"Eräs huomattava henkilö sanoikin hänestä (Mannerheimista), että hän näyttää kopioivan ryssäläisten kenraalien tapoja, jotka vastaisia tappioita peläten ajoissa hankkivat syntipukkeja pelastaakseen itsensä."
Lähteenä Väinö Tannerin muistelmat Kahden maailmansodan välissä, sivut 227-228.
Lähteenä Väinö Tannerin muistelmat Kahden maailmansodan välissä, sivut 227-228.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tietysti näin. Missä hän olisi muita tapoja oppinutkaan kuin vain Venäjän armeijan tavat ?
ehdoton maailmanmies ja tapojen tuntija. Hän matkusteli hovitallihallinnon asioissa ympäri Eurooppaa vuosikausia. Marski vierailu useissa Euroopan hoveissa.
Varsovassa palvellessaan hän oli puolalaisten seurapiirien suosikki.
Kukaan ei voinut kiistää hänen suvereenia tapain tuntemustaaan.
Hovien ja ylhäisöjen tavat olivat tuon ajan Euroopassa samat joka maassa, ranskalaisia hovitapoja.
Aatelisto oli täysillä mukana kansalaisyhteiskunnassa lännessä ja valiittiin Saksassa ihan presidentiksi. Takapajuisella Venäjällä luokkaerot olivat selvemmät. Marski ei koskaan omaksunut venäläisen aateliston asenteita työläisiin ja talonpoikiin.
on muutakin Mannerheimista ja melko myönteistä. He tapasivat 30-luvun puolivälissä useaan kertaan yksityisesti ja Mannerheim nimenomaan kehoiti Tanneria menemään Ruotsiin ja selvittämään uutta ulkopoliittista suuntausta. M. kutsui Tannerin päivälliselle tämän palattua Tukholmasta.
Paikallaan on kuitenkin ottaa pätkä Paasikiven kirjeestä Tannerille 26.12. 40 hänen ollessaan lähettiläänä Moskovassa. Käsitellessään tilannetta ennen Talvisotaa hän toteaa: "Ainoastaan Mannerheim presidenttinä olisi kyennyt estämään sodan".
Tanner s. 268.
Paasikiven nimen saa lausua vaikkapa näin: Aasikivi
Hän oli niin kiero kuin korkkiruuvi ja suunnankäännössä sillä lienee maailmanennätys.
"Paasikivellä on tiettävästi hallussaan suurpoliittisen takinkääntämisen maailmanennätys, kolme kertaa vuodessa. Sillä suorituksellaan hän voittaa jopa Churchillin – joka tosin tyytyi vaihtamaan kolmasti puoluetta, mutta pysyi suurpoliittisissa kysymyksissä vakaumuksissaan.
Syksystä 1917 loppuvuoteen 1918 Paasikivi ehti kannattaa Venäjän väliaikaista hallitusta, Saksaan sitoutumista ja Englantiin orientoitumista. Emme tiedä varmasti, mahtoiko hän lisäksi eli neljänneksi kannattaa itsenäistä ja jossain määrin riippumatonta Suomen tasavaltaa, koska hän suhtautui siihen johdonmukaisen pelokkaasti ja kiukkuisesti monet myöhemmät vuosikymmenet."
Jukka Kemppinen Päivänpaisteisia pölkkypäitä Kanava 2005
29. syyskuuta 2005
http://kemppinen.blogspot.com/2005_09_01_archive.html
Mainio kirjoitus, Kanava 2005
Joka kirjoittaa aasista halventavasti on epäihminen.
Aivan varmaa, että Mannerheim säikähti Antonescun teloitusta 1.6.1946, semmoinen poliittinen suuntaus oli menossa, että hänetkin haluttiin ammuttaa.
Tunkio vahvisti Mannerheimille jo 1945, että häntä ei syytettäisi.
Kävi varmaan Mikkeliin ratapihalla kyykkypaskallakin, kun vierasti junan vessassa ollutta istuinta.
No sanokaapas sitten oliko "hölmön tölväys" Mannerheimin vai Öhqvistin aikaansaannos? Taisi olla jälkimmäinen asialla? Jääkäriupseereita aivan aiheellisesti syytettiin päättömistä suorista rintamahyökkäyksistä. Suomen armeijassa vain osa komentajista pyrki välttämään tällaisia kaiken verisempiä ratkaisuja. Useimmat olivat saksalaisen koulukunnan vankeja ja ihastuneita "häikäilemättömiin iskuihin". Siltä näytti sitten hyökkäysvaiheen saldo: suomalaisten tappiot suhteessa jopa suuremmat kuin saksalaiten (verrattaessa itärintamalla hyökkeiden saksalaisten ja suomalaisten voimasuhteita miesmäärillä).
Öhqvist esitti hyökkäystä ja Mannerheim antoi luvan. Valmisteluaika jäi liian vähän, tulitukea ei kyetty antamaan, vihollistiedot olivat heikot, yhteydet eivät toimineet.
Toisaalta monet yhtä vähän valmistellut hyökkäykset itärintamalla onnistuivat.
Jääkärit olivat saaneet yleisesikuntakoulutuksen, jotkut Ranskassa, Ruotsissa ym ja useimmat Suomessa. Miehistökoulutus Saksassa oli kaukana takana.
Saksan itärintaman tappiota 1941 selittää panssarien ja ilmavoimien käyttö. Suomalaisten oli selvittävä pääasiassa tykistön tuella. Pohjoisessa saksalaisten tappiot olivat suomalaisia suuremmat.
Mannerheim oli vain vapaaherra, myös yleisesikuntakoulutus puuttui.
Mannerheim oppi nopeasti ruotsalaisilta esikunnan perusteet.
<<Öhqvist esitti hyökkäystä ja Mannerheim antoi luvan. Valmisteluaika jäi liian vähän, tulitukea ei kyetty antamaan, vihollistiedot olivat heikot, yhteydet eivät toimineet.>>
Hyökkäys keskeytettiin kun Suomen ruotsalaiset joukot hyökkäsivät suomalaisten joukkojen sivustaan!