Luin erään henkilön äärimmäisen voimakkaita tunnekuohuosia pitkiä erittäin syyttäviä viestejä.ihmettelin mikä saa ihmisen näin vouhkaamaan. Löysin että tämän läheiselle oli julistettu ihmeiden ihmeparantumisiin joka sitten katastroffaalisrsti ei kestänytkään. Ihmeparantumisiin oli mainostettu. Tässä oli vaikea sairaus.
Nyt ihminen on pettynyt ja romahtanut ja käy sataa. Eikö ihmeparantuminen pitäisi olla pysyvä. Miksi ihminen pannaan uskomaan ja pettymään.
Hilvon kertoi jopa hampaiden. Ihmeparantumisiin .
Nyt ihminen on pettynyt ja romahtanut ja käy sataa. Eikö ihmeparantuminen pitäisi olla pysyvä. Miksi ihminen pannaan uskomaan ja pettymään.
Hilvon kertoi jopa hampaiden. Ihmeparantumisiin .
Vastaukset 37
Vanhimmat
Jumala n kädessä kaikki. Luota vain siihen. Ei ihmeitä.aina
Joo olen kohdannut vastaavan tapauksen. Voi sitä pettymystä. TV seiska julistaa näitä ihmeitä. Ehkä toteutuuko.ggrthj
Jumalan tekemä ihme, oli se parantaminen, vapauttaminen tai mikä muu hyvänsä, KESTÄÄ.
Mutta ihminen itse voi pilata kokemansa ihmeen palaten takaisin syntielämään.
Jeesus paransi ja muistutti, että älä enää syntiä tee.
Eli syy on ihmisen? Ehei, kun Jumala parantaa, ei siihen välttämättä ihmisen omaa uskoa tarvitse. Nämä nykyiset parantamiset ovat usein itsesuggestion aikaansaannoksia.
>>Ehei, kun Jumala parantaa, ei siihen välttämättä ihmisen omaa uskoa tarvitse. <<
Tuon haluan vielä voimistaa. Todelllisuus on, miten ihmisen osa on vain HAVAINNOIDA muutoksesta / parantumisesta.
Juuri siksi,- koska KAIKKI ihmisen mielestä ihmeellisyyksien kokemiset ja havainnoimiset ovat JUMALAN tahdosta TODISTAA jonkun aivoituksensa tärkeyttä tai paikkansa pitävyyttä. Ei JUMALA ala koskaan toimimaan ihmisen oman tahtomisen mukaisesti. Eihän ihminen edes surkastuneella näkökyvyllään edes näe mikä on rakentavaa ja hyvää toteuttaa ajatellen kokonaisuutta.
Ihmisen osa on mahdollisimman hyvin sopeutua todellisuuteen, mikä se kulloinkin on ja elää vain niiden palikoiden kautta, jotka ovat todellisesti käytössä / annettu käyttöön.Siis ei sitku ajattelua.
Syy voi olla ihmisen, jos hän palaa takaisin Jumalan tunnusteon ja ihmeteon jälkeen tekemään vaikka syntiä, jonka sai anteeksi jo siinä yhteydessä kun sai kokea ihmeen.
Minä lähtisin ajattelemaan hyvää tuosta tapauksesta, joka ei selvästi ole ihmisen hallittavissa. Jotku ovat uskoneet, että kyseessä oleva henkilö parani ja ehkä henkilö itsekin on niin uskonut. Vaikka se paraneminen ei tapahtunutkaan, niin silti siinä oli uskoa mukana, kun sitä toivottiin.
Usko ei saata häpeään, eli toivoa saa, että nyt tuo ihminen on Paratiisissa ja häntä joko parannetaan, tai hän on siellä jo parantunut.
Meidän ihmisten ajatusmaailma on niin kaavoihinsa kangistunut, että meidän on vaikea käsittää sen takia Jumalan suuruutta.
Itselläni ei ollut yhtäkään ihmistä mukana yhdessäkään ihmeparanamisessa jonka sain kokea. Kaikki kolme sairauttani olivat lyhytaikaisia, mutta niin vakavia, että lääkärit olivat tuominneet minut kuolemaan, mutta kaikissa tapahtui paraneminen humauksessa. Lääkärit ja muut hoitotiimiin kuuluneet jäivät hämmästelemään niitä ja kyselivät minulta mitä tapahtui. Kerroin Jeesuksen parantaneen minut ja nuo lääkärit ja hoitotiimit tunnustivat, että vain suurempi voima saa tuollaista aikaan.
