Kumpi on raadin mielestä rehellisemmällä pohjalla? Patrian kaupassa puhutaan 400 miljoonasta eurosta. Ratikan lopullista hintaa emme tiedä.
Ollaanko Tampereen ratikkahankkeessa isänmaan asialla? Tavalliselle veronmaksajalle ratikka näyttää päivänselvältä osakeyhtiön suojiin piilotellulta korruptiokeissiltä, jossa paikallispoliitikot ovat kieroilleet hyvävelikavereilleen mahtidiilit. Ja tavallinen tamperelainen maksaa, itkee ja maksaa.
Näkeekö ratikkahankkeen rahavirtoja reaaliajassa mistään? Siis kuinka paljon ja kenelle euroja siirretään. Nimet ja firmojen y-tunnukset näkyville.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/07/isanmaan-asialla-patria-slovakiassa-kasikirjoitus
Ollaanko Tampereen ratikkahankkeessa isänmaan asialla? Tavalliselle veronmaksajalle ratikka näyttää päivänselvältä osakeyhtiön suojiin piilotellulta korruptiokeissiltä, jossa paikallispoliitikot ovat kieroilleet hyvävelikavereilleen mahtidiilit. Ja tavallinen tamperelainen maksaa, itkee ja maksaa.
Näkeekö ratikkahankkeen rahavirtoja reaaliajassa mistään? Siis kuinka paljon ja kenelle euroja siirretään. Nimet ja firmojen y-tunnukset näkyville.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/07/isanmaan-asialla-patria-slovakiassa-kasikirjoitus
Vastaukset 85
Vanhimmat
Eihän ratikalla mitään lopullista hintaa ole olemassakaan, vaan verkostoa laajennetaan koko ajan sitä mukaa, kun edellinen reitti valmistuu. Tavallinen tamperelainen tietysti maksaa, mutta myös hyötyy. Turha myöskään spekuloida sillä, että vain pieni osa tamperelaista hyötyy. Eihän mikään infrahanke palvele kaikkia, mutta yhä enemmän uusia asukkaita pääsee ratikan palvelun piiriin, kun verkostoa laajennetaan.
Ei tota verkostoa nyt ihan muutaman satunnaisen matkustajan takia laajenneta. Huomattavasti edullisempi kulkumuoto linja-auto eli nysse on myös olemassa. Varmasti tarkkaillaan, tai ainakin pitäisi, toteutuuko ratikan käyttöaste-ennusteet lähimainkaan ensin rakennettavilla yhdysväleillä.
Ei verkostoa laajenneta muutaman matkustajan takia vaan sinne, mistä bussit tulevat täyteen. Linja-auto eli nysse on olemassa myös ratikan valmistumisen jälkeen.
Laajentamisesta päätetään sitten, kun 1. vaihe on valmis ja määrärahasta 250M€ jää runsaasti käyttämättä
Tampereella on mielenvikainen ajattelutapa. Hävitetään ensin haitaribussit ja jatketaan pelkkien minibussien käyttöä. Sitten ihmetelläänkin että kas perhana, eihän porukka mahdu pikkubusseihin. Mutta hei, nythän me keksittiin. Pannaas miljardi ratikkaan. Kyllä pitäisi mahtua kyytiin. Eikä sen väliä vaikka suurimman osan matka-ajat kasvaisivatkin. Pääasia että mahtuu.
Muualla maailmassa olisi hankittu isompia busseja. No korruptiokaupungissa on korruptiokujeet.
Kannattaa perehtyä niihin SYIHIN miksi esim. Haitari busseista luovuttiin ja miksi diesel bussit eivät käy... yms...
Missä selvityksessä lukee, että ratikkaan menee milljjaarrddi?
Siinä samassa missä sovittiin ettei ratikkahärdelliä edes yritetä hommata Tampereen kylälle, jos sekoilun hinta nousisi penninkään yli 250 miljoonan euron. Tuosta selvityksestähän unohtui näppärästi pois esimerkiksi itse ratikoiden hinta :-D
Ei se ole mihinkään unohtunut, vaan se on jätetty pois! Syystä että kyse on infrasta ja kalusto ei siihen kuulu. Eihän bussejenkaan hankintoihin lasketa pysäkkejä ja bussikaistoja...
Haitaribusseja ei oikeasti vaihdettu mihinkään minibusseihin, vaan telibussissa on enemmän istumapaikkoja kuin haitaribussissa.
Ratikan vaunujen hintaa ei liitetä ratainfran hintaan, kun eihän bussejakaan liitetä katurakentamisen hintaan
Ei nyt ihan noinkaan. Satunnaisotanta bussikirjasto-sivuilta osoitti 18 metrisissä haitaribusseissa olevan istuinpaikkoja 52-57 kpl, kun taas vähän alle 15 metriä pitkissä telibusseissa 49-52 kpl. Tuskin nuo mitään ääriarvoja edes ovat, mutta suuntaa antavia lukuja kuitenkin.
Siitä on nyt hetkinen aikaa kun viimeksi on haitaribussin kyytiin päässyt, mutta mielestäni niissä oli suhteessa enemmän seisomapaikkoja mitä nykybusseissa. Ainakin siinä haitarin kohdalla oli avointa tilaa.
