Tämä fakta voi järkyttää herkimpiä, mutta yodellisuudessa antiikin gnostilaosoa ei ole koskaa ollut olemassakaan vaan kyse on vasta modernilla ajalla annettu nimitys useammalle "salattuun tietoon" pohjautuneelle ryhmälle.
Termi ”gnostilaisuus” on kehitetty vasta 1600-luvulla ja sitä on usein käytetty, osin virheellisesti, kaikista suuntauksista, joihin kuului salattua, vain sisäpiirille tarkoitettua tietoa. Tämän johdosta termin täsmällisyys ja käyttökelpoisuus on usein myös kyseenalaistettu. Nykyisin gnostilaisuus nähdään usein historialtaan kristinuskon kanssa kilpailleena uskontona. Usein on katsottu, että gnostilaisuus olisi syntynyt kristinuskosta erillisenä, esimerkiksi juutalais-hellenistisestä taustasta, ja myöhemmin ”tunkeutunut” osaksi kristinuskoa. Tämä näkemys ei kuitenkaan ole ongelmaton, koska antiikin lähteet eivät puhu gnostilaisuudesta erillisenä uskontona, eivätkä gnostilaiset kirjoitukset tue ajatusta ainakaan yhdestä yhtenäisestä uskonnosta. Toiset tutkijat katsovatkin, että gnostilaisuus olisi syntynyt kristinuskon myötä, saanut siitä vaikutteita ja erkaantunut myöhemmin. Tämän teorian ongelmana on se, ettei varhaisimmassa gnostilaisessa kirjallisuudessa ole juurikaan kristillisiä piirteitä.
Vuonna 1966 Messinassa järjestettiin gnostilaisuutta käsitellyt konferenssi. Sen tärkeimpinä tavoitteina olivat Nag Hammadin löytöjen käännöstyön järjestäminen ja sopiminen gnostilaisuuden täsmällisestä määritelmästä. Aikojen kuluessa termiä 'gnostilainen' oli alettu käyttää yhä useammissa eri merkityksissä ja sen alkuperäinen tarkoitus oli hämärtynyt. Esimerkiksi vuonna 1835 Uuden testamentin tutkija Ferdinand Baur määritteli gnostilaisuuden niin, että se huipentui G. W. F. Hegelin ajatteluun. Harold Bloom etsi gnostilaisia aineksia Yhdysvaltain nykyaikaisista uskonnoista ja Eric Voegelin tutki totalitarismia gnostilaisuuden näkökulmasta. Konferenssi siis päätti, että termi 'gnostilaisuus' rajattaisiin historiallisesti merkitsemään ensimmäisten vuosisatojen gnostilaisia liikkeitä, kun taas termi 'gnosis' olisi yleinen nimitys kaikelle parhaimmistolle rajatulle etuoikeutetulle tiedolle. Tämä aiheutti kuitenkin uusia ongelmia, koska historialliseksi tarkoitettu 'gnostilaisuus' oli täysin nykyaikainen nimitys, kun taas yleiseksi tarkoitettu 'gnosis' oli aidosti historiallinen termi.
Tutkijat siis kutsuivat 'gnostilaisuudeksi' jotain sellaista, jota antiikin teologit olivat kutsuneet nimellä 'gnosis'. Markschies on kirjoittanut, että tutkijat päätyivät näin luomaan gnostilaisuuden käsitteen, joka oli lähes käyttökelvoton historiallisessa merkityksessä. Antiikin aikana kaikki myönsivät, että tieto oli keskeistä elämässä, mutta ei ollut yksimielisyyttä siitä, mistä tieto koostui. Messinan konferenssin tiedolle antamaa määritelmää ei ollut tuolloin olemassa. Tästä syystä gnostilaisuuden tarkkaan määritelmään liittyvät ongelmat ovat säilyneet. Messinan konferenssissa päätetyt käytännöt termien suhteet ovat silti yleisessä käytössä.
Antiikin gnostilaisuus on fiktiivinen uskonto
13
264
Vastaukset
- kerttkl
Gnostilaiset seurakunnat ovat MARKIONIN PERUSTAMIA VÄHÄÄN ASIAAN,MM. PALESTIINAAN JA EGYPTIIN. NAG HAMMANDIN KIRJOITUSET OVAT PALJOLTI GNOSTILAISIA ESIMERKIKSI.