Uskovaisten vakiselitys on syyllistää se, joka ei parantunutkaan. Se on paitsi tyhmää niin myös julmaa. Lisäksi sumeaa logiikkaa. Sillä yksikään kristitty ei selviä päivästä niin, ettei hän tee syntiä ajatusten, asenteiden, puheiden tai tekojen kautta.
Monet "parantumiset", jotka eivät sitä olleetkaan, olivat todennäköisesti plasebovaikutusta. Tulee tiedonsanat, että nyt paranee jonkun selkä. Ja ihminen haluaa sitä niin kovasti, että keskushermosto aktivoituu (lämmön tunne). Kipu tuntuu katoavan ja sitten hän päättelee tulleensa terveeksi. Vaikutus kestää aikansa ja sitten se katoaa.
Plasebovaikutus on tunnettu inhimillinen reaktio. Sitä on tutkittu lääketieteessä esim. kertomalla koehenkilöille, että he ovat mukana kipulääketutkimuksessa. Yhdelle kontrolliryhmälle on annetaan vain vitamiineja. Osa tästä ryhmästä on ihastunut kun vihdoinkin löytyi tehokas kipulääke. Ja kun heille sitten myöhemmin kerrotaan, että kuuluivat vitamiineja saaneeseen kontrolliryhmään, niin kivut palaavat. Ihmisen psyyke on uskomaton.
Karismaattisissa piireissä annetaan joskus ymmärtää, että erilaiset fyysiset tuntemukset ovat merkkejä Jumalan toiminnasta. Ja ihmisistä tehdään näin uskossaan fiilisriippuvaisia. Ja kun tunteet hiipuvat, niin kokemus Jumalan läsnäolostakin katoaa. Tämä on harhaanjohtavaa opetusta. Raamatun mukaan Jumala on läsnä silloinkin kun ei tunnu miltään. Tunteissa ei tietenkään ole mitään pahaa, kunhan niistä ei vedetä asiaan kuulumattomia johtopäätöksiä.
Jumala ei toimi vain yhdellä tavalla. Olen itse parantunut ilman parantumiskokouksia tai lämmön tunteita. Sain lääkäreiltä erittäin ikäviä uutisia. Enkä ehtinyt edes rukoilla, kun Jumala lupasi vastaanotolta poistuessani parantaa minut. Sain ihmeellisen rauhan asiassa. Jumala piti lupauksensa ja lääkäri joutui syömään diagnoosinsa. Siitä on jo vuosia ja terve olen siltä osin vieläkin.
Jeesus on toki joskus aikamoisen julmakin meidän näkökannastamme katsottuna.
Johannes 5
14 Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: "Katso, sinä olet tullut terveeksi; älä enää syntiä tee, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi".
Mutta julmuuttahan tuo ei ole, vaan meidän varjelemiseksi sanouttu. Samoin kuin kymmenen käskyä varjelevat meitä. Jos lapsi on saanut oppia nuo käskyt jo aivan pienenä ja uskoo Jumalaan ja käskyihin varjeltuu hän monelta pahalta.
Moni ihminen olisi varjeltunut pahoilta teoiltaan, jos olisi saanut lapsesta saakka uskoa Jumalaan ja käskyihin, mutta kansan joukossa on paljon henkilöitä jotka kieltävät kastamasta lapsiaan ja opettamasta noille uskontoa. Paljon on myöskin heitä, jotka kastattavat lapsensa, mutta kieltävät opetuksen.
On hienoa kuulla todisteuksesi paranemisihmeestä. Samoin minulle kävi, että en tuntenut mitään, mutta sain nähdä, että olin yhtäkkiä terve. Se oli niin suuri hämmästyksen aihe, että vaikka olen niin kauan kuin muistan uskonut, niin en voinut kuin hämmästellä tapahtunutta, joka tuli niin kauniisti, että sitä ei edes huomannut muusta kuin seurauksista.
Toinenkin paraneminen tuli aivan samalla tavalla ja myöskin kolmas, eli esim. sairaalan teho-osastolla tunsin terveyden tulleen ja vierelläni valvovalle sairaanhoitajalle mainitsin sen. Hän katsoi monitoreja ja oli aivan hämmästynyt koska vähän aikaisemmin huonoa ja sairautta näyttäneet laitteet näyttivätkin nyt terveyttä.
