelmista kärsivä mies saattaa kadehtia toisen miehen asemaa ja älykkyyttä, mutta on kuitenkin enemmän poikkeus kuin sääntö. Miesten keskinäinen kateus on minun mielestäni lievempää kuin naisten välinen kateus eikä se vaikuta paljoakaan yhteistyöhön.
Entäs tilanne, jossa nainen ylennettäisiin miesvoittoisella alalla, kadehtisivatko miehet silloinkaan - siis sinun mielestäsi?
Jos nainen yrittäisi ylennyksen jälkeen johtaa sanelupolitiikalla, voi olla alaiset tykkäisivät kyttyrää asiasta.
Naisten mahdollinen kilpailuvietin puute tai vähäisyys ja vastaavasti miesten mahdollinen voimakas kilpailuvietti:
- naisten epäillään olevan tämän vuoksi passiivisia?
- naiset ovat toisaalta kuitenkin miestä tunnollisempia työntekijöitä
Kumoavatko nämä kakisi toisensa?
Vertailun vuoksi mies:
- on mahdollisesti voimakkaankin kilpailuviettinen
- onko juuri voimakas kilpailuvietti omiaan saattamaan miehen kyseenalaisiin toimintatapoihin?
Onko voimakkaassa kilpailuvietissä omat vaaransa?
Nyt voidaan kysyä, onko työnantaja, joka palkkaa miehen esim. mahdollisen paremman kilpailuvietin perusteella lyhytnäköistä toimintaa ja pikaista voiton tavoittelua. Voiko tässä miehen kilpailuvietistä koitua yritykselle ongelmia, mahdollisesti suurtakin rahanmenetystä joidenkin korvausten muodossa? Kun taas mahdollisesti vähemmän kilpailuvietin omaavan naisen palkkaaminen olisi pitkän tähtäyksen toimintaa ja turvallisen perustan luomiselle järkevää.
(Tässä oli oletus, että nainen on vain vähän kilpaikuviettinen ja mies voimakkaasti kilpailuviettinen. Näinhän ei siis välttämättä aina ole, vaan kysymys on enempi persoonallisuudesta kuin sukupuolesta.)
Joskus tästäkin aloituksen tehnyt, naisten kilpailuviettiä korostetaan jostakin syystä eri asioissa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000005356056#22000000005356056
Naisten kilpailuvietti olikin kateutta ja passiivista toimintaa.
Miesten vastaava puhdasta aktiivista toimintaa ja hyväksyttyä. Tottakai.
No hei,
Äh, eihän se nyt noin ole. Tiedät itsekin. Reilu kilpailu ja kilpailuhenkisys hyväksytään, olipa kilpailijan sp sitten kumpi hyvänsä. Huonoa häviäjää on aina kamala katsella.
Tuon tietämyksen poimin. Ei siis ole omani. :)
Mitä luulet, auttaisikohan se, että syventyisi vähän siihen mistä on kyse? ))) Toisaalta, sehän olikin lähinnä tuollainen tervehdys ... niin että Morjes :)
Varmaankin huonua tuuria vain kohdaltani, mutta olen tehnyt viimeaikoina töitä yrityksissä, joissa johto ja/tai omistajat ovat naisia. Ja pakko on myöntää, että varsinkin korkeasti koulutetuilla naisilla ei tunnu olevan kovinkaan vakaata otetta reaalimaailmasta varsinkin jos puhutaan pienen yrityksen johtamisesta. Myönnettäköön että en laske tätä sukupuolesta johtuvaksi vaan nimenomaan liian korkeasta koulutuksesta johtuvaksi.
Korkeasti koulutetuilla tuntuu jääneen maalaisjärki jonnekin yliopiston penkeille ja luentosaleihin. Sellainen maanläheinen ajattelu sekä tekeminen miettimisen sijaan puuttuu täysin. Aika joka eräässäkin tapauksessa piti käyttää myynnin kasvattamiseen ihan myyntityötä tekemällä oli käytetty erilaisten suunnitelmien laatimiseen, kassavirtojen laskemiseen, esitteiden suunnitteluun ja vielä lisää erilaisia suunnitelmia. Myynti oli tänä aikana laskenut entisestään. Syynä vain se, että korkeakoulussa oli kerrottu, että suunnitelmia pitää olla.
Kolmesta konkurrsikypsästä yrityksestä kahden johdossa oli naisia. Puolet ajastani on mennyt heidän rauhoitteluun ja silkkaan keskusteluun vaikeista ajoista. Miehen kanssa olemme saaneet aikaiseksi samassa ajassa maksusuunnitelmia velkojille sekä vaihtaneet huonot yhteistyökumppanit uusiin parempiin ja lisänneet myyntiä (paremmalla katteella) neljänneksellä.
Onkohan se sukupuolesta kiinni vai tuollainen käyttäytyminen tiukassa tilanteessa?
Itse olen oppini saanut hieman eritavalla kuin nykymaailmassa on tapana ja tästä syystä rekrytoinnissa arvostukseni ovat hieman erillaiset kuin mitä ne monasti muutoin näyttäisivät olevan. Arvostan korkeakoulututkinnon sijaan tekemistä ja aikaansaamista. Arvostan markkinointimaisterin sijaan naista/miestä, joka suunnittelun sijaan tekee ja saa aikaan. Kovasti arvostan hieman vanhempia työntekijöitä, joilla on kokemusta työnteosta alasta riippumatta. Vaikka kuinka olisi käynyt kouluja ja saanut hienoja sekä hyviä arvosteluja niin työn tekeminen on aivan eri asia. Työntekeminenkin pitää oppia ja valitettavasti sitä ei nykykouluissa tunnu kukaan oppivan.