Niin, että kyllä meillä asiat ovat TOSI HYVIN !
AJANKOHTAINEN KAKKONEN YLEN HYVÄN ASIALLA
Kibera - päivä tulevaisuudessa
Kibera on Afrikan suurin slummi. Yli miljoona ihmistä asuu kahden ja puolen neliökilometrin hökkelikylässä, golfkentän ja umpeenkasvaneen Nairobijärven välissä. Kibera on viemäri ja kaatopaikka, mutta silti se tarjoaa Kenian köyhille toivon paremmasta.
Vincent Obonyon perheessä on yhdeksän ruokittavaa suuta. Obonyojen koti on kolme kertaa kolmen metrin maalattiainen huone. Neliömetri per perheenjäsen.
Perheen isä Vincent siivoaa työkseen paremman väen koteja, keikkapalkalla. Onnistuuko hän tänään ansaitsemaan niin paljon, että rahat riittävät maissipuuroon ja soosiin? Onnistuuko hän jonain päivänä keräämään niin paljon shillinkejä, että esikoistyttö Judith saa koulupuvun ja kirjat ja voi aloittaa yläasteen?
Ajankohtaisen kakkosen raportti näyttää, millaista on elämä Kenian pääkaupungissa Nairobissa tänään: puolet ihmisistä on ahdettu slummeihin, äärimmäinen köyhyys ja kohtuuton rikkaus elävät rinta rinnan. Välissä on vain pelko.
Jos kaupungistuminen ja köyhtyminen jatkuu entistä tahtia, on Nairobi kuva maailmasta vuonna 2030. YK:n asumisjärjestö Habitatin arvion mukaan silloin puolet ihmiskunnasta asuu slummissa.
Ajankohtaisen kakkosen Kibera-raportti avaa Ylen Hyvä 2005 -keräyksen Itä-Afrikan lasten auttamiseksi. Ylen Hyvän kautta tuetaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen projekteja Keniassa, Eritreassa, Etiopiassa, Ruandassa ja Ugandassa. Lisää tietoa Ylen Hyvän kohteista saa verkkosivulta www.yle.fi/ylenhyva.
Toimittaja Pasi Toivonen, YLE Ajankohtaisjournalismi.
AJANKOHTAINEN KAKKONEN YLEN HYVÄN ASIALLA
Kibera - päivä tulevaisuudessa
Kibera on Afrikan suurin slummi. Yli miljoona ihmistä asuu kahden ja puolen neliökilometrin hökkelikylässä, golfkentän ja umpeenkasvaneen Nairobijärven välissä. Kibera on viemäri ja kaatopaikka, mutta silti se tarjoaa Kenian köyhille toivon paremmasta.
Vincent Obonyon perheessä on yhdeksän ruokittavaa suuta. Obonyojen koti on kolme kertaa kolmen metrin maalattiainen huone. Neliömetri per perheenjäsen.
Perheen isä Vincent siivoaa työkseen paremman väen koteja, keikkapalkalla. Onnistuuko hän tänään ansaitsemaan niin paljon, että rahat riittävät maissipuuroon ja soosiin? Onnistuuko hän jonain päivänä keräämään niin paljon shillinkejä, että esikoistyttö Judith saa koulupuvun ja kirjat ja voi aloittaa yläasteen?
Ajankohtaisen kakkosen raportti näyttää, millaista on elämä Kenian pääkaupungissa Nairobissa tänään: puolet ihmisistä on ahdettu slummeihin, äärimmäinen köyhyys ja kohtuuton rikkaus elävät rinta rinnan. Välissä on vain pelko.
Jos kaupungistuminen ja köyhtyminen jatkuu entistä tahtia, on Nairobi kuva maailmasta vuonna 2030. YK:n asumisjärjestö Habitatin arvion mukaan silloin puolet ihmiskunnasta asuu slummissa.
Ajankohtaisen kakkosen Kibera-raportti avaa Ylen Hyvä 2005 -keräyksen Itä-Afrikan lasten auttamiseksi. Ylen Hyvän kautta tuetaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen projekteja Keniassa, Eritreassa, Etiopiassa, Ruandassa ja Ugandassa. Lisää tietoa Ylen Hyvän kohteista saa verkkosivulta www.yle.fi/ylenhyva.
Toimittaja Pasi Toivonen, YLE Ajankohtaisjournalismi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Meille tuli 1960 luvun puolivälissä televisio.
Siitä asti olen nähnyt ruudussa nälkäisen mustan naaman. Mikään apu ja oppi ei riitä.
Afrikkalaisten vuosikymmenien "korjaamaton" nälkä on afrikkalaisen kulttuurin syy.
Typerin vaihtoehto on roudata afrikkalaisia tänne elätettäväksi, ne eivät lopu koskaan.
Ja koskaan, ei koskaan heistä tule yhteiskuntaamme työllä rakentavia ihmisiä.
Eivät he tehneet sitä kotimaassaan, niin eivät he tee sitä täälläkään.
Vietnamilaiset,turkkilaiset,thaimaalaiset jne..lukuisat muut eri etniset ryhmät yrittävät sopeutua eurooppalaisiin yhteiskuntiin,
tekevät töitä ja perustavat yrityksiä.
