Kaupungin bambuviljelmä puistokadun varrella on lohduttoman näköinen. Ei viherrä enää yhtään. Kenen piti kastella? Olisko kannattanut talvehdittaa sisällä. Ei taida yksikään bambu olla hengissä. Kalliit taimet ihan heitteillä.
Kaupungin bambuviljelmä kuollut
Bamboo
19772
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Lainaus "Bambu on tavallinen symboli itä-Aasian taiteessa. Sen "tyhjä sydän" vertautuu vaatimattomuuteen, ikivihreät lehdet muuttumattomuuteen ja ohut runko korkeaan ikään."
Vaatinee kosteahkon kasvupaikan, puolivarjoisen, lämpimän ja suojaisen
Kuinka moni ähtäriläinen on aloittanut bambun viljelyn tai lähiseutu-paikkakuntalainen kasvihuoneessa tai kausihuoneessa tai missä vaan!? Mielenkiinnolla odotan saako joku oikeasti leipänsä seuraavat 15-vuotta bambua viljelemällä ?? Näistä kaipaisi radioohjelman tai lehtiartikkeleita tai jotain vastaavaa infoa?!
Joku kades myrkyttänyt urheilukentän bambut
Onko ainoa suojainen paikka ja vielä näkösuoja
Kasteltu vaan väärällä tavalla
Kaupungin bambun kasvatus kokeilu on ollut talvehtimassa Martikaisen puutarhalla sisätiloissa. Ihan olivat eläviä ja vihreitä syksyllä, kun sinne on kuskattu. Kaikki lajikkeet eivät vaan selviä talvesta ja monella muullakin kasvattajalla oli taimet kuollut talven aikana. Lajeja on satoja joista vain kuuden pitäisi olla pakkasen kestäviä. Bambut ovat aluskasvillisuutta ja vaativat erittäin korkean kosteuden ja varjon. Bambut on kyllä kasteltu ihan määräysten ja vaatimusten mukaisesti viime kesän ajan ja sumutettu päivittäin.
Sopiva paikka voisi kenties olla siten puustoinen, etelärinteinen ja suojainen kosteahko suon reuna-alue, joka on kuitenkin maa-ainesta
Juuriston kautta versominen vaatinee maata
Viidakon kasvattaminen taitaa ollakin hankalaa, pitäisi olla vielä niitä päivittäisia sadekuurojakin
Hmmm...
Bambun kasvatus projekti on yhtä utopistinen kuin koko panda homma.
Talvikauden pimeydessä luonnonvalokin taitaa olla aika vähäistä...
Paremmin sienet sopisivat, ne kasvavat pimeässäkin...
"Bambun kasvatus projekti on yhtä utopistinen kuin koko panda homma."
Molemmat ovat leikkiä yhteisillä rahoilla. Bambuhankkeessa huijataan ihmisiä ostamaan taimia ja haaskaamaan aikaansa kokeiluihin eikä kerrota edes paljonko bambusta maksetaan jos sitä pikkuisen sattuisi kasvamaan. Koko potti lienee maks. se 200 tuhatta euroa/ vuosi. Sen verran on kerrottu pandojen ruuan maksavan
Pandahankkeessa ihmisiä kannustetaan tuottamaan oheispalveluita, esim. majoitusta, josta on hirveä pula kuulemma. Kuitenkin Alavuden ainoa hotelliyrittäjä on juuri hakenut ja saanut lisää maksuaikaa saataville, joita kaupungilla on hotellin myynnistä ko. yrittäjälle. Pandanhan piti tuoda hyvinvointia olla koko E-P:lle, koko Suomeen, oikeastaan koko maailmaan. Ei vielä Alavuden hotellibisnekseen.
Kiinaanhan se tuokin miljoonan euron verran vuodessa, mikä ei siinä isolla maassa tietenkään tunnu missään.