Jumala on suuri ja Hän voi tehdä ihmeet moninaisin eritavoin, joten en väitä, että joidenkin kokemat lämmöntunteetkin eivät saattaisi kuulua paranenisihmeeseen.
Usein sairasta henkilöä rukouksin auttamassa olevat toivovat hänen parantumistaan niin hartaasti, että antavat siitä jopa lupauksen. Saattaa olla, että lupaus tulee heidän omista toiveistaan. Tuollaisten lupausten antamisen lopettavat täysi-ikäiseksi uskossa kasvaneet ja usein kantapään kautta. Eli nuo huomaavat sen, että heidän omat toiveensa pääsevät puhumaan. Täysi-ikäiseksi uskossa kasvamiseen kuuluu noitakin pettymyksiä jotta ihminen oppii antamaan kaiken kunnian Jumalalle ja vaikenee omasta osuudestaan.
Itse en oikein ymmärrä tätä meuhkaamista ihmeparantumisen ympärillä. Itse näen ihmisen muutokset / parantumiset selkeinä kuin vauvan syntyminen perheen jäseneksi. Sen voi havainnoida ja se ei katoa kuin tina tuhkaan.
Ei hullukaan ala riidellä perheen kanssa, johon on syntynyt vauva. Onko sitä vai ei.
Mutta,- tuo kinastelu liityy juuri valheellisuuteen ei parantumista / muutosta ei voi havainnoida ja se hävisi kuin tina tuhkaan. Nyt on jo syntynyt VASTAKKAIN kaksi eri tahoa, joka kiistelvät näkymättömästä parantumisesta / ihmeestä.
Ihan vaan tiedoksi. VAIKKA JUMALA parantaisi ihmisestä yhden sairauden,- niin ihmisen ikääntyessä tilalle tulee kaksi /useampia ja viimein ihminen tulee menehtymään jonkun sairauden vaikuttamana.
"Ihan vaan tiedoksi. VAIKKA JUMALA parantaisi ihmisestä yhden sairauden,- niin ihmisen ikääntyessä tilalle tulee kaksi /useampia ja viimein ihminen tulee menehtymään jonkun sairauden vaikuttamana."
Näin se menee. Olen suhtautunut nuoresta alkaen kriittisesti siihen, että parantumisia on karismaattisissa piireissä joskus mainostettu kuin "sisäänheittotuotteina" Jumalan valtakuntaan. Olen kuullut sellaisiakin saarnoja, että jos nyt tulet Jeesuksen luo, niin Hän poistaa kaikki ongelmasi ja antaa ikuisen onnen.
Hädässä oleva voi hakeutua tuollaisen puheen perusteella Jumalan luo väärin motiivein. Hän ei etsi ensin Jumalan valtakuntaa, vaan ratkaisua ongelmaansa. Jeesuksen mukaan sen pitäisi mennä juuri päin vastoin. Jumala on ensisijaisesti kiinnostunut meidän sielumme pelastuksesta. Maallisissa asioissa Hän auttaa tahtonsa mukaan.
Toki Jumala on joskus parantanut myös "sisäänheittotuotteena". Niissä tapauksissa seurakunnilla on vastuu uskoon tulleen opettamisesta. Jumala ei tietenkään ratkaise jatkuvasti kaikkia uskovan ongelmia taikasauvan heilautuksella. Jos niin tapahtuisi, niin uskovat eivät kasvaisi.
Sairaus voi olla uskomaton kouluttaja, sillä se riisuu ihmisen omavoimaisuudesta. Parantuminen on helppoa. Minä pidän todellisena ihmeenä sitä, mitä Jumala voi tehdä ihmisen sisimmässä vakavan sairauden keskellä.
Alkuperäisessä tapauksessa oli eräs erittäin vaikea sairaus. Luultiin että parani muttei käyny niin parissa viikossa kuoli huolimatta ihmeparantumisiin.
Sitten sekin että alkuperäinen meni Meikkkuun lääkäriin. Todellinen ihmeparantumisiin käytä lääkäriä. Vaan läsidilmä näkee. Jalka kasvaa.Elimet paranee. Jopa mono kasvaa sopivaksi. Kunnon ihmeparantumisiin on tätä.
Johtuu karmasta. Ihminen on tehnyt edellisessä elämässä Jumalaa loukkaavia tekoja, joiden vakavuuden takia, hän ei ole voinutkaan parantua. Tästä syystä jotkut eivät parannu ollenkaan. "Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää"
Ja PYH!
