Mistä johtuu että E on muka täsmälleen massa kerrottuna valonnopeudella toisella potenssilla? Miksei vaikka kolmannella potenssilla, hieman alle valonnopeudella, vaikka 50 km/s alle tai 23 km/s yli valonnopeuden? Ja miten voimme kokeilla ja näyttää että massassa on täsmälleen noin paljon energiaa?
Mehän tiedämme että aineessa on tosi paljon energiaa, koska esimerkiksi atomipommit näyttää sen, mutta atomipommista on mahdoton nähdä että onko se täsmälleen mc2.
Miten tiedämme että E = täsmälleen mc2?
28
446
Vastaukset
- näin_se_vaan_on
EI ole!
Tuo valonnopeus ei ole tasaluku ja lisäksi se on muuttuja johon vaikuttaa mm. ilmanpaine... joten se siitä täsmällisyydestä. Se on suhteellisen täsmällinen, muttei täsmällinen missään olosuhteissa. - Matheisti
Ei se olekaan vaan energiaan liittyy sekä potentiaalienergia että liike-energia ja kaava on oikeasti
E^2=(mc^2)^2 (pc)^2
missä m on kappaleen lepomassa, c on valon nopeus tyhjiössä, p on kappaleen liikemäärä, E on kokonaisenergia. Tästä kaavasta saadaan kun kappale on levossa E=mc^2. Ja jos hiukkasella ei ole massaa esim. fotonit niin kaava saa muodon E=pc.
Liikemäärä on Newtonilaisessa mekaniikassa p=mv, missä v on kappaleen nopeus, mutta
suhteellisuusteoriassa siinä on mukana tekijä (jota merkitsen nyt kirjaimella y koska muistuttaa tavallisesti käytettyä pientä kreikan gamma kirjainta) p=ymv, missä y=1/sqrt(1-(v/c)^2)
Massattomalle fotonille p=h/lambda, missä lambda on fotonin aallonpituus ja h planckin vakio
Mutta kysymyksesi taisi olla se että mistä tiedetään kaavan olevan varmasti oikea. Emme tiedäkään mutta kaikki havainnot tukevat kaavan oikeellisuutta ja yksikään havainto ei ole ollut tätä teoriaa vastaan. Teoriaa on syytä pitää oikeana niin kauan kunnes saadaan varmennettu havainto joka on teoriaa vastaan. Näin tiede toimii, se tarkentuu tutkimustulosten kautta.
Vain matematiikassa voidaan todistaa jotain 100% varmuudella (ja sielläkin voi tapahtua inhimillisiä virheitä, jotka joku sitten joskus huomaa)Voitko antaa jonkin esimerkin havainnosta joka tukee sitä että E on täsmälleen mc^2, tai että E^2 on täsmälleen (mc^2)^2 (pc)^2?
Trexnonar kirjoitti:
Voitko antaa jonkin esimerkin havainnosta joka tukee sitä että E on täsmälleen mc^2, tai että E^2 on täsmälleen (mc^2)^2 (pc)^2?
Ohessa esimerkiksi MIT:in kymmenen vuotta sitten tehdystä tutkimuksesta uutinen jossa se saatiin mitattua vielä tarkemmin (= jos se olisi vain likiarvo, tarkempi mittaus voisi paljastaa sen)
http://news.mit.edu/2005/emc2
Jos sinulla on pääsy esim. yliopiston kautta voit myös ladata sen itse tutkimuksen, jossa se mitattiin 0.00004%:n tarkkuudella oikeaksi.
https://www.nature.com/articles/4381096a
- JeesusOnAinoaTie
Suurin osa teorioistahan on tehty vain toisiaan tukemaan. Eli siis joku muu teoria pitää paikkansa sen ansiosta, että se E = täsmälleen mc2. Muistakaa, että kyseiset teoriat toimivat vain paperilla.
Nikola Tesla;
''Today's scientists have substituted mathematics for experiments, and they wander off through equation after equation, and eventually build a structure which has no relation to reality.''- Mummo_lumessa
Totta, mummo lumessa on oikeassa, aina!
- Tri.Goldenscheisse
Valonnopeus on itseasiassa termoplastinen elastomeeri. Valonnopeus tyhjössä on eri suuruinen kuin mitä se on guttaperkassa.
Kyllä siinä maisema vääristyy kun valo guttaperkassa vaeltaa.
Funtsikaa vähä. Maailma näyttäytyy erilaisena. - D_Einstein
Ainakin hiukkauskiihdyttimissä tiedetään tarkkaan, miten hiukkasen massa kasvaa sen nopeuden lähestyessä valon nopeutta. Löydät kaavan fysiikan kirjoista. Hiukkasia on saatu kiihdytettyä hyvin lähelle valon nopeutta. (Eroa muutama m/s.) Kysymäsi kaavan (supistettu erikoistilanne pitkästä kaavasta) tarkkuus lienee vähintään samaa luokkaa.
