Vuosina 2016-17 noin 1 000 pakolaista, lähinnä irakilaisia ja afgaaneja, on perustellut turvapaikkahakemustaan kääntymisellään kristinuskoon. Enimmäkseen helluntailaisuuteen, vapaisiin suuntauksiin. Evl. kirkko olisi siis jäänyt vähemmälle.
Pienemmät lahkot ilmeisesti vielä evl. kirkkoakin aktiivisempia houkuttelijoita ja liekö löperömpiä ottamaan jäsenikseen kuin evl. kirkko. Luulisi kuitenkin että noissa pienemmissä lahkoissa vaaditan aktiivisuutta ja osallistumista srk:n tilaisuuksiin. Toisin kuin evl. kirkossa.
Mutta jos sen turvapaikan saa kääntymyksen perusteella, niin liekö sitä voi enää perua vaikka käännynnäinen ei sen jälkeen kristillistä vakaumusta mitenkään osoittaisikaan. Uskonvakaumuksen mittaaminen kaiketi hyvin vaikeaa, Niin kuin vaikkapa pasifistisen vakaumuksenkin mittaaminen, jota kuitenkin aikoinaan Asevelvollistentutkijalautakunta yritti mitata - tai ainakin oli mittaavinaan.
Migri ei kerro, miten hyvin uskonkääntymys perusteluna turvapaikalle toimii, kuinka moni hakemus sen perusteella on hyväksytty. Voisi kuvitella, että pienempiin lahkoihin liittyminen ei Migriä niin vakuuttaisi. Että tässäkin perinteisesti luotettaisiin enemmän evl. kirkkoon - tai että sitä yleisen perinteen, maan tavan, mukaisesti tässäkin asiassa suosittaisiin.
Pienemmät lahkot ilmeisesti vielä evl. kirkkoakin aktiivisempia houkuttelijoita ja liekö löperömpiä ottamaan jäsenikseen kuin evl. kirkko. Luulisi kuitenkin että noissa pienemmissä lahkoissa vaaditan aktiivisuutta ja osallistumista srk:n tilaisuuksiin. Toisin kuin evl. kirkossa.
Mutta jos sen turvapaikan saa kääntymyksen perusteella, niin liekö sitä voi enää perua vaikka käännynnäinen ei sen jälkeen kristillistä vakaumusta mitenkään osoittaisikaan. Uskonvakaumuksen mittaaminen kaiketi hyvin vaikeaa, Niin kuin vaikkapa pasifistisen vakaumuksenkin mittaaminen, jota kuitenkin aikoinaan Asevelvollistentutkijalautakunta yritti mitata - tai ainakin oli mittaavinaan.
Migri ei kerro, miten hyvin uskonkääntymys perusteluna turvapaikalle toimii, kuinka moni hakemus sen perusteella on hyväksytty. Voisi kuvitella, että pienempiin lahkoihin liittyminen ei Migriä niin vakuuttaisi. Että tässäkin perinteisesti luotettaisiin enemmän evl. kirkkoon - tai että sitä yleisen perinteen, maan tavan, mukaisesti tässäkin asiassa suosittaisiin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei käy kateeksi homma, jos pitäisi jostain voida päätellä kuka on oikeasti kristitty ja kuka vain väittää. Toiselta puolen on sitten kristityksi kääntyneitä vainottu ihan täälläkin: https://uskonnonvapaus.fi/2017/ex-muslimit.html
Ehkä hieman aihetta sivuten:
Ruotsissa on ollut muutamia tapauksia oikeudessa, joissa on syytetty vastaajaa pakolaisvakoilusta. Ja tuomioitakin on annettu, tuoreessa tapauksessa vankeutta joitain kuukausia, alle vuoden joka tapauksessa. Ei jäänyt mieleen olikohan kyse kiinalaisesta henkilöstä.
Sellaisesta tapauksesta uutisessa puhuttiin, jossa uiguuri oli vakoillut toisia uiguureja Kiinan viranomaisille. Onko sitten vakoillut omiaan ja heistä raportoinut vapaaehtoisesti vai uhattuna. Ainakin kerrotaan, että Kiinan viranomaiset panevat muualla asuvia kiinalaisia ruotuun uhkaamalla Kinassa asuvia sukulaisia. Samaa taktiikkaa voi tietenkin käyttää vakoilijoiden värväämisessä.
Ja Turkin pakolaisvakoilusta on puhuttu paljon vallankaappaus yrityksen jälkeen. Erdogan ampuu hehtaarihahlolla kaikkia hänen mielestään epäilyttäviä turkkilaisia, esim. ehkä kenties mahdollisia gylenistejä.
Enpä muista kuulleeni, että Suomessa olisi ketään vastaan nostettu syytettä pakolaisten vakoilemisesta, saati tuomioita annettu.
Helluntailaisilla ja heidän lähipiireillään kuten Patmoksella on "raamattuopetusta" mamujen omilla kielillä. Kun tulijat eivät mitenkään voi vielä ymmärtää että Suomessa ei tarvitse tunnustaa kristinuskoa pärjätäkseen täysin, heitä aivopestään lahkoon ovelimmalla mahdollisella tavalla. Ajatus lienee, että siinä vaiheessa kun mamu alkaa osata suomea ja hiffata missä on, hän sätkii jo tukevasti hyppysissä. No, ketkä sätkii ja ketkä ei, mutta noissa piireissä evankeliointi on pontevaa, koska he ovat ehdottomasti oikeassa.
Luterilaisessa kirkossa pidetään tärkeämpänä kielen oppimista ensin eikä siellä ole Lähi-idän kielillä tehtyjä "oppimateriaaleja".