Poijun pohdintaa narsismista

Ja hän vaikuttaa minun aivoihini todella oudosti. Meen täysin toisenlaiseen tajunnantilaan kuin itsekseni.

Hän jotenkin selittää kaikki asiat väärin niinkuin jotain Gaslighthingia koko ajan.
Kaikki menee mukaan juttuun eikä huomaa mitään. Minä huomaan mutta oon kauhusta kankee.
Autossa hän höpisi itsekseen toisille autoilijoille niin että pälätys vaan kävi. Ja perillä pieni raivopurkaus minulle kuten aina.

Aamulla kun tiesin olevani lähdössä hänen kanssaan reissuun, herättyäni aamulla näin puoliunessa jotain käsittämättömiä haamuja. Tosi pelottavaa. Vaikea selittää. Se on joku intuitiivinen tunne mistä se pelottavuus tulee. Kaikki hänen seurassa tuntuu kummalliselle.

Siis istuminen hänen autossaan tuntuu psykopaatin autossa istumiselle eikä niinkään äidin,

Paskoin eilen housuuni

huhuh mikä stressi, kai tästäkin joskus selvää...
oon aivan pöllämystynyt kaikesta varhaisaamusta asti.

Eli luuriväki joka sanoi mulle että älä soita meille, kuulosti ehkä vähän kauhealle ja laittoi ehkä jotkut miettimään voiko niin sanoa, mutta se ei oikeastaan ollut mulle pahasta.

Jokukin siellä sanoi: En minä tätä millään pahalla, mutta älä soita meille

heheheh

Kerran aikoinaan nuorempana kävin muutaman kerran jollain terapeutin tapaisella (ei varsinaista terapiaa vaan sellasta lyhytaikaista juttua)
No sit tulin johtopäätökseen että parempi lopettaa. Terapeutti sanoi: "Odotinkin jo tätä !!"
heheheh

Tänään sitten vasta kirjoittaisin koko asian ytimen (jota juuri kukaan ei ymmärrä) jos vain jaksaisin vielä kirjoittaa, mutta se valkeni minulle tuossa herätessäni.

Kyllä mielen sairaus on kauhea asia.

Se heidän oletuksensa että mulla on tavallinen äiti tavallisten tunteiden kera loukkaa mun tunteita tosi paljon,

Se on siinä sitten jos puhuvat sellaisia, mä teen jotain muuta mieluummin.

Ja muutenkin., Tuleeko sellainen ihminen koskaan kunnioittamaan minua joka heti alkuun ei kunnioita edes näkemystäni omasta äidistäni ?

Mulle kelpaa vain semmoinen mies joka ei tee siitä mitä ihmeellistä numeroa että mun äiti on psykopaatti. Toivon reaktiota: "Ok, psykopaatti ja mitäpä tuosta ".

Sitä paitsi mä olen hyvä mun psykopaattia kohtaan. En mä tee mitään mistä olisi hänelle vahinkoa ja jos mulla olis vaikka häen terveyttään edistävää tietoa , jaan sen hänelle jne. (jos hän vaan kuuntelee)
Olen jopa halannut häntä vaikka hän jankkaa ettei rakkaudella ja empatialla ole mitään virkaa.
Kyllä mun psykopaatti tietää etten ole tehnyt häntä kohtaan väärin eikä ole sellaista edes valittanut.

poiuytresxcv kirjoitti:

Ja muutenkin., Tuleeko sellainen ihminen koskaan kunnioittamaan minua joka heti alkuun ei kunnioita edes näkemystäni omasta äidistäni ?

Ei tule. Nykyinen etäsuhteeni on varmasti kestänyt osittain näinkin pitkään juuri henkilön uskomattoman järkevän, ymmärtäväisen ja väljän asiaan suhtautumisen takia. Hän itse on ratkaissut kohdallaan asian niin ettei halua olla missän tekemisissä heidän kanssaan, koska hän ei kertakaikkiaan tiedä miten hänen tulisi suhtautua heihin, varsinkin kun on seurannut niin läheltä minun tuskailua ja kipuilua heidän takiaan, jonka suhteen hän on voimaton... Hän on kyllä tavannut molemmat.

Tuskin mikään ihmissuhde tulee olemaan kovin läheinen ja tosi mikäli henkilö ei edes usko sinua. Epäily ja kyräily kerryttää kaunaa josta ei enää ole paluuta hyväksi suhteeksi.

Mun psykopaatti neuvoi mua juomaan runsaasti ennen lääkäriin menoa jotten näytä aivan kuivertuneelle.

Ja mun psykopaatti on tosi raivona koska kysyin saman asian kolme kertaa. Hän on sanonut minulla olleen lapsesta asti tarve kuulla sama asia monta kertaa (tietenkin koska vastaustyyli jotenkin ei ole vakuuttava) Ja hän on tosi tosi raivona siitä, karjuu hurjana.

Taas kaheli jatkaa näitä yksinpuhelujaan. On se kumma että ylläpito antaa tämän jatkua.

Ei se ole kumma.
Itselläsi on kumma nimmari.

Minä olen vähän kriittinen kirjoittaja, mutta mulla on aika treenaantunut sellainen asiallinen ilmaisutyyli että on vähän vaikea löytää järkeviä perusteita mun juttujen poissulkemiselle. Tiedän sen.

monisairaskaheli kirjoitti:

Taas kaheli jatkaa näitä yksinpuhelujaan. On se kumma että ylläpito antaa tämän jatkua.

En usko et näitä palstoja juurikaan suomi 24 ylläpito seuraa, et varmaankin valvonta perustuu ihan vaan tuohon ilmianna mahdollisuuteen.

Olishan siinäkin virka jos jonkun pitäis päivät pitkät näitä lueskella.
Sama kai se on mitä tänne kirjoittelee jos ei ny ihan sääntöjä riko.

No en kai mä ny edes melkein mitään sääntöjä riko kirjoittamalla ?
Miks sä yrität vihjailla että mun kirjoitus olis jotenkin kyseenalaista nettipalstakirjoittelua ?
Vaikka palstamode lukis mun kaikki kirjoitukset miksi hän ne poistaisi ?

Mun puolesta saa vaikka poliisi tarkistaa kirjoitukseni.

poiuytrsxcvb kirjoitti:

No en kai mä ny edes melkein mitään sääntöjä riko kirjoittamalla ?
Miks sä yrität vihjailla että mun kirjoitus olis jotenkin kyseenalaista nettipalstakirjoittelua ?
Vaikka palstamode lukis mun kaikki kirjoitukset miksi hän ne poistaisi ?

Lue lisää

Kuules ny poiu, vastasin tuolle "monisairaskaheli" nimimerkillä kommentoineelle, ja siinä luki, et "Sama kai se on mitä tänne kirjoittelee jos ei ny ihan sääntöjä riko. "

Et etköhän sä ja sun kirjotukset mee tuohon kategoriaan, "sama mitä tänne kirjottelee", etten ny vihjaillu sulle tai sun kirjoittamisesta ny tuossa kohtaa yhtikäs mitään, kunhan vastasin yleisluontoisesti ettei näillä sivuilla ole juurikaan valvontaa, eikä ylläpito välitä mitä tänne kirjoitellaan.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

Kuules ny poiu, vastasin tuolle "monisairaskaheli" nimimerkillä kommentoineelle, ja siinä luki, et "Sama kai se on mitä tänne kirjoittelee jos ei ny ihan sääntöjä riko. "

Et etköhän sä ja sun kirjotukset mee tuohon kategoriaan, "sama mitä tänne kirjottelee", etten ny vihjaillu sulle tai sun kirjoittamisesta ny tuossa kohtaa yhtikäs mitään, kunhan vastasin yleisluontoisesti ettei näillä sivuilla ole juurikaan valvontaa, eikä ylläpito välitä mitä tänne kirjoitellaan.

Lue lisää

Käsittääkseni kyseinen kirjoittaja kirjoittaa ominaisuudessa narsistien toiminnan seurausena sairastunut. Ja mitä kaikkea se sairastuneisuus pitää sisällään ja miten selviytyy tai ei selviydy niiden narsistien kanssa.
Ainakin hän jostain syystä ajattelee että on sairastunut narsistien toiminnan seurauksena. Tuota uskomusta on varmaan aika vaikea muuksi muuttaa kenenkään, jos ihminen noin on itse päätynyt ajattelemaan.
Mutta ikuisuuskertomukselta vaikuttaa. Toisin kuin monen muun kirjoittajan, jotka tulevat tai menevät, tai tuotos on muuten vähäisempää ja satunnaisempaa...
Parisuhteilijoiden kertomukset ovat usein luonnon pakostakin lyhyempiä, kun sen suhteen saa yleensä loppumaan jossain vaiheessa, tai ainakin siis omalta puoleltaan...

Itsekin tässä tuumaan väliin, että ompa hyvä, että olen täysin kunnolla perehtynyt asiaan ja riittävän pitkään. Kyllä narsisti minua pitäisi otteessa vieläkin jos narsisti saisi päättää, tai jos minä en käsittäisi niin lopullisen hyvin, mistä on kyse.

En pystykään tekeen molempia.

Minulle tulee vääriä ajatuksia äitini vaikutuksesta. Mun auttajat olisi halunnut hoitaa asian niin, että jatkan äitini vaikutuksen alaisuudessa ja vain se mun ajatusten taipuminen vääriin ajatuksiin tulisi saada loppumaan. Mutta ei se ole mahdollista mun äidin kanssa kommunikoidessa koska hän 100% kieltäytyy keskustelemasta oikeista asioista ja ajatuksista. Hänen kanssa kommunikoidessa on pakko taipua niihin vääriin ajatuksiin,. Mulla on tuosta pitkä kokemus. Ei mun äiti jousta siinä yhtään.
Kyllä se tuntuu uskomattomalle että joku tekee tommosta, mutta tekee.,

Ja erittäin pitkäjänteisesti.
Matkan varrella on välillä nuota väärien ajatusten aiheita vaihdeltu.
Ja hän ei mistään hinnasta suostu kommunikointirataa muuttamaan. ...siis vuosikymmeniin.

Tuolla systeemillä hän ikäänkuin pitää useaa ihmistä henkisenä vankinaan....ensisijaisesti minua. Ja se onnistuu helposti koska ihmiset ei tajua noin outoa ja noin pitkälle vain mielen, sanojen ja ajatusten ja tunteiden tasolla toteutettua peliä-

Joskus kun olemme äitini kanssa keskustelleet asioista jonkun ulkopuolisen tahon kanssa, kotimatkalla aina höpöttelin äidilleni: 2Eikö he huomaa että täähän on tämmönen ikäänkuin peli ?" Äiti sanoo enintään jotain: "Ei he mitään semmosia huomaa. He miettii niitä omalta kannaltaan toisella tavalla. Se on ymmärrettävää" tai ettei se kuulu heidän koulutukseen tms.

Kurjinta tässä on se että tämä peli on erittäin mauton ja ruma monelta kantilta. Ihmettelen todella miten mun äiti voi kokea sen mielekkääksi.

Mun äidin katsomus vaikuttaaolevan joky tällainen: Maailma on aivan absurdi eikä missään eikä kenenkään toiminnassa ole mitään järkeä !" Ja sitten hän voi sitä vähän vinosti naurahdella.
Eikä olekaan kun maailmaa katselee minun äitini matkasta. Siksi minusta on tullut eräänlainen kriitikko logiikan puolesta.

Mä olen uhrannut tälle mun äidin älyttömyydelle 90% elämääni rakkaudesta, enkä mä ymmärrä
auttajia joiden mielestä mun tulisi uhrata loputkin.

Oon joogannu ja meditoinu ja vaikka mitä kestääkseni täyttä järjettömyyttä.

poiuytrdsdfgh kirjoitti:

Oon joogannu ja meditoinu ja vaikka mitä kestääkseni täyttä järjettömyyttä.

No onkos siitä ollut apua järjettömyyteesi?

Sekin tietenkin johtaa ihmisiä harhaan että minä vaan siinä hissukseen äidin vieressä hymyilen. Luulevat luultavasti minun olevan samoilla linjoilla äitini kanssa. Mutta en minä ole enkä ole koskaan ollut. Tiedän vain ettei hänen käytökselleen mahda mitään niin siksi siinä hijaa hymyilen-

neljäkymmentävaivaa kirjoitti:

No onkos siitä ollut apua järjettömyyteesi?

Niin, yksilöi ja perustele jokin epälooginen pointti minulta, kiitos !

Sitä ei ole kukaan vielä koskaan tehnyt kuka on minua järjettömäksi väittänyt.

Siis toki jotain yksittäisiä ajatusviheitä välillä lipsuu etenkin väsyneenä-
Mä nukuin kolme vuotta 30min-2h yössä mun hermostovaurion aikana, että ihme on että järkeä ylipäätään vieläkin juoksee.

Eikös se ole ihan perinteisimpiä manipulaatiotaktiikoita että valvotetulle hoetaan yhtä ja samaa. Mulle kolme vuotta putkeen. Onkos jo ihmekään jos vähän tulee aivotoiminnan häiriötä siitä ?

Mun mielestä ilman Jumalaa ja taidetta tollasesta olis mahdoton selvitä-

neljäkymmentävaivaa kirjoitti:

No onkos siitä ollut apua järjettömyyteesi?

Ehkä siinä mielessä että malttoi kärsivällisesti odottaa muutama kymmentä vuotta ennenkuin alkaa kritisoimaan psykopaattia. Kovin nuorelle ne on vaikeaa yhteiskunnassamme.

Toisaalta homma pääsi menemään vähän liuan pitkälle. Ja psykopaatti ja meditoija voi olla ympäristölleen vähän käsittämätön ilmiö-

poiuytrsdfg kirjoitti:

Sitä ei ole kukaan vielä koskaan tehnyt kuka on minua järjettömäksi väittänyt.

Kun sulla on kertomasi mukaan 40 neurologista sairautta, niin eipä tuossa ole enempää perustelemista.

poiuytresxvbv kirjoitti:

Toisaalta homma pääsi menemään vähän liuan pitkälle. Ja psykopaatti ja meditoija voi olla ympäristölleen vähän käsittämätön ilmiö-

Nyt ne sun vanhempasi ovat siis psykopaatteja. Aiemmin väitit heitä narsisteiksi.

Nyt mä en palaa tänne enää. Viimeisen viestini jälkeen sain kauhean järkytyskohtauksen. Puoleen tuntiin en tajunnut mitään. Sitten menin kylpyyn rauhoittumaan . Toivottavasti kaikki on hyvin. Jos jonkun elämä on niin helppoa että voi jauhaa paskaa, niin mua ei kinnosta seura .