Ns. ihmeparantumisia sillointällöin tapahtuu, mutta ei niihin ole jumalilla tai rukouksilla osaa ei arpaa.
Uskonto on tyhjä arpa, ei voittoa.
Pahat henget voivat käsittääkseni tehdä sellaisia paranemisia, jotka eivät ole pysyviä. Tiedän tämän myös omakohtaisesta kokemuksesta, sillä ennen uskoon tuloani kävin joitakin kertoja bioenergiahoitajalla eli henkiparantajalla erään ruumillisen vaivani takia. Vaiva tuli myöhemmin takaisin. Olen täysin varma siitä, että se henkiparantaja "paransi" demonien kautta, mutta en nyt perustele sitä sen tarkemmin. Se henkiparantaja ei ollut uskova, ja otti maksua 150 markkaa sessioistaan. ÄLKÄÄ koskaan menkö bioenergiahoitajalle / henkiparantajalle.
Olen aika varma siitä, että jotkut veljet ja sisaret ovat eksyneet vastaanottamaan toisen hengen, jonkun demonin, ja se demoni myös saattaa tehdä väliaikaisia paranemisia.
Ehkäpä mm. Benny Hinnissä on jokin vieras henki. Entäpä saarnaako hän oikeaa evankelimia vai jotain valhejäljitelmää? Mielestäni Benny ei saarnaa oikeaa evankeliumia, vaan jotain toista. Ja olen varma, että Suomessakin on sellaisia, jollaisiin viitataan jakeessa 2.Kor. 11:4 . Olikohan myös Niilossa toinen henki noin vuodesta 1977? Entä minkälaista oli hänen julistuksensa niinä vuosina 1977 -?
2.Kor. 11:4 Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta, jota emme saarnanneet, tai jos te vastaanotatte toisen hengen, jota ette vastaanottaneet, tai toisen evankeliumin, jota ette vastaanottaneet, niin sen te hyvin siedätte.
Gal. 1:8 Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.
Mark 13:22 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät tunnustekoja ja ihmeitä, eksyttääkseen, jos mahdollista, valitutkin
Ef. 4:14 ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa
Tiit. 1:10 Sillä paljon on niskoittelevia, tyhjänpuhujia ja eksyttäjiä
Uskon, että Pyhän Hengen aikaansaama paraneminen on pysyvä.
Aika vähän se kaikkivaltiaan pyhä henki mitään hyvää tuottaa. Ei ole tilastollisesti merkittävää näyttöä, pikemminkin sattumaa.
Tästä voidaan päätellä että joko Jumalaa ei ole tai se on sadistinen paskiainen. Saat valita.
Paholainen on paha. Ja monet ihmiset tekevät pahaa. Älä syytä Luojaa paholaisen, demonien ja ihmisten pahoista teoista.
Kerrompa tähän oman aika kipeän tapahtuman.
Olen noin 13v kärsinyt kovista onnettomuuden jälkeisistä kivuista,joihin ei lekurit enää apua kyenneet tarjoamaan.
Olin noin 6v sitten silloisessa seurakunnassani,kun kokouksen aikana eräs kaveri meni mikin taakse ja sanoi"nyt jonkun selkä paranee" tunsin välittömästi Pyhän Hengen läsnäolon ja kivut katosivat. Sekä mä,että perheeni olimme toooooodella iloisia. En palannut maailmaan/tehnyt mielestäni mitään syntiä,mutta noin 2kk kuluttua kivut alkoivat palailla ja olin jälleen lähtötilanteessa..
Asia oli todella kipeä pitkän aikaa ja on edelleen. Nyt vuosia myöhemmin ajattelen asiaa niin, että Herra näytti,että voi poistaa kivut milloin vain,mutta ehkä mulle tällä hetkellä on parhaaksi,että olen kipeä,työkyvytön ja lääkkeiden orja..
Kaikki vaikuttaa niiden parhaaksi jotka uskovat,niin se vain menee.
Oletko varma että se oli Pyhä Henki? Mitä jos se ei ollut Pyhä Henki, vaan jokin muu henki?
Mitä jos siellä seurakunnassa oli vastaanotettu toinen henki? Mitä jos joku toinen henki kosketti selkääsi? Jos se ei ollutkaan Pyhä Henki?
2.Kor. 11:4 Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta, jota emme saarnanneet, tai jos te vastaanotatte toisen hengen, jota ette vastaanottaneet, tai toisen evankeliumin, jota ette vastaanottaneet, niin sen te hyvin siedätte.