Tärkein vaikutus taitaakin olla Ähtärin panostus maailmanrauhan hyväksi. Sen takaavat Suomen ja Kiinan hyvät suhteet, joiden takeena ovat Ähtärin pandat. Hienoa. Olemme mukana jossakin todella suuressa.
No, nyt ainakin rypsipossu on päätynyt uusille alueille, kiinalainen keittiö kun sisältää monia siihen sopivia ruokalajeja.
Ehkä jotain hyötyä Suomelle on hyvistä suhteista, mutta olisiko se possu nyt vähemmälläkin toimilla sinne muutenkin päätynyt.
Jotenkin nyt se vastavuoroisuus on saattanut tosin olla turhankin ylitsevuotavaa kun tilalle on saatu ne kaksi karhua.
Ei oo olemassakaan mitään rypsipossua.on vain tavallista porsaanlihaa.
No, kyllä ne tv-mainokset nyt taas liioittelevat... kyllä siinä ihan rypsipossua valmistetaan ja mainostetaan... vielä ihan Kiinan tapaan
Missäkö bambun viljely kukoistaa? Ennen pandojen saapumista hehkutettiin bambujen viljelyn tuovan kuusiokuntien alueella jopa toimeentuloa ja elinkeinon useammille viljelijöille!? Nyt jossakin lehtiartikkelissa luki että rahoittaja ei ole innostunut antamaan tukirahaa, vaan bambun viljelijät ovat tässä työssä "oman lompsan mukaan"! Yksi rönsy toisin sanoen irtosi näistä luvatuista toiminnoista joita ihastuttavien pandojen ympärille piti työllistää jne. Kertokaa tänne jos tiedätte enemmänkin.
Appelsiinin tai banaaninkasvatuksessa olisi paljon isompi potentiaali, niiden syöjiä on Suomessa viitisen miljoonaa. Eikös ruokohelvestäkin pitäyt tulla tärkeä energiakasvi, mutta kuinkas sitten kävikään. Ettei vaan olisi bambumies ollut aikanaan ruokohelpimies. Vaan eihän sitä tiiä toimiiko se, jos ei kokkeile. Tyhmempi luulisi, että hommassa ei ole järjen hiventäkään. Toisaalta, lähiruoka on nouseva trendi. Lähibambusta voi saada monikertaisen hinnan, siispä sovinnolla kasvihuonekasvatukseen.
Joskus lähihistorian hämärässä energiapulan uhkaamana kokeilussa oli myös energiapajun kasvattaminen ja viljely.
Sen piti myös sopia mainiosti korvaamaan muita energialähteitä, mutta sitten on keksitty käyttää jo puidenkin kannot ja oksat, joka onkin järkevää, nyt ne puupellot on paremmin möyhennettävissä lopullisesti suojattomiksi.
Nyt tosin näyttää että ei se energiapaju ollut kovin riittoisa ja satoisa kun niitä viljelmiä ei missään näe, mutta olihan sekin aikanaan eräs mahdollisuus.
Levien ja sellaisten viljelyä ei vielä ole kokeiltu, merilevä on eräissä Aasian maissa päätynyt ruokapöytään saakka. Keinomerissä sekin saattaisi onnistua ?
Itse muistin ja muistan kastella omat hamppuviljelmäni, jotta eivät pääse kuivahtamaan. Muistakaa kastelu.
Se on kun maalaiset asialla. Olisitte perustaneet pandatarhan Helsinkiin, siellä olisi ollut osaamista bambujen kasvattamiselle, ja kasvien kasvukausi muutenkin melkein kuukauden pidempi mitä Ähtärissä, joka sijaitsee jo lähes poronhoitoalueella.
Olisihan se parempi ollutkin siellä Hesassa, mutta kun siellä laskettiin sen olevan siellä liian kallis ja riskialtis.
Se tuli nyt sitten maalle kun siellä ei taas osattu mitään laskea ja se on sielläkin liian kallis ja riskialtis.
Sinilevä kasvaa hyvinnahterin järvessä