Ei ihmiset keskimäärin ole kamalia kuten vanhempani. Taaskin joku herrasmies teititellen antoi minulle tietä edelleen kassajonossa, Joten oon mä varmaan ainakin ihan fiksun oloinen vaikka mun vanhemmat antaa muuta ymmärtää. Mun vanhemmat on epäsosiaalisia ja yrittää väkisin minustakin tehdä sellaisen. Pelottaa kyseinen meininki. Eilen oli elämäni pelottavin päivä. Toivottavasti kakki on hyvin.

siis kaikki.

Mun vanhemmat yrittää kiusata minua niin paljon että sen seurauksena vaikuttaisin jotenkin hullulle ja epäkuntoiselle, jotta ei paljastuisi miten ovat kohdelleet ihan fiksua tytärtään. Meininki on pelottavaa.

Jos joku vaikka ryvetetään vasten tahtoaan kuralätäkösssä, tottakai hän vaikuttaa vähän "hullulle" siitä noustuaan ja matkaa jatkaessaan.

Henkilöön kohdistetut epäeettisyydet helposti saavat hänet vaikuttamaan oudolle ja sitten syy käännetään hänen "outoudelleen", Miten niin monet ihmiset ei tuota huomaa, yleisintä taktiikkaa jota epäeettisyyksien tekijät käyttää ? Kuka voi siitä vielä olla tietämätön että tuollaista käytetään hyvin yleisesti ?

Ilmankos mun psykopaattini lempi tv ohjelma oli se tv sarja nimeltään Kettu. Minutkin sitten istutettiin sitä olikos joka toinen viikko katsomaan.

Tuo minun psykopaattini yrittää huijata ihmiset tekemään niin paljon vääryyksiä minua kohtaan että alkaisin vihata heitä. Se siinä luurijutussakin varmaan on takana. Psykopaattini totesi huonoon luurikokemukseeni: "Kaikki kokemukset on hyvästä !"

Ja jos mun psykopaattini lukee näitä, tottakai hän yrittää minua salakavalasti hyökätä mitäs muutakaan ? Missäs se rakastava äiti on johon kaikki uskoo ?
Mä voin vannoa että jos mulla olisi lapsi joka tekisi tämmöstä nettikirjoittelua minusta erehdyksessä niin sanoisin hälle oikein lempeästi että tuuppas tänne halattavaksi ja tekisin varmasti selväksi kuinka paljon rakastan häntä.

Mun psykopaattia tuntui vähän vaivaavan ja kummastuttavan kun autoja pysähtyi ja antoi mulle tietä kun mulle on opetettu etten ole mitään.

Ja sitten muitakin ihmisiä ilmeisesti saatiin uskomaan siihen etten ole mitään, siis kun yksi mieskin joka siitä oli kuullut aivan epärealistisesti väitti ettei kukaan voisi olla minusta kiinnostunut. Ilmeisesti hän oli manipuloitunut tuosta ei mitään jutusta. Itse vaan ihmettelin tuota kaikkea ympärilläni.

poiuytrssxvb kirjoitti:

Ja sitten muitakin ihmisiä ilmeisesti saatiin uskomaan siihen etten ole mitään, siis kun yksi mieskin joka siitä oli kuullut aivan epärealistisesti väitti ettei kukaan voisi olla minusta kiinnostunut. Ilmeisesti hän oli manipuloitunut tuosta ei mitään jutusta. Itse vaan ihmettelin tuota kaikkea ympärilläni.

Lue lisää

Et sitten pysynytkään poissa. !0 tyhjänpäiväistä viestiä tänäänkin olet kirjoittanut. On se kumma kuinka ne onnellisuuspillerisi eivät vaikuta sinuun millään lailla. Kirjoittele sinne kansainvälisille taidepiireille, jotka kerroit sinua ymmärtävän.

psykopaattinarsisti kirjoitti:

Et sitten pysynytkään poissa. !0 tyhjänpäiväistä viestiä tänäänkin olet kirjoittanut. On se kumma kuinka ne onnellisuuspillerisi eivät vaikuta sinuun millään lailla. Kirjoittele sinne kansainvälisille taidepiireille, jotka kerroit sinua ymmärtävän.

Lue lisää

Kuule kun tällä kirjoittajalla ihan nimikkoketju, että sitä ketä ei kiinnosta voi helposti olla avaamatta nimikkoketjua.
Ihan en ymmärrä miksi kukaan tulee haukkumaan kenenkään kirjoituksia tänne varta vasten.

Kyllähän sä viestin luit. Et muuten tietäisi onko se negatiivinen, vai positiivinen. Kyllä sä näiden juttujesi mukaan olet täydessä shokissa ollut jo vuosikymmenet niiden psykopaattien ja narsistiesi kanssa.

Minäkin olen jähmettyillyt. Sanoin aina psykopaatilleni: "Ihmiset ei tiedä että olen elänyt koko elämäni shokkitilassa."
Ja psykopaattini aina vastasi: "Tiedän"

Ja niimpä- Mä olisin oletettavasti paremmassa kunnossa jos en olisi koskaan ettinyt apua tai kertonut kenellekään. Se avunhaku oli tosi satuttava rääkki.

No kun jonkin verran psykopaatin suuntaan voi olla jopa 10 % ihmisistä vaikka 1% täyspsykopaatteja.

Uskon myös että suuri osa auttajista pelkää eikä uskalla asettautua vaarallisen kuuloisten henkilöiden vastapuolelle. Sitten he väittää että autettava pelkää, vaikka itse pelkäävät. Mutta en sitten tiedä mitä hyötyä on niin nössöistä auttajista.

No eipä kyllä mitään.

Minulle tehtiin tuota jo pienenä. Ulospäin annettiin ymmärtää ties mitä pahoinpitelijäin kunnian säilyttävää. Luulisi että vähän hölmöläisempikin tajuaisi että niin usein tehdään. Mutta ei kai sitten kuitenkaan. Vaikea sanoa kun ei kukaan koskaan puhu minule eikä kerro mistä syytetään tai mistä syystä ihmiset kokevat oikeudekseen kohdella minua oudolta ja ikävältä tuntuvalla tavalla, joka varmaan saa aikaan heidän näkemyksiään vahvistavia reaktioita, mitä ne sitten lieneekään. Asiahan on jo heidän "tiedossaan" ja päätetty. Mutta kun tuollaisessa kummallisessa todellisuudessa on elänyt melko lailla koko elämänsä niin en minä nyt ainakaan niin vahvasti jaksa tai edes osaa reagoida muuta kuin toteamalla että taas on kysymättä tietäjät tietämässä ja tuumia että kuinka kärsivällinen pitäis taas olla vai potkaistako heti ulos elämästä. Ensimmäistä kertaa taidan olla sellaisissa asemissa ja oloissa, joissa valta tähän on kokonaan minulla.

Mulla jatku tosi pitkään tilanne että ikäänkuin syytettiin jostain mutta kukaan ei kertonut mitä se voisi olla vaikka kuinka kyselin. Mutta muistaakseni luin jostain yhteisökiusaamista käsittelevästä kirjasta, että se juuri viittaa kiusaamiseen että syyttäminen on epämääräistä ei kerrota mistä syytetään.

Manipuloitavuuden edistäminen ehkä on joskus hyödyllistä joillein pölvästeille jotka pitää jollain konstilla saada kuriin ja järjestykseen, mutta ei mielestäni normaaliälyisille ja etiikkaisille.

Ja he usein eivät pysty vastustamaan houkutusta manipuloida vaikka heille kertoo tällaisesta ongelmasta, mikä on mielestäni epäeettistä. Siksi tällainen ongelma ei soveltunut esim luurisoitteluun tai muiden tavanomaisten tukijoiden juttuihin.
Sä soitat apua : "mä olen tullut manipuloiduksi !" Ja vastaajat manipuloi sua lisää. Ei se toiminut.
Perustelevat sillä että ihminen on itse vastuussa jne. On on, mutta mä luulin että voi luottaa kun puhuu auttavalle taholle ja itse kertoo valmiiksi ongelman olleen nimenomaan manipuloiduksi tulo, että silloin vastaaja pyrkisi saamaan manipuloinnin vähenemään. Koska eihän mulla olisi ollut mitään syytä soittaakaan jos olisin täysin pystynyt vastustamaan manipulointia,

Sitte kai luullaan että minä olen joku pölvästi jolla ei ole omaa ajatusta kun kerran niin manipuloiduksi olen tullut.
Taas voi pilkata ilman ymmärrystä. Kyllä mulla on omaa ja kriittistä ajattelua kuten on jo varmaan tullut ilmi enemmänkin kuin joillain toisilla mutta mä olen joutunut aika kovan luokan manipuloinnin kohteeksi, ensinnäkin kun se on ollut vauvasta asti ja toiseksikin myöhemmin toteutettu mm. ollessani hermostovaurioitunut pahasti niin että nipinnapin pystyin syömään, vessassa käymään jne. vaikeat sydänoireet päällä jne. Luin juuri psykologiaa että ihminen voi päätyä pelkotilaan myös fyysistä syistä kuten veren hapenpuutteen vuoksi. Ja minulla oli aivan kestämätön fyysinen tila muutaman vuoden. Niin kestämätön etten pystyny siitä puhumaan kun se oli päällä. Tollanen hermostovaurio on fyysisesti tuskallinen jos joku ei tiedä.

Vaikeuteni ei oli lähimainkaan ohi. Mutta ulkonököni on yhtäkkiä niin paljon muuttunut että en voi muuta kuin sanoa että mä olin oikeassa että mun kehoni ei ole luonnostaan sellainen kuin oli 6 vuotta. Laitoin nyt uudet valokuvat nettiin että on ja pysyy siellä todisteena minkä näkönen mä olen oikeasti.

Siis että jatkossa pystyy erottaan kidutetusta versiosta minua.

Mun psykopaatti ei pysty keskustelemaan minun kanssani kasvokkain, mutta ehkä hän täältä lukee, en tiedä. Olen aikoja sitten kertonut vanhemmilleni kirjoittavani jossakin netissä anonyymisti perheestämme, mutta en ole sanonut missä.

Onhan se siksi luonnollistakin että hänen on helpompi vieraiden ihmisten kanssa olla normaali, kun ei vieraita ihmisiä silleen aina kaikki muutkaan rakasta. Niin silleenhän hän voi ilmetä normaalina vieraiden ihmisten kanssa. Riittää vaikka teennäinenkin ystävällisyys. Sitä hän osaa.

yks päivä hän tuossa alkoi mulle sitä teennäistä ystävällisyyttä. päätin sanoa aidon tunteen: En mä kyllä tuohon usko. Niin kyllä se sihisevä käärme sieltä jo pilkautti päätään samantien.

Minä olen silleen tunneherkkä että kyllä minä sen yleensä tunteella tiedän jos joku huijaa. Hassua niissä luureissakin oli se että tottakai minä kaiken teennäisyyden huomaan. Ja se on jotenkin hulunkurista kokea selvästi näkyvänä-
Ja sain senkin käsityksen että moni kokee ettei osassaan edes voi sanoa aitoa mielipidettään. Niin mietin vain sitä että mitä minä teen jonkun ihmisen epäaidolla mielipiteellä ? Senkö mukaan minä sitten eläisin ? Eikö se johda harhaan ?

Kun siis mä aina keskustelin mun äidin kanssa nuorena kysellen että miks en saa häneltä rakkautta ja hän selitti että kun ei hän itsekään ole saanut ja minä sitten en meinannut hyväksyä sitä miksikään perusteluksi kysyen aina että : "Miksi sitten minulla on rakkautta antaa vaikken minäkään ole saanut ?"

Olisiko selitys että aivorakenteista johtuen ?
Nimittäin mä huomasin että mun vaikeimman aivovaurion aikana mun rakkaudenelämiskyky jolakin tavalla heikkeni ja se oli hyvin pelottavaa. Yhtäkkiä maailma oli jotenkin ihan pimee.

Sitä mukaa kun kävelykyky on parantunut, on rakkauden kokeminenkin lisääntynyt, Eli periaatteessa rakkaudettomuus vois olla myös jokin fyysinen hermostovaurio.

Narsisti väheksyy ongelmia jotka ovat vain ajatuksen ja puheen tasolla. Mun mielestä ne ovat silloin hyvinkin konkreettisia asioita jos koko ainutkertainen elämä on käytetty paskojen keskustelujen tuottamiin kärsimyksiin, Miks mä semmosesta välitän ?

poiuytresdfg kirjoitti:

Sitä mukaa kun kävelykyky on parantunut, on rakkauden kokeminenkin lisääntynyt, Eli periaatteessa rakkaudettomuus vois olla myös jokin fyysinen hermostovaurio.

Miten sä penskana opit kävelemään, kun et sitä rakkautta ole saanut?

Olen itseopiskelija tyyppiä. Kuulemma viihdyin yksin hiljaa välillä hymyillen jokellellen pinnasängyssä, joten minusta ei ollut juuri vaivaa. Sitten vähän olin hermona kun ei heti meinannut onnistua kääntyminen niin pikkusen yksikseni ....

...hermoilin kunnes onnistuin. Kuusi vuotiaana ilman kenenkään avustusta päätin opetella lukemaan ja opin yhdessä päivässä jonka koko päivän vietin aapisen kimpussa. Kun koulu alkoi minulle sanottiin että läksyjen teko ynnä muu sellainen on kokonaan minun vastuullani, koska niin kuulemma äidillenikin oli sanottu...

On minua kävelytetty. Jossain valokuvassa kaunis psykopaattini pitää minua jotenkin toisella ködellään pystyssä kun kulmat kurtussa tutkin luontoa. Kyllä kävelyttää voi ihan hyvin psykopaattikin. Hän on hyvä käytännön asioissa. Minä olin tuohon aikaan ihan edukseni vanhempieni egolle. Ihmiset ihasteli suuria pyöreitä silmiäni. Olin varmaan niin shokissa että ne oli aivan selällään.

Ja minulla on semmonen valokuva jossa mietin jotain haalarin nauha suussa ja näytän ihan selvästi tulevalle filosofille. Ilme on kuin vanhan ihmisen.

Täällä maailmassa kuulehan kävelee monia ilman vanhempien rakkautta saaneena. Ja onhan sitten kuitenkin Luojan tai maailmankaikkeuden rakkaus.
Ja kyllä mun vanhemmat tykkäs minusta sellaisena kun olin kuulemma "kuin ihmisen mieli" että tottelin kaiken ihan hiljaa selittämällä-

ongelmat tulee narsistien kanssa siinä jos lapsella ilmenee omaa tahtoa. Siinä kohtaa on se ongelman ydin. Lapselta kuten aikuiseltakin evätään kaikki kommunikaatio jos ilmenee omaa tahtoa.