Itselläni on henkien erottelemisen lahja, ja siitä on hyötyä minulle.
Kun kerran kyselin Herralta paranemisita, koin että ihmiset - siis rukoilijat - ei sairas itse, eivät (välttämättä ) välitä sairaasta, vaan ovat ennemmin kiinnostuneet ihmeestä..
ja se olisi yksi syy siihen, miksi ihmiset eivät parane.
Onhan tunnettua, että esim. ilmapiiri muuttuu , kun on rukouksen henki, ja ihmiset välittävät aidosti toisistaan..ja tässä olisi siis tärkeä avain paranemisessa.
Kristinuskon tärkein sanoma on rakkaus, mutta miten se ilmenee käytännössä ja miten sitä on kammiossa valmistettu olis varmaan tärkeää ..
Kerran yhdessä kokouksessa puhuja sanoi (en muista saarnasta muuta kuin ) sanan "parannus" ja samalla koin, että ylhäältä katon rajasta tuli valkoista (voimakasta ) valoa, jossa oli kuin tulta mukana. Se oli vähän pelottava, mutta samalla vahvistava kokemus.(mitään näkyvää paranemista tai muuta silloin ei tapahtunut, mutta mulle se oli merkki ,kun olin kysellyt Herralta näitä asioita..)
Kun nyt "analysoin" sitä kokemusta, koin siinä Herran kiivautta syntiä ja sairautta kohtaan..
(ne ovat raamatunkin mukaankin kytköksissä toisiinsa..)
Syyllisyys ja sairaus liittyvät perisyntiin ja ihmisuhteisiin, sekä käsitykseen itsestä ja muista. Siksi on vaikeaa rakastaa ja tulla rakastetuksi. Koska synti itsessään on "sairaus" joka voi estää paranemisen käynnistymistä ..
(sairaus elää pelon ilmapiirissä )(tässä mielessä synti ei ole pelkkä teko tms. vaan välinpitämättömyyttä ja rakkaudettomuutta )
Eli tässä on kaksi vastakkaista voimaa ;
epäusko ja rakkauden kautta vaikuttava usko vastakkain.
Mutta kun aito parannus ja anteeksiantamus tulisi tilalle , silloin tapahtuisi muutos, joka muuttaisi tilanteen, ja silloin ns. ihmeparantuminenkin olisi seurausta siitä todellisesta muutoksesta, mutta sitä ei enää jahdattaisi niin kuin ennen..
Toisen vahvuus voi olla toisen heikkous.. mutta kun heikkoudet ja vahvuudet löytyvät, ja kukin löytää oman tehtävän , silloin heikkoudet ja vahvuudet voivat kohdata, ja ihmiset tulisivat autetuiksi ja koko ( seurakunta ) ruumis parannettavaksi kunkin osansa kautta.
Minkälaisia ihme parantumisia on tapahtunut.
Ihmiset parantuvat ja voivat parantua pysyvästi myös vaihtoehtoisilla hoitomuodoilla.
Ja kun paranevat, niin eivät taatusti tule kertomaan siitä jollekin helluntalaisten palstalle.
Voitte olla siitä mustasukkaisia ja panna ne parantumiset ihan mihin piikkiin vaan.
Tällä palstalla oikeauskoiset ovat erikoistuneet vääräuskoisten kivittämiseen.
Ps.103:3 Biblia (1776). Joka sinulle kaikki syntis antaa anteeksi, ja parantaa kaikki rikokses.
Arvelinkin, että vastaanotto on tätä..
Että kyseessä olisi toinen Henki.
Väitän että kyseessä oli juuri Herra itse.
Kyseessä oli ihan "perus"sunnuntai kokous ja profetian antanut on muutamaan otteeseen aiemminkin/myöhemmin profetiaa tuonut esille ja sanoisin hänellä olevan profetianlahjan.
Pyhän Hengen "tuntu" jonka tuossa samassa koin oli sama, mitä joskus olen saanut oman hiljaisen rukouksen kanssa kokenut.
Jos tämä Pyhän läsnäolon tuntu mitä olen muutamaan otteeseen 20v aikana kokenut olisi toinen henki niin mun Jumalan tuntemiselta tippuisi pohja pois. Useinmiten tuo tuntu on ollut juuri kun olen ollut yksin Herran kanssa hyvin arkisessa tilanteessa. Jos kyseessä olisi paha henki, niin mua olisi harhaanjohdettu koko mun uskonelämäni ajan, jonka seurauksena Joko jumala olisi sosiopaatti, joka nauttii mun harhaan johtamisesta tai sitten hän olisi liian heikko turvatakseen yksityisen aikamme saatanalta.