Mutta eihän noilla hiukkasilla ole kovin paljon massaa jotka kulkee lähes valonnopeudella, koska muuten koko hiukkaskiihdytin hajoaisi kun ne törmäisi, samalla tavalla miten jos kuu vaikka törmäisi maahan, koska kuulla on niin suuri massa. Mutta ei siinä tapahdu juuri mitään kun hiukkaset törmää toisiinsa, ja voisit varmaan laittaa kädenkin sellaisen valonnopean protonin eteen ilman että kädelle tapahtuisi mitään.
- HiukkastenKiihdyttäjä
Trexnonar kirjoitti:
Mutta eihän noilla hiukkasilla ole kovin paljon massaa jotka kulkee lähes valonnopeudella, koska muuten koko hiukkaskiihdytin hajoaisi kun ne törmäisi, samalla tavalla miten jos kuu vaikka törmäisi maahan, koska kuulla on niin suuri massa. Mutta ei siinä tapahdu juuri mitään kun hiukkaset törmää toisiinsa, ja voisit varmaan laittaa kädenkin sellaisen valonnopean protonin eteen ilman että kädelle tapahtuisi mitään.
Et nähtävästi hallitse perusfysiikkaa, etkä edes osannut tai viisinyt katsoa fysiikan kirjasta kappaleen massan kasvua nopeuden funktiona. Hiukkaskiihdyttimien on oltava aivan valtavan suuria juuri massan valtava lisäyksen vuoksi. Hiukkasten massaa ei ilmoiteta grammoina vaan energian yksikkönä (eV). Massa (ja energia) kasvaa todella hyrkästi lähestyttäessä valon nopeutta. Ja tää vaatii tietysti hiukkauskiihdyttimen halkaisijan kasvattamista. Nykyistä LHC:tä (ympärys 27 km) pitäisi kasvattaa kymmenkertaiseksi, jos halutaan merkittävästi lisää törmäysenergiaa. Ja kaiken muunkin pitäisi olla samassa suhtessa järeämpää. Ja kaikki tämä ainoastaan ja vain ainoastaan massan lisäyksen vuoksi. Keskipakovoima! Ja jos halutaan tutkia niitä aivan kaikkein pienempiä uusia alkeishiukkasia, kiihdytin on rakennettava maapallon ympäri!
- LähesValonNopeus
Trexnonar kirjoitti:
Mutta eihän noilla hiukkasilla ole kovin paljon massaa jotka kulkee lähes valonnopeudella, koska muuten koko hiukkaskiihdytin hajoaisi kun ne törmäisi, samalla tavalla miten jos kuu vaikka törmäisi maahan, koska kuulla on niin suuri massa. Mutta ei siinä tapahdu juuri mitään kun hiukkaset törmää toisiinsa, ja voisit varmaan laittaa kädenkin sellaisen valonnopean protonin eteen ilman että kädelle tapahtuisi mitään.
Isoissa kiihdyttimissä kiihdytetään raskaita hiukkasia (protoneita). Kaikissa kaavoissa on muistaakseni mukana joissakin kohtaa termi 1/(1-(v/c)^2). Tuo on 1, jos v on pieni ja kaavat supistuvat perinteisiksi. Mutta jos v alkaa lähestyä c:tä, alkaa räjähdysmäinen kasvu. Ehdottomasti on varottava tilannetta, jossa v = c. Älä kokeile! v:n on oltava vähintään 1 mm/s, pienempi kuin c.
- Stainin_Antti
Ei ole täsmällinen vaan likiarvo. Kokonaisluvut ovat tarkkoja, liukuluvut eivät. Valonnopeus on liukuluku ja se yksin vesittää tuosta kaavassa haetun tarkkuuden.
E = siis n. mc2 etc. M.O.T. - Johan_pomppas
Ehei. Ei sitte likellekkään.
E <> m*c*2- Totta-kai-on-tarkka
Valon nopeus tyhjiössä c, on tarkka-arvo, aivan samoin kuin myös pii.
Käytössämme oleva 10-järjestelmä vain ei kykene kuvaamaan sen tarkkaa arvoa.
Rämä on sama tilanne jos lukujärjestelmän kantalukuna olisi pii, niin piin tarkka arvo olisi 1, tai jos kantalukuna olisi c, valonnopeus olisi täsmälleen 1. Totta-kai-on-tarkka kirjoitti:
Valon nopeus tyhjiössä c, on tarkka-arvo, aivan samoin kuin myös pii.
Käytössämme oleva 10-järjestelmä vain ei kykene kuvaamaan sen tarkkaa arvoa.
Rämä on sama tilanne jos lukujärjestelmän kantalukuna olisi pii, niin piin tarkka arvo olisi 1, tai jos kantalukuna olisi c, valonnopeus olisi täsmälleen 1.Valon nopeuden tarkka arvo on 299 792 458 m/s.
- Ei-toki
okaro kirjoitti:
Valon nopeuden tarkka arvo on 299 792 458 m/s.
Se on vain mittausten perusteella sovittu riittävän tarkka likiarvo, samoin kuin esim g. n likiarvo tms.
Ei-toki kirjoitti:
Se on vain mittausten perusteella sovittu riittävän tarkka likiarvo, samoin kuin esim g. n likiarvo tms.
