ME ODOTIMME TEITÄ VAPAUTTAJINA, TE TOITTE KUOLEMAA

VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA VUOSINA 1914–22 Osa 2.2.

http://docplayer.fi/28084201-Osa-2-2-sotatapahtumat.html

Tuolta löytyy koko teos pdf-formaatissa ja tekstinä. Lue sivulta 97 alkaen koko Viipurin synkkä tapahtumasarja!


Suomi100-sensuuri jyllää!

Valtioneuvoston kanslia SENSUROI hyvissä ajoin nämä tutkimukset POIS kansalaisten ulottuvilta, kun 100 vuotta on kulunut tapahtumista ja ihmiset olisivat julkisuuden uutisointienkin perusteella olleet niistä kenties kiinnostuneita.


http://vnk.fi/haku/-/q/lars westerlund


VNK:lle annetusta palauteesta huolimatta tiedostoja ei ole lpalautettu saataville ja tutkimusten painokset ovat olemattoman pieniä, eli lähinnä kirjastoille ja tutkimuskäyttöön tehtyjä.



ME ODOTIMME TEITÄ VAPAUTTAJINA JA TE TOITTE KUOLEMAA

Viipurin valloituksen yhteydessä teloitetut venäläiset

Lars Westerlund ............................................................................................................... 97

Lars Westerlund sivulta 97 alkaen

Etupäässä jääkäripataljoonista koostuva Itäarmeija valloitti kenraalimajuri Ernst
Löfströmin johdolla Viipurin 28.–29.4.1918. Kaupunkia valloitettaessa teloittivat
jääkärijoukot arviolta vähintään 360–420 Viipurissa asuvaa tai oleskelevaa venäläistä.
Venäläissurmat Suomessa, s. 135: "Teloituksen jälkeen sissit ampuivat vielä suuren määrän armonlaukauksia (sic, lue lopetuslaukauksia päähän!) ja tarkistivat ruumiit ottaen talteen vainajien arvoesineet ja käyttökelpoiset vaatekappaleet. Myös vaasalaiset ottivat tähän osaa, mutta aloite tuli selvästi Kajaanin sissien johtajilta."

-

Westerlund päätynyt 29.4.1918 teloitusten osalta johtopäätökseen:

Iltapäivällä 29.4.1918 toimeenpantu joukkoteloitus oli käytännön hankkeena niin laaja ja henkilövaroja edellyttävä teko, että sen järjestämiseen on tarvittu sekä toimintasuunnitelma ja päätöksenteko yhteistoiminnasta että toteutuskelpoinen järjestö. Joukkoteloituksen alustava suunnitelma on todennäköisesti hahmoteltu jo aamupäivällä 29.4.1918, kun alkoi kertyä yhä enemmän vangittuja venäläisiä rau- tatieasemalle. Jossain vaiheessa ovat joukkoteloitusta suunnitelleet päällystöhenkilöt neuvotelleet asiasta ja päässeet yhteisymmärrykseen toteuttamistavoista ja eri sotilasyksiköiden edustajien osuudesta tapahtumiin. Suunnitelmasta toteutukseen siirryttiin puolenpäivän jälkeen, kun rautatieasemalle tuotuja ja tietynlaisiin ryhmiin jaettuja vankeja ruvettiin kuljettamaan etukäteen määrättyihin paikkoihin. Marssikäskyn antoi majuri Ekström, joka lienee joko osallistunut teloitussuunnitelman laatimiseen tai joka tapauksessa toiminut sen mukaisesti.
-
Keskisarja ja Westerlund (s. 151) kirjoittivat Löfströmin 26.4.1918 määränneen, että "taistelevat venäläiset sotilaat ovat lain ulkopuolella ja heitä kohdellaan sen mukaisesti".

Määräys on annettu 3 päivää ennen Viipurin vallien teloituksia. Luultavasti jo aikaisemmin oli Löfström määritellyt punaisten johtajat ja venäläiset “lain ulkopuolelle”. Tuo maininta on Westerlundin kirjassa sivulla 197.

Mielenkiintoinen kysymys, jota en ole koskaan nähnyt pohdittavan on, että mikä sotilaallinen merkitys oli vankien (punaisten ja venäläisten) teloittamisilla. Moni valkoisten joukoissa taistellut varmaan kuoli siksi, että valkoisen armeijan johto kehoitti teloittamaan vangit, minkä seurauksena punaisten oli taisteltava loppuun asti, koska antautuminen johtaa teloittamiseen.

Omien ja vastustajien miestappiot eivät tunnu liikuttaneen valkoisen armeijan johtoa yhtään.
367
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Valtioneuvoston kanslian linkit on sopivasti sammutettu, vaikka kyseessä on valtion rahoittama tutkimusprojekti sotasurmista.

Ennen nuo kaiki Westerlundin toimittamat tutkimukset löytyi netistäkin, mutta nyt 100 -vuotta tapahtumien jälkeen osoitettu kiinnostus tapahtumiin on saanut VNK:n poistamaan tutkimukset kansan saatavilta! Vain osa 1 löytynee enää.