Me kaikki jotka Herran tunnemme tiedämme, ettei asia ole niin kuin yllä esitin. Herra ei koskaan johda meitä harhaan, päinvastoin, Hän varjelee meidät oikealla tiellä ja on voimallinen varjelemaan meidät pahalta.
Meillä on aina niin valtava tarve selittää asiat päähämme sopiviksi. Ja voin sanoa, että tämä pettymys joka tästä "paranemisesta" sain on ollut yksi vaikeimpia asioita mitä olen koskaan kohdannut.
Lukemattomia kertoja olen kysynyt miksi Herra annoit tämän tapahtua ja koen, että vastaus on, että Hänen armossaan on meille kylliksi ja että kaikki yhdessä vaikuttaa meidän parhaaksemme, kun me Häntä puhtaalla sydämmellä palvelemme.
Eräs ystävänikin sanoi, että tämä on ollut hänellekin yksi vaikeimmista vastaantulleista asioista. Ongelmana on, että on opetettu, että ihmeet jotka Herra tekee ovat pysyviä ja poikkeuksia siihen ei ole. Tai näin mä ajattelin, kunnes se poikkeus sattui mun kohdalle..
Tilanne on nykyään se, että tiedän, että Herra voi ottaa kivun pois milloin vain, kun Hän hyväksi näkee. Ja pakotettuna olen tullut ymmärtämään, että jostain syystä Hän sallii mun tilanteeni jatkuvan.
Ja voin sen verran asiaa jakaa, että entisenä narkomaanina ei kipulääkkeiden käyttö ole aivan yksinkertaista. Vaikka se entinen kahle niihin on katkaistu ja kyltymätön himo on poissa niin se ero tarpeellisen lääkityksen ja sen ylittävän lääkityksen , joka poistaa kivut hetkellisesti kokonaan, mutta aiheuttaa samalla päihtymystilaa ja riippuvuutta on häviävän pieni ja usein hämärä.
Mun suurin kipuni on ollut juuri tämä, että olin aineiden orja ja uskoontultuani vapauduin niistä kaikista. Mutta noin viiden ihanan "normaalin" vuoden jälkeen selkä hajosi ja lääkkeet tulivat elämääni. Miksi sallit kerran kaikesta paskasta vapaaksi päässeen joutuvan uudelleen aineiden käyttäjäksi kivun vuoksi.
Olen arviolta parikymmentä kertaa lopettanut kaikki lääkitykset, kärsinyt vieroitukset (välillä muutaman viikon, mutta ikävämpien lääkkeiden kanssa kuukausia) ja yrittänyt elää ilman niitä. Kivut ovat sitä luokkaa, että lääkkeet joita joudun käyttämään muuttavat luonnettani. Lopetettuani kaikki koen niin ihmis kuin Jumalasuhteenikin aidompina ja täydempinä kuin lääkityksen alla ollessani. Olen kamppaillut samaa rataa niin monta kertaa, etten osaa edes laskea kertoja. Ja joka kerta olen joutunut palaamaan lääkkeisiin, joita vihaan, mutta jotka osittain poistavat kipuja.
Ja kun tämän kaiken keskelle saan Herralta muutaman kuukauden kivuttoman ajan, joka sitten otetaan pois niin voin rehellisesti sanoa, että en enää halunnut elää. Jos olisin ollut yksin niin todennäköisesti olisin luovuttanut ja palannut vanhoihin tapoihini niinkuin sika rapakkoonsa. Mutta ihanan vaimon, tyttärieni ja todella monen veljen ja sisaren rukouksien vuoksi kykenin jatkamaan.
Nyt tapahtuneesta on jo noin 5-6v, mutta haava on edelleen syvä. Ja joskus joudun taistelemaan katkeruuden kanssa. Mutta niin se menee, että Herra on hyvä koko ajan ja siihen voin luottaa. Ehkä taivaassa saan tietää syyt, mutta voi myös olla, että kun Hänen jalkojensa eteen pääsen, niin ikävät maalliset menneet asiat muuttuvat merkityksettömiksi ja Hänen läsnäolonsa muuttaa kipuiluni vain kivun kyyneleeksi, jonka Hän itse pyyhkii pois.
Ihmeparantumis ajattelu on vaarallista.