- HarhaoppiaVastaan
Markion julistettiin kerettiläiseksi eli harhaoppiseksi, ei Markionin tekstejä pidetty gnostilaisina ennen kuin 1600 -luvulla jolloin koko gnostilaisuuden termi keksittiin. Nag hammadin kirjoituksilla taas ei ole mitään tekemistä Markionin kanssa, tekstit hautasivat tuntemattomasta syysta paikallinen munkkijärjestö josta siitäkään ei tiedetä mitään. Nag hamadin kirjoitukset kuitenkin edustavat useampaa kuin yhtä kristinuskon suuntausta. Kirjoitukset kätkettiin mahdollisesti joko Athanasioksen aikaan 300-luvulla tai Theodosius ensimmäisen kerettiläis vainoissa 390-luvulla. Kerettiläisyys oli virallisesta uskonopista poikkeava harhaoppi (heresia, kreikan sanasta hairesis > haireomai valita’) tarkoittaa uskonnollista vääräoppisuutta. Sanaa kerettiläinen käytti ensimmäisenä kirkkoisä Irenaeus (noin 130–202) teoksessaan Harhaoppeja vastaan (Contra Haereses) kuvatessaan ja arvostellessaan kristittyjä, joiden näkemykset erosivat hänen omistaan. Irenaeus loi pohjan nykyiselle kristinuskolle. Myös monet muut kirkkoisät kirjoittivat teoksia harhaoppeja vastaan; näihin kuuluu muun muassa Epifanioksen (noin 315–403) teos Panarion. Eusebios Kesarealainen (noin 275–339) kirjoitti Kirkkohistorian (Ekklesiastike historia, Historia Ecclesiastica), jossa tarkastellaan myös eri oppisuuntauksia. Kerettiläisyys ei ole puolueettomasti määriteltävissä, vaan se voidaan määritellä vain suhteessa oikeaoppisena ("ortodoksisina") pidettyihin näkökantoihin.
- mitenniin
Miten Irenaeus olisi luonut pohjan nykyiselle kristinuskolle, kun hän sanoi Jeesuksen kuolleen varsin vanhana?! Eihän tällainen ajattelu siihen sovi!
- IrenaeuksenErehdys
mitenniin kirjoitti:
Miten Irenaeus olisi luonut pohjan nykyiselle kristinuskolle, kun hän sanoi Jeesuksen kuolleen varsin vanhana?! Eihän tällainen ajattelu siihen sovi!
Irenaeuksen johdolla kaikki ne jotka olivat hänen kanssaan eri mieltä, tuomittiin harhaoppisiksi. Irenaeus ei muuten sano, minkä ikäisenä Jeesus kuoli, vaan hän viittaa Johanneksen evankeliumiin, muimuassa...
Joh. 2:19 Jeesus vastasi: "Hajottakaa tämä temppeli, niin minä saan sen nousemaan kolmessa päivässä." 20 Silloin juutalaiset sanoivat: "Tätä temppeliä on rakennettu neljäkymmentäkuusi vuotta. Sinäkö pystyttäisit sen kolmessa päivässä?"
Joh. 8:57 Juutalaiset sanoivat hänelle: "Et ole edes viidenkymmenen ja olet muka nähnyt Abrahamin!" 58 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jo ennen kuin Abraham syntyi -- minä olin."
Näistä kahdesta jakeesta päätellen että Jeesus oli vaille viidenkymmen noin vuonna 26 - 28 jaa. Irnaeus väitti, että Pontius Pilatus ristiinnaulitti Jeesuksen Vitelliuksen ollessa keisarina. Siinä Irnaeus erehtyi, Pilatus jätti Juudean vuonna 36 ja Vitellius nousi valtaan vuonna 69.
Markion ei todellakaan ollut gnostilainen. Hän oli pikemminkin yltiöpaavalilainen.
- Markionista
Markion (n. 85–160, syntynyt Sinopessa) oli yksi varhaisen kristillisen kirkon tunnetuimpia katolisen valtavirran ulkopuolella vaikuttaneita opettajia. Markion perusti oman markionilaisen kirkkonsa, joka oli merkittävä kilpailija katoliselle kristinuskolle toisen vuosisadan jälkipuoliskolla. Kristillisen kirkon valtavirta on kuitenkin jo Markionin ajoista lähtien tuominnut Markionin harhaoppiseksi.
