Huomio me tulevaisuuden jätesäkitkö ?

Nyt vanhoilla menee taloudellisesti keskimäärin ihan hyvin. Puhun nyt keskimäärin. Työikäisenä köyhä = vanhana vielä köyhempi... niin se vaan menee. Terveyspalveluiden kannalta äärimmäisen hyvin. Yhteiskunta satsaa heihin isolla panoksella, on kotihoitoa, on eläkeläisen hoitotukea, on ateriapalvelua, on kauppapalvelua, on henkilökohtaista avustajaa, lääkärin kotikäyntiä, on jumppa/kuntosali/ulkoilu/monta muuta ryhmää, on eläkeläisalennusta, intervallijaksoja kuntoutumiseen, palveluasumista, pääsivät helpolla eläkkeelle, nuorena ei tarvinnut kuin mennä tehtalle kysymään töitä yms. Kaikkea hyvää heillä on ollut ja on nyt. Tuttua usein käyvää seuraa joillain ehkä liian vähän. Siinä se ongelma - kun läheiset ovat muut monet kuolleet, jää yksin. Tämän on suuri "ongelma" - yhteisöllisyyden rapauduttua nykypäivänä moni jää yksin - se syö elämän liekin ja tappaa ennenaikojaan. Ovat tosin itse pedanneet porukalla oman elämänsä hyvät ja huonot asiat. Onnekkaita ne vanhat joilla lapsia ja hyviä sellaisia (tämänkin itse pedanneet).

Sen sijaan ehkä nyt kannattaisi meidän nuorempien keskittyä omaan elämäämme ja tulevaisuuteemme. Onko meillä sama tuki ja helpotukset kuin nykyään? Millainen on maailma kun olemme itse vanhoja? Lähtökohtaisesti elämä pitää elää nuorena, mutta olisi se kiva kun olisimme itse sitten pedanneet myös asiat kuntoon vanhaksi tultuamme. Tämä tehkäämme, tämän eteen taisteltammekoon. Siinä meille tärkein fokus.

Kaikki vaatii pätäkkää. Meidän pitää kaikessa toiminnassa ja politiikassa mahdollisimman paljon toimia niin, että meidän valtion julkisen sektorin alueelle jää sitä pätäkkää. Muuten peli on menetetty, ellet ole sitten yksityisesti vauras - harva on

Nykyvanhukset ovat jätesäkkejä. Meillä on vanhuspalvelulaki, mutta harvassa kunnassa sitä noudatetaan. Varsinkin pääkaupunkiseudun kunnat jättävät sairaat kotipalvelun vanhukset heitteille, vaikka heiltä laskutetaan siitä kotipalvelusta. Laadusta ei voi puhua vanhustenhoidossa, vaikka päättäjät käyttävät siitä hienoja käsitteitä. On olemassa päättäjien todellisuus ja kotihoidon käytännön todellisuus, jotka eivät kohtaa. Miksi ihmiset eivät valita Amnestyyn tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen vanhusten kohtelusta Suomessa? Kun meille tulee turvapaikanhakijoita, he saavat oman lakimiehen valvomaan etujaan. Pakolaisasioissa mennään aina korkeimpaan oikeuteen asti ( ja vielä useamman kerran , jos hakee turvapaikkaa aina uusin perustein ) . Tukia maksetaan enempi kuin kantasuomalaisille ja rikoksia katsotaan sormien läpi.
Sitten vihervasemmisto tehtailee valituksia Amnestyyn ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen pakolaisten pakkopalautuksista. Niistä kyllä ollaan huolissaan, mutta suomalaisten vanhusten puolesta ei halua kukaan poliitikko valittaa.

Minäkin toimin,muutin Suomesta pois ja hyvin menee. Siellähän mätänette kusisiin vaippoihin...

Aloituksessa sanotaan että "mitä voimme tehdä....aletaan ideoimaan ja toteuttamaan"
Paljon on tekstiä syntynyt vastauksissa mutta en löytänyt niistä mitään konkreettista mihin voisi tarttua.
Ongelma on ihmisten kyvyttömyys tehdä mitään ongelmille.Kaikki odottavat suu auki kuin pienet linnunpoikaset että joku tuo ruokaa eikä itse tarvi tehdä mitään.
Minä olen työtön ja minulla olisi aikaa auttaa.Vastaavasti tarvisin itse apua että saisin aktiivimallin vaatimat työtunnit tehtyä.
Yksi ideani on eräänlainen aikapankki.Auttaa nyt ikäihmisiä ja saa sitten itse apua vanhempana sen tuntimäärän mitä itse on tehnyt.

Paska maa ja vielä paskempi kansa, onneksi mamut asuttavat maan ja suomalaiset kuolevat sukupuuttoon. Haistakaa suomalaiset pitkä paska.

Joa haluatte turvata edes jollain tasolla inhimillisen vanhuuden, on ainakin yksi asia jota ei tule tehdä eli äänestää vihreitä. Vihreät ovat selvästi kaikkein ikärasistisin puolue, heillä on ainoa ratkaisu vanhusongelman eutanasia

Ongelma on siinä että ihmiset heittää vanhuksensa valtion hoidettavaksi ja sitten haukkuvat ylikuormitetun julkisen vanhustenhoidon. Mitä jos vaikka hoitaisivat vanhuksensa itse jos kerta tietävät miten heitä tulisi hyvin hoitaa. Samoin on lasten kanssa, ne ukoistetaan muille hoitoon ja kasvatettavaksi jo ennen kuin osaavat kävellä, sitten haukutaan työvoimapulaa potevat päivähoidot ja koulut. Vanhukset voisi vähän ryhdistäytyä ja jo hyvissä ajoin tehdä selväksi, että jos omaiset ei hoida heitä, niin turha odottaa mitään perinnöksikään. Vaikka seurakunnalle kuittaa omaisuuden ja asunnon eikä vähämielisille vanhuksensa unohtaneille perillisille.
Tuolla aiemmin mainittiin monesti pakolaiset. He sentään tulevat perhekeskeisistä kulttuureista joissa vanhuksia kunnioitetaan, eikä hylätä muiden hoidettaviksi.
Ennen yksi äiti hoiti kymmenen lasta, mutta nykyään kymmenen lasta ei hoida yhtä äitiä.