Ei vaan se nimenomaan on tarkka arvo. Metri on määritelty valon nopeuden perusteella.
Energian massa m=E/c/c, mikä on nolla , sillä valonnopeus c = ääretön.
- ÄläIntäPorsas
Valonnopeus ei ole ääretön, vaikka sitä jankuttaisit miten monta kertaa tahansa. On lukuisia tekniikan sovellutuksia, jotka perustuvat valonnopeuden rajallisuuteen.
ÄläIntäPorsas kirjoitti:
Valonnopeus ei ole ääretön, vaikka sitä jankuttaisit miten monta kertaa tahansa. On lukuisia tekniikan sovellutuksia, jotka perustuvat valonnopeuden rajallisuuteen.
Jos valonnopeus ei ole ääretön, miksi Einstein sanoi että valon näkökulmasta, valo on joka paikassa yhtä aikaan? Valon näkökulmasta ei kulu mitään aikaa mennä paikasta toiseen. Miten se voi mennä joka paikkaan nollassa sekunnissa jos sen vauhti ei ole ääretön?
- blabla
Koska valon nopeus on universaali maksimi: Mikään ei voi liikkua sitä nopeammin. Eli jos nyt kuviteltaisiin välitettävän jokin tieto täältä alfa-kentauriin, niin esim. radioaalloilla tuon tiedon etenemisnopeus olisi c. Eli valonsäde saavuttaisi määränpään samalla hetkellä kuin tieto, että lähetimme valonsäteen, nyt! ;)
Ja jos tarkkoja ollaan, niin ainoa vakio tässä on valon nopeus tyhjiössä. Jos lähettäisimme viestin radioaalloilla Alfa-Kentauriin, viesti olisi perillä samalla hetkellä , kun on lähtenytkin.
- EiVaanNäin
thoyssa kirjoitti:
Jos lähettäisimme viestin radioaalloilla Alfa-Kentauriin, viesti olisi perillä samalla hetkellä , kun on lähtenytkin.
"Jos lähettäisimme viestin radioaalloilla Alfa-Kentauriin, viesti olisi perillä samalla hetkellä , kun on lähtenytkin. "
No ei, vaan siihen menisi nelisen vuotta. Tätähän emme voi suoraan mitata mutta todisteen saisimme esim, niin että Alfa kenturista lähetettäisiin meille viesti heti kun saavat meidän viestimme. Paluuviestin saisimme silloin kahdeksan vuoden päästä.
Pelkkänä ajatuskokeena voisimme kuvitella kulkevamme niiden viestien mukana. Niin ei kyllä saisi tehdä kun se on mahdotonta mutta isoa virhettä ei tule jos kuvittelee viestin kulkevan melkein valonnopeutta.
Silloin havaintomme olisi se että mitä lähempänä valonnopeutta kuljemme, sitä vähemmän aikaa matkaan kuluu niin että valon nopeudella aika olisi tasan nolla. Ajan kulumisen huomaisi kyllä silloinkin siitä että takaisin maahan palatessamme tällä olisi aikaa kulunut se kahdeksan vuotta. Trexnonar kirjoitti:
Jos valonnopeus ei ole ääretön, miksi Einstein sanoi että valon näkökulmasta, valo on joka paikassa yhtä aikaan? Valon näkökulmasta ei kulu mitään aikaa mennä paikasta toiseen. Miten se voi mennä joka paikkaan nollassa sekunnissa jos sen vauhti ei ole ääretön?
Sekoitat tässä nopeuden ja aikadilataation keskenään.
Vaikka valolla on tietty nopeus tyhjiössä, hiukkasen tuntema "aika" kulkee eri nopeutta, jolloin nopean kappaleen kokema aika (verrattuna muuhun maailmaan) lähestyy nollaa sitä mukaa kuin kappaleen nopeus lähestyy valonnopeutta.
https://www.quora.com/If-a-photon-travels-at-the-speed-of-light-and-time-dilation-at-the-speed-of-light-is-infinite-does-this-mean-that-from-the-photons-perspective-it-takes-no-time-at-all-to-cross-the-entire-universe
Lue tästä:
https://www.fourmilab.ch/etexts/einstein/E_mc2/e_mc2.pdf
Tosin ko. kaavaa ei suoraan paperissa vaan:
"If a body gives off the energy L in the form of radiation, its mass diminishes
by L / c^2
The fact that the energy withdrawn from the body becomes energy of
radiation evidently makes no difference, so that we are led to the more general
conclusion that The mass of a body is a measure of its energy-content; if the energy changes by L, the mass changes in the same sense by L/9×10^20
, the energy being measured in ergs, and the mass in grammes."- tää_tää_tää
Jossain USA:n osavaltiossa piin tarkka arvo on 3.
Näähän on ihan sovittavissa nää tarkat arvot? - kuumuusraja
Paljoko se lämpötila nousee siinä ydinreaktiossa ,siis mille asteluvuille celsiusta
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S607224- 1243951
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.263230- 212748
- 272413
- 232212
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3691953- 251940
- 471900
- 321868