Meillä on mastonhuipputakila kaksilla spriidareilla. Tämä on minulle uusi vene ja takilamalli. Siksi toivoisin konkareiden ohjeita.
Masto on reilut 16 metriä korkea ja kaksi spriidari paria suoraan sivuille. Vantteja on alhaalla kaksi / puoli, jotka kiinnittyvät alimpien spriidareiden alapuolelle. Sitten on uloin vantti, joka menee molempien sriidareiden kautta toppiin. Tämä uloin vantti on haasteena.
Uloin vantti on n. 18 m pitkä. Se menee kannesta alempaan spriidariin, josta se jatkuu ylös toiseen spriidariin ja maston huippuun. Lisäksi alemmasta spriidarista lähtee toinen vantti viistosti spriidarin nokasta ylemmän spriidarin tyven paikkeille.
Miten tämä uloin spriidari pitää kiristää? Jotta vantti on kireä toppiin saakka, vantti täytyy vetää mielestäni erittäin kireälle - tuntuu siltä, että "liian" kireälle. Vantti on järeää mallia, kuten mastokin, joten se kyllä kestää, mutta enemmän kyse on fiiliksestä.
Jos vanttia ei kiristä erittäin kireälle, niin sivutuulessa / sivuvastaisessa spriidarien välinen vantti on selvästi löysällä. Näin ei mielestäni saisi olla - vai?
Osaako joku sanoa, mistä löytyisi hyviä ohjeita rikin trimmaukseen? Tavoite on pitää masto pystyssä - ei hakea viimeisiä solmun osia vauhtiin.
Masto on reilut 16 metriä korkea ja kaksi spriidari paria suoraan sivuille. Vantteja on alhaalla kaksi / puoli, jotka kiinnittyvät alimpien spriidareiden alapuolelle. Sitten on uloin vantti, joka menee molempien sriidareiden kautta toppiin. Tämä uloin vantti on haasteena.
Uloin vantti on n. 18 m pitkä. Se menee kannesta alempaan spriidariin, josta se jatkuu ylös toiseen spriidariin ja maston huippuun. Lisäksi alemmasta spriidarista lähtee toinen vantti viistosti spriidarin nokasta ylemmän spriidarin tyven paikkeille.
Miten tämä uloin spriidari pitää kiristää? Jotta vantti on kireä toppiin saakka, vantti täytyy vetää mielestäni erittäin kireälle - tuntuu siltä, että "liian" kireälle. Vantti on järeää mallia, kuten mastokin, joten se kyllä kestää, mutta enemmän kyse on fiiliksestä.
Jos vanttia ei kiristä erittäin kireälle, niin sivutuulessa / sivuvastaisessa spriidarien välinen vantti on selvästi löysällä. Näin ei mielestäni saisi olla - vai?
Osaako joku sanoa, mistä löytyisi hyviä ohjeita rikin trimmaukseen? Tavoite on pitää masto pystyssä - ei hakea viimeisiä solmun osia vauhtiin.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Seldenin opaskirjasessa varmastikin on ohjeet tuon takilatyypin trimmaukseen. https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.seldenmast.com/files/595-540-E.pdf&ved=2ahUKEwiKx8jpj5nbAhVJ1iwKHcT6BSwQFjABegQICBAB&usg=AOvVaw0WhT8bOF0XteRyj5ZYzfHn
Tässä vastaava masto (http://saaristo.ts.fi/purjehdussanasto/masto/)
Kiitos Seldenin ohjeesta.
Teen+sen+näin+omassa+veneessäni,+josaa+on+em.+takila+ja+mitat.
Kiitos kommentista. Suunnilleen näin olen tehnyt.
Onko niin, että kun ravistat mastoa uloimmasta vantista, niin se tuntuu erittäin tiukalta, mutta saat maston heilumaan?
Juuri. Liikakiristys rikkoo venettä pahasti (rustit voi jopa irrota laminoinnista) samoin kuin liian löysä, jos joutuu keliin.
Eräs ammattilainen sanoi, ettei ole ikinä törmännyt liian kireisiin vantteihin. Väittäisin, että ainakin maissa säädettäeessä jengat menee vanttiruuvista ennemmin, kuin rustit tai niiden kiinnitys. Kaksi spriidarisessa nyrkkisääntönä on, että ylin vantti on todella kireä, välivantti seuraavana (Kun välibantti ei tule alas, voi se olla suhteessa vähän löysempi) ja alin saa olla löysin etenkin kun ne on tuplana. Vaijerin pituus siis vaikuttaa venymän pituuteen. Prebendin saaminen vaatii tiedon meneekö masto kannen läpi vai ei ja onko baby staagia.
On kyllä heppoinen vene jos tuosta hajoaa. Kotikonstein ilman pitkiä jatkovarsia ei vantteja saa niin kireälle että jotain hajoaisi kunnollisessa veneessä.
Alkuperäinen+kysymys+koski+toppirikiä,+mutta+kyllä+ainakin+kaksisaalinkisessa+osatakilassa+yleensä+välivantit+ovat+ohuimmat+ja+löysimmät+oli+ne+sitten+jatkuvia+tai+epäjatkuvia.+Esimerkiksi+omassa+veneessäni+osatakila+epäjatkuvilla+vanteilla+V1+ja+D1+ovat+7,1+mm,+mutta+D2+vain+5,0+mm.+V2+6,4+mm.+Tuo+alemman+saalingin+päästä+ylemmän+juureen+menevät+D2+roikkuu+aivan+löysänä+kunnes+V1+on+kiristetty+lähes+kokonaan.++Toisin+sanoen+D2+kiristyy+epäjatkuvassa+rikissä+vasta+sitten+kun+V2+on+jo+reilusti+venynyt+esijännityksestä.