Riittikö tuo perusteluksi ?

Minulle on luotettu vastuu jo seitsemän vuotiaana ja hyvin olen sen kantanut luokan parhain arvosteluin. Enkä koskaan käyttäytynyt huonosti missään ilman mitään komentoakaan.

Siksikin nämä on niin uskomattomia että 50 vuotiaana joku luureissa epäilee etten minä kantaisi vastuuta omista puheistani ja yrittää sen tehdä puolestani. Jos minä selittäisin itselleni väärän ongelman, sehän on sitten minun vikani. Ei siitä tarvitse kenenkään huolehtia. Huolen aihe on siinä asiassa jossa esitän sen olevan.

Luureissa minua yritettiin opettaa sellaisella tyylillä ettei ole opetettu edes seitsemän vuotiaana kun ei ole ollut tarvetta, Se tuotti mulle henkisiä kärsimyksiä niin että tuli ihan oireita siitä.

Mun harrastusopettaja oli ihana. Edellytti kaikilta täydellistä käytöstä. Polki jalkaa kovasti lattiaan pienemmänkään häiriön ilmetessä. Toista ei saanut häiritä puhumattakaan kiusaamisesta hitustakaan.

mutta hän rakasti oppilaitaan, halasikin.

Mulla tuli nyt kyyneeleet silmiin kun ajatetelin hänen rakkaudellista olemustaan. Kaunein näkemäni 75-vuotias.

Hän sanoi äidilleni että minusta voisi tulla ammattitaiteiteilija. Ja sain tulla myös isojen tyttöjen tunnille pikkutyttönä- Siitä sain itsetuntoa. Olin aika hienoa olla isojen tyttöjen opissa ja tottahan minun piti näyttää että osaan ettei opettaja pety.

Ihmettelin koko ajan miksi vanhempani saman aikaisesti kohtelivat minua kuin vammaista eivätkä koskaan suostuneet luopumaan käytöksestään.

Se oli lapsuuteni ihanimpia kokemuksia kun miltei hurmoksessa odotin joka viikko sen isojen tyttöjen tunnin alkua.

Mun äiti ei kuitenkaan vienyt minua eteenpäin opettajani neuvomalla tavalla. En tiedä oliko hyvä vai huono mutta niin.

Vai oliko se niin etten itse uskaltanut kun sinne äiti ei olisi päässyt mukaan.

Neljätoista vuotiaana menin aikuisten taideharrastunneille ja se oli parasta mun elämässä. Mun kaverit oli sitten aikuisia ja luokkatoverit ihmetteli miten aikuiset voivat seurassani viihtyä kun itse pitivät minua lapsellisena. Aikuiset taidenaiset kutsu minua kanssaan kahvilaan juttelemaan.

Minun vanhemmat vähän ihmetteli mitä minä teen 15-vuotiaana illalla kymmeneltä siinä siihen aikjaan hienossa hotellin kahvilassa taidenaisten kanssa. Mutta taiteesta me vaan juteltiin. Siitä sosiaalisuudesta ihan nautin.

Minä olin vielä ihan haluttua keskuteluseuraa koska olin siihen aikaan ryhmämme edistyneimpiä siinä kyseisessä taiteessa.

Tämä ei ollut mikään pikkujuttu mulle tämä vammautuminen koska tämä vei minulta nimenomaisesti tuon kyseisen kyvyn kuudeksi vuodeksi lähes kokonaan.
Mitään korvauksia en saanut.

nyt olen ehkä 20 prosenttia siitä saanut takaisin,.

Keskustelijoita huoletti lähinnä vain se etten kai vaan minä ole mitenkään katkera tapahtuneesta. Se on psykopaattinikin mielestä hullua keskustelusta, mutta hänen mielestään on aivan kahelia etten ole siitä vihainen.

poiuytrscv kirjoitti:

Keskustelijoita huoletti lähinnä vain se etten kai vaan minä ole mitenkään katkera tapahtuneesta. Se on psykopaattinikin mielestä hullua keskustelusta, mutta hänen mielestään on aivan kahelia etten ole siitä vihainen.

Lue lisää

Minä olen sitten katkera sinun(kin) puolesta.

No kiitos. Mä en pysty olemaan yliempaattisuuteni takia kun mä en kestä sitä jos joillein tulee jotenkin vaikea olo siitä jos minä olen jotenkin katkera. Vai en tiedä miksi se heitä niin huolettaa. niin en pysty aiheuttaan heille sitä huolta ja vaikeaa oloa.
Itselleni on aika yhdentekevää oonko ai enkö oo. Mut hyvä idea jos joku on puolesta niin tekee vaikeen homman mun puolesta, niin kiitos paljon.

Mun tunteet perustuu pitkälti Jumalauskovaisuuteen niin ei ne niitä kuitenkaan maallisessa luurissa ymmärrä. Jossain on joku Jumalauskovainenkin vastaaja niin tuun helpommin juttuun.
En minä ole katkera mutta välillä kyllä ajattelen näin: "Jumala näkee tämän kaiken. Hiuskarvakaan ei jää Häneltä huomaamatta. "

Kauheinta aivovammassa oli että se väliaikaisesti vaikeutti myös Jumalan kokemista,
Kaikki oli jotenkin pimeää ja painajaismaista olen varma ihan fyysisestä syystä siis samaan tapaan jos ette nuku viikoihin juuri lainkaan.

Ja mun narsisti ja psykopaatti eksyivät kokonaan kun ei ollut mun aivoja pitämässä loogista järjestystä-

Pääsivät sooloilemaan liikaa ja se menikin sitten aivan paskaksi, niin paskaksi etten olisi odottanut korkeakouluoppineilta ihmisiltä, eivätkä vissiin koskaan siitä paskasta nouse kun ovat päättäneet nyt paskan kestävän lopun ikää. En tajua miten niin kahjoja voi olla.

poiuytrewasdf kirjoitti:

Pääsivät sooloilemaan liikaa ja se menikin sitten aivan paskaksi, niin paskaksi etten olisi odottanut korkeakouluoppineilta ihmisiltä, eivätkä vissiin koskaan siitä paskasta nouse kun ovat päättäneet nyt paskan kestävän lopun ikää. En tajua miten niin kahjoja voi olla.

Lue lisää

Toivottavasti olet suljetussa laitoksessa.

poiuytrdsdvb kirjoitti:

No kiitos. Mä en pysty olemaan yliempaattisuuteni takia kun mä en kestä sitä jos joillein tulee jotenkin vaikea olo siitä jos minä olen jotenkin katkera. Vai en tiedä miksi se heitä niin huolettaa. niin en pysty aiheuttaan heille sitä huolta ja vaikeaa oloa.
Itselleni on aika yhdentekevää oonko ai enkö oo. Mut hyvä idea jos joku on puolesta niin tekee vaikeen homman mun puolesta, niin kiitos paljon.

Lue lisää

Niin, onhan se vain turhanaikaista ja vaikeaa katkeruudessa olla. Vaikeaa itselle ja yhdentekevää muille.

Minä en oikein ymmärrä mistään katkeruudesta mitään.

Enkä sitä että mitä tuo joku kokee tarpeekseen puuttua minun vanhempiani koskevaan asiaan kun en usko hänen edes tuntevan vanhempiani.

Mutta täällä on joiltain osin taas niin huono ilmapiiri että parempi taas etsiä värähtelyjä muualta ainakin toistaiseksi.

Jotenkin pöhköä
että heillä on rakastamishaluinen ja ajattelevainen tytär, mutta eivät osaa arvostaa sitä mitenkään. Noh, näin oudosti tämä vaan on...

No tää ketju on"poiun pohdintaa narsismista", vaikka enimmäkseen hän kyllä tykkää puhua itsestään ja aloitus ny tosiaan ilmeisesti on vähän niinku korvamerkitty hänelle, et toivotaan varmaan et ei häirittäisi poiua.

Mitä tulee siihen, et kuka tää poiu on, niin mistäs sitä kukaan tietää tämmösellä anonyymilla palstalla. Netissähän ny kuka tahansa voi sanoa olevansa mitä tahansa, jossain aloitukses ny oli esimerkkikin, et joku nuorimies esiintyy työkseen naisena.

Itse ny ajattelen jotenkin sen suuntaisesti, et on joku ihminen, joka kirjoittelee tänne oman päänsä sisältöä päivästä toiseen kunnei jostain syystä muuta sisältöä elämässä ole.

Surullistahan se on

Ii-ih<3
Mies palstalla. Minunkin täytyy vastata.
Tuota... Mitähän nyt sanoisin.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

No tää ketju on"poiun pohdintaa narsismista", vaikka enimmäkseen hän kyllä tykkää puhua itsestään ja aloitus ny tosiaan ilmeisesti on vähän niinku korvamerkitty hänelle, et toivotaan varmaan et ei häirittäisi poiua.

Mitä tulee siihen, et kuka tää poiu on, niin mistäs sitä kukaan tietää tämmösellä anonyymilla palstalla. Netissähän ny kuka tahansa voi sanoa olevansa mitä tahansa, jossain aloitukses ny oli esimerkkikin, et joku nuorimies esiintyy työkseen naisena.

Itse ny ajattelen jotenkin sen suuntaisesti, et on joku ihminen, joka kirjoittelee tänne oman päänsä sisältöä päivästä toiseen kunnei jostain syystä muuta sisältöä elämässä ole.

Surullistahan se on

Lue lisää

Surullista tosiaan, mutta mutta mielestäni eri syystä kuin yhteenlaskun näkemyksestä.

https://www.youtube.com/watch?v=01i-AUt7LqM

video jota en ehtinyt katsoa loppuun asti, mutta siinä on joku pointti

Tuli tuosta videosta mieleen että jotenki tykkään feminiinisistä hennoista miehistä jotka muistuttaa itseäni, mutta he vaikuttaa jotenkin vierastavan minua. Josko heille tulee epämiehekäs olo niin paljon muistuttaa jotain naista en tiedä, jos ollaan kuin kaksi marjaa.

On olemassa joku teoria jonka mukaan Aspergeraivot olisivat miehisemmät, en tiedä sen paikkansapitävyydestä. Mutta en näytä miehiselle tai poikamaiselle.
Mulla oli nuorena semmosia tunteita että olen hento tyttö jolla on vanhan filosofimiehen pää- Tuo ilmiö on ehkä vanhemmiten tasoittunut. En ole aivan niin filosofimainen enää.

Mutta sitte tää tilanne meni tosi oudoksi kun mä sain aivovamman ja hermostovamman kehoonkin niin että ulkonäkökin useaksi vuodeksi muuttui. Tuli ihmisille vähän vaikeuksia hahmottaa kuka oon.

En ole täällä siksi ettei minulla olisi muuta tekemistä. Joten sitä on turha surra.
Olen täällä siksi että minulla on ollut vaikeuksia tulla kuulluksi mm. koskien sitä kuka olen.

Siis kun ihmiset ei edes erota milloin olen halvaantunut ja milloin en, kun he ei tiedä millainen olen luonnostaan ja millainen epöluonnollisessa tilassa. Joten en saanut mitään apua kun olin niin halvaantunut että noin 70% liikunnastani oli rajoittunut. Näytin vielä ihmisille ok, koska liikuin edelleen kuten normaalit kankeat mummot. Mutta he ei tajua miten pelottavaa tuolla oli liikuskella yksin 70% halvaantuneena. Koska se ei tunnu ollenkaan samalle eikä ole samanlainen kokemus kuin normaali käveleminen

Nyt kun kehoni taas liikkuu aika paljon, lääkäri on todennut kehoni liikeradat huomattavasti keskivertoa laajemmiksi enkä ole entiselläni vieläkään.

En ollut valmis ottamaan vastaan "apua" joka ei huomioinut että olen väliaikaisesti yli 50% halvaantunut suurimmalta osalta kehoni toimintoja:; aistit, liikeradat jne.
Se tuntui hyvin loukkaavallekin oikeaa persoonaani kohtaan kun ihmiset kohtelivat minua kuin olisin luonnostaan semmonen outo halvaantunut vaikka selitin etten ole.

Jotain oireita on vielä jäljellä: poissaolokohtauksia, pieniä kouristuksia jne...

Ja mun psykopaattini käytti tilaisuutta hyväkseen ja narsistini sulki silmänsä kaikelta.

Kunnon vanhempi tekisi tuossa tilanteessa näin: Napakasti ja itsevarmasti ottaisi yhdessä kanssani yhteyttä lääkäriin tehden selväksi että tytär on vammautunut, ettei hän ole luonnostaan sellainen ja vanhemmat tyttären hyvin tuntien asian tietävät. (koko aika hokivat mulle jotain tämmöstä kun yritin epäonnistuneesti etsiä apua: "Ei ihmiset tunne sua, etkö sä ymmärrä ei ihmiset tunne sua !!!"

Vierailla lapsilla oli kuitenkin silmää ilmiölle. Kerran vieraat lapset selittävät jotain että olen zombie. Oikeassa olivat.

Nyt vieraat lapset ovat alkaneet minua iloisesti moikkailemaan kun kuljen ohi. Tämä on varmaan hyvä merkki.

Lasten suusta se totuus tulee,..

Minun mielestäni niissä luureissa esiinyy huomattavan paljon henkistä kiusaamista. Joo mulle sanotaan mitäs soittelit ? Mutta en minä tiennyt että semmoisissa luureissa kuuluu saada olla kiusamista.

Mutta uutisia lukienhan mielenterveyspuolella esiintyy jopa väkivaltaa.
Mikä on todella ristiriitaista mielestäni, koska kyllähän mieltä hoitaa nimenomaan lempeys ja rakkaus.

Mutta mun vanhempia minä en pysty auttamaan. On luovutettava. Mulla ei ole mitään tehtävissä.

poiuytresazxcc kirjoitti:

Minun mielestäni niissä luureissa esiinyy huomattavan paljon henkistä kiusaamista. Joo mulle sanotaan mitäs soittelit ? Mutta en minä tiennyt että semmoisissa luureissa kuuluu saada olla kiusamista.

Lue lisää

Tuli nyt mieleen kysyä, että oletko antanut suoraa palautetta kaltoin kohtelustasi? Palautetta sinne, minne se kuuluu. Jos siellä luurissa vaikuttaa olevan asiaton kohtelu, niin hänelläkin on siinä organisaatiossa joku pomo eli yhteys sinne, jos suora palaute ei tuota tulosta. Jos vahvuutesi on kirjallisella puolella enemmän kuin suullisella, niin anna palute kirjallisena.