Markionin teologisen ajattelun keskeisin ajatus on jyrkkä ero vanhatestamentillisen luojajumalan ja Jeesuksen Isän välillä. Markionin mukaan näissä kahdessa on kyse kokonaan eri jumalista, luojajumala on ankara tuomari, kun taas Jeesuksen Isä on hyvä ja armahtava. Markion ajatteli Jeesuksen ilmoittaneen kokonaan aiemmin tuntemattoman hyvän jumalan, kun taas joidenkin Markionin vastustajien mukaan hän piti Vanhan Testamentin jumalaa jopa pahana.
Markion oli dualisti, hän näki maailman pahana, hän inhosi erityisesti ruumiillisuutta ja seksuaalisuutta ja näki liskojen, krokotiilien ja ihmisen syntymän kaltaiset asiat osoitukseksi maailman saastaisuudesta. Niinpä hänen mukaansa Jeesuskaan ei tullut maailmaan syntymän kautta, vaan hän ilmestyi maailmaan täysi-ikäisenä, eikä hän myöskään ollut materiaa, vaan jonkinlainen aaveenomainen henkiolento. Toisin kuin katolisessa kristinuskossa, Jeesus ei ollut Markionille tosi ihminen, eikä Jeesus todella kärsinyt ja kuollut ristillä.
Vanhatestamentillisen Jumalan myötä Markion hylkäsi myös Vanhan Testamentin. Markionin sanotaan myös luoneen ensimmäisen uusitestamentillisen kaanonin kokoamalla yhteen hyväksymänsä varhaiskristilliset kirjoitukset. Evankeliumeista Markion hyväksyi vain muokkaamansa version Luukkaan evankeliumista ja apostolisista kirjoituksista vain osan Paavalin kirjeistä. Markionin mukaan oikea kristillinen oppi oli Paavalin jälkeen päässyt saastumaan ja hänen omana pyrkimyksenään oli palauttaa oppi alkuperäiseen puhtauteensa.
Markionin katsotaan vaikuttaneen merkittävällä tavalla siihen, että kristillinen kirkko ryhtyi keräämään kirjoituksiaan yhteen autoritääriseksi kokoelmaksi, kaanoniksi.
Markionismi oli kristinoppia lähellä ollut kerettiläiseksi tuomittu haara. Roomassa Markion Sinopelainen perusti vuonna 144 seurakunnan, joka lähestyi kristinuskoa (ollen sen vakavin kilpailija 200-luvun alkuun saakka), mutta hylkäsi Vanhan testamentin oikukkaan ja itsevaltiaan Luoja-Jumalan korostaen Kristuksen julistaman lempeän Jumalan eroavaisuutta siitä.
Uudesta testamentista Markion hyväksyi vain kriittisesti karsitun Luukkaan evankeliumin ja useimmat Paavalin kirjeet korostaen tekstin kirjaimellista tulkintaa ja vierastaen teologisia spekulaatioita. Markionin kaanon oli liikkeen pyhä kirja. Paavali oli ainoa oikea apostoli, joka yksin oli ymmärtänyt Jeesuksen radikaalit opetukset. Markion esitti dokeettista kristologiaa ja torjui ruumiin ylösnousemuksen.
Markionilainen kirkko oli järjestynyt vanhakatolisen kirkon tavoin: sillä oli piispoja, presbyteerejä ja diakoneja, samoin se omaksui kasteen ja ehtoollisen. Markionin kuoltua noin vuonna 160 hänen opetuslapsensa jatkoivat kirkon rakentamistyötä ja kehittivät oppia edelleen. Vanhakatolisen kirkon (mm. Irenaeuksen ja Tertullianuksen) vastustuksen vuoksi markionismi menetti merkityksensä lännessä 200-luvun aikana (idässä se piti puolensa 300-luvulle saakka), ja monet markionilaiset sulautuivat manikealaisuuteen.
Markionilaislahkon presbyteeri Metrodoros mainitaan naulitun ja poltetun yhdessä presbyteeri Pionioksen kanssa Smyrnassa noin 350-luvulla jaa. Eusebios ajoittaa tapahtuman Marcus Aureliuksen aikaan. "Markion ajatteli Jeesuksen ilmoittaneen kokonaan aiemmin tuntemattoman hyvän jumalan"
Kyllä ja viittasi mm. näihin Jeesuksen sanoihin:
Johanneksen evankeliumi:
5:37 Ja Isä, joka on minut lähettänyt, hän on todistanut minusta. Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntänsä ettekä nähneet hänen muotoansa,- Markionista
KTS kirjoitti:
"Markion ajatteli Jeesuksen ilmoittaneen kokonaan aiemmin tuntemattoman hyvän jumalan"
Kyllä ja viittasi mm. näihin Jeesuksen sanoihin:
Johanneksen evankeliumi:
5:37 Ja Isä, joka on minut lähettänyt, hän on todistanut minusta. Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntänsä ettekä nähneet hänen muotoansa,Johanneksen mukaan Jumala on yhtäkuin Logos. Filon taas sanoo että Logos on yhtäkuin viisaus joka muumuassa puhuu ja kertoo itsestään sanalaskujen kirjassa.
