Nyt kun uusi tieteen kuvalehti ilmestyi, niin siinä oli aika hyvä artikkeli tuulivoimasta, sen tuotantokapasiteetista ja kustannuksista.
Lyhyesti:
Tuulivoimalla on teoriassa mahdollista kattaa sähkön kulutus. Haittapuolena vaan olisi silloin se, että sähkön hinta olisi 25 kertaa tämänhetkinen sähkön hinta.
Jos taas tyydyttäisiin vuoden 2001 tasoon, niin silloin sähkön hintaan pitäisi lätkäistä sellainen mukava 100% korotus.
Lisäksi tuulimyllyillä pitäisi kattaa todella massiivisia pinta-aloja maan pinnalta.
Lyhyesti:
Tuulivoimalla on teoriassa mahdollista kattaa sähkön kulutus. Haittapuolena vaan olisi silloin se, että sähkön hinta olisi 25 kertaa tämänhetkinen sähkön hinta.
Jos taas tyydyttäisiin vuoden 2001 tasoon, niin silloin sähkön hintaan pitäisi lätkäistä sellainen mukava 100% korotus.
Lisäksi tuulimyllyillä pitäisi kattaa todella massiivisia pinta-aloja maan pinnalta.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Mitä sanoi hinnaksi, jos tuulivoiman osuus sähköverkossa olisi 10%?
Artikkelissa ei takerruttu paikallisiin asioihin vaan tarkasteltiin asiaa globaalista näkökulmasta.
tuulisähkön osuus voi olla myös globaalista sähköstä 10%. Varsin järkevääkin olis.
Jos 10% tuulivoimalla ja loput 90% ydinvoimalla. Silloin ei tuulivoiman häiriöt olisi liian vaikeita hallita.
joojoojoo
Näyttivät telkkarissa myllyn kasaamista. Kalliilta näyttivät rakenteet, ja monimutkaisuudessaan häiriöalttiilta.
Ei sieltä halpaa sähköä voi ulos tulla.
Hämmästyin ihan tosissaan myllyn suuruutta.
Mutta turvallisia ne tuulimyllyt on. Tulevillekin sukupolville.
Ei niitä ole missään mainittu yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi, kuten ydinvoimasta toistuvasti sanotaan - erilaisten lupien perusteluissa.
"Ei niitä ole missään mainittu yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi,"
Ei tarvitse. turvallisiksi tiedetään.
"kuten ydinvoimasta toistuvasti sanotaan"
Jollakin verukkeellahan ne vaaralliset laitokset on saatava hyväksyttyä. Verukkeen oikeellisuus tosin varmistuu ehkä vasta kun laitos on suljettu ja myrkylliset jätteetki piilotettu.
Sähkön hinta ja tuotantovarmuus kuuluu myös yhteiskunnan etuihin. Mitä me teemme sähköllä, joka on tekee vientiteollisuuden kilpailukyvyttömäksi.
Tulee rutkasti lisää niitä nuoria, joilla ei ole koulutusta eikä työtä. Ei heitä risunkeruuseen saa.
Turvallisuudellakin on hintansa. Ydinvoimaloiden osalta tiedämme siitä enemmän viimeistaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua.
Sinä itsekäs kaupunkilainen valjastaisit kaikkipaikat täyteen tuulimyllyjä. Liiku joskus luonnossa, saaristossa ja tuntureilla. Käy merenrannoilla. Tajuat niiden arvon. Meillä on ainutlaatuinen saaristo maailmassa. En halua tänne tuulimyllyjä saaristoa pilaamaan. Varsinkin kun on nähty niiden seisovan tosi usein. Näyttävät tuottavan todella mitättömän määrän sähköä, vaikka niistä on höpötetty jo neljäkymmentä vuotta. On muuten eräskin linturaato korjattu niiden alta pois. Samoin turha luulla nauttivansa luonnosta niiden lähistöllä. Humina on helvetillinen.
Missäs asut kun noin humisee?
Kökarissa vai Sotungissa?
"Hämmästyin ihan tosissaan myllyn suuruutta."
Olisikin ihan kiva nähdä se suunnitteilla oleva 5MW:n tuulivoimala pystyssä. 3MW voimala on jo melkosen kookas (90m napakorkeus, lavan kärki yltää 135m:iin).
Vihreäsaareen Oulussahan tuollainen pystytettiin. Muistaakseni alkaa toimimaan tämän kuun lopulta. Pitänee seurata tilannetta. Muutama kuva:
http://www.student.oulu.fi/~tomilepp/pics/voimala2.jpg
http://www.student.oulu.fi/~tomilepp/pics/voimala3.jpg
http://www.student.oulu.fi/~tomilepp/pics/voimala/
Ei oo kovin moternia vastustaa tuulimyllyjä. Niitä pitäisi tänne tuntureillekin rakentaa kaikki paikat täyteen. Sanonpahan vaan pitäkää ne myllynne siellä Helsingissä ilonanne. Tänne ette niitä tuo. Hyvä että joku ees uskaltaa sanoa jotain vastaan.