Itse annan suoraa palautetta jopa lääkärille, jonka vastaanotolla olen. Jos olen jostakin asiasta eriävää mieltä, niin silloin siitä keskustellaan ja vaadin kunnon perustelut. Voin kertoa, että skarppius valkotakkisessa lisääntyy, koska hallitsen tietenkin alueen, tunne ja tiedän kehoni ja olen kiinnostunut saamaan parasta hoitoa vaikeisiin sairauksiini.

Uskoisin, että sinäkin olet oman asiasi paras asiantuntija, joten hyödynnä sitä rohkeasti. Mitä tulee kaikenmaailman kiusaajiin, niin niitä heikkoitsetuntoisia riittää, eikä niistä tarvitse välittää. Sinulla on käsittääkseni itselläsi valta valita kenen kanssa olet tekemisissä.

Muualla asiointi on nyt sujunut. Olen ottanut käyttöön aiemman käytäntöni että asioin kirjallisesti, siis vaikka menisin itse paikanpäälle, ojennan asiani myös paperille kirjoitettuna. Ongelmia ei ole tullut kun asioin noin. Aiemmatkin kaikki ongelmani syntyivät tilanteissa joissa en asioinut noin. Siis kun asia ei ollut paperille kirjoitettuna heti syntyi epäselvyyksiä-

Itsellä on luottavaisempi olo kun asia on paperilla se on se eikä muuksi muutu ja kyllä toisetkin osapuolet ovat vaikuttaneet ihan mielellään pitäneensä allekirjoittamani paperin itsellään.

Nyt olen viimein ensimmäistä kertaa elämäntilanteessa jossa voin suurinpiirtein valita kenen kanssa olen tekemisissä.

Mun nettiseuraajat on mulle mielenkiintoinen ilmiö: Kirjava joukko toisistaan aivan erilaisia erikoisia ja tavallisiakin ihmisiä. Miten mulle tulikin niin kuvaavat nettiseuraajat.
Monien muiden nettiseuraajat edustaa usein enemmän jotain tiettyä ihmisryhmää, kulttuuria tai elämäntapaa.

Ja siksi kun olen niin kummallinen hybridi niin sitten vielä vammauduin kummallisesti kummallisesta syystä saaden 50 kummallista oiretta. Sellasta sattuu.

Mutta tässä kaikessa on jotain hyvin loogista, kaikki nämä kummallisuudet ilmenevät hermoston alueella ja ovat neurologisia, mahdollisesti myöskin perinnöllisiä ominaisuuksia.
On oikeasti mahdollista että minuun on vähän kasaantunut geenit mutaatioineen jotenkin niin että asiat on nyt näin. Ei mulla oikeen mitään muutakaan tarinaa ole elämästäni kertoa.

Näin mulle tulee aika selkeä olo, mutta sitten kun puhun ihmisille jotka ei usko, niin olo on kuin Liisalla ihmemaassa.,

Jos nykyään narsisti -sana on jotenkin kauheen kielletty, niin ei se meidän perheen kesken ole.

Mutta eikös tämäkin viittaa siihen että täällä tosiaan on joiltain osin narsisti/psykopaattiporukkaa niin ei tuommonen normi ettei narsistisanaa saisi käyttää meikäläisiä vaivaa.

Kenties sana on kiusallisin lieville narsisteille, joilla on tarve peittää ominaisuutensa.
Minusta taas on vaikea tehdä narsistia tai psykopaattia millään kun mä olen jo väsyttänyt kaikki vastuuntunto, etiikka, herkkyys ja rakkausjutuillani.

Siis jos mua väitettäisiin narsistiksi, niin ei mun narsisti tai psykopaatti ikinä uskoisi sitä. Eikä kukaan muukaan mut läheisesti tunteva.

Mutta millasellakohan ruokavaliolla mun pitäs olla varmistaakseni ettei mitään psykopaatin geenejä pääse aktivoitumaan ?

On ollut taas vähän rankkaa eikä niin vähänkään mutta vielä yksi kysymys.

Miksi ammattilainen tunnistaisi esimerkiksi psykopaatin paremmin kuin minä, esim. psykologi ? Kun minä olen nyt opiskellut aihetta viisi vuotta suunnilleen joka päivä ja mulla on se käsitys ettei nykyisessä psykologin koulutuksessa ole läheskään niin paljon psykopatiasta. Niin millä perusteella psykologi tietäisi asian paremmin kuin minä ?

Semmonenkin ongelma tullut vastaan jatkuvasti, että jos minä yritän kysyä apua asioihin joita en tiedä, niin se johtaa siihen että kyseenalaistetaan asiat jotka epäilyksettä tiedän. Tuo on hyvin oleellinen minun elämässä-

Löysin netistä luettelon juuri sellaisista aivovaurion oireista joista olen kärsinyt ja joita ei ole tutkittu. Ne on juuri sellaisia joita maallikot ei helpost tajua. Neurologien heiniä olisivat.

Otan esimerkin, vaikka mulla ei ookkaan just tuommosta: Henkilö pystyy kuvailemaan esineen ongelmitta, mutta ei tunnista sitä.

Mun äiti ei oo mikään kiva esittämäs rakastavaa äitiä. mut psykopaatiksi hän on oikeestaan aika kivakin.

Tiedä vaikka minusta vielä tulis kaveri mun äidin kanssa kun kokonaan lopetan odottamasta tai olettamasta niitä äiteihin liitettyjä emootioita. Unohdetaan semmoset kokonaan, niin oletan ettö lopputulos on parempi.

Elämä on jonkinlaisessa muutoksessa. Palstakirjoitteluni päättynee,
Nykyisyyden valossa luurisoittelukeskusteluissa ei ollut vähäisintäkään järkeä. Eivät ne olleet kenenkään meidän perheen henkilön etu, ei edes psykopaattini. Kun vanhukset vanhenee, heidän etunsa toki olisi että minä olisin vahva, vaikka heidän on ollut vaikea uskoa koskaan sellaista päivää tulevan , että minun vahvuudestani olisi heille etua.
Koko prosessi on ollut käsittämättömän älytön-.
Sillä ns. "äitimyytillä" ei ollut vähäisintäkään virkaa minulle ja äidilleni. Se loukkaa äitinikin puolesta minun tunteitani todella. Jotain turhanpäiväistä äitimyytin pyörittelyä, suorastaan epäinhimillistä-

Mitäs jos minun äitini sittenkin erehtyi ja sitten hänen tyttärensäkin on tuhottu jonkun typerän äitimyytin ylläpitämiseksi hölynpölyn kaunis päivä tänään keskusteluissa.

poiuytrdszxcv kirjoitti:

Elämä on jonkinlaisessa muutoksessa. Palstakirjoitteluni päättynee,
Nykyisyyden valossa luurisoittelukeskusteluissa ei ollut vähäisintäkään järkeä. Eivät ne olleet kenenkään meidän perheen henkilön etu, ei edes psykopaattini. Kun vanhukset vanhenee, heidän etunsa toki olisi että minä olisin vahva, vaikka heidän on ollut vaikea uskoa koskaan sellaista päivää tulevan , että minun vahvuudestani olisi heille etua.
Koko prosessi on ollut käsittämättömän älytön-.
Sillä ns. "äitimyytillä" ei ollut vähäisintäkään virkaa minulle ja äidilleni. Se loukkaa äitinikin puolesta minun tunteitani todella. Jotain turhanpäiväistä äitimyytin pyörittelyä, suorastaan epäinhimillistä-

Lue lisää

Ehkä liian monille kohtaamillemme ihmisille operointi myyttien ja ideologien tasolla on sitä mistä he johtavat todellisuuden, reaalin. Onhan ne siis aika tosi vaarallisia ainakin tässä tässä asiassa nurinkurisuudessaan. Heillä on sitten sellaiset arvot ja ideaalit. Ei niillä kyllä ole mitään hyvää tekemistä meidän todelisuuteen sijoitettuna ja meidän kärsimys ja tuhoutumisnäkökulmasta katsottuna he edustavat osaltaan ja osallisina pahuutta, vaikka eri mielessä kuin psykopaatit.

joo, koska se on valetta ja johtaa ihmistä harhaan.

mulla on ollut vaikea ilta, takapakkia tilassani, koska onnistuihan mun psykopaatti saaman sitä aikaan koska edelleen hän on psykopaatti. ..vaikka kahtena päivänä tässä vierailin luonaan ihan mukavasti. Mä toivoisin että mun psykopaatti olis vahvemmassa kunnossa niin ettei mulle tulisi murhetta puolestaan , jolloin sitten itelle tulee takapaikkia. ..koska eihän hän ota mun rakkautta vastaa koittamatta taas manipuloida minut avuttomaksi Siinä mielessä hölmöä että manipuloi mua sellaseksi joka ei pysyisi antamaan hänelle mitään.

Ei ole mitään järkeä soveltaa mitä tahasa teoriaa mihin tahansa tilanteeseen ., Tuota olen tuskaillut monet kerrat. Elämä on niin monimuotoista muutenkin että harvoin ne teoriat loksahtaa juuri kohdalleen. Ja silloin kun ei loksahda, eihän ne tietekään hyödytäkään.
Oikeestaan jotta mistään olis mitään hyötyä oikeasti, sen pitää osua kohdalleen juuri ja prikulleen käsiteltävänä olevaan asiaan . Ja se on erittäin vaikeaa.

Jos ei avun hakija osaa kertoa ongelmaansa itse yksityiskohtineen, mistä voitaisiin saada niin tarkka info että se loksahtava pala pystyttäisiin muodostamaan, sitä mä vaan ihmettelen.
Jos kuulija lähtökohtaisesto epäilee autettavan puhetta, mielestäni olisi parempi jättää koko homma sitten siihen eikä edes kuunnella sitä puhetta.

Mun mummokin kuoli sillävälin kun toiset sijoitteli ideaaleja. Se tuntuu tosi röyhkeälle.

Välillä minusta tuntuu siltäkin että minun psykopaatti on itse manipuloitu jotenkin.

poiuytresdfg kirjoitti:

Mun mummokin kuoli sillävälin kun toiset sijoitteli ideaaleja. Se tuntuu tosi röyhkeälle.

Mä en ainakaan tiedä mihin pitää edes soittaa törmättyään ideologiaan tai myyttiin tosi kipeästi ja vaikeasti. 112?

Minullakin oli menetys ideoiden ja myyttien muurien varjoissa.. tosin menehtyjä itse oli osaltaan osallinen rakennelmiin. Erittäin vaikea menetys.

Niin kun meidät laitetaan elämään mielikuvituksissa samalla kun oikea elämä kulkee ohi, Se on todella suuri tragedia kaikille osallisille.

Erinäisen luurisoittelun keskustelut noin 90% sisälsi mielikuvitusta, (Ja mulla on edelleen kauhea työ saada se mielikuvitus pois päästäni)

poiuytresdfg kirjoitti:

Erinäisen luurisoittelun keskustelut noin 90% sisälsi mielikuvitusta, (Ja mulla on edelleen kauhea työ saada se mielikuvitus pois päästäni)

Joo siis tämähän on joku aika helvetillinen juttu. Siksi pitää suojautua muiden mieliltä ja kuvilta kun onhan tässä jo paljon näinkin tekemistä. Mutta voisi nuokin luurit sitten purkaa auki sen mitä niillä on tarjolla: (epä)luuloja, satuja, myyttejä ja taikatarinoita. Kun eihän sitä voi avunhakija muuten tietää.

No mulle se on ollut helvetillisintä mitä minä olen koskaan kokenut. (Mutta osa luureistani oli yksityishenkilöitä). Ja samalla oli hermostovaurio ja fyysiset tuskat ja pää tokkurassa.
Ja pelottavinta kaikesta oli että samaan aikaan mua yritettiin monesta luurista saada luopumaan vuosikymmeniä noudattamistani eettisistä periaatteista, vaikka selitin että olen Asperger ja mun on aivan välttämätöntä niitä noudattaa. Pelotti kauheesti mikä unissakävelevä aivovaurioinen "rikollinen" minusta yritetään tehdä vastoin tahtoani.
Vaika olin ollut 40 vuotta teräväpäinen ja tarkoin eettisiä periaatteitani noudattava. Kuinka sen poistaminen minusta voisi olla nimeltään "apua" ?

Minun koko elämä ja "elämäntyö" siinä vaakalaudalla ja vastaaja miettii jotain niinkuin feikkavaa teiniä-
Joku arveli sitäkin että jos alkuvaiheessa aivovaurio olisi muuttanut puhettani sen verran että minua olisi luultu juopuneeksi.

diouduh kirjoitti:

Joo siis tämähän on joku aika helvetillinen juttu. Siksi pitää suojautua muiden mieliltä ja kuvilta kun onhan tässä jo paljon näinkin tekemistä. Mutta voisi nuokin luurit sitten purkaa auki sen mitä niillä on tarjolla: (epä)luuloja, satuja, myyttejä ja taikatarinoita. Kun eihän sitä voi avunhakija muuten tietää.

Lue lisää

Siis kamalinta minulle olikin luurisoittelussa kuvat, kun minä olen semmonen että visualisoin kaikki puheet ja luureista sain helvetillisen kuvakaaoksen aivoihini. Joku vielä yritti ehdottaa minua maalaamaan sitä terapiakseni. Vähän kiukkusena sanoin että niin huonolaatusta taidetta mä en tee.

Minä en maalaa mitä tahansa aivosuolta. Vaan nekin ovat tavallaan eettisesti mietittyjä että mitä merkityksiä niihin tulee.

Ku minä en pystynyt suojautumaan muiden ouheilta lainkaan silloin kun se aivovaurio oli pahana, eikä sitä juuri kukaan halunnut huomioida. Se tuntui subjektiivisesti ottaen ajoittain henkiselle väkivallalle.

Moni on kuitenkin vissiin sen verran vallanhmoinen että häntä ei ilmeisesti haittaa jos en pysty vastustamaan hänen ajatuksiaan aivovaurion takia, jos kuuntelen niitä.
Olen huolissani jos olen itse puhunut tai kirjoittanut jollekulle joka ei pysty vastustamaan ajatuksiani, mutta kukaan ei ole ainakaan kertonut minulle sellaisesta ongelmasta. Jos olisi kertonut olisin huomioinut sen 100% varmasti.

Sitä minä myös ihmetelin luureissa että toisaalta tunnutaan suhtautuvan lääkäriin kuin jumalaan, mutta sitten toisaalta jos minulle on lääkäri jotain sanonut tai jonkun diagnoosin antanut, sitä ei usein juurikaan luureissa kunnioitettu, ja joskus neuvottiin jopa unohtamaan lääkäriltä saamani diagnoosi.

