Ostinpahan taas auton 15 vuodeksi

No harvoin kukaan iloitsee että on köyhä ja saita ja joutuu ajamaan 15 vuotta samalla halpiksella.

Eiköhän parhaan tuloksen saa, kun vaihtaa auton neli-tai viisivuotiaana. Silloin arvo ei ole vielä pahasti laskenut, ja uudessa autossa ei tule korjauskustannuksia, kuten alkaa vanhaan tulla viimeistään 10-vuotiaana.

Pari uutta autoa olen ostanut tällä vuosikymmenellä ja sitä ennen ajelin käytetyillä autoilla. Loppujen lopuksi olen havainnut että ei se uutuudenviehätys kauaa kestä, aika nopeasti auto alkaa tuntua samanlaiselta "ajoneuvolta" kuin ne käytettynä ostetutkin. Takuu tietysti on voimassa mutta sen edellytyksenä on käyttää auto huollossa määrävälein mikä ei vanhemmassa autossa ole niin tarkkaa. Toki vanhemmissa autoissa oli vikojakin mitkä tietysti harmitti ja korjaamolla käynti aiheutti ylimääräistä vaivaa ja rahanmenoa, siksi oikeastaan halusinkin uuden auton. Ensimmäisessä uudessa autossa tosin siinäkin oli ylimääräisiä korjaamokäyntejä ja vaikka ne takuuseen menikin niin vaivaahan siitä aiheutuu.
Nykyisellä uutena ostetulla autolla olen ajanut reilut 2 vuotta ja aikomuksena jo ostaessakin oli pitää sitä ainakin ensi vuosikymmenelle ja näin varmaan tulen tekemäänkin jollen sitten voita lotossa huomattavia summia rahaa. En ehkä kuitenkaan 15 vuotta jaksa ajaa tälläkään, tuskin edes kymmentä.

Elämäntapahan se on tuokin. Onneksi saan itse nauttia tienaamistani rahoista, eikä niitä kukaan pakota jälkikasvulle lahjoittamaan, ei edes itse jälkikasvu.

Minäkin nautin autoilussa järkevyydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta. Viimeksi nautin vm. 1999 Pololla ajamisesta, kun se työjuhta kerran toimi kohtalaisesti, eikä siitä tullut lainkaan pääomakuluja. Ja siitä kun sitten vaihtoi 12v uudempaan, niin olipa huomattava ero autoilun mukavuudessa!

Tosin, nyt tämän uudemman kanssa, ja nykyään perheellisenä, mieleen hiipinyt ajatus, että upouudenkin voisi perustella ns. järjellä itselleen. Upouudessa kun kulut paremmin tiedossa, eli ei riskiä tuhansien eurojen ylimääräisestä kulusta, ei vitutusta käytettyjen myyjän naaman katselusta, parempi turva itselle ja perheelle, yllättävän edulliset kokonaiskulut kun huomioi verot, kulutuksen, halvan koron jne.., vähemmän vaivaa..

Vaan, yksi riski uudessa on iso Suomessa: mitä jos autovero poistetaan? Mitä jos automaatti- ja sähköautot romahduttavat perinteisien autojen hinnat? Nämä riskit pienempiä halvemmalla käytetyllä.

Joka tapauksessa en mitenkään usko, että alkaisin kahden vuoden välein ostamaan uutta, edes lottovoittajana. Ja nytkin olisi kyllä varaa. Eivät autot oikeasti kahdessa vuodessa niin paljon kehity, että sitä juuri huomaisikaan. Toisaalta, jos nyt siitä kicksinsä saa, mutta silloin täytyy olla jo intohimoinen autoharrastaja, melkein addikti. Itse laitan mieluummin senkin rahan matkoihin, ravintoloihin, asuntoihin jne..yms...

Aloittajan malli kuulostaa aika fiksulta. On sitä paitsi parempi omistaa itse uutena ostamansa ja jo vanhentunut kuin ostaa käytettyä. Siitä itse omistamastaan kun tietää viat, edellinen omistaja tai liike ei pääse kusettamaan, kuten maan tapa on, eikä ottamaan katetta välistä.
Siitä nyt voidaan keskustella, että onko ihanteellista vaihtaa 5,10,15 vai 20v välein? Riippuu tarpeestakin.

Kiitos, autokauppias kiittää ja kumartaa.. Itse en ansioitani autoihin käytä, vaikka ostan laatuautoja ja ei halvinta niin käytän autoa noin viisi vuotta tai sopivan tarjouksen mukaan vaihdan....

Minkä auton ostit minkä ratissa aijot viihtyä 15vuotta? Itse ostin 3:n vuoden vanhan opelin koska aivan uuteen olisi oma budjettini mennyt hieman yli kun siihen olisi pitänyt lisätä vielä pakollisia lisävarusteita ainakin 2x renkaat lohkolämmitin jne haluamiani lisävarusteita. Itsekin ajattelin että jos ainakin sen 10vuotta tällä obelixilla körryyttelisin.

Olen yli 70 vuotias akateemisesti koulutettu ukko.
Käykää siis nuoret kouluja, älkääkä valittako, että palkat ovat pienet, sillä yleensä
vain asiallisesti koulutettuna, palkat ovat sitä suuruusluokkaa, että voi ostaa
itselleen asunnot ja autot, eikä tarvitse olla yhteiskunnan elätettävänä.
Venettä ei meidän huushollissa ole ollut.
Olen ostanut uuden tai ns. esittelyajossa - siis alle 10.000 km ajetun auton 10 kertaa.
Vain ensimmäiset kolme autoa 70-80 luvuilla olivat jo 100.000 ajettuja ostaessani
ne.
Ollessani vielä työelämässä, vaihdoin alle kolmenkin vuoden, koska kilometrit tulivat
täyteen - 150.000 km - alle kolmessa vuodessa.
Nyt, kun "tulot" ovat olleet pienemmät, olen ajanut samalla mersulla seitsemän
vuotta, mutta kilometrejäkään ei tietenkään tule entiseen malliin.
Olen sitä mieltä, ettei köyhän kannata ostaa halpaa!
Vm. 2009 diesel MB:n öljymäärä ei vuodessa - 25.000 km - juurikaan putoa, tikkua
ei tarvitse kuukausiin edes nostaa.
Auto ei jätä yhtään öljyläikkää, eikä pakoputkistoa, enempää kuin pyöränlaakereita
ole vielä uusittu.
Iskunvaimentimet on kertaalleen vaihdettu. Nyt pissapoika vuotaa, vaikka säiliö ei
ole rikki.
Huollettu vuosittain merkkikorjaamossa. Myönnän, että huollattaminen tietenkin
jonkun verran maksaa, mutta silloin ei suuria yllätyksiä eikä yleensä jää tielle.
Olen jopa usein korjauttanut selvästä ilkivallasta johtuneet auton naarmuttamisetkin
vakuutuksen piikkiin, jotta ulkokuori olisi siisti, vaikka en ymmärrä, miten näinkin
vanha mersu, (W211) voi aiheuttaa niin paljon kateutta.
Myönnän senkin, että tämä auto on ajettava loppuun, sillä hyvityshinnat ovat sitä
luokkaa. Mutta milloin MB on loppu?
Mittarilukema lienee viidentoista vuoden iässä luokkaa 330T, mutta vanha totuus
on, että jos kori on hyvä, isojakin korjauksia, lue: muutama tuhat euroa kannattaa
tehdä, jos niitä tulee eteen.
Uskon, että vanhalla huolletulla ja yhdellä omistajalla olleella MB:llä on markkinansa
myös paljon ajettuna, jos sen huoltohistoriikki on luotettavasti tiedossa.
Auto on sopivalle ostajalle myynnissä.

Olen minäkin korkeakoulutettu, mutta eipä tulisi ikinä mieleeni tuhlata rahaa autoon. Auto on minulle käyttöväline, jonka ostan sillä perusteella, että siihen mahtuvat kamat kyytiin ja että se vie mahdollisimman edullisesti perille.

En jaksaisi samaa autoa 15 vuotta, hyvä kun jaksan edes 3 vuotta!
Auto vaihtuu 2-3 vuoden välein ja ennen kuin 100.000 tulee mittariin.

Sitä ihan kyllästyy, tylsistyy samaan. Tekniikka menee eteenpäin myös kokoajan
että 15v on antiikkia. Turvallisuus myös. Samoin kaikki muu

Millään 15 vuotta vanhalla romulla en ajaisi, ellei ole kyse harraste/kesäautosta.

Itse en edes kehtaisi ajaa millään 15 vuotta vanhalla romulla!

Johan siinä asiakkaat ja yhteistyökumppanit nauraisivat ettei kovin hyvin taida mennä
kun pitää ajaa kaatopaikkaromulla! Ei taida pisnekset kovin hyvin mennä, hehhhhh!
Varsinainen kauppamies yrittämässä myydä jotain ja itse ajaa surkealla lintalla.

Jotain uskottavuutta pitää olla.

Aloittaja ei ole tainnut laskea auton koknaiskuluja sen 15 vuoden aikana. Voisi olla yllätys, mikä on arvonalennuksen osuus kokonaisuudessa. Muutenkin tuolla logiikalla olisi edullisinta ostaa se 5 vuotias auto ja ajaa sillä ne 10 vuotta.