Haitaribussin varsinainen etu tulee sen ketteryydestä, joka on kaupunkiliikenteessä tärkeä ominaisuus. Telibussi kääntyy kuin rautakanki. Rotvallit ovat kovilla.
Tamperelaisille myytiin tarina kestämättömistä hanureista, jotka tosin muualla maailmassa kestävät. Teknisiä laitteita pitää toki huoltaa. Huoltovapaata hanuria, pikkubussia tai ratikkaa tuskin on vielä edes keksitty.
Todellisuudessa tamperelaiset survottiin ahtaampiin pikkubusseihin, jotta päästäisiin myymään tilavaa ratikkaa. Hanuri ei kestä ja pikkubusseihin ei mahduta. Pakko siis investoida ratikkaan.
Tuo on ihan normaali tapa kaverikapitalismissa. Aletaan "säästämään", jotta päästäisiin tuhlaamaan ja parantamaan keinotekoista ongelmaa. Tätä samaa on kehitelty isommassa mittakaavassa sote-puolella. Kalliiksi tulee käyttäjille, oli toimiala mikä tahansa.
Ratikkaanhan tulee myös haitarit. Miksi ne eivät niissä ole ongelma mutta busseissa ovat?
Salaliittoteoriasi on ihan hauska, mutta kaukana totuudesta. Oikeita syitä luopumiseen kerrotaan mm. tässä artikkelissa:
https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/230081-tampereen-nivelbussit-jaivat-liikennehistoriaan
Ratikassa ne nivelet tuskin joutuvat liikkumaan yhtä paljon ja yhtä äkkinäisesti kuin bussissa, koska vaunu menee kiskoilla ja mutkissa vain aika loivasti kaarrellen. Voisi kuvitella, että ratikan haitari voidaan rakentaa vähän tukevammasta materiaalista, koska ratikka saa painaa enemmän kuin bussi
Mitä Patrian diilit meille kuuluu?
Laskivat tuossa Patrian diilissä olevan 100 miljoonaa korruptiolisää, eli 25 prosenttia. Olisi mukava tietää kuinka suuri osuus Tampereen ratikkahankkeessa on "irtorahaa", eli mikä olisi ollut projektin hinta ilman voitelurahoitusta.
Miksi vain hyödyllisen ratikkahankkeen "irtorahaa" pitäisi tutkia, kun Tampereella hakataan satoja miljoonia turhiinkin hankkeisiin?
Hyödyllinen ratikkahanke? Mitä sieniä oikein syöt? Jos ovat paikallisia niin missä niitä kasvaa?
Ratikkahanke on kaikkein hyödyllisin Tampereen kaikista suurhankkeista. Ratikka kuljettaa 40 000 matkustajaa vuorokaudessa. -70 luvulla meille runnottiin lentokenttä Pirkkalaan, että parempi väki pääsee nopeasti Eurooppaan. Ratikka on ensimmäinen, joka palvelee tavallisia ihmisiä.
40t matkustajaa per vrk on noin 20t henkilöä. Alle 10 prosenttia koko väkimäärästä, ja heilläkin suurimmalla osallla kasvaa matka-aika. Ei kovin hyödyllinen. Voitaisiin sanoa jopa että hintaansa nähden haitallinen hanke. Etenkään teiskolaiset eivät hyödy ratikasta yhtään, vaikka joutuvat maksamaan siitä yhtä paljon kuin muutkin.
Ei+mikään+infrahanke+palvele+koskaan+kaikkia+ihmisiä.+Ratikka+on+käyttäjämäärällä+mitattuna+kaikkein+hyödyllisin+liikennehanke+140+vuoteen.+Ratikka+kuljettaa+viikossa+sen+määrän+matkustajia+mitä+keskusareenalla+käy+vuodessa.+Se,+että+ratikka+palvelee+alkuun+vain+10%+väestöstä,+niin+mitä+sitten?+Niitä+reittejähän+laajennetaan+sitten+kun+eka+vaihe+on+saatu+valmiiksi.
”Teiskolaiset eivät hyödy ratikasta yhtään” TOTTA! Mutta mitäs minä hyödyn siitä, että Teiskoon on vedetty tiet ja niitä ylläpidetään?
Kummasti tunnutaan tietävän käyttäjämäärät vaikka ratikka ei ole vielä kulkenut (eikä vielä pitkään aikaan kulje) metriäkään. Todelliset pysyvämmät käyttäjämäärät nähdään vasta ns. uutuusviehätyskauden (2-3 ekaa kuukautta) jälkeen, koska varmasti 'hupimatkoja' riittää alkuvaiheessa. Yksi henkilökin voi seilata reitin useamman kerran päivässä itseään huvittaakseen.
Valtion tieverkostoa käytetään paljon maa- ja metsätalouden raaka-aineiden kuljettamiseen.
Periaatteessa koko Suomen joutoväen pystyisi asuttamaan Helsinkiin. Muita kaupunkeja ei Suomessa tarvita.
Ne harvat maaseudulla alkutuotannon kimpussa pakertavat voivat asua helikoptereilla siirrettävissä parakeissa. Huoltologistiikkakin hoidettaisiin ilmateitse. Talvella on mahdollista hyödyntää toki talviteitä. Mutta mitään varsinaisia huollettuja teitä ei enää Suomessa olisi pl. Helsinki. Mallia tiettömien taipaleiden takana asumiseen voi hakea Kanadasta.