Mun äiti on todella tympääntynyt siihen että on itse ilman silmälaseja ja minun juttujeni kautta liittyen keskusteluihini perheestäämme muiden kanssa joutunut katselemaan muiden linsseillä ollen samalla itse ilman silmälasejakin.

Ja mun äiti EI JAKSA ...ilmeisesti sitä kun mä koko aika kyyneleet silmissä rakastan !

Hän vastailee mulle täysin psykopaattityylin ja mä tykkään hänestä eniten sellaisena. Käymäni keskustelut olivat olivat mielekkäitä vain oppiakseni ettei sellaisissa ole mitään järkeä-

Äiti on kiukkuinen kun rakastan häntä vieläkin, nyt hän ei vastaa kyllä puhelimeen

Mä en halua mun psykopaattini heikkenevän. Mä en todellakaan ole niillä linjoilla jotka sanoo: "Sitten kun aika jättää alkaa oma elämä." Ei , mulla ei todellakaan sillä tavalla alkaisi mikään oma elämä- . Kyllä sen on alettava tässä ihan samalla-. eikä sen tule olla kiinni psykopaattini heikkenemisestä. Ei todellakaan !

Kentis Luoja on antanut mulle tänne vaikean kysymyksen eettiseksi pohdiskeltavaksi. Ja mun pitää ottaa se vastaan.

Minuun vaikutti tosi paljon tuo artikkeli joka myöntää että psykopaatit on "evil",
MUTTA ...

Joo, mä kyseenalaistan sen olenko mä ollut hyvän asialla kuunnellessani niitä äiti lässytyksiä ja puhuessani niitä eteenpäin psykopaatilleni.

semmonenhan voi vaikuttaakin kuin manipulaatio. Kyllä se minuun ainakin vaikuttikin.
Ja olishan omat silmälasit tärkeemmät.

Eli totuus pitää saada sanoa. Mä en voi suostua elämään valeessa. Voin mä olla yhteydessä narsisteihin ja psykopaatteihin, mutta en jos se edellyttää sopeutumista valeisiin !!!!

Luuri yritti sopeuttaa mua valeisiin. Vastaajat perustelivat mm. sillä että äitini tietää että vale voittaa koska on vanhempi ja viisaampi tai koska korkeasti koulutettukin vastaaja oli joutunut elämässään sopeutumaan valeisiin alallaan.
Mutta jotenkin mä olin vähän äimänä koska ei mua lurjukset maailmallakaan niin tehokkaasti ole yrittäneet sopeuttaa valeisiin kun oon sanonut että oon semmonen tyttö joka ei suostu valehtelemaan ja haluaa noudattaa pykäliä aina. Niin se on ollut sitten niin.

Mä olin ihan kauhistunut että Suomessa auttavassa puhelimessa mua yritettiin aivopestä oppiin jonka mukaan vale voittaa. Käväisi jopa mielessä ettiä maailmalta jotain uskontojen oppineita ja pyytää apua pelastaa mut moiselta harhaopilta. Mutta en sitten ihan tehnyt niin.

Jos on elänyt uskovaisissakin ympäristöissä, yhtäkkiä kuulla oppi: vale voittaa, kuulostaa korvissa tosi oudolle. Niinkuin olisi päätynyt johonkin helvetin portille.
Mutta osassa luureista oppi sanotaan myös oikein päin.

Minä en voi alistua siihen että mun vanhemmat muka olisi oikeassa kun ei he ole, mutta mä toivon että Luoja on heille armollinen.

Mulla on murhe mistä psykopaatille saataisiin hyvää energiaa, kun narsistikin tuossa hymyilee häntä lihavampana, eikä psykopaatti voi olla edes auringossa , aloitti jo mullekin oppia että nykyään auringossa ei pitäisi olla ollenkaan.
Tämä on vaikea kysymys: miten psykopaatille saisi hyvää energiaa ???

Ehkä siitäkin jos selviäisin aiheuttamistaan vaikeuksista jotenkin omin avuin niin mun ei tarvis olla muistuttamassa niiden alkuperästä-

Jaa mutta ei sillä ole merkitystä jos jokin jollekin kuulostaa valeelle jos se ei kuitenkaan ole. Monet asiat ovat selvitettävissä ovatko ne totta vai ei, vaikkei tämmösessä nettikeskustelussa tietenkään

Mutta mun on aika helppoa monesta asiasta todistaa jollekin konkreettisesti että tai joku luuri luulee mun valehtelevan vaikka mä puhun totta

Kyllä mä pystyn tosistaan että kaikkea ne luulee netissäkin valeeksi vaikka se on totta, kuten nyt vaikka tää mun tietokone, mulla on itelläni todiste edessäni. Siksi se tuntuukin aina niin hullulle kun joku ei usko, että miten he on niin epärealistisia ja heillä on kaikkia kummia epäilyksiä ja miksi, joiden m

Ja minua ei kiinnosta mitkään rikolliset. ihan sama mitä neurolajia

poiuytrsdfg kirjoitti:

Kyllä mä pystyn tosistaan että kaikkea ne luulee netissäkin valeeksi vaikka se on totta, kuten nyt vaikka tää mun tietokone, mulla on itelläni todiste edessäni. Siksi se tuntuukin aina niin hullulle kun joku ei usko, että miten he on niin epärealistisia ja heillä on kaikkia kummia epäilyksiä ja miksi, joiden m

Lue lisää

"mulla on itelläni todiste edessäni."
Eihän narsistikaan myönnä että valehtelee. Jotenkin korostanutkin sitä että "voi olla mitä vaan mutta ei valehtelija..."
Niinpä...

poiuytrsdfg kirjoitti:

Kyllä mä pystyn tosistaan että kaikkea ne luulee netissäkin valeeksi vaikka se on totta, kuten nyt vaikka tää mun tietokone, mulla on itelläni todiste edessäni. Siksi se tuntuukin aina niin hullulle kun joku ei usko, että miten he on niin epärealistisia ja heillä on kaikkia kummia epäilyksiä ja miksi, joiden m

Lue lisää

"miten he on niin epärealistisia"
Ei ole mitenkään epärealistista, että netissä valehdellaan milloin mitäkin.

poiuytrsdfg kirjoitti:

Ja minua ei kiinnosta mitkään rikolliset. ihan sama mitä neurolajia

"Ja minua ei kiinnosta mitkään rikolliset. ihan sama mitä neurolajia"
Niin mitä tarkoittaa "ei kiinnosta"?
Luuletkos että tuon tapauksen uhria kiinnosti?
Jos olisi kiinnostanut niin tyypin ei olisi tarvinnut suunnitella raiskausta, niinkuin nyt teki.

Ei_ole kirjoitti:

"miten he on niin epärealistisia"
Ei ole mitenkään epärealistista, että netissä valehdellaan milloin mitäkin.

Siis jos esim luulet että tietokoneellani pystyisi tällä hetkellä kirjoittamaan tänne pitkiä viestejä ilman jotain mahdollisten ylimääräisten tiedostojen poistoa johon minulla ei nyt ole varaa tai en osaa poistaa, enkä tiedä riittäisikö muisti sittenkään koska tässä on noin pienin mahdollinen muisti mitä tietokoneissa koskaan on, niin sinä olet epärealistinen ja elät valeessa ja luulet jotain mikä ei ole lainkaan totta. Se on fakta vaikka oltaisiin missä tietokoneessa tai netissä. Jos sä luulet toisin kuin miten asia on sä olet epärealistinen. Se on ihan sama mikä on sy siihen, fakta on luulo on väärä ja epärealistinen

poiuytrds kirjoitti:

Siis jos esim luulet että tietokoneellani pystyisi tällä hetkellä kirjoittamaan tänne pitkiä viestejä ilman jotain mahdollisten ylimääräisten tiedostojen poistoa johon minulla ei nyt ole varaa tai en osaa poistaa, enkä tiedä riittäisikö muisti sittenkään koska tässä on noin pienin mahdollinen muisti mitä tietokoneissa koskaan on, niin sinä olet epärealistinen ja elät valeessa ja luulet jotain mikä ei ole lainkaan totta. Se on fakta vaikka oltaisiin missä tietokoneessa tai netissä. Jos sä luulet toisin kuin miten asia on sä olet epärealistinen. Se on ihan sama mikä on sy siihen, fakta on luulo on väärä ja epärealistinen

Lue lisää

En ole epärealistinen tuossa asiassa missään mielessä.
Asia ei ole sellainen että sen suhteen voisi kenenkään todellisuudentajusta sanoa sitä tai tätä.
Voit joko valehdella tai asia voi olla totta.
Asia ei muutu veivaamalla muuksi.
Tai jos nyt tietäisit jotain tietokoneista todella paljon ja minä, voisit asiaa kuvata niin että ongelman olemassaolo muuttuisi paljon todennäköisemmäksi.
Mutta tuo asia ei minua kiinnosta oikeastaan. Toivoin vain, että et näpyttäisi 500 täyteen alta aikayksikön.

Siis ei se vika todellisuudentajussa ole ettemme tiedä asioita.
Mutta sen kannalta se joka näkee vaikka tietokoneensa edessään ja toinen ei usko että se on sellainen kuin on , niin tuo toinen vaikuttaa vähän hukassa olevalle tän toisen silmissä. Silloin m ä näen sut epärealistisissa ajatuksissa vaikket itse sitä näe

Kuvittele ittes tilanteeseen jossa sulla on vaikka lenkkarit jalassa ja joku toinen pyörii semmosen epäluulosen näkösenä ja höpisee ettei usko että sulla on lenkkarit jalassa, miltä se tuntuu ?
Jos sä et ajattele että hän on epärealistinen vaan meet mukaan hänen kokemukseen sun oma pää menee sekaisin. Mulle kävi niin luureissa

Epäselvyys mun tietokoneesta on sun päässä , ei mun päässä ja se on 100% varma fakta. Tämmösiä asioita he ei tajunneet niissä luureissakaan.

Ja pitkän päälle aloin menemään yhä enemmän sekaisin heidän k anssaan kun eläydyin heidän kummallisiin epäluuloisiin kokemuksiinsa tunteella.

poiuytrsdfg kirjoitti:

Epäselvyys mun tietokoneesta on sun päässä , ei mun päässä ja se on 100% varma fakta. Tämmösiä asioita he ei tajunneet niissä luureissakaan.

Minulla ei ole päässäni epäselvyyttä sinun tietokoneestasi.
Minun päässäni on tieto, että en voi tietää kenestäkään palstakirjoittajasta lopullista totuutta.

Näinhän se menee nettirakkaushuijauksissakin. Huijari laittaa uhrin uskomaan itseensä... Joskus minäkin lähtenyt mukaan hiukan kun luulin että siellä rehellinen ihminen kirjoitteli, kun en voinut ymmärtää miksi kukaan toimi niin. Mutta rahaa yritti mokoma saada.
Enhän tietenkään voi tietää minkälaiset vieroitusoireet hänellä oli ja mistä huumeesta, että olisi pitänyt saada lisää rahaa... tai jokun uhka päällä velkojen takia...
Joka tapauksessa, sellaiset ovat rikollisia, tahdoit sinä tai et.
Mutta kuten sanoin, täällä netissä ei voi täysin varmasti tietää mikä kukakin on...

Et sinä enkä minä, näin vain on.

Ja lisään vielä, että nettirakkaushuijarit voivat olla myöskin vaikka jonkun terroristijärjestön, vaikka sen Al-Qn jäseniä ja keräävät herkkäuskoisilta suomalaisilta rakkaudennälkäisiltä naisilta rahaa. Kukaan ei voi tietää. Jäljet peittyvät netissä, viimeistään jossain Afrikan tienoilla... Niitä ei löydetä nykyisillä keinoin. Ja jos joku on rahojansa lähettänyt nettihuijarille, ei niitä enää näe.

Hyvää yötä nyt kuitenkin jos näitä vielä joku lukee.

poiuytrsdfg kirjoitti:

Siis ei se vika todellisuudentajussa ole ettemme tiedä asioita.
Mutta sen kannalta se joka näkee vaikka tietokoneensa edessään ja toinen ei usko että se on sellainen kuin on , niin tuo toinen vaikuttaa vähän hukassa olevalle tän toisen silmissä. Silloin m ä näen sut epärealistisissa ajatuksissa vaikket itse sitä näe

Lue lisää

"Silloin m ä näen sut epärealistisissa ajatuksissa vaikket itse sitä näe"
Koen epärealistiset ajatukset vähän toisenlaisiksi... jotenkin laajemmiksi.
Jos asia oikeasti on noin, niin sitten se vain on. Minun ajatuksistani viis. Ajatukseni eivät ole epärealistisia. On aivan realistista ajatella, että aina voi olla toisin kuin annetaan ymmärtää, varsinkin täällä nettimaailmassa.

Totta, mutta olet ajattelussasi itsekeskeinen ja epäempaattinen, kun et ota huomioon miltä minusta tuntuu kirjoittaa tämäkin viesti viisi kertaa kun koko aika kone katkeaa. Koska se on tosiasia. Sinua kiinnostaa enempi oma tietämättömyytesi

Minä olen rehellisesti ja suoraan kertonut kuinka asia on, en ansaitse mitään kummallisia epäluuloja.

Minulla kirjoitti:

Minulla ei ole päässäni epäselvyyttä sinun tietokoneestasi.
Minun päässäni on tieto, että en voi tietää kenestäkään palstakirjoittajasta lopullista totuutta.

Näinhän se menee nettirakkaushuijauksissakin. Huijari laittaa uhrin uskomaan itseensä... Joskus minäkin lähtenyt mukaan hiukan kun luulin että siellä rehellinen ihminen kirjoitteli, kun en voinut ymmärtää miksi kukaan toimi niin. Mutta rahaa yritti mokoma saada.
Enhän tietenkään voi tietää minkälaiset vieroitusoireet hänellä oli ja mistä huumeesta, että olisi pitänyt saada lisää rahaa... tai jokun uhka päällä velkojen takia...
Joka tapauksessa, sellaiset ovat rikollisia, tahdoit sinä tai et.
Mutta kuten sanoin, täällä netissä ei voi täysin varmasti tietää mikä kukakin on...

Et sinä enkä minä, näin vain on.

Lue lisää

Joo mutta ero on siinä että minä EN ole nettihuijari. Niin ansaitsenko minä niskaani kaikkien nettihuijareihin kohdistuvat epäluulot samalla kuin huijarit pötkyttelevät edelleen ? Tätä he ei ymmärtäneet luureissakaan.

Ja jos nyt vähän enemmän lukisit tekstejäni, niin kyllä minun mielestäni siinä nyt pitäisi huomata etten ole mikään huijari.