Jos Joakimin tekstiin vielä lisää, että tuolla trimmillä masto pysyy suorana myös tuulessa ja mahdollisuus saada pysyvä muodonmuutos mastoon on pienin. Joku solmun kymmenys ja varsinkin muutamalla asteella parantunut kryssikulma tulevat sitten kaupan päälle.
Antilla 36 : Saako tulla vetämään hiasta, jos satutaan alkukesästä samaan satamaan? Jos seilaat pääkaupunkiseudun läheisyydessä, niin uskon, että olen nähnyt sinut / veneesi ainakin Elisaaressa aiempina vuosina.
"Toisin sanoen D2 kiristyy epäjatkuvassa rikissä vasta sitten kun V2 on jo reilusti venynyt esijännityksestä."
Tässä on juuri se epäjatkuvien vanttien kiristämiseen liittyvä vaara, jos välivantit ovat liian löysällä ja päävantteja kiristetään sen tiedon varassa että "ammattilainen" ei ole ikinä nähnyt liian kireällä olevia vantteja tai että vantit voi huoletta kiristää niin tiukalle kuin ikinä jaksaa. Esimerkiksi tuossa sinun takilassasi kiristetään kannella 7.1 mm vaijeria (D1), mutta koska välivantti (V2) on löysä, lähes kaikki veto välittyykin 6.4 mm vaijerille (D2), eikä sen kireydestä ole mitään tietoa ellei kiivetä mastoon tarkistamaan kesken kiristelyn.
Alkuperäistä kysyjää neuvoisin ottamaan ensimmäisellä trimmauskerralla asiantuntevan apulaisen mittaamaan mastossa ylempien vanttien kireyksiä samalla kun kannella kiristetään vantteja, jotta päävantin veto saadaan jakautumaan tasan välivanteille ja ylemmille vanteille. Vanttiruuveista pituusmitat ylös niin ensi keväänä ei tarvitse kiivetä mastoon. Tämä siis siinä tapauksessa että vantit ovat epäjatkuvia.
Riittää kun katsoo alhaalta purjeuran olevan suorassa, myös purjehtiessa. Ei sitä varten tarvitse kiivetä mastoon. Vantit voi huoletta kiristää niin kireälle kuin satamassa käsityökaluin saa. Missään oloissa kaikki kuorma ei tule D2:lle, kuormat kerääntyvät kuitenkin V1:lle.
Epäjatkuvien vanttien ainoa ongelma on se, että pitää mennä mastoon välivantteja säätämään.
Kun+saalingit+ovat+suoraan+sivulle,+ei+D2+kireys+vaikuta+maston+prebendiin.+Täten+kun+ne+on+kerran+saatu+oikealle+kireydelle,+niin+sokat+kiinni+ja+teippiä+päälle.+Muista+merkitä+vaan+puolet,+että+menee+samoin+päin+ensi+vuonnakin.+Jatkossa+vaan+V1+ja+D1+oikeaan+kireyteen.+20+%+saa+rasvatuilla+kunnossaolevilla+vanttiruuveilla+normaalilla+noin+20+cm+vääntövarrella+kohtuuväännöllä+7+mm+vaijeriin.
Ei+jännityksen+ole+suinkaan+tarkoitus+jakautua+tasan+D2+(diagonaali+eli+saalingin+juureen+tuleva)+ja+V2+(vertikaali+eli+saalingin+kärkeen+tuleva)+kesken.+Niin+kauan+kuin+D2+on+löysä+on+V1:n+jännitys+täsmälleen+sama+kuin+V2:n.+Sitten+kun+D2+kiristyy+on+V1:n+jännitys+sama+kuin+V2+ja+D2+summa+(no+korjattuna+cos(kulmilla),+jotka+ovat+hyvin+lähellä+yhtä).+
Viimeiseen kappaleeseen voisi tehdä lisäyksen. Jos ei veneen pakista ennestään löydy työntömittaa, se pitäisi lisätä, tai ainakin tuoda sellainen kotoa keväällä ja syksyllä. Keväällä vedetään vanttiruuvien ruuviosien päät sille etäisyydelle, joka syksyllä on muistiin pantu. Ja syksyllä ennen maston laskua päivitetään ne muistiinpanot, jos jotain trimmiä on kesällä muutettu. Muistiinpanot ovat tietenkin pysyvästi veneessä.
Ruuviosien päiden väli on helppo mitata. Ja trimmit on paljon helpompi saada mittaansa, jos kaikki vanttiruuvit ovat smoin päin, eli kaikki kiristyvät ja löystyvät samaan suuntaan kierrettäessä. Tämä tapahtuu itsestään, jos vaijeripääte on samalla kierreosa, niissä on aina oikeakätinen kierre.
Perusteluissasi on ilman muuta järkeä, erityisesti hyvä huomioida V2 D3 ja D2 erisuuri venymäpituus. Kuitenkin tässä sekoittuvat erilaiset rikityypit. Aloittajan veneessä on saalingit suoraan sivuille, joten löysän D2:n sallima maston taipuma alemman saalingin yläpuolelta ei suuntaudu lainkaan eteenpäin ja näin ollen se