Uutuudenviehätyskauden jälkeen kiskoille alkaa siirtyä myös matkalaisia, jotka eivät ole busseihin halunneet: erityisesti niitä, jotka käyttävät osan matkaa omaa autoa, ja niitä, joilla on hankala kulkea ahtaassa bussissa, jossa on korkea kynnys.
Ne jotka eivät halua käyttää busseja eivät halua myöskään mennä ratikkaan. Varsinakaan koska ratikka vaikeuttaa entisestään liikkumista. Omaa autoa käytetään nimenomaan sen helppouden, nopeuden ja joustavuuden vuoksi. Kaikki em. ominaisuudet puuttuvat ratikasta. Bussi on sentään ratikkaa nopeampi, jollain tavalla joustavakin, mutta helppous puuttuu siitäkin.
Ratikkaa voidaan hyvällä syyllä pitää typerimpänä liikennevälineenä mitä maan päällä enää on. Saattoi olla hyväkin laite 1800-luvulla, ennen kuin kumipyörät alkoivat yleistymään. Mutta 2000-luvulle ratikka ei enää missään nimessä kuulu. Turkulaisetkin viisaampina ovat tämän jo ymmärtäneet.
Tuolta voit aikasi kuluksi lukea, missä uusia ratikkasysteemejä rakennetaan ja missä bussi on ratikkaa nopeampi?
http://ratikka.info/2014/02/lista-lansi-euroopan-raitiotiekaupungeista/
Saahan niitä rakentaa ja työntää muitakin käärmeitä pyssyihin väkisin, mutta ei se tee ratikasta yhtään sen järkevämpää. Päin vastoin on ikävä huomata että tuppukylässä nimeltä Tampere halutaan tehdä vastaavia virheitä mitä muuallakin. Nähtävästi korruptiota esiintyy kaikkialla.
Jos ratikasta halutaan yhtä nopea ja helppo kuin bussistakin, niin ratikkakiskot pitäisi vetää sinne missä bussitkin nykyään kulkevat. Myös ratikoita pitää olla samassa suhteessa enemmän. Jokainen ymmärtää että se on täysin mahdotonta.
Ratikka tulee heikentämään joukkoliikenteen palvelutasoa Tampereella. Se on fakta. Korkeintaan prosentti tulee hyötymään, siis ne harvat jotka sattuvat asumaan ratikkareitin lähistöllä. Rakentamiseen uhratut rahathan menevät hyvien veljien taskuun, mutta senhän kaikki jo tietävätkin. Normaali korruptiokeissi, ei sen kummempaa.
Ihmetys tulee aikanaan olemaan todella suuri niiden piirissä, jotka eivät vieläkään näe kiskojen mahdollisuuksia.
Raitiotiepysäkkien lähistöllä tulee olemaan runsaasti pysäköityjä autoja aamusta iltaan. Kannattaa tutustua olosuhteisiin Helsingin metron ja paikallisjunien asemien ympäristössä. Ihmiset tuovat mielellään autonsa ilmaiseen/halpaan parkkiin ja jatkavat kiskoilla keskustaan.
Tampere ei ole miljoonametropoli, mutta ei myöskään mikään tuppukylä, jossa jokaisen keskustassa kiinnostavan kohteen äärellä on aina tarjolla ilmainen tai lähes ilmainen parkkiruutu.
Tampereen ratikka tulee toimimaan myös joidenkin autoilijoiden liityntäliikennevälineenä, kuten esim pk-seudulla. Parkkipaikka löytyy, ei ole kallis, ja sinne on ratikalla helppo tulla takaisin. Se vaan on kätevää.
Nyt vähän reality checkiä. Tampere on tuppukylä. Ei kukaan autoilija aja ensin paria kilometriä jollekin kummalle ratikkapysäkille taiteillakseen jotenkin matkaansa loppuun ratikalla. Kyllä Tampereella kuljetaan koko matka sillä yhdellä ja samalla autolla.
Nykyiset bussimatkaajat tietysti kärsivät, koska joutuvat miettimään kuinka pääsevät niille harvoille ratikkapysäkeille. Heidän elämäänsähän tässä vain vaikeutetaan.
Pääkaupunkiseutu on toinen juttu. Sinne pendelöidään muualta. Aivan käsittämätöntä kuvitella Tampereen keskustan olevan joku pikku-Helsinki.
Ratikka tulee heikentämään joukkoliikenteen palvelutasoa Tampereella. Se on fakta. Kuka muuta väittää valehtelee.
Näitä sun juttuja on kyllä hauska lukea, kun ne eivät pohjaudu mihinkään faktoihin, vaan vain omaan ideologiaasi...
Esim. Se että Turku luopui ratikasta oli virhe. Joukkoliikenteen käyttö väheni välittömästi ja tämä on yksi syy miksi Turku nyt harkitsee ratikan palauttamista.
Ratikka on nopeampi kuin bussi ja myös esteettömämpi kuin bussi. Kiskot takaavat sen, että ratikka saapuu pysäkille aina samaan kohtaan. Busseilta tämä ei onnistu.
Yhdysvalloissa autoteollisuus osti ratikkayhtiöitä saadakseen lakkauttaa ne, jolloin autot menivät paremmin kaupaksi. Nythän Yhdysvalloissa rakennetaan uusia raitioteitä m.m. autokaupunki Detroitiin.
Kirjoitat paskaa
Tuolla Detroitissa on näköjään akkukäyttöisiä noi ratikat, mutta joissain kohdissa käytetään ajolankoja.
https://www.youtube.com/watch?v=VinXeSSbcvE
Olisi hienoa, jos osaisit perustella noita väitteitäsi. Silloin ne voisivat tarjota muutakin kuin tahatonta komiikkaa.
Itsekin pelkään että ratikka tosiaan tulee heikentämään joukkoliikenteen palvelutasoa Tampereella. Mahdollisuuksia olisi tehdä pidempiä keskustan kiertäviä bussireittejä eri kaupunginosien (ja eri kuntienkin) välillä, mutta varmaankin mennään siihen että tehdään pelkkiä kokoomalinjoja joilla ihmisiä kuljetellaan ratikkapysäkille, koska tällä tavalla saadaan maksimoitua ratikan käyttöastetta ja voidaan perustella sen tarpeellisuutta.
Hyvinkin todennäköisesti myös parin kolmen kilometrin päästä voidaan tulla autolla ratikkapysäkille ja siitä jatkaa kiskoilla keskustaan. Keskustassa pääsee suoraan pysäkiltä haluttuun kohteeseen eikä tarvitse taiteilla jostain maksullisista parkkiluolista valoa kohti. Tulee sitten aikanaan yllätyksenä tällainenkin joukkoliikenteen käyttömahdollisuus.
Ongelmasi on ettet näe metsää puilta, koska olet jumiutunut lukemasi ratikkapropagandan pauloihin. Ratikasta ei ole olemassa mitään faktoja, jotka puoltaisivat ratikan hyödyllisyyttä. On vaan tehty ennusteita, jotka ovat parhaimmillaankin vain ennusteita. Ennusteet eivät ole faktoja.
Tavallisen ihmisen elämään ratikka on kuin märkä rätti päin naamaa. Matka-ajat pitenevät ja matkojen suunnittelusta tulee työlästä.
Sellaista unelma-tapausta jossa kotiovi sijaitsisi ratikkapysäkillä on todella harvalla. Ehkä hieman useampi jää notkumaan Hämeenkadun baareihin, mutta monet kyllä jatkavat matkaansa keskustan läpikin.
Ratikan suurin ongelma on sen järkyttävän kalliin hinnan lisäksi sen aiheuttama joukkoliikenteen palvelutason heikennys. Kun ennen suurin osa matkoista onnistui suoraan lähtöpysäkiltä päätepysäkille, niin jatkossa pitää ensin selvitä ratikkapysäkille, ja seuraavalta ratikkapysäkiltä vielä päätepysäkille.
Ratikka tulee palvelemaan hyvin vain todella pientä osaa tamperelaisista. Kyseessähän on keskittämishanke, jolla taas siirretään rahoja isommalta joukolta pienemmälle. Demokraattisesti se ei olisi onnistunut. Siksi tarvittiin hyvien veljien apua.
Löytyykö jostain luetteloa kaikista ratikkahankkeeseen liittyvistä yrityksistä ja heidän saamista maksuista? Avoimessa yhteiskunnassa em. tietojen pitäisi olla helposti jokaisen nähtävillä.
Ratikasta on olemassa faktoja 153:sta eurooppalaisesta ratikkakaupungista Yhdysvalloista, mutta niiden kaupunkien lukumäärää en tiedä. Lisäksi ratikoita on Aasiassa ja Australiassa. Tampereen ratikka ei todellakaan ole maailman ensimmäinen, mutta sen matkustajamäärästä ei voi olla toteutunutta tietoa vielä millään ilveellä. Faktoja saadaan siis vain sieltä, missä ratikka on toteutunut.
Paljonko parkkikentille on varattu tilaa ratikkapysäkkien läheltä? Se on kallista maata
Tämä kutsumasi ”ratikkapropaganda” tosin pohjautuu faktoihin, eli jo olemassa oleviin kaupunkeihin ja heidän ratikka linjoihinsa... tampereellehan ei tule maailman ensimmäinen ratikka.
Tampereen malli on otettu pääasiassa Helsingin ratikasta, joka on jo yli 100 vuotta palvellut ja on tällähetkellä Helsingin käytetyin joukkoliikenne muoto...
Ota myös huomioon se, että ratikkaa tehdään kymmeniä tulevia vuosia silmällä pitäen. Kapasiteettia on lisättävä ja pelkillä busseilla se ei vaan enää onnistu. Esim. Hervannan bussi menee n. 10min välein ja on parhaillaan 30min myöhässä... eli jos lisätään busseja, niin kohta niitä on seitsemän peräkkäin ja jokainen seisoo ruuhkassa ja myöhässä...
Eivätkä bussitkaan nouki ketään kotiovelta...
Jos ratikka on bussin kokoinen niin ei se ratkaise kapasiteettiongelmaa. Vastaavasti ratikan kokoisessa bussissa on yhtä suuri kapasiteetti. Ei niitä mene peräkkäin sen enempää. On jokseenkin typerää verrata isoa ratikkaa pieneen bussiin, koska vain matkustajapaikat merkitsevät.
Bussipysäkkejä on huomattavasti isomman joukon kotiovilla kuin ratikkapysäkkejä. Tässä on se ratikan ongelma käytännön elämää koskien. Ratikan pysäkit ovat vain harvojen ulottuvilla.
Ruuhkahuippuja varten on joustavinta lisätä bussivuoroja. Jos tieverkko meinaa käydä ahtaaksi, niin sitten otetaan käyttöön suuremmat ja ketterämmät nivelbussit. Kyse ei ole mistään satojen miljoonien ongelmasta, jos asiaa halutaan ajatella veronmaksajien ja joukkoliikenteen käyttäjien näkökulmasta.
Tampereelle tuleva ratikka on huomattavasti isompi tai tarkemmin ottaen pidempi, kuin bussi...
Miten se nivel bussi selviää sinne keskustaan nopeammin kuin se tavan bussi?? Ongelma ei ole kalustossa vaan infrassa...
Ratikkauskovaisille on turha yrittää perustella mitään järkisyillä koska kysymys on uskonnosta ja uskostaan he eivät luovu!
Päätökset on Tampereella tehty kauan sitten. Valmista ratapohjaa ja rataakin on vaikka kuinka paljon. Siltoja rakennetaan ja rempataan. Kaupunkilaiset näkevät jo käsinkoskeltavasti maastossa, mihin raitiotie tulee. Se tulee tarpeeseen ja tulee menestymään.
Jos joku vastustaa raitiotietä, vastustakoon sitä Turussa. Päätöstä Turun kiskoista ei ole tehty!
Entä ne tuhannet kaupungit, joissa osataan elää ilman ratikkaa?
Ei niitä montaa ole sellaisia neljännesmiljoonan asukkaan kaupunkeja, jossa ei ole ratikkaa. Jossain Afrikassa tai Etelä-Amerikassa niitä voi olla, mutta ei yleensä länsimaissa eikä Aasian kehittyneissä maissa.
Kyllä se on niinpäin, että ratikan vastaisuus on uskonto. Ratikan vastustajille on turha yrittää perustella mitään järkisyillä, koska kysymys on uskonnosta.
ratikkauskovainen=ratikan vastustaja
Heille bussiliikenne on pyhä, sitä ei saa muuttaa, eikä siihen saa puuttua.
Monelle ihmiselle kumipyöräliikenne on leivän lähde, tai sitten omat kumipyörät ovat arjen elämässä kovin tutut ja rakkaat jo teinivuosista lähtien. Sitä kautta kai raitioskeptikkojen asenne on nähtävä.
Kiskoliikenne työllistää ihmisiä sekin. Ennen kaikkea ratikkaliikenne on aivan asiallista siinä muodossa, kun sitä Tampereelle rakennetaan.
Ratikka on uutta. Sellaista ei ole aiemmin ollut.
Ja muutos on todella pelottava asia!
Suurin osa päätöksistä, miljoonia päätöksiä tullaan tekemään. Lähdenkö omalla autolla vai menenkö vaihtopysäkeille tungokseen ja odottelemaan. Tuleeko keräilybussi ajallaan niin että kerkiän toisen pään keräilybussiin ajoissa
Hihi. Detroit. Hahaha. Sinähän se vitsin murjaisit.
Kyseessähän on postmodernin aikakauden riemuvoitto. Yhdysvaltain entinen teollisuuden keskuspaikka ja miljoonakaupunki, joka yksinkertaisesti lakkaa olemasta. Autoteollisuus lopettamassa. Keskusta ränsistyy silmissä. Rikollisuus hurjissa lukemissa. Osassa kaupunkia asuinalueita on muutettu viljelyksiksi, joista köyhät yrittävät kiskoa jotain hengenpitimiksi. Moni muuttaa muualle. Kaupunki niin velkainen, ettei varaa infran ylläpitoon.
Mutta sehän on melkein kuin Tampere???
- Paljon työttömyyttä
- Veloissaan korviaan myöten (Tampereen talouden leikkaukset).
- Teollisuus lähtenyt kävelemään eikä oikein mitään tullut tilalle (Nokia bye, bye)
- Paljon köyhyyttä (Tampere Suomen suurin asumistukien nostaja per nuppi)
- MUTTA RATIKKA PITÄÄ SAADA!!!
Sinänsä tulit todistaneeksi sen faktan, että ratikka on menneen (köyhän) ajan liikenneratkaisu. Turun kohdalla todettiin, että uusi koittava aika ja nopeasti vaurastuva Turun väestö siirtyi joukolla yksityisautoihin, koska ne edustivat vapautta ja riippumattomuutta liikkumisessa. Sai ajaa milloin, miten ja mihin halusi toisin kuin jäykällä raitiotiellä. Raitiotie lopetettiin käytön puutteessa. Vaunut myytiin ja 70-luvun alussa myös kiskot revittiin irti.
Enää puuttuvat vain hevosten vetämät raitiovaunut. Ai että vihreät olisivat onnessaan, kun saastuttamaton kauramoottori siellä kiskoisi kansaa Lielahdesta Keskustaan. Vielä jokaiseen vaunuosastoon hanurinsoittaja, niin kyllä olisi mukavaa matkustusta, melkein kuin Tolstoinn romaanista!
Jaa. Millä tavalla se on uutta? Ihanko kuvittelet, ettei kukaan ole käynyt Helsingissä, Tukholmassa tai vielä kauempana?
Sinulle taitaa olla uutta se, että suomalaisella perheellä on varaa matkustaa useampaankin kertaan vuodessa ulkomaille vuonna 2018?
Vai olisiko se ongelma juuri siinä, että kun on varaa, on varaa matkustaa lentokoneella, on varaa omistaa auto ja on varaa asua huonoilmaisen, pölyisen, äänekkään mölykeskustan ulkopuolella ihkaomassa omakotitalossa?
Eikä ole tarvetta ratikalle, kun käy peltomarketissa, minne sen oman auton saa parkkeeta ilmaiseksi. Sieltä pääsee myös nopeasti ilman "siirtoja" suoraan kotiovelle.
Ei pidä paikkaansa.
Koko Britanniassa ei ole missään raitiotietä.
Se on sillä tavalla uutta, että sitä ei ole Tampereella ennen ollut. En lähde selittämään uutuuden käsitettä tämän enempää. Tuo uutuuden pelko näyttää ahdistavan joitakin tapauksia niin paljon, että Tampere yritetään nähdä jonain Detroitina, vaikka kukaan, joka tietää Tampereen ja Detroitin elinkeinorakenteiden eron ei lähtisi tekemään niin älytöntä vertailua. Ilmeisesti ahdistusta yritetään lievittää myös arvailemalla, minkä verran muut ovat käyneet ulkomailla ja mihin kaikkeen kenelläkin on varaa. Konsteja kannattaa vaihtaa, koska noista ei vaikuta olevan apua.
Ei siellä pysäkillä mitään tungosta ole. Varmat tiedot kertovat, että kukaan ei kulje ratikalla, vaan kaikki ajavat omilla autoilla jonnekin muualle kuin keskustaan. Ja varmasti siinä käy just niin!
Tuosta olin laskevinani, että 23:ssa kaupungissa Britanniassa on ratikoita. Voisitko tarkistaa?
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_town_tramway_systems_in_the_United_Kingdom
Bussiliikenne on olemassa oleva tosiasia, siihen ei tarvitse uskoa. Ratikan kuviteltuihin etuihin ja tuottoihin sen sijaan tarvitaan vahvaa uskoa, niistä ei ole mitään faktaa olemassa, vain arvauksia. Muiden, huomattavasti isompien ja toisenlaisissa ilmasto-oloissa sijaitsevien, kaupunkien kokemuksia ei voi suoraan soveltaa.
Ei kun anteeksi, moderneja ratikoita on Englannissa vain 7:ssä kaupungissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_modern_tramway_&_light_rail_systems_in_England
Noiden lisäksi Scotlannin Edinburghissa on moderni ratikka, mutta sitä ei ole tuossa listassa.
Kyllä ratikoita on Tampereen kokoisissa alle neljännesmiljoonan asukkaan kaupungeissa sekä myös sellaisissa, joissa on lumitalvi.
https://www.youtube.com/watch?v=rO-4xgJOWDs
Kas kun löysin vain yhden, jossa mainittiin "operational" siis UKssa
Tässäpä se ongelma onkin. Ratikka on ankkuroitu tukevasti "keskusta-käsitteen" ympärille. Vaan siinäpä on sellainen juttu, että keskustat ovat ympäri Suomen ränsistymässä. Kauppakeskukset ammottavat tyhjyyttään, ei löydy asiakkaita moneenkaan muuhunkaan paikkaan.
Kaupan ala huomioi jo about 10 vuotta sitten, että työpaikkoja syntyy "radanvarteen", ei sinne keskustaan. Keskustasta on tulossa ikävänharmaa nukkumalähiö, koska faktahan on, että jos jotain tavarataloa pitää pyörittää samalla vuokratasolla kuin keskustayksiötä (700 euroa/kk vuokraa 25 neliön yksiöstä), sellainen liiketoiminta päättyy bankruptiin kuukauden sisällä, koska kun vuokrakulut pitää siirtää tuotteiden katteeseen, niitä ei osta kukaan.
Millä tavalla sinun mielestäsi se vaikuttaa keskusta-alueen kehitykseen ja vetovoimaan, että sen tavoitettavuutta joukkoliikenteellä parannetaan?
"Kyllä se on niinpäin, että ratikan vastaisuus on uskonto. Ratikan vastustajille on turha yrittää perustella mitään järkisyillä, koska kysymys on uskonnosta."
Kylläpä menee kiihkeäksi joillakin tuo ratikan puolustaminen. Voisitte perustaa vaikka uskonnon, koska faktathan eivät teille mitään merkitse. Ratikka on saatava, koska Iisakkikin sai kirkkonsa.
Joukkoliikenne voidaan toteuttaa vaikka kamelin vetämin rattain, jos sillä tavoin saadaan käyttäjälle nopea, helppo ja edullinen tapa liikkua. Ei ratikkaa vastusteta ratikan itsensä vuoksi, vaan sen tarpeettomuuden ja järjettömän hinnan vuoksi. Ratikka ei korjaa mitään sellaista "ongelmaa", jota ei voitaisi korjata paremmin joillakin nykyaikaisemmilla tekniikoilla – ja murto-osa hinnalla.
Ratikka tulee joka tapauksessa heikentämään joukkoliikenteen palvelutasoa Tampereella, koska suurimman osan matka-ajat kasvavat ja he joutuvat käyttämään useampaa eri liikennevälinettä. On todennäköistä että nykyisistä bussimatkustajista osa siirtyy käyttämään omaa autoa.
Miksei ratikkamiljoonien saajien nimiä ole julkistettu? Kuinka on varmistettu että kaikki toteutetaan markkinahinnoin, eikä hinnoissa ole hyvien veljien lisää?
"On todennäköistä että nykyisistä bussimatkustajista osa siirtyy käyttämään omaa autoa."
Ei kun toisin päin. Oman auton käyttäjistä osa siirtyy ratikkaan. Se, että ratikka houkuttelee ihmisiä oman auton ratista ratikkaan, ei ole mikään ennustus, vaan toteutunut tosiasia monessa paikassa. Tampereella ei ole mitään eri luonnonlakeja mitä muualla.
Olen tehnyt sellaisen havainnon, että vain vanhukset ja miljonäärit vastustavat ratikkaa. Varsinkin kaupunginvaltuustossa vanhimmat seniorit ovat kiivaimpia ratikanvastustajia yli puoluerajojen.
"Ei kun toisin päin. Oman auton käyttäjistä osa siirtyy ratikkaan."
Tämä on juuri sitä uskomista tuon puoleiseen. Pitää olla sokea mikäli luulee ihmisten siirtyvän nykyistä hankalampaan matkantekoon. Käytäntö on että ihmiset yrittävät järjestää arkiliikkumisensa mahdollisimman tehokkaaksi. Ratikka on takapakkia niihin suunnitelmiin.
Yksikään oman auton käyttäjä ei siirry joukkoliikenteen käyttäjäksi, ellei sillä tavalla saavuteta jotain poikkeuksellisen hyvää etua. Ratikkaa alkaa houkuttelmaan, jos sen käytöstä tehdään maksutonta. Se on ainoa tapa saada ihmisiä auton ratista ratikan kyytiin.
Olet tehnyt myös vääriä havaintoja koskien ratikan vastustajia. Ei eläkeläisillä ja vanhuksilla ole mitään syytä vastustaa ratikkaa. Se ei vaikuta juurikaan heidän arkielämäänsä, eivätkä he joudu ratikasta mitään maksamaan. Vastustajia ovat työelämässä olevat ihmiset, joiden elämää ratikka tulee hankaloittamaan. He myös joutuvat ratikan maksamaan, eli heidän varallisuuttaan siirtyy miljonääreille, jotka eivät nimenomaan vastusta ratikkaa.
Mikä olisi ollut sinun ratkaisusi ratikan tilalle, ja millä perustein se olisi ollut parempi?
Tampereellahan on ollut ihan toimiva bussikalusto. Sinulta ehkä jää huomaamatta tässä eräs piirre:
Ratikan yhteydessä käynnistettiin myös valtavat rakennushankkeet Tampereen väkiluvun lisäämiseksi. Tämä siksi, että ratikkaan saataisiin asiakkaita. Toisin sanoen ensin päätettiin rakentaa ratikka ja sitten muotoilla olosuhteet sellaisiksi että ratikka edes jotenkuten pärjäisi.
"Yksikään oman auton käyttäjä ei siirry joukkoliikenteen käyttäjäksi, ellei sillä tavalla saavuteta jotain poikkeuksellisen hyvää etua. "
Miksi sitten Bergenissä on siirtynyt? Siellä joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noussut selvästi ratikan avaamisen jälkeen.
"Ei eläkeläisillä ja vanhuksilla ole mitään syytä vastustaa ratikkaa. Se ei vaikuta juurikaan heidän arkielämäänsä, eivätkä he joudu ratikasta mitään maksamaan."
Miksi he sitten kuitenkin vastustavat? Kaupunginvaltuuston kiivaimmat ratikanvastustajat ovat kaikkein vanhimpia senioreja. Samoin, mitä mää oon ihmisiltä kysellyt, niin 70 v. täyttäneet vastustavat kaikkein jyrkimmin.
Näet siis asian eri tavalla kuin TASE 2025 -kehittämisohjelman puitteissa tehty joukkoliikenteen vaihtoehtojen vertailu. Mikä sinun oman näkemyksesi mukaan selittää tuon eron?
Minkälaisen selvityksen lopputuloksena näet voimakkaan lisärakentamisen olevan ratikan pakottamaa? Rakentamisella ja ratikalla toki on kaupunginkin mukaan yhteys, muttei samanlainen kuin kertomasi. Tiedätkö, minkälainen se on?
Toivottavasti myös nimimerkki korruptiokiskot ehtii jossain välissä jatkaa keskustelua.