Etkö tosiaan erota ettei ne nettihuijarit toimi näin kuten minä ? Ellei nyt sitte joku ala ottamaan minulta mallia. Montako muutaman tuhannen monologiviestiä olet nettihuijareilta lukenut ? Kuinka usein nettihuijarit istuu päivät pääksytysten kirjoittamassa monologia ilman mitään tuloksia ?

Kyllä mä ainakin jotain osaan päätellä netissäkin. Ei se ole niin etten tiedä yhtään mitään koska olen netissä missä voi olla mitä vaan mitä en voi tietää. Tuolta pohjalta me ei tosiaankaan voida tietää elämässä mitään.

Mä tiedän mm. sen että olet hieman huono päättelemään netissä mitä uskoa ja mitä ei. Olen minäkin joskus. Mutta minulla lienee menevän niinpäin että uskon vähän liikaa. Mutta en ole varsinaisesti huijatuksi tullut.

Ja välillä mä juttelen huijarienkin kanssa tietäen että he on huijareita (pitämättä mitään numeroa asiasta)(. Ihmisiä hekin on.

Ihmettelin nuoresta tytöstä asti miksi Suomessa on tämmönen käytäntö sosiaalisesti: sun pitää uskoa kaikki mitä joku puhuu tai ei sitten olla missään tekemisissä.
Mulle olis luontevaa olla tekemisissä sellastenkin kanssa jotka valehtelee puolet ja uskoa se puoli mikä on totta ja jättää uskomatta se vale. Olen aika hyvä erottaan koska olen niin tunneherkkä. Mulle tulee heti outo olo valeesta.

Mutta sinun on tosiaan syytäkin varmaan olla uskomatta mitään netissä, jos sinulla on noin huono intuitio ettet edes erota onko mun tietikonejuttu totta vai ei. Tietää ei voi, mutta meillä on intuitio. Toisilla parempi toisilla huonompi.
Mutta jos sulla ei ole kykyä tekstistä tehdä päätelmää onko se totta vai ei. niin ehkä sitten parempi ettet usko mitään. Mä tiedän ettei sulla sitä kykyä ole. Ja mä pystyn sen tietämään luotettavasti koska kirjoitan totta. Tällä tavoin ihminen saa itse paljon tietoa ympäristöstään yksinkertaisesti itse puhumalla totta

Toki koska ollaan netissä saatat huijata minua. Kenties oikeasti täysin tiedät minun kirjoittavan totta, mutta kiusoittelet sillä ettet usko. Tuossa tapauksessa päätelmäni kyvystäsi on väärä-

poiuytrsdfg kirjoitti:

Joo mutta ero on siinä että minä EN ole nettihuijari. Niin ansaitsenko minä niskaani kaikkien nettihuijareihin kohdistuvat epäluulot samalla kuin huijarit pötkyttelevät edelleen ? Tätä he ei ymmärtäneet luureissakaan.

Lue lisää

"Minulla ei ole päässäni epäselvyyttä sinun tietokoneestasi.
Minun päässäni on tieto, että en voi tietää kenestäkään palstakirjoittajasta lopullista totuutta."
Toistan.
Sillä mistä asiasta on kyse, ei ole merkitystä loppujen lopuksi. Täytyy muistaa AINA olevansa netissä, loppujen lopuksi. Vain sillä on merkitystä tämän asian kannalta.
OIKEASTI! Et varmaan ole lukenut artikkeleita siitä, kuinka suomalaiset naiset ovat lähettäneet jopa koko omaisuutensa, pantanneet asuntonsa, kun ovat kuvitelleet kohdanneensa todellisen henkilön.
Vain tuolla on väliä.
Lopulta.
Ei kannata totuuttaa aivojaan uskomaan sokeasti missään tilanteessa.
Tietyt pohja-ajatukset kannattaa aina pitää netissä olemassa.

Älä ota henkilökohtaisesti.
Jos sama ajatus kohdistuu ikäänkuin kaikkeen, ei se kohdistu erityisesti kehenkään.

Olen aina sanonut, että tietyllä tapaa narsistien uhrien teksteistä huokuu rivienvälistä veri ja hiki...
Sinä olet urhina oikeastaan niin pitkällä ajatuksissasi, että tuota ilmiötä ei enää juurikaan ole, minusta.
Ymmärrän että vaikutan hitusen epäempaattiselta, kun tuosta yksityiskohdasta mainitsin. Olen maininnut muutakin epäempaattista, mutta ennenkaikkea, olen rehellinen ja pysyn totuudessa... Ainakin nyt tässä asiassa.

Ja kyllä, itsestään kannattaa aina välittää. Se on vähintä mitä voi tehdä, ja samalla enintä. Sillä jos ei välitä itsestään, ei voi välittää muistakaan.

poiuytrsdfg kirjoitti:

Toki koska ollaan netissä saatat huijata minua. Kenties oikeasti täysin tiedät minun kirjoittavan totta, mutta kiusoittelet sillä ettet usko. Tuossa tapauksessa päätelmäni kyvystäsi on väärä-

Lue lisää

"Kenties oikeasti täysin tiedät minun kirjoittavan totta, mutta kiusoittelet sillä ettet usko. Tuossa tapauksessa päätelmäni kyvystäsi on väärä- "
Päättelet mitä päättelet. Minulla sellaisia mystisiä yliaistillisia kykyjä tuntuisi joskus olevan, ihan satunnaisesti satunnaisissa asioissa. Tietoisesti netissä olen tehnyt uskomattajättämispäätöksen, asiat joita tuo koskee, päätän minä itse. Kukaan ei minua manipuloi mihinkään enkä kehumalla tai arvostelulla tule tästä miksikään.
Että sellaisen vaivan voi säästää muihin kohteisiin.
Ymmärrän jos harmittaa että ei uskota sadalla kaikkea, mikä saattaa olla tottakin.
Mutta mitä esim. minä voisin tehdä hyväksesi?
Uskoisin että saisit joltain vanhan tietokoneen, joka on nykyistäsi parempi kuitenkin, jos kääntyisit jonkin muun palstan puoleen.
Ihmisillä nykyään kaikenlaista nurkissaan liikaakin. Joku voisi ilahtua jos saisi auttaa sinua tuossa kysymyksessä.

Ja siis jos kirjoittaa anonyymilla keskustelupalstalla, joutuu ikäänkuin vastineeksi hyväksymään sen, että sadalla ei tule uskotuksi.
En tiedä, mitä minun kirjoituksistani on uskottu ja mitä ei, se ei edes kiinnosta, se on sivuseikka. Pääasia on, että asiat tulevat käsitellyiksi...
Kaikella on hintansa.

Minussapa jotain sellaista, mitä niissä reppanoissa ei ollut, jotka päätyivät/päätyvät poliisien kanssa pyörittelemään silmiään kun tulivat ryöstetyiksi. Ja tuosta piirteestä olen onnellinen.
Mitä ihmettä mahdat tarkoittaa sillä, että rikollisetkin ovat ihmisiä? Ja mistä juttelet niiden kanssa?

Joo mutta narsistitko nimenomaan totuuden jäljillä ovat ? En usko-
Narsistille olisi helppo valehdella jos haluaisi, todella helppo

Mä en ole valehdellut mun vanhemmille,
mutta jos mä haluaisin mä voisin valehdella ja he uskoisi kaiken, koska he tietää etten mä voi valehdella. Mut jos mä voisin, he uskoisi kaiken mitä mä valehtelisin.

Väitän että pystyisin luuriinkin soittamaan toden tarinani tilalta tarinan jossa ei ole sanaakaan totta , siis täysin kirjoittaisin jonkun keksityn tarinan ja he uskoisi sillä kertaa kaiken.

poiuytresdfg kirjoitti:

Joo mutta narsistitko nimenomaan totuuden jäljillä ovat ? En usko-
Narsistille olisi helppo valehdella jos haluaisi, todella helppo

Ovat totuuden jäljillä. Tahtovat tietää mitä voivat hyötyä uhristaan. Eivät halua kuulla valheita uhrin omaisuudesta, vaan ihan sen mitä sillä on. Samoin tahtovat tietää miten siihen pääsee käsiksi, tahtovat tietää miten voivat käännellä uhriaan että tämän omaisuus päätyy narsistille.

Joo mun psykopaatti on tavallaan kiinnostunut mun totuuksista, On kyllä totuuden jäljillä esim. koskien minua paljon pidemmällä kuin luuriväki. Mutta mutta...

poiuytrsdfg kirjoitti:

Joo mun psykopaatti on tavallaan kiinnostunut mun totuuksista, On kyllä totuuden jäljillä esim. koskien minua paljon pidemmällä kuin luuriväki. Mutta mutta...

Haluavat tietoa jota voivat käyttää hyväkseen. Ovat hyväksikäyttäjiä pelkästään. Eivät turise jonninjoutavia lystikseen, kaikkea pitää voida käyttää oman egon pönkittämiseen, tavalla tai toisella.
Se miten käyttävät saalistaan, ei poista sitä tosiasiaa, että varsinkin tietynlaiset totuudet kiinnostavat heitä. Ihmisten heikkoudet, skandaalit, onnettomuudet... käyvät haaskalle mielellään. Kiertelevät siellä missä on menetyksiä saaliin toivossa...

Joo totta.

Jotenkin kun mä hermostovammauduin heitä kerty mun ympärille samaan aikaan.

Mulle ei ole noloa, mut saa mielellään ottaa kiinni valeesta jos ja kun tahatonkaan sellainen löytyy . Ei hävetä yhtään koska etsin totuutta.
Sä teet mua kohtaan todella rakkaudellisen teon jos otat mut kiinni valeesta jota en ole huomannut

Mä en nyt lue mitään rikoskertomuksia

Sosiaalinen "oikeassa oleminen" ei riitä tuohon totuuden määritelmään

poiuytrsdfg kirjoitti:

Sosiaalinen "oikeassa oleminen" ei riitä tuohon totuuden määritelmään

No hiukan tuota tässä mietin minäkin.... että harvoin se sosiaalinen totuus on niin kummallista, että sen alttarille kannattaisi erityisesti uhrata...

Ja suurimman osan asioista vain Luoja yksin tietää

Näinhän mun äiti sano mulle että minähän se olen joka sitä rakkautta jakelee.
Niin noh. .miks en jakelisi ??? :)

Mitäs mieltä olet syntipukin mahdollisuuksista kulttuurissamme? Tuo oli brittiläinen näkemys syntipukin "etuasemasta" näissä kuvioissa, mutta meille on käynyt tosi heikosti.

No ei siitä ainakaan muuta etua ole kuin se , että ehkä suosittu ei koskaan herää siihen missä on eläny.

Syntipukin mahdollisuudet kulttuurissamme on ryhtyä julkiseksi "syntipukiksi" suomi24 palstalle :)

Itseasiassa se ehkä hieman helpottaa tilannetta kun sitten kaikki ei ole niin salamyhkäisen tuntuista

Mutta niitä luureja en varmaan tule koskaan käsittämään,
Tästä mun omasta linjasta ei ole ollut ainakaan mitään haittaa suhteessa vanhempiini. Olen vähän huolissani kunnostaan ja käynyt kurkkaamassa välillä tällä ajatuksella että se jakelee kellä on mistä jakaa. Minäkin sain mukaani yhden mangon.

Kun se oli niinkuin käsittämätöntä että kun mun vanhemmillani on tämä etten minä saa ollenkaan ilmasta näkemystäni omasta elämästäni eikä sitä oteta huomioon, niin luureissakin melkein nauroivat asialle. Siis se tuntui siltä että hekin haluaa alistaa ja pilkata alistettua, eikä antaa yhtään sen enempää mun ääntä kuuluville. Niin tulin sitten tänne ääneni tuomaan. Tän kielletyn puheenvuoron.

Monologi on pitkä, mutta kertyyhän sitä 50 vuodessa.

poiuytrsdfg kirjoitti:

Monologi on pitkä, mutta kertyyhän sitä 50 vuodessa.

Todellakin kertyy. Mä olen todella paoillani sinun puolestasi että joudut kestämään tuollaista alhaisuutta. Toivonpahan vaan että saavat karman tuta tulevissa itsestä riippumattomissa vastoinkäymisissään. Minä voisin matkustaa kauaksikin ilkkumaan jostain onnettomuudesta päin naamaa kunhan vaan olisi osoite...

Kiitos myötätunnosta. Mutta antaa heidän olla. Ei sillä ole väliä kuka ne sanoi, asiana vaan kirjoitan.

Tilanne on vanhempienkin suhteen nyt vähän muuttunut niin että heillä taitaa olla omasta kunnostaan huolehtimisessa sen verran hommaa etteivät ehkä enää niin kerkiä ja jaksa kiusata minua-.
Minä en pysty koskaan oleen vahingoniloinen en edes vihamiehilleni

Mutta en tuolla tarkoita että sinä olisit vahinginiloinen. en sitä niin ymmärtänyt. Itsekin jos toiselle kokisin tapahtuneen vääryys, ilmaisisin sen jotenkin

Ehkä tuossa kun vanhemmat ei vielä olleet kovin vanhoja tuli heille pahana tuo minun lyttyyn laittamiseni kun vanhuus oli alullaan. Mutta ehkä kun vanhuus tosiaan tulee, tajuisivat ettei ole järkeä, sitä vois toivoa...

poiuytrsdfg kirjoitti:

Mutta en tuolla tarkoita että sinä olisit vahinginiloinen. en sitä niin ymmärtänyt. Itsekin jos toiselle kokisin tapahtuneen vääryys, ilmaisisin sen jotenkin

Kiukunleimahdushan tuota ilmaisua työsti. Mutta ei tollaisista voi välittää kun menisihän siinä koko elämä kytätessä, ja minusta ne on muutenkin niin vastenmielisiä ja tyhmän tylsiä että mieluummin pysyy kaukana.

Niinpä. Mutta se oli mun elämän ehkä yllättävin kokemus että auttavassa puhelimessa on sellasta. Siksihän mä jäinkin siihen jumiin, kun en mä ensin tajunnut että auttavassa puhelimessa vois olla mitään älytöntä-
Mun olo selkiää koko aika kun mä ajattelen että älytöntähän se oli

Muuten kiitos sinulle palstakaveri, sinusta on ollut tukea. Ja onhan ollut antoisampaa kuin jos kokonaan yksin olisin kirjoittanut.

Oikeastaan sinähän vähän raivasit tietä monologilleni

eikä niin vähänkään, vaan aika paljon

Suuret kiitokset aivan loistavasta linkistä. Minulle aukeni nyt todella paljon. Onneksi ehdin tutustua kunnolla appivanhempiini, ymmärrän nyt sen jatkumon heidän lapsessaan, jonka kanssa taivallettu pitkä matka. Siis vielä kerran kiitos erinomaisesta linkistä.

