Oletko säilyttänyt lapsenuskosi?

...tuo ole aika tyhmä väittämä. Lapsenusko on vain sitä, että ei kyseenalaista jotakin väitettä kunhan se tulee vain tarpeeksi fantsusta lähteestä. Eli toisin sanoen semmoisten henkilöiden yli kävellään elämässä... pitää sitä osata omia aivoja käyttää.

Aloituksen tekijän mielestä olet siis menettänyt lapsenuskosi? Ja kuitenkaan hän ei edes usko lapsenuskon olemassaoloon! Onpahan vain kuullut uskovien käyttävän tuollaista termiä, ja sitten antaa sille sisällön - ja ajattelee että hänen antama sisältö ja uskovien antama sisältö on yksi ja sama: kyse on vaan siitä mitä lapsi uskoo.

Mutta "lapsenuskossa" ei ole kyse esimerkiksi siitä mitä lapsi haluaisi tehdä jos sitä häneltä kysytään.
Vaikka pieni lapsi ei tahtois mennä kirkkoon, kyllä hänellä silti voi lapsenusko olla.
Ja kun termiä "lapsenusko" ei edes ole Raamatussa, niin sillä voidaan tarkoittaa vähän eri asioita tapauksesta riippuen...

Jos mun pitäis määritellä onko jotain erityisesti lapsenuskoksi nimitettävää olemassa ja kuinka sitä kuvailisin, niin itse tarkoittaisin termillä ehkäpä sitä lapsen "viattomuuden tilaa", jossa perisynti ei vielä ole kasvanut sillä tavalla teoiksi että hän niiden tekojen tähden olisi kadotustuomion alla.
Tai sitten lapsenuskolla voidaan tarkoittaa sellaista lapsenomaista uskoa Jumalaan, että siinä ei vielä ole mitään erityistä henkilökohtaista ratkaisua tuon Jumalan puoleen.
Eikä tuollaista ratkaisua tarvitse ollakaan ennenkuin lapsi on siinä iässä että Jumala katsoo hänet vastuulliseksi ja synti on tuonut kadotustuomion, josta vain Jeesus voi vapauttaa ja eheyttää lapsen suhteen Jumalaan armossaan.

Lapsenusko - jos sellaista siis on olemassa - ei ole mitään kristillistä uskoa eikä sen tule säilyä, vaan vaihtua tietoiseen ja tietoisesti todeksi elettävään uskoon, joka on elävä suhde pelastavaan Jumalaan.

HIENOA että sinulla on tämä usko!
:)

old_profile_12713 kirjoitti:

Aloituksen tekijän mielestä olet siis menettänyt lapsenuskosi? Ja kuitenkaan hän ei edes usko lapsenuskon olemassaoloon! Onpahan vain kuullut uskovien käyttävän tuollaista termiä, ja sitten antaa sille sisällön - ja ajattelee että hänen antama sisältö ja uskovien antama sisältö on yksi ja sama: kyse on vaan siitä mitä lapsi uskoo.

Mutta "lapsenuskossa" ei ole kyse esimerkiksi siitä mitä lapsi haluaisi tehdä jos sitä häneltä kysytään.
Vaikka pieni lapsi ei tahtois mennä kirkkoon, kyllä hänellä silti voi lapsenusko olla.
Ja kun termiä "lapsenusko" ei edes ole Raamatussa, niin sillä voidaan tarkoittaa vähän eri asioita tapauksesta riippuen...

Jos mun pitäis määritellä onko jotain erityisesti lapsenuskoksi nimitettävää olemassa ja kuinka sitä kuvailisin, niin itse tarkoittaisin termillä ehkäpä sitä lapsen "viattomuuden tilaa", jossa perisynti ei vielä ole kasvanut sillä tavalla teoiksi että hän niiden tekojen tähden olisi kadotustuomion alla.
Tai sitten lapsenuskolla voidaan tarkoittaa sellaista lapsenomaista uskoa Jumalaan, että siinä ei vielä ole mitään erityistä henkilökohtaista ratkaisua tuon Jumalan puoleen.
Eikä tuollaista ratkaisua tarvitse ollakaan ennenkuin lapsi on siinä iässä että Jumala katsoo hänet vastuulliseksi ja synti on tuonut kadotustuomion, josta vain Jeesus voi vapauttaa ja eheyttää lapsen suhteen Jumalaan armossaan.

Lapsenusko - jos sellaista siis on olemassa - ei ole mitään kristillistä uskoa eikä sen tule säilyä, vaan vaihtua tietoiseen ja tietoisesti todeksi elettävään uskoon, joka on elävä suhde pelastavaan Jumalaan.

HIENOA että sinulla on tämä usko!
:)

Koska lapsenusko terminä on niin vaikeasti hahmotettava, niin voisit vielä selvittää selvyyden vuoksi myös selityksessäsi esiintyneet seuraavat termit:

-perisynti
-kadotustuomio
-eheyttää suhde Jumalaan
-Jeesus armossaan
-tietoisesti todeksi elettävä usko
-elävä suhde pelastavaan Jumalaan

Siis nämä termit ilmeisesti lapsenuskon vastakohtana.