Venäläissurmat Suomessa vuosina 1914-22. Osa 1. sotatapahtumat 1914-17
ISBN 952-5354-43-1, ISSN 0782-6028

http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j01-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-1/pdf/fi.pdf

Venäläissurmat Suomessa vuosina 1914-22. Osa 2.1 sotatapahtumat 1918-22
ISBN 952-5354-44-X, ISSN 0782-6028

http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j02-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.1/pdf/fi.pdf

VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22

http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Suomi100 kirjoitti:

VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA VUOSINA 1914–22 Osa 2.2.

http://docplayer.fi/28084201-Osa-2-2-sotatapahtumat.html

Tuolta löytyy koko teos pdf-formaatissa ja tekstinä. Lue sivulta 97 alkaen koko Viipurin synkkä tapahtumasarja!


Suomi100-sensuuri jyllää!

Valtioneuvoston kanslia SENSUROI hyvissä ajoin nämä tutkimukset POIS kansalaisten ulottuvilta, kun 100 vuotta on kulunut tapahtumista ja ihmiset olisivat julkisuuden uutisointienkin perusteella olleet niistä kenties kiinnostuneita.


http://vnk.fi/haku/-/q/lars westerlund


VNK:lle annetusta palauteesta huolimatta tiedostoja ei ole lpalautettu saataville ja tutkimusten painokset ovat olemattoman pieniä, eli lähinnä kirjastoille ja tutkimuskäyttöön tehtyjä.



ME ODOTIMME TEITÄ VAPAUTTAJINA JA TE TOITTE KUOLEMAA

Viipurin valloituksen yhteydessä teloitetut venäläiset

Lars Westerlund ............................................................................................................... 97

Lars Westerlund sivulta 97 alkaen

Etupäässä jääkäripataljoonista koostuva Itäarmeija valloitti kenraalimajuri Ernst
Löfströmin johdolla Viipurin 28.–29.4.1918. Kaupunkia valloitettaessa teloittivat
jääkärijoukot arviolta vähintään 360–420 Viipurissa asuvaa tai oleskelevaa venäläistä.
Venäläissurmat Suomessa, s. 135: "Teloituksen jälkeen sissit ampuivat vielä suuren määrän armonlaukauksia (sic, lue lopetuslaukauksia päähän!) ja tarkistivat ruumiit ottaen talteen vainajien arvoesineet ja käyttökelpoiset vaatekappaleet. Myös vaasalaiset ottivat tähän osaa, mutta aloite tuli selvästi Kajaanin sissien johtajilta."

-

Westerlund päätynyt 29.4.1918 teloitusten osalta johtopäätökseen:

Iltapäivällä 29.4.1918 toimeenpantu joukkoteloitus oli käytännön hankkeena niin laaja ja henkilövaroja edellyttävä teko, että sen järjestämiseen on tarvittu sekä toimintasuunnitelma ja päätöksenteko yhteistoiminnasta että toteutuskelpoinen järjestö. Joukkoteloituksen alustava suunnitelma on todennäköisesti hahmoteltu jo aamupäivällä 29.4.1918, kun alkoi kertyä yhä enemmän vangittuja venäläisiä rau- tatieasemalle. Jossain vaiheessa ovat joukkoteloitusta suunnitelleet päällystöhenkilöt neuvotelleet asiasta ja päässeet yhteisymmärrykseen toteuttamistavoista ja eri sotilasyksiköiden edustajien osuudesta tapahtumiin. Suunnitelmasta toteutukseen siirryttiin puolenpäivän jälkeen, kun rautatieasemalle tuotuja ja tietynlaisiin ryhmiin jaettuja vankeja ruvettiin kuljettamaan etukäteen määrättyihin paikkoihin. Marssikäskyn antoi majuri Ekström, joka lienee joko osallistunut teloitussuunnitelman laatimiseen tai joka tapauksessa toiminut sen mukaisesti.
-
Keskisarja ja Westerlund (s. 151) kirjoittivat Löfströmin 26.4.1918 määränneen, että "taistelevat venäläiset sotilaat ovat lain ulkopuolella ja heitä kohdellaan sen mukaisesti".

Määräys on annettu 3 päivää ennen Viipurin vallien teloituksia. Luultavasti jo aikaisemmin oli Löfström määritellyt punaisten johtajat ja venäläiset “lain ulkopuolelle”. Tuo maininta on Westerlundin kirjassa sivulla 197.

Mielenkiintoinen kysymys, jota en ole koskaan nähnyt pohdittavan on, että mikä sotilaallinen merkitys oli vankien (punaisten ja venäläisten) teloittamisilla. Moni valkoisten joukoissa taistellut varmaan kuoli siksi, että valkoisen armeijan johto kehoitti teloittamaan vangit, minkä seurauksena punaisten oli taisteltava loppuun asti, koska antautuminen johtaa teloittamiseen.

Omien ja vastustajien miestappiot eivät tunnu liikuttaneen valkoisen armeijan johtoa yhtään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu