Suomi oli vuonna 1918 taloushistoriansa syvimmässä kriisissä. Sen jälkeen nuori itsenäinen valtio elpyi ja pääsi hyvään nousuun.
Eduskunta sai aikaan tärkeitä uudistuksia: torpparivapautus ja kansakoululainsäädäntö hyvinä esimerkkeinä.
Sisällissota kuitenkin viivästytti kehitystä muun muassa työmarkkinoilla ja sosiaalilainsäädännössä, kertoivat taloushistorian professori emeritus Sakari Heikkinen ja tutkija Aapo Roselius keskiviikkona Sanomatalossa.
– Suomi jäi eri teille kuin muut Pohjoismaat. Suomessa ei syntynyt työehtosopimuksia niin kuin muualla: Ruotsissa tai Englannissa. Tälle en keksi muuta kuin sodan perinnön. Sopimukset olivat ammattiyhdistysliikkeen keskeinen tavoite, mutta työnantajapuoli otti periaatteellisen kannan, ettei niitä tule.
Työehtosopimusjärjestelmä syntyi vasta toisen maailmansodan jälkeen, kansakunnan yhtenäisyyden nimissä.
Myös hyvinvointivaltion kehitys viivästyi.
– Suomessa ryhdyttiin tekemään sosiaalipolitiikkaa oikeastaan vasta 1930-luvun lopulla, noin 20 vuotta jäljessä Tanskaa – ja Ruotsia vielä enemmän jäljessä, Roselius sanoi.
Katso tallenne koko tilaisuudesta alla olevalta videolta.
Eduskunta sai aikaan tärkeitä uudistuksia: torpparivapautus ja kansakoululainsäädäntö hyvinä esimerkkeinä.
Sisällissota kuitenkin viivästytti kehitystä muun muassa työmarkkinoilla ja sosiaalilainsäädännössä, kertoivat taloushistorian professori emeritus Sakari Heikkinen ja tutkija Aapo Roselius keskiviikkona Sanomatalossa.
– Suomi jäi eri teille kuin muut Pohjoismaat. Suomessa ei syntynyt työehtosopimuksia niin kuin muualla: Ruotsissa tai Englannissa. Tälle en keksi muuta kuin sodan perinnön. Sopimukset olivat ammattiyhdistysliikkeen keskeinen tavoite, mutta työnantajapuoli otti periaatteellisen kannan, ettei niitä tule.
Työehtosopimusjärjestelmä syntyi vasta toisen maailmansodan jälkeen, kansakunnan yhtenäisyyden nimissä.
Myös hyvinvointivaltion kehitys viivästyi.
– Suomessa ryhdyttiin tekemään sosiaalipolitiikkaa oikeastaan vasta 1930-luvun lopulla, noin 20 vuotta jäljessä Tanskaa – ja Ruotsia vielä enemmän jäljessä, Roselius sanoi.
Katso tallenne koko tilaisuudesta alla olevalta videolta.
Vastaukset 19
Vanhimmat
"Punakapina viivästytti Suomen kehitystä"
Eiköhän kehitystä Ruotsiin nähden viivästyttänyt enemmän kuitenkin neljä vuotta jatkunut I maailmansota ja Venäjän (Suomen emämaa) sekasortoinen tilanne.
Itse asiassa maailmansota ja Venäjän sekasorto mahdollistivat Suomessa huomattavan yhteiskunnallisen kehityksen ja itsenäistymisen. Sisällissota todellakin katkaisi tuon kehityksen, aivan kuten avaaja kertoo.
Mitä nyt jos jouduttiin kaikki melkein nälkäkuoleman ja sukupuuton partaalle niiden aloittaman sodan takia, vaikka punikit syyttivät isäntiä viljan piilottamisesta. 40-luvulla viljan piilotuksessa ja mustassa pörssissä kunnostautuikin nämä isäntiä 1918 syyttäneet tilattomat. Koskeloillakin olisi ollut oikeasti varastot täynnä. Musta pörssin toimi ilmeisesti sillä tavalla, että isännän vanhemmat tai sen ämmä myi elintarvikkeita kaupungissa sodan aikana ja isäntä itse kauppasi leipää rintamalla. Suomessa ei ole koskaan ollut mitään 'omavaraista maataloutta', vaikka ei niitä ongelmia varmaan ratkaista viemällä isäntiä ja tilattomien jälkeläisiä kolhoosiin.
Vanhoillinen Venäjä esti jo ennen I maailmansotaa Suomen tekemät uudistuspäätökset ja ne voitiin toteuttaa Suomen itesenäistyttyä vasta sisällissodan jälkeen.
Taloudellinen kehitys taas torppasi maailmansotaa, hiukan lievitystä läntisten orastavien yhteyksien katkeamiseen toi Venäjälle sodan takia piristynyt kauppa.
oli kehityksen pysähtyminen.
Seuraavissa vaaleissa he olisivat saaneet enemmistön eduskuntaan, mutta sen sijaan haluttiin ottaa valta väkivalloin.
Tulosta eh ovat itkeneet sata vuotta ja syyttäneet voittajia. Syyllinen näkyisi peilistä.
Venäläinen sotaväki ne pakotti siihen. Kullervo Mannerilla tuli lirit housuun huomatessaan, että ne hänen varsin avoimesti käyttämät musikat eivät olleetkaan kuoropoikia. Miksi Suomen punaisten hommat oli kaikki niin huonosti suunniteltu, jos valtalain aikaan muka oli jo aloitettu juonittelu. Yleinen toteama suurten kaupunkien punikeilla 'Mitä hittoa ryssät täällä tekevät'.
Jälkikäteen ajateltuna hyvä juttu tuo viivästys. Nyt voimme välttää ruotsin tekemät virheet. kun katsomme mihin katastrofiin siellä "kehityksen" nimissä kuljetaan.
Sakari Heikkinen ja Aapo Roselius ovat arvostamiani tutkijoita. Topikin otsikko on kuitenkin heidän lausumastaan väärin otsikoitu, sillä he sanoivat:
"Sopimukset olivat ammattiyhdistysliikkeen keskeinen tavoite, mutta työnantajapuoli otti periaatteellisen kannan, ettei niitä tule."
Kuinka siis oli punakapinan vika, että työnantajapuoli jämähti härkäpäiseksi?
Ensimmäisen maailmansodan aikana sotatilalain takia kaikki työtaistelut oli kielletty, joten teollisuudessa oli työnantajan markkinat. Työaikalakeja oli vaikea saada läpi, kun eduskunnalla ei ollut keisarin edessä edes kumileimasimen virkaa, keisari kun pääsääntöisesti jätti kaikki lakiesitykset vahvistamatta. SDP ja sen sisällä punakaarti pettyi parlamentaariseen toimintaan ja hurahti yrittämään flirttailua vallankumouksen kanssa. Pieleenhän se meni.
Presidentti Ståhlbergin ja Kyösti Kallion sovittelupolitiikasta huolimatta"Pihkalan kaartit" murtivat lakkoja pitkin 1920-lukua. Työväestön asema nytkähteli eteenpäin hissukseen, niin hitaasti, että 1930-luvun laman aikana moni livahti Neuvostoliittoon työnhakuun.
että ay-johtajat olivat mukana kapinassa.
Luottamus hävisi.
"Kuinka siis oli punakapinan vika, että työnantajapuoli jämähti härkäpäiseksi?"
AY-liike heikkeni kapinan takia ja työantajat käyttivät tilannetta hyväkseen.
"että ay-johtajat olivat mukana kapinassa."
Tuohon aikaan ei edes ollut mitään ay-liikettä miten niiden johtajat olisivat voineet olla mukana kapinassa!
Ihan samalla tavalla ne hännysteli kansainvälistä laulaneet täipäät Venäjän sotakonetta, vaikka Linna yritti tehdä niistä jääkäreitä. Eero Haapalaisen haukkumat 'ylioppilas lurjukset' olivat ainoita jotka joutuivat santarmien eteen ja vankiloihin. Punikkihan Täällä Pohjantähden Alla-sadussa väittää verenimijä paronille joutuneensa 'seisomaan herran ystävien santarmien edessä'. Jääkärit vihasivat myös suomalaisia kapitalisteja, koska iso osa tienasi runsaasti tukemalla tsaarin ja Venäjän kansan aloittamaa rikollista sotaa. Jääkäri halusi tappaa kaikki Viipurin venäläiset. Minua nauratti se kohta jossa se yksi komia toteaa lompakkoaan henkensä vastineeksi tarjonneesta venäläisestä, että 'No mitä pirua se sitä lompakkoaan tarjosi, sainhan minä sen siellä valleilla'.
Ja saivat luodista päähän tunkiossa. SKP kiellettiin Suomessa vasta 1930. Oikeiston ja vasemmiston rähinät olivat 20-luvun Suomessa mitättömän pieniä. Suomen vasemmiston ihannemaassa Norjassa herra Quisling käytti peräti valtion viranomaisia työväen rähinöinnin taltuttamiseen, vaikka joutui lopulta eroamaan tekonsa takia.
SKP oli alusta lähtien kielletty. Tähän pitää muistaa, että 'Kallion leikkauksesta huolimatta' 1920-luvun Suomessa oli hirveästi erilaisia lähellä kommunismia olevia puolueita. Aatuhan kysyi muistaakseni vaalipuheessaan 1932, että onko normaalia Reichstagissa olevat kolmekymmentä eri puoluetta. Entiset torpparit äänestivät kohtaan yhtä puoluetta.
"AY-liike heikkeni kapinan takia ja työantajat käyttivät tilannetta hyväkseen. "
Kumpi lieni ensin, muna vai kana?
Suojeluskunnille jaettiin kesän 1918 aikana valmiiksi painetut kaavakkeet vankien kuulustelua varten. Kaavakkeessa heijastuu työnantajan (joita suojeluskunnan paikalliset johtojäsenet lähes aina olivat) näkökulma: työväenyhdistykset ja toiminta niissä on epätoivottavaa. Kaavakkeessa esitettiin mm. seuraavat kysymykset:
"Minkälainen on luonteeltaan, kiivas tai rauhallinen, työteliäs vaiko lakkoihin yllyttäjä":
"Elämäntavat (säännölliset tahi kuljeksivaa elämää)":
"Missä ja kenen luona tehnyt työtä kotipaikallaan ja minkälaisen arvostelun hänen työnantajansa yleensä hänestä antavat":
"Onko kuulunut Työväenyhdistykseen ja mikä asema siinä":
Kuulusteluissa jäsenyyttä ammattiyhdistyksessä pidettiin siis raskauttavana. Todettu laiskuus tai heikommanlaisen työpanoksen tuottajaksi osoittautuminen nopeutti sekin tietä vankileirille ja aivan alkuaikoina jopa teloitusryhmän eteen. Työnantajan arvio työntekijästä saattoi pelastaa tai viedä hänen henkensä. Monen työnantajan kunniaksi on kyllä sanottava, että jotkut heistä näkivät erityistä vaivaa kirjoittaessaan syytetystä puoltolausuntoja, jotka jouduttivat hänen vapauttamistaan. Sen sijaan monet paikalliset suojeluskunnat suorastaan papukaijan tavoin tarttuivat kuulustelukaavakkeen johdatteleviin kysymyksiin kirjoittaen mm. "Kiivasluonteinen!, Pahin kaikista. Laiska työntekijä ja lakkoihin yllyttäjä. Enempi kuljeskeleva. Oikea työväenyhdistyksen publikaani. Ei haluta enää koskaan nähdä paikkakunnalla. Esikunta anoo kuolemanrangaistusta."
AY-toiminta oli Venäjän oloissa kasvaneille vierasta. AY-liike tuki Suomessa lopulta Tupon hyväksyessään fasismia. Francolla ja Mussolinilla oli tuponsa.
Kehitys hidastui kun valkolahtarit tappoivat mannerheimin käskystä kymmeniätuhansia työläisiä, ottaisitte asioista selvää
aivan... työn teko lahtareillehan on aina ollut kuin "tervan juontia" , muuten ovat kärkkymässä , kuin shakaalit parhaat palat kakusta. työntekijöiden kustannuksella. #tanan pask#
juu .. kaikki vaan kokkareiks ja työnantajiksi ja eikun nauttimaan "työn hetelmistä2, . jotka tosin pitäisi tosin muiden ensin tehdä. :P
Miksi kapinan jälkeen päöstettiin venäläisiä Suomeen vielä 1921.