Teidän seuroissa päättivät että kun uskoo tarpeeksi niin tapahtuu ihmeparantuminen ilman lääkkeitä.
Kyseiset henkilöt lopettivat lääkityksen seurauksella että yksi joutui teholle jolloin muut tajusivat luopua kuvitellusta ihmeparantumisesta.
Uskonne lähentelee mielisairautta.
Ymmärryksen puute on siinä oikeassa,että jos saarnataan harhaoppia nimeltä "kaikki paranevat" niin ollaan syvällä suossa.
Olen läheltä seurannut erään ryhmän elämää, josta ainakin suurinosa uskoo/uskoi "kaikki paranevat" oppiin. Tuo tuntuu johtavan burn outtiin,kun hommat eivät mene niinkuin ihminen haluaa. Tuohon samaan oppiin kuuluu usein se, että ulsihmisellä itsessään on jokin "auktoriteetti" tai "voitelu" jolla sitten voidaan hallita itse puristetun uskon voimin esim säätä, terveyttä ja elintasoa.
Vaatii valtavasti uskoa jatkaa opin julistamista kun se ei toimi omassa elämässä vaikka miten käskee sairauksia ulos.
Opin vallassa oleville tuntuu kehittyvän sokeus omia sairauksia esim silmälasien tarvetta kohtaan. Kovasti ollaan aina muakin parantelemassa, mutta oma reilu likinäköisyys ei sitten haittaa lainkaan. Jos ei parannu niin syyllistetään kohde jolla "ei ole tarpeeksi uskoa" tai "oikeaa opetusta" jota saatuaan kyllä paranisi.
On surullista seurata näiden ihmisten kamppailua,kun uskossa ovat,mutta jossain välissä on nielaistu harhan siemen mikä on sitten päässyt itämään. Ja sanottakoon vielä,että vilpittömistä henkilöistä tässäkin on kyse.
Olisihan se siistiä,jos sairaudet,sää ym luonnonvoimat tottelisivat ja rahaa kilisisi kirstuun kiihtyvällä tahdilla. Mutta toisaalta,eikö tämä ole juuri sitä mitä uskosta osattomatkin haluavat..
Mielenkiintoinen ilmiö tuo ihmeparantamiseen uskominen. Ensimmäistäkään dokumentoitua tapausta ei tiedetä, mutta siltikin niitä kuvitellaan tapahtuvan. On varmastikin outo tunne valehdella itselleen ja vieläpä niin, että uskoo tuon valheensa.
Mutta joo, ehkä se ensimmäinen parantamisihme vielä joskus tulee. Tai sitten ei, kun aika hiljaista on tähänkin asti ollut sillä sektorilla.
Suurin vaikuttava tekijä uskossa on varmaan halu tai tarve uskoa, ja sen kautta on helpompi nähdä asioita joita tapahtuu, Jumalan ihmeinä, vaikka niille voisi löytää jonkin ihan luonnollisen selityksen, sitä ei haluta tavallaan nähdä, vaikka se olisi nähtävissä oleva asia.
Tietenkin on suoranaisia sellaisiakin huijareita joiden motiivit ovat rahassa ja maineessa ja he eivät välitä tarpeeksi... mutta suurin osa varmaankin on jotenkin siinä uskonharhassa niin kiinni... ihminenhän on oikeastaan, mitä historia on näyttänyt, aivot voivat manipuloitua uskomaan jotain, joka pitäisi olla järjetöntä ja on varmaan itselläkin ollut, että on uskonut täysin järjettömiin asioihin, ei ole halunnut nähdä totuutta ja myöntää itselle, halu uskoa on ollut suurempi ja koko usko perustuu siihen, ei pelkkä parantumisiin uskominen.
Niin, tässä mekanismissa on nähtävissä jopa vaarallisia elementtejä. Millaisiin jopa lainvastaisiin tekoihin voi tälläinen uskossaan sokea ihminen ryhtyä?
Jos ajatellaan kulttien syntymistä ja oikeastaan se pitkälle pätee kaikkeen uskonnolliseen liikehdintään, keskeisessä asemassa kuitenkin ovat johtajat. Ikävä kyllä, ihmisillä on taipumusta uskoa valheisiin ja tietyntyyppiset ihmiset mahdollisesti uskonnosta kiinnostuessaan hakeutuvat "kärkipaikoille". Tietyntyyppiset ihmiset, hakevat lähipiiriinsä sellaisia ihmisiä, joita he voivat vapaasti ohjailla ja manipuloida. Yleensä kontrolloivan ja manipulatiivisen ihmisen "alaiset" eivät kyseenalaista johtajaansa. Historiassahan on aivan järkyttäviä tapauksia, millä tavoin suuriakin ihmismassoja on hallittu, ja ihmiset ovat sokeutuneet näkemästä raakuuksia mitä ympärillä on tapahtunut.