Ai kiva jos oli sinustakin hyvä. Siinä oli minun oman elämän kannalta ne ydinkohdat ja hyvin juuri selitetty se mitä tarkotan kun sanon ettei minun vanhemmat rakasta minua.

Ja varmaan tuota on monissa perheissa kun mm. luureissa mielestäni välillä puolusteltiin kuvauksiani narsistisesta perhemallista sellaisena mitä kuulemma on monissa perheissä, joten minulla ei heidän mielestään pitäisi olla mitään erityistä valittamista siinä että minullakin on. Ja tuntui että minut yritetään sopeuttaa sellaiseen malliin takaisin.

Joo minä koen tässä vaiheessa suuremmaksi ongelmaksi ne neuvot ja mielipiteet kuin mun vanhemmat. Mun mielestä ne neuvojat tavallaan huijaa mun vanhempiakin. Ei se ole kenenkään etu. Ja semmonen "holhoaminen" muutenkin. Kaikki rakkaushan menee piloille käskemällä ja määräilemällä . Jos mua tai mun äitiä joku ulkopuolinen ikäänkuin käskee rakastamaan, niin se on jo ihan mautonta. Koko hommasta puuttuu sillon kaikki "pyhyys". Perhesuhteet ei oikein sovi ulkopuolisen käsiteltäviksi mutta sit voi tulla mahdottomia tilanteita kuten mun hermostovaurio

Joo ei tämä millään fraaseilla selviä. Siinä on aika monimuotoisia kokemuksellisia prosesseja tässä koko jutussa ainakin mulla aivoissa.

Joo tytär 1 oli paljon yhteisen tuntuista.

Tosin siinä on se ero että mä en koe kenenkään kuolemaa vapauttavaksi itseni kannalta. Mä toivoisin että mun psykopaatti olisi nyt vahvemmassa kunnossa.

Mutta tässä on nyt ikävää se että kuulostan varmasti tytär 1 kannalta varsin epäempaattisille.
Joka tapauksessa mä koen semmosen ajatuksen että jonkun toisen kuolema vapauttaisi tunteellisesti vangitsevaksi en vapauttavaksi..
Mutta tilanteet ja tunnemaailmat on niin erilaisia.

Mut vapauttaisi se jos mä voisin olla varma että mun psykopaatti saisi ikuisen hyvän elämän.

Minä en haluaisi olla kenenkään muun tytär kuin minun psykopaatin ja me ollaan jaettu pitkä kummallinen matka. En usko että se on sattumaa kuka kellekin syntyy.

Mun suurempi ongelma on se jos jonkun asian väitetään olevan toisin kuin se tosiasiallisesti on , ei se että jos joku on psykopaatti

poiuytrsdfg kirjoitti:

Mut vapauttaisi se jos mä voisin olla varma että mun psykopaatti saisi ikuisen hyvän elämän.

Jospa annat sen ylemmän tahon päättää psykopaattisi ikuisen elämän kysymyksen. Ehkä hän saa sen...
Mutta täällä maanpäällä tilanne taitaisi olla sellainen, että kun psykopaatilla menee hyvin, kellään muulla ei mene...

poiuytrsdfg kirjoitti:

Mutta tässä on nyt ikävää se että kuulostan varmasti tytär 1 kannalta varsin epäempaattisille.
Joka tapauksessa mä koen semmosen ajatuksen että jonkun toisen kuolema vapauttaisi tunteellisesti vangitsevaksi en vapauttavaksi..
Mutta tilanteet ja tunnemaailmat on niin erilaisia.

Lue lisää

Ehkä totta muuten tuo. Voihan se vangita toimijuutta elämässä, mutta minusta toimijuuteni on jo moneen kertaan koeteltu, ohitettu tai nitistetty todellisuudessa josko se kummoiseksi on koskaan pääässyt muotoutumaankaan niin enpä sitten tiedä... tuota pitää vähän miettiä tässä positiossa.

Tuossa tuo perhesuhteiden "pyhyys" tarkoittanee vallitsevan tosiasiallisesti äitiyden, ehkä naisen ja erityisesti parisuhteen (parisuhdeoikeuden ja parisuhderakkauden pyhyyttä? Kun on meinaan ihan henkihieverissä ollut lapsena tuossa "pyhässä" toimituksessa.

Mun mielestä vois olla toisenkinlainen pyhä. Mutta ehkä vaatisi vähän pohdiskelua että osaisin tunteen esittää. Siis että pyhää olisi oikea totuus, ei näennäinen totuus.

Siis jos mun päätelmä pitää paikkansa että äiti on psykopaatti. Sillon pyhää on enemmänkin se että hän on psykopaatti ja mun toisenlainen äiti. Ei rakastava äiti, mutta äiti joka on tutustuttanut minut pimeyden kujiin. Jonka kanssa me ollaan yhdessä kuljettu siellä pitkä matka.

Hän on saanut minut näkemään monta asiaa mitä kaikki ei ole nähny ja osa ei usko edes olevan olemassa. Ehkä mä en ole saanut rakkautta mutta olen saanut jotain muuta.

Mutta vale ei ole pyhää oli sitten vaikka kuinka kaunista.

Eiks vois niinku ajatella että pimeys on myös pyhää, valon kääntöpuolena, mutta ei se että sanoo valoa pimeydeksi ja pimeyttä valoksi ?

poiuytrsdfg kirjoitti:

Hän on saanut minut näkemään monta asiaa mitä kaikki ei ole nähny ja osa ei usko edes olevan olemassa. Ehkä mä en ole saanut rakkautta mutta olen saanut jotain muuta.

Tässä oli kohottavaa näkökulmaa ja ajatusta. Vaikeissa oloissa ei vain aina jaksa ajatella noin viileän toteavan tosiasiallisesti ja asiallisesti, vieläpä vähän tutkimusasenteella höystettynä kaiken tunnesotkun vyöryessä ja sotkua vyörytettäessä joka puolelta. Itse olen joskus hetkellisesti päässyt kokonaisvaltaisen eheästi tämän tyyppiseen kokemuksellisuuteen tässä ja uskon, että se on mahdollista ja oikeasti varmaan ainoa mahdollinen terve ja toimijuutta mahdollistava tapa suhtautua.

joo

Ehkä meille olis jotenkin oleellista että onnistuttais treenaantuun jotenkin niin ettei otettaisi sitä toisten tunnesotkua niin vastaan.

Sekin on minusta monissa auttajissa vähän hassua että haluavat keskustella tunteista, mutta eivät ota ollenkaan huomioon siinä kyseisessä hetkessä eläviä todellisia tunteita

poiuytrsdfg kirjoitti:

Eiks vois niinku ajatella että pimeys on myös pyhää, valon kääntöpuolena, mutta ei se että sanoo valoa pimeydeksi ja pimeyttä valoksi ?

Varmaankin on. En ole ollut kovin halukas edes kovin äkkiä tällaista arvostelmaa tekemään muuta kuin ihan todella pläkinselvistä tapauksista, joita niitäkin koetetaan tai on koetettu jollain valotustempulla sotkea. Minä tosin olen lähinnä yksikseni kulkenut teitäni jo varsin pienest,ä kun ei sinne kotiin, mistä nyt kulloinkin muodostui, mahtunut. Ja sinne yksinäiselle tielle on osoittanut sekä isä että äiti tahoillaan, joka varmaan on kaikessa epätoivoisessa kaameudessaan ollut silti terveempi vaihtoehto.

Mulla oli lapsuus silleen ulkoisesti ok, Eli pelkkää koulua ja taideharrastusta ja lemmikkieläin. Siis olin niiden parissa itsekseni koko ajan. Mutta sitten nuorena aikuisena kun lähdin tutkiskelemaan maailmaa, äiti lähti omaperäisesti seuraamaan mun jalanjälkiä.

Tavallaan mun maailman tutkiskelu oli lähinnä erityyppisiä "kulttuuriharrastuksia".

Tai siis 16 -vuotiaanahan mä sen alotin sen maailman tutkiskelun. Mutta koin itseni aikuiseksi, koska hyppäsin murrosiän riennot yli.

Tai oikeastaan koin itteni aikuiseksi 14 vuotiaana, jolloin aloin illat viettää aikuisten taidekursseilla. Mua luultiinkin siellä monesti aikuiseksi-.

No sulla on ollut sitten vakiintuneemman kaameaa ja olet saanut "rauhassa" koota havaintojasi. Itse en uskaltaisi väittää tuntevani vanhempiani ehkä ihan noin hyvin, kun en minä kummankaan kanssa kauheasti ole ollut ja tilanteet, ihmiset ja paikat on vaihtuneet niin tiuhaan. Minä olen aika paljon pyörinyt (pyöritetty) sukulaisissa, naapureissa ja kavereilla eikä sellaista pysyvyyttä oikein ole ollut.

poiuytrdfgh kirjoitti:

Tai oikeastaan koin itteni aikuiseksi 14 vuotiaana, jolloin aloin illat viettää aikuisten taidekursseilla. Mua luultiinkin siellä monesti aikuiseksi-.

Minä taas asuin jo 14-vuotiaana yksin taas ihan vieraassa kaupungissa.

Joo tässä meillä on ero. Minä olen mun vanhempin supermallikelpoinen tytär jota sitte alettiin kiusata kun olin niin mallikelpoinen.
Mun vanhemmat osoitteli minulle jotain pussailevia teinejä että: Kato nyt millasia noloja nuo on !!!!
Ja mua sitte kiusattiin koulussa kun mä puhuin vain kulttuuriharrastuksista.

Mutta siis se mallikelpoisuus ei johtanut siihen että mun vanhemmat olis rakastaneet mua.- Ja minusta oli inhottavaa soittaa niihin luureihin kun siellä tunnuttiin kuvittelevan että mä olisin ollut joku sellanen jota vanhempien pitää laittaa kuriin. Ei suinkaan, vaan päinvastoin. Mun vanhemmat ei käyttänyt paljoa alkoholia, mutta mä aloin läpi kokonaan raittiin linjan. Ja psykopaattikin lopetti alkoholin.

poiuytrsdfg kirjoitti:

Mutta siis se mallikelpoisuus ei johtanut siihen että mun vanhemmat olis rakastaneet mua.- Ja minusta oli inhottavaa soittaa niihin luureihin kun siellä tunnuttiin kuvittelevan että mä olisin ollut joku sellanen jota vanhempien pitää laittaa kuriin. Ei suinkaan, vaan päinvastoin. Mun vanhemmat ei käyttänyt paljoa alkoholia, mutta mä aloin läpi kokonaan raittiin linjan. Ja psykopaattikin lopetti alkoholin.

Lue lisää

Siis kuvitteletko että minä olisin ollut joku jota tulee laittaa kuriin? Josko turvaa ja huolenpitoa..? Jospa sen äidin miehen näpit nyt vaikka tuossa tapauksessa ensimmäiseksi ja sitten äiti... Tai vielä kauemmaksi mentäessä isän vaimo ja isä. Raukkamainen mutta yleisesti käytetty vale, että kakarat muka erityisen kurittomia kapinoitsijoita olisi noissa kuvioissa.

Siis en, ei se sinua koska, vaan nyt 50 -vuotiaana kun soitin luureihin antoivat mun ymmärtää niinkuin mä olisin ollut joku kuriin laitettava ja siksi vanhemmat semmosia kuin on

Ei mun vanhemmat edes ole minua koskaan kurittomaksi väittäneet-.
50-vuotiaana halvaantuneena vaan auttavasta puhelimesta saa semmosen vaikutelman kuin olisi kuriton kakara.

Ja siis ei minulla ole eikä ole ollut sellaista vaikutelmaa että olisit ollut kuriton. Muistan kyllä kuinka olet kirjoittanut juuri päinvastoin :)
Nyt sinä vaan "pelkäät" että minäkin kuvittelen niin

poiuytrsdfg kirjoitti:

Siis en, ei se sinua koska, vaan nyt 50 -vuotiaana kun soitin luureihin antoivat mun ymmärtää niinkuin mä olisin ollut joku kuriin laitettava ja siksi vanhemmat semmosia kuin on

Lue lisää

Joo sekin ja vieläkin, eikä se kai koskaan lopu tässä näitä pyhyyksiä ylläpitävässä asenne-ilmastossa. Mitä lie paholasia mahdollistavien kätyreitä. Ei voitane puhua asiaa tuntevista asiantuntijoista?

En tarkoittanut tuota seikkaa eroksi, vaan sitä että sen sijaan että minut olisi laitettu jonnekin muualle , olin siinä mallikelpoisen roolissa.

Tuo rooli aiheutti paljon minuun kohdistuvaa kiusaamista, koska minun tulkittiin pitävän itseäni muita parempana ja että mun elämä olisi helpompaa kuin muiden joten minulle pitäisi koko aika antaa elämänopetuksia kovalla kädellä.

poiuytrsdfg kirjoitti:

Tuo rooli aiheutti paljon minuun kohdistuvaa kiusaamista, koska minun tulkittiin pitävän itseäni muita parempana ja että mun elämä olisi helpompaa kuin muiden joten minulle pitäisi koko aika antaa elämänopetuksia kovalla kädellä.

Lue lisää

Järkyttävää. Varmasti aika helvetilliset olotilat. Ja tällainen kasvatusmetodi päätettiin sitten missäköhän opetusinstanssissa taas. Neuvottelematta ja tuntematta kohdetta. Sietäisivät saada itse vanhanaikaisesti oikein kunnon selkäsaunan.

dhyoy kirjoitti:

Järkyttävää. Varmasti aika helvetilliset olotilat. Ja tällainen kasvatusmetodi päätettiin sitten missäköhän opetusinstanssissa taas. Neuvottelematta ja tuntematta kohdetta. Sietäisivät saada itse vanhanaikaisesti oikein kunnon selkäsaunan.