Mutta valitettavasti afrikkalaiset, varsinkin elintasopakolaiset ovat käsi ojossa täälläkin.
Säännölliseen työhön heitä et saa, vaikka kunta palkan maksaisi.
Missä olette nähneet kunnan tukityöllistämiä afrikkalaisia harava/lapio yms. kädessään???
Lähde sinäkin telkkarisi äärestä vaikka töihin, niin siellähän niitä on lapiot kädessä. Omat kollegani eivät kyllä lapio kädessä työskentele. Se olis toimistohommissa vähän hankalaa.
Kaikki näyttää hyvältä koska me verrataan omia taloudellisia saavutiksi joihinkin slummien asukkaisiin. Mutta noi dokkarit aina myös vähän hämää...ei ne ihmiset siellä slummeissa mitään kadotettuja sieluja ole. Suuri osa heistä elää siellä täysin onnellista elämää. Esim YK:n onnellisuusvertailuissa afrikan maat ovat aina kärkisijoilla. Viimeksi taisi löytyä maailman "onnellisimmat" ihmiset Nigeriasta!!. Eli ei se raha aina onnelliseksi tee.
Jos slummmin asukkaalle näytettäisiin jotain pohjoi-karjalaisen asuntoa keskellä ei mitään vuoden pimeimpään aikaan niin se tuntisi sääliä samalla lailla kuin me tunnemme sääliä kun katsomme heidän elinolojaan slummissa.
Tuossa dokkarissa ei tosiaankaan esitelty kadotettuja sieluja vaan äärimmäistä köyhyyttä. Ihmiset näyttivät vähintäänkin yhtä onnellisilta kuin meidän "köyhät" kaljatuoppinsa äärellä. Noiden matonpuhdistajatyyppien yritteliäisyys oli ihailtavaa.
Siinähän kerrottiin , että köyhyyden raja on noin 200 taalaa kuussa. Täällä itseaiheuttamansa tilanteen (eivät viitsi mennä töihin) köyhät saavat vielä kaksinkertaisen rahan , ihan mitään tekemättä.
Siihen on nyt tulossa muutos , ja syylliset rankastaan asianmukaisella tavalla.
Siitä on sitten seurauksena , kun vähimmäis palkat laskee , automaattisesti täystyöllisyys.
Meilläkin johtavassa asemassa oleva luokka pyrkii ihailtavasti , kohti tuota Nigerialaista mallia , että köyhistä voidaan tehdä onnellisia.
että mitä Nairobin slummi tänään, sitä maailma ehkä huomenna. Missähän maailmassa juontajat elävät? "Maailma" menee suurinkin harppauksin eteenpäin - ja väliin pari askelta taaksepäinkin - mutta Afrikka on menetetty maanosa jonka yli voi hyvin vetää henkselit. Ainoa osa "maailmaa" joka menee alaspäin on Afrikka, liekö siirtomaaperintö? Koko Etelä-Amerikka ja Aasia olivat siirtomaita, samaten lähi-itä. Etelänavan homopingviinitkin elää paremmin kuin afrikkalaiset.
Pihisin kiukusta eilen katsoessani ohjelmaa. Ensin otetaan köyhät raukat pääosaan dokumenttia, käydään läpi heidät yksityiset ongelmansa, mennään heidän kotiinsa jne. Perheen 13-vuotias lahjakas tytär ei päässyt kouluun, kun koulumaksu olisi ollut 5 euroa kuussa ja koulupuku, kirjat yms. yhteensä 10 euroa. Eli suunnilleen saman verran kun dokumentin tekijöiden lounas yhtenä päivänä. Eikö olisi ollut vähintä maksaa tyttö kouluun ja avustaa perhettä sopivalla kuvauspalkkiolla? Ei mitä, ohjelman lopussa kehtasivat vielä kertoa, kuinka perheen isä oli soittanut ja kertonut kuulumisia: yrityksellä menee huonosti ja tytär odottaa edelleen kouluun pääsyä! Ohjelman tekijät lentelevät ympäri maailmaa tv-lupamaksurahoilla jeesustelemassa ihmisten köyhyyttä, eikä ole kuvauksen kohteille heittää edes muutamaa kymppiä lasten kouluun pääsyyn. Suhtautuminen muistutti luontodokumentin tekoa: ei vaan puututa luonnon kulkuun, vaikka toinen eläin söisi toisen. Vai oliko jutun tarkoitus olla tekijöille vain eksoottinen kokemus? Olen järkyttynyt.
Jos ohjelman tekijät olisivat pelastaneet tuon perheen , niin kaikki katselijat olisivat saaneet synninpäästön . Rahahan olisi, meidän kaikkien televisioluvan maksaneiden pussista.
Samalla tärkein ( yritteliäs pärjää missä tahansa ) olisi toteutunut , eikä oikeiden ihmisten maailman kuvaan olisi tullut minkäänlaista säröä.
Siis kokonaisuudessaan, rikollista yhteisten varojen käyttöä.