Uskonnoissa on sellainen ikävä piirre, siinä helposti jollakin ihmisellä on suurempi valtaoikeus toiseen nähden, perustuslailliset yksilön vapauden periaatteet kärsivät, jos jollakin toisella ihmisellä katsotaan olevan oikeus pyrkiä ohjaamaan toisen ihmisen toimintaa ja elämäntapaa.
Länsimaisessa kristinuskossahan usein toiminta on aika hienovaraista ja toiminta pienimuotoista ja yhteiskunta estää pahimpia väärinkäytöksiä(jos pystyy estämään, aina se ei ole onnistunut, jos mietitään mitä uskonnollisissa liikkeissä on tapahtunut ja mitä on tullut ilmi viimeistenkin vuosien aikana), silti on erikoista, että on sellainen uskonnon vapaus yhä voimassa, että se antaa ja sallii tavallaan samalla väärinkäytösten mahdollisuuden. Tietenkin se on yksilön vapauden perusperiaatteen huomioimista, että on uskonnon vapaus myös, mutta samalla jotenkin pitäisi päästä purkamaan sellainen mieleen vaikuttava hallintaväline.. yksilöiden pitäisi tilainteissa jossa kokee tarvitsevansa esimerkiksi apua, saada tukea muun tahon kautta, koska uskonnot eivät sitä apua anna, mitä ihmiset ehkä hakevat, vaan ovat helpommin sitten hyväksikäytettävinä, kun tulevat rikkinäisinä uskontoihin mukaan, halu uskoa on silloin suurempi kuin että pystyisi näkemään välttämättä reaalifaktoja ja analysoimaan niitä.
Itse jäin miettimään, kun katsoin TV 7:mältä yhden ohjelman, kun juontaja sanoi, että mitkään sairaudet eivät kuulu Jumalan suunnitelmiin, että sairaudet ovat aina paholaisesta. Ohjelma oli muutoin alkuosaltaan Sanan mukainen, mutta loppu pätkä oli siihen suuntaan luotaava, että jos mikään vaiva tai sairaus tulee, niin se tulee paholaisesta. En kyllä tuota tuollaisenaan niellyt, koska Jumala pitää aina parantumis ihmeissä kunnian itsellään, vaikka rukoilijalla olisi parantamisen armolahjakin, niin Jumala se kuitenkin on joka parantaa.
Herran tiet ovat sillä tavoin tosiaan tutkimattomat, ettei Hän tule aina kertomaan mitä, miten ja miksi asioita tapahtuu. Toisinaan taas toisin päin. Niinä harvana parina kertana, kun olen saanut Jumalan jonkin teon olla näkemässä, niin niihin ei ihmiskäsi ole mitenkään vaikuttanut, vaan kaikki kunnia on kyllä mennyt Jumalalla. Tuo TV 7 ohjelman paholaislähtöinen paranemispakko asettaisi aika monille uskoville melkoisen pakkoparanemis paineen, jossa ihminen alkaisi kärsiä jo muustakin syystä.
Herra on hyvinkin moniluotaava monin eri tavoin ja Hän tekee ja on tehnyt itsensä tiettäväksi minullekin jo vuosikymmenien ajan. Eihän niitä voi aina kuin vain ihmetellä ja miettiä, kuinka suuri Hänen valtasuuruutensa on.
En ole koskaan tarvinnut TVseiskaa mihinkään eloni aikana.
Katson Raamatustani asiat, siihen ei pääse kaikenmailman sekottajat väliin omiaan kylvämään.
En tarvitse minäkään. Raamattu on aina ollut ensi sijainen ykkösopastin ja kompassi. Aina on silti hyvä välillä olla ajan hermolla, mitä muut opettavat. Eikä väärän lusteen kylvö onnistu enää siihen penkkiriviin, mihin Jumala on jo siemenensä kylvänyt. Siellä se on ja pysyy ja tuottaa aikanaan hyviä hedelmiä monta kertaa vuodessa.
Miksi te ihmisten perässä juoksette etsimässä parantumista. Itse sanon Jumalalle sairauteni ja olen parantunut monta kertaa heti.