Älä ukko hauku kaikkia kaupunkilaisia yhden perusteella. Olen nauttinut saaristosta parikymmentä vuotta, vaikka en siellä asukaan. Olen asiasta kanssasi samaa mieltä. Tuulimyllyjen rakentaminen on ehdottomasti kiellettävä saaristossa. Ahvenanmaalaisia ei saa ajaa nurkkaan, niin että ne joutuu rakentamaan saarilleen myllyjä.
Tuhoat uskottavuutesi täysin myöntämällä että luet Tieteen kuvalehteä.
Itse en myönnä mitään!
Kun lukee paljon, niin tutustuu myös erilaisiin näkökulmiin.
Luen myös säännöllisesti Tiede lehteä, Naturea, Sciencea, popular mechanicsia jne...
myönnän. Tieteen kuvalehteä luen ainoastaan salaa peiton alla. (tässä ei siis ole mitään kätkettyjä pervomerkityksiä)
zero on luonut uskottavuutensa hyvillä ja asiallisilla kirjoituksilla; ei se tuhoudu, vaikka hän myöntäisi lukevansa Aku Ankkaa.
Pääset ihan samaan pelkästaan luopumalla marsu-tason tytöttelyviesteistä.
Ai niin, myönnettäköön nyt sitten mahdollisesti tylsän päiväsi piristeeksi; olen Tieteen Kuvalehden tilaaja.
(olikohan tuo jo liian kauhea paljastus, täytynee vaihtaa nikkiä)
Sinuna harkitsisin vakavasti nikin vaihtamista.
Tuo oli kyllä huomatavasti pahempi juttu kuin marsu-tason tytöttelyviestit.
Yksi kiva puoli Tieteen kuvalehdessä on että siitä on mukava etsiä asiavirheitä. Tekijät eivät suhtaudu kovinkaan vakavasti jutuntekoon.
Ihan Aku Ankan tasoista viihdettä.
hyvin on populistisesti toimitettu lehti, kuten tietysti Bonniers'ilta saattaa odottaa.
Ei siinä niin paljon virheitä ole, että ne lukua paljonkaan haittaisi, varsinkaan jos on tekstin aiheesta vähänkään perillä; tietysti, jos väitetään Mont Blancia Euroopan korkeimmaksi vuoreksi, eikä lukijalla muutakaan tietoa ole, niin onhan se suorastaan harhaanjohtavaa tiede-merkin alla toimitetulta lehdeltä.
Samaa muuten väitti Helsingin Sanomatkin tiede- sivuillaan jokin aika sitten.
Taitaa siellä peiton alla kuitenkin aika usein lukuhetkiä olla, kun kerran sisältö on selvillä.
Hauskaa, että pystyin ilahduttamaan noinkin suuresti.
Iloinenhan minä olen. En tosin tiedä johtuiko se sinusta. Mikä ilahdutti? Tieteen kuvalehteä luen pari kertaa vuodessa jos se sattuu viereen odotushuoneessa tai parturissa (tosin silloin peitän kannen esim Suomenkuvalehdellä, Jaanalla, Jallulla tai Kallella).
Elbrusin tietysti kaikki tietävät. Se oli kai lapsus. Enemmän puutun näihin teknisiin yksityiskohtiin. Nyt viime kerrasta on sen verran aikaa että muista mitään esimerkkiä :-(
www.newscientist.com on muuten ihan kivaa pop-tiedettä, kuten myöskin www.popularmechanics.com
jäit kiini; kaivoit siis viimeisimmän Tieteen Kuvalehden peiton alta ja katsoit sieltä tuon Elbrusin nimen.
Mitä sillä on väliä, onko katalyyttidestruktiokonvergenssin positiokatetrifrekvenssiablatiivin arvo kymmenen desimaalin tarkkuudella oikein, jos juttu muuten noin yleensä pysyy totuudessa.
Tämä lehtihän on toimitettu meille tyhmille, jotka emme kuitenkaan tuosta arvosta ymmärtäisi mitään.
että asia kerrottiin väärin lehdessä? Minkä sijan Elbrus sai?
Virheet ovat kyllä suurempia kuin kymmenennessä desimaalissa.
Virheet ovat luokkaa että katalyyttidestruktiokonvergenssin positiokatetrifrekvenssiablatiivin raportoidaan totena vaikka se on vasta jonkun villi idea.
Vaikeahan se on tietää mikä on totta ja mikä ei jos ei ole muita tietolähteitä asian tarkistamiseksi.