Bussireitistö pitäisi tehdä järkevästi, ei siten että ajatellaan liikaa ratikan käyttäjämääriä (syöttöliikenne). Ei ratikkaa tarvita jokaisen joukkoliikennereitin osaksi. Suuri mahdollisuus että politiikka astuu kuvaan mukaan ja ratikan käyttöaste tulee liaan tärkeään rooliin bussilinjoja suunniteltaessa.
Kallista kiskoliikennettä ei kannata hupimielessä (vähäiset käyttäjämäärät) lisätä, busseja voidaan aina jokunen vuoro laittaa asiakkaita palvelemaan vaikka kate jäisikin pieneksi tai jopa vähän miinuksellekin.
Bergenissä on täytynyt olla joku käytännön syy. Mikähän se on? Jos nyt väittämä ollenkaan pifää paikkansa. Täällä se järkisyy on kateissa
Järkisyy on esim rahan säästäminen parkkimaksuissa tai ajan säästäminen, kun ei tarvitse etsiä parkkipaikkaa ja kävellä edestakaisin sinne.
Raideliikenne on haluttavampaa kuin bussiliikenne. Muistaakseni Tampereella julkisilla tehtyjen matkojen osuus on nyt aika matala. Kyllä se osuus siitä lähtee nousuun.
Ei bergen ole ainut paikka missä ratikka on lisännyt joukkoliikenteen suosiota. Se on ihan tilastollinen FAKTA, että näin tapahtuu. Homma toimii myös toisinpäin, kun Turussa lakkautettiin ja purettiin ratikka pois, niin joukkoliikenteen suosio laski.
”Ratikan yhteydessä käynnistettiin myös valtavat rakennushankkeet Tampereen väkiluvun lisäämiseksi.”
Kannattaa tutustua Tampereen väkiluvun kehitykseen...
Ei Tampereelle ole mitenkään poikkeuksellisesti lisätty rakentamista, vaan se lisääntyy tasaisesti koko ajan ja totta helv...sä taloja kannattaa rakentaa sinne missä on palvelut ja hyvät kulku yhteydet, eli esim. Ratikka reitin varrelle. Siellä saa niistä parhaan hinnan ja asunnot KAUPAKSI... voit tietysti ruveta rakentamaan kerrostaloja Teiskon metsään ja koittaa myydä niitä...
En Bergenistä tiedä, mutta ainakin Oslon ja Trondheimin sisääntuloväylillä on käytössä tietullit. Kun autolla ajamisesta tehdään tarpeeksi kallista, tai autoilua muuten hankaloitetaan, niin joukkoliikenteen suosiota saadaan "parannettua".
Siispä tietullit myös Tampereelle? Ja tunnelimaksu kaupan päälle.
Kaikkeen sitä jotkut tamperelaiset ovatkin valmiita ratikan vuoksi. Ei kai nyt sentään auton käyttäjiä tarvitse rangaista kiskoliikenteen kannattavuuden pönkittämiseksi. Tollanen kun tehtäisiin niin sillä saataisiin keskusta tyhjennettyä tehokkaasti kaupoista ja monista muistakin yritystoiminnan muodoista - ja sehän vain vähentäisi kiskoilla liikkuvien määrää.
"Raideliikenne on haluttavampaa kuin bussiliikenne."
Kaukoliikenteessä näin varmasti onkin. Moni arvostaa pitkillä matkoilla mm. ravintolavaunun virvokkeita. Itsekin vietän junalla matkustaessa ison osan matka-ajastani ravintolavaunussa.
Lähiliikenteessä raideliikenteen on tarjottava bussia parempi matkustusmukavuus, jos siitä mielii tehdä bussivaihtoehtoa houkuttelevamman. Esimerkiksi istuinrivistöt pitää pultata harvempaan kuin busseissa, jotta myös pitkät ihmiset mahtuvat matkustamaan kunnolla.
Pelkkä rautapyörä ei houkuttele, tarvitaan jotain konkreettisempaa etua.
Yksi tärkeä etu on se, että ratikka ei tärise. Ainakin Tampereen busseissa se tärinä tuntuu todella epämiellyttävältä
Hämeenkadulla joo, muualla en ole kokenut tärinää häiritseväksi.
Kyllä se bussi tärisee kaikkialla liikkuessaan. Kaiken aikaa tuntuu se hienoinen tärinä ja välillä tulee kovempia täräyksiä. Esimerkiksi kaivon kansia on suunnilleen bussin pituisin välein ja joka kerta bussi tärähtää kaivonkannen kohdalla säännöllisin välein.
Ennenwanhaan -70 luvun alussa alkoi tulla ilmajousia busseihin ja rekkoihin. Sitä ylistettiin, että kyllä nyt on kyyti tasaista. Yksi puolituttu rekkayrittäjä hankki ilmajousilla varustetun puoliperävaunun ja kehui, kuinka nyt on kyyti tasaista ja saadaan arvokasta lastia, kuten tietokoneita. Ne ilmajouset on sellaisia kumityynyjä, joiden painetta säädetään kuorman mukaan. Jostain syystä Tampereen busseihin ei ole muistettu vaihtaa uusia tyynyjä rikkoutuneiden tilalle?
No olikos Patrian diilissä demarit mukana? Jos ei, niin se on ilman muuta rehellisemmällä pohjalla näistä kahdesta.