- Anonyymi
Markionista kirjoitti:
Johanneksen mukaan Jumala on yhtäkuin Logos. Filon taas sanoo että Logos on yhtäkuin viisaus joka muumuassa puhuu ja kertoo itsestään sanalaskujen kirjassa.
Sananlaskujen kirja puhuu Jumalan universaalista viisaudesta joka on yhtä kuin Jumala. Kristityt taas näkevät Jumalan viisaudessa Jeesuksen joka on Jumalan sana eli Logos.
- a-no
Onko ollut koskaan olemassa jäsenmäärässä tuhansia ihmisiä kattavaa gnostilaista "seurakuntaa" tai yhtenäistä uskonveljeyttä?
Jos gnostilaiset yhteisöt olivat vaikka ensimmäisillä vuosisatoina pieniä ja opit erilaisia verrattuna muihin gnostilaisiin yhteisöihin, niin missä oli tämän kaiken liikehdinnän alkuperä ja alkuperäisoppi? Tässä siis voidaan laittaa sana gnostilainen lainausmerkkeihin.
Miksi Tuomaan Evankeliumia pidetään gnostilaisena? Sen sisältämän mystiikan ja outojen kielikuvien vuoksiko? Tässä on kysymys lähinnä tottumuksesta. Raamatussa on paljon käsittämätöntä, sitä ensi kertaa lukevalle ja toisesta uskonkulttuurista tulevalle, vaikkapa Paavalin teksti on arkijärjelle käsittämättömiä kielikuvia täynnä. Olisiko Johannes Kastaja ollut gnostilainen, entä hänen seuraajansa, Jeesus?- Anonyymi
"Miksi Tuomaan Evankeliumia pidetään gnostilaisena?"
Se ei kuulu Raamatun kaanoniin.
Unohdit maitita lähteen.
Tähän sopisi hyvin Saarnaajan sanat 9. Mitä on ollut, sitä vastakin on; ja mitä on tapahtunut, sitä vastakin tapahtuu. Ei ole mitään uutta auringon alla.
Saarnaaja 1Lähdeteenä Wikissä on mainittu teos Dunderberg & Marjanen 2005. Siinä taitaa olla virhe, sillä en löytänyt mainittua teosta. Sen sijaan Dunderbergin teos vuodelta 2005 on: Pyhän piirit: Lukion uskonto osa 1. Liittyy julkaisuun Theo. Helsinki: Otava, 2005 – tuskin tätä tarkoitetana.
Dunderberg on Uuden testamentin eksegetiikan professori, erityisaloina Johanneksen evankeliumi, gnostilaisuus ja varhaiskristillisyys.
Marjanen Antti taas on ollut Helsingin yliopiston määräaikainen gnostilaisuuden ja varhaiskristillisen kirjallisuuden professori. Kirjallisuusluettelosta löytyy vain tämä
Marjanen, Antti (toim.): Was There a Gnostic Religion?. Publications of the Finnish Exegetical Society 87. Helsinki & Göttingen: Finnish Exegetical Society & Vandenhoeck & Ruprecht, 2005.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 753617
- 622704
- 812657
Hei........
Pelkkä sun näkeminen saa mut hymyilemään pitkin iltaa. Oot niin 🤩😘 Edellinen poistettiin.582428Mitä sanoa pituudeksi näillä mittaustuloksilla?
Jos jossain tarttee ilmoittaa pituus sentin tarkkuudella? Mitattu neljästi virallisesti ja mittaustulokset on olleet 1922363Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu2682230- 461953
- 441769
Mä en jaksa suojella sua enää
Oot osa mun tarinaa ja ensirakkaus 🩷🌈 Olisiko niin kauheata, jos muutkin ystävämme tietäisivät? Se on jo niin vanha ”t151501EU:n uusin idea - jatkossa joudut tunnistautumaan kun katsot PORNOA!
"Pornon katsominen muuttuu täysin Euroopan komissio on kehittänyt sovelluksen, jolla internetin käyttäjä voi todistaa p1491428