Lue lisää

Joo ja toi jatkui pitkälle aikuisuuteen, koska mä olen suorastaan ammattimainen tekohymyilijä. Nyt kun halvaus on poskilihaksista helpottanut, osaan ehkä jälleen ottaa semmosen ilmeen että mulla luultaisiin olevan erityisen helppoa. Tuo tietysti sitten on estänyt kaiken empatian saannin todellisiin elämänkokemuksiini. Mutta oli se aika avutonta kun halvauksen aikana en osannut edes tuota. Nyt mä vähän käytän sitä ilmettä kohottaakseni taitelijaprofiiliani...heheh

poiuytrdsxcvb kirjoitti:

Joo ja toi jatkui pitkälle aikuisuuteen, koska mä olen suorastaan ammattimainen tekohymyilijä. Nyt kun halvaus on poskilihaksista helpottanut, osaan ehkä jälleen ottaa semmosen ilmeen että mulla luultaisiin olevan erityisen helppoa. Tuo tietysti sitten on estänyt kaiken empatian saannin todellisiin elämänkokemuksiini. Mutta oli se aika avutonta kun halvauksen aikana en osannut edes tuota. Nyt mä vähän käytän sitä ilmettä kohottaakseni taitelijaprofiiliani...heheh

Lue lisää

Liittyikö tuo halvaantumisesi noiden järjen valojen pedagogisiin läksyihin? Siinä tapauksessa kyse on rikoksesta ja sinun tulee soittaa poliisille.

Minä en tiedä millainen ilme pitää simppeleille olla pahoinpidellyillä ihmisillä. Varmaan jotain stereotyyppistä aku ankkaa kuhmuineen ja lintukaruselleineen.

Mä jouduin nuorena aikuisenakin koko aika kuuntelemaan kuinka mulla on ollut niin paljon helpompaa kuin muilla ja antaakseen minulle vertailukohdetta eräskin rouva vei minut tapaamaan perhettä joilla oli autistinen lapsi, että ajattele kuinka kaikilla ei olekaan niin helppoa kuin mulla. heheh. Rouva myös moitti minua, että käyttäydyn kuin autistinen.

poiuytrsdfg kirjoitti:

Mä jouduin nuorena aikuisenakin koko aika kuuntelemaan kuinka mulla on ollut niin paljon helpompaa kuin muilla ja antaakseen minulle vertailukohdetta eräskin rouva vei minut tapaamaan perhettä joilla oli autistinen lapsi, että ajattele kuinka kaikilla ei olekaan niin helppoa kuin mulla. heheh. Rouva myös moitti minua, että käyttäydyn kuin autistinen.

Lue lisää

Absurdia.

khilhi kirjoitti:

Liittyikö tuo halvaantumisesi noiden järjen valojen pedagogisiin läksyihin? Siinä tapauksessa kyse on rikoksesta ja sinun tulee soittaa poliisille.

Minä en tiedä millainen ilme pitää simppeleille olla pahoinpidellyillä ihmisillä. Varmaan jotain stereotyyppistä aku ankkaa kuhmuineen ja lintukaruselleineen.

Lue lisää

Ei halvaantuminen tuli yllättävästä satunnaisesta ikäänkuin onnettomuudesta. Sitten olin sen seurauksena niin pökkyräinen että myöhemmin vielä satutin aika pahoin pääni toisellakin tavalla. jne.

Yhdesta vammasta ikäänkuin seurasi uusia vammoja. jne. Sitten se aivovamma esti nukkumisen kolmen neljän vuoden ajan, joten lisää rääkkiä aivoille. jne. Kun mulla oli kolme vuotta keho joka puutui täysin 5-10 minuutin välein, joten sen enempää yhtä mittaa ei voinut nukkua

Mun piti siis koko aika nousta ylös voimistelemaan. Oli vanha joogamatto sängyn vieressä sitä varte

shioiyey kirjoitti:

Absurdia.

Joo mun koko sosiaalinen elämä menneisyydessä on aivan absurdia. Nyt vasta siihen ensimmäisen kerran on tullut edes jotain tolkkua somen kautta.

Some on hyvä kun siellä on jokaisella oma profiili, joka tehdään itse. Ei niin että muut tekee sun profiilin sun puolesta niinku mulle kävi somen ulkopuolella elämässä- .

poiuytrsdfg kirjoitti:

Some on hyvä kun siellä on jokaisella oma profiili, joka tehdään itse. Ei niin että muut tekee sun profiilin sun puolesta niinku mulle kävi somen ulkopuolella elämässä- .

Ai. No mun someprofiilista ei juuri digattu. Kyllä minusta jokunen pitää silti livenä ja ihan asiallisesti suhtautuu minuun ja asioihini.

poiuytrsdfg kirjoitti:

Mä jouduin nuorena aikuisenakin koko aika kuuntelemaan kuinka mulla on ollut niin paljon helpompaa kuin muilla ja antaakseen minulle vertailukohdetta eräskin rouva vei minut tapaamaan perhettä joilla oli autistinen lapsi, että ajattele kuinka kaikilla ei olekaan niin helppoa kuin mulla. heheh. Rouva myös moitti minua, että käyttäydyn kuin autistinen.

Lue lisää

No mä olin mm. luennolla jossa kriittisen monikatseisesti opettaja voivotteli vähän aikaa sitten tapetun pikkutytön asioita hoitaneiden asiantuntijain kohtaloa. Olin jo kauan sitten osoittanut näitä epäkohtia jotka saattaa johtaa ties mihin näillä puuhastelijoilla. Tuntui että olisi vinut oksentaa omasta ja sen tytön puolesta just siihen.

No mun ilmeeseen on kerran aikoinaan kiinnittänyt huomiota jopa toimittaja. Joka kysyi liittyykö se taiteeseeni vai mikä se on. :)
En tiedä onko mulla semmosta enää halvauksen jälkeen.

Mun yks lääkärikin sanoi ennen halvaustani että siihenastisia elämänkokemuksiani ei olisi arvannut ilmeestäni päätellen

Oikeestaan joo. jos haluatte tehdä jonkun kateelliseksi, mahdollisesti pelkkä ilme riittää.

poiuytrsdfg kirjoitti:

Mun yks lääkärikin sanoi ennen halvaustani että siihenastisia elämänkokemuksiani ei olisi arvannut ilmeestäni päätellen

Ei kai kukaan ilmeestä ala elämänokemuksia päättelemään, eihän? Miten ihmeessä joku ilme voi saada aikaan noin suuren hässäkän. Nyt en voi ihan heti uskoa.

Siis kyllä he hyvin pitkälle tekevät oletuksensa ilmeestä ja äänestä- Mua ei uskota myöskään iloisen ääneni takia. Mutta en ala sitä kuitenkaan toivomuksestaan synkistään koska sitten mun on vaikeempi kestää kärsimyksiä-.
Joskus kun olen soittanut hyvinkin vakavissa asioissa mulle vastataan: "Tiedätkö mikä minua eniten laittaa merkille tässä puhelussa. Puhut noin vakavaa aihetta mutta äänesi on iloinen ?????
Eikä he sitten vastaa asiallisesti vakavaan asiaani.
Lähes kaikki apu asiassa kuin asiassa evetään koska henkilö näyttää tai kuulostaa iloiselle.

Ei se mitään vaikka henkilön jalat ei kanna koska hänen äänensä on pirteä ja iloinen, niin puhelun voi vaan lopettaa ja tehdä jotain tärkeämpää.

Ainoa oikea ongelma on masennus. Jos naama ja ääni ei vaikuta masentuneelle, kyseessä ei ole mikään oikea ongelma, vaan häiriö joka vie aikaa muilta. Jokseenkin samantekevää mikä on asia. Iloisilla ei ole asiaa pyytämään mitään apua. He elää ilman ruokaakin. Nukkumattakin ja kuusi vuotta sisällä ihan hyvin ilman oikeaa ongelmaa.

Oon kyllä joskus huomannu kun isäni ajoi autolla ohi, eikä huomannu mua, niin hänellä taisi olla yksinään ajallessa leveästi hymyilevä ilme. Ja ajoittain mun äiti varsin huonossakin kunnossa vastaa puhelimeen helisevän iloisella äänellä ainakin jos on muita kuulijoita-

Mutta mä olen sitä mieltä että mitä vaikeampaa elämä on, sitä tärkeämpää on pyrkiä olemaan iloinen, jotta sen voi jaksaa.

Mitä jos puhelinapukin on tällasta: Sun pitää suostua puhumaan synkeellä äänellä, ei me muutoin uskota sun asiaa tai auteta sua. Pitää oppia miten ilmaistaan, jotta ihmiset ymmärtää. Muuten oma vika jos ei sa mitään apua. Ei vakavia asioita kuulu puhua iloisella äänellä.

Mun tilanne oli se että mä saan sairaskohtauksia jos mä en pidä itteeni iloisena, en mä voi suostua semmoseen synkkään puhumiseen.

poiuytrsdfg kirjoitti:

Mutta mä olen sitä mieltä että mitä vaikeampaa elämä on, sitä tärkeämpää on pyrkiä olemaan iloinen, jotta sen voi jaksaa.

Kyllähän tässä pitää sitten ollakin jo ratkiriemukasta että kestää. Ja pysyä vaan omassa kivassa yksin kotona riemuitsemassa ettei tule asioista vääriä käsityksiä näille naamasta tietäjille. Hui ja hui jos noin oikeasti on. Minä kun ajattelisin että on kohteliasta ja kunnianarvoisa suoritus olla rasittamatta seuraa ja ympäristöä kurjuudellaan. Tässä kiitos? Huh ja vielä kerran hui.

Sitte mulle tulee semmonen olo että mun pitää kärsiä ihan mitä vaan enkä mä saa empatiaa missään kärsimyksessä sen takia että mä en masennu helposti enkä kärsi juurikaan kivusta. Mutta siis jos mulla on hirveet kivut, olen mä tosi sairas, vaikka mä en kärsisikään niistä kivuista, kyllä ne on silti merkki ettei asiat ole kunnossa., Tai vaikka mä en masentuisikaan esim. henkisestä väkivallasta on se silti vahingollista.

Joo minäkin ajattelin että kohteliasta kertoa vain asiat asiana rasittamatta millään tunneruikutuksella toisia. Mutta toi on tosi taitoa vaativaa, koska kuitenkaan sä et saa itkeä, koska jos sä itket sut tulkitaan mielenterveysongelmaiseksi.,

Sun pitäisi kuulostaa sellaiselle suht neutraalin surkealle, eli masentuneelle, jotta olisin oikealla asialla...Mutta sillonkin sulle oidaan sanoa, että sullahan on selvästi masennus ja sit ne muut ongelmat voidaan sivuuttaa. Mutta jos henkilö ei olekaan masentunut, tilanne on vaikea koska pitäisi miettiä konkreeettisia ongelmia.

Siksikin mä olenkin itsepintaisesti loinen , niin ei päästä lakaisemaan ongelmia maton alle.

poiuytrsdfg kirjoitti:

Ei se mitään vaikka henkilön jalat ei kanna koska hänen äänensä on pirteä ja iloinen, niin puhelun voi vaan lopettaa ja tehdä jotain tärkeämpää.

"Ei se mitään vaikka henkilön jalat ei kanna koska hänen äänensä on pirteä ja iloinen, niin puhelun voi vaan lopettaa ja tehdä jotain tärkeämpää. "
Tuosta sun ongelmasta ei tahdo saada mitään selvää.
Toisaalla olet kertonut että et ole tahtonut mitään apua, et minkäänlaista... Sitten kuitenkin taas...

Siis tottakai minä silloin olisin halunnut tulla kuulluksi kun jalat meni spagetiksi, enkä asiaa sivuutetuksi sivuseikkana. Miten voi olla niin vaikea ymmärtää. Ei ole tainnut heillä koskaan mennä jalat spagetiksi. Mutta siis mikään masennuskaskustelu ei auta siihen jos jalat menee spagetiksi, niin mitään sellasta väärää apua en tietenkään tarvi.

poiuytrsdfg kirjoitti:

Siis tottakai minä silloin olisin halunnut tulla kuulluksi kun jalat meni spagetiksi, enkä asiaa sivuutetuksi sivuseikkana. Miten voi olla niin vaikea ymmärtää. Ei ole tainnut heillä koskaan mennä jalat spagetiksi. Mutta siis mikään masennuskaskustelu ei auta siihen jos jalat menee spagetiksi, niin mitään sellasta väärää apua en tietenkään tarvi.

Lue lisää

Täälläkin on useampaan kertaan neuvottu, että tuollaisessa tapauksessa soitetaan hätänumeroon, tiedät varmasti mikä se on. Kaikki tietävät.
Jos jalat menee spagetiksi, niin silloin soitetaan hätänumeroon, josta sulle tulee lanssi. Ensihoitajat tarkistavat tilanteen jne. Mikä on epäselvää? Jos olet vengonnut sinne luuriinkin etkä suostu ottamaan apua vastaan, niin mikä on ongelma? Päätös on sinun. Jos pystyt soittamaan luuriin lukuisia kertoja, niin pystyt myös tilaamaan lanssin.

poiuytrsdfg kirjoitti:

Siis tottakai minä silloin olisin halunnut tulla kuulluksi kun jalat meni spagetiksi, enkä asiaa sivuutetuksi sivuseikkana. Miten voi olla niin vaikea ymmärtää. Ei ole tainnut heillä koskaan mennä jalat spagetiksi. Mutta siis mikään masennuskaskustelu ei auta siihen jos jalat menee spagetiksi, niin mitään sellasta väärää apua en tietenkään tarvi.

Lue lisää

"olisin halunnut tulla kuulluksi kun jalat meni spagetiksi, enkä asiaa sivuutetuksi sivuseikkana."
Pakko sanoa, että jos olisin luurissa ja joku soittelisi ilta illan perään, että jalat mennyt spagetiksi... eikä tämä suostuisi sitä lanssia kehoituksista huolimatta soittamaan, enkä minäkään saisi sitä hänelle soittaa, niin vastuu siirtyy soittajalle.
Luuri-ihmisenä minun olisi tehtävä päätös ketä uskon. Kääntyisin varmaan esimiehen puoleen... Jos olisin luuriesimies, niin neuvoisin kehoittamaan soittajaa soittamaan lanssiapua. Jos tämä ei suostuisi, niin kai täytyisi yrittää suostutella vain mahdollisimman paljon.
Mutta tarina ei kerro yrittivätkö tehdä noin.
Ja kai kerroit sinne luuriin että jalat meni spagetiksi? Mistä ne muuten voivat tietää?
Vai meneekö sekin juttu niin, että ovat enemmän tai vähemmän ala-arvoisia, jos eivät selvännäkijän varmuudella tietäisi jalkojesi menneen spagetiksi noin vain intuition voimin?

Joo.
Mulla auringonvalo auttaa mun neurologisiin vaivoihin. oon vähemmän autisti. T
Mutta en ole jaksanut minäkään tehdä monia asioita mitä pitäisi.

Joo unohdetaan avut. pääsee helpommalla.

poiuytresdfg kirjoitti:

Joo unohdetaan avut. pääsee helpommalla.

Taitaa ihmiset olla tosi hulluja. Luulenpa että on parasta pysyä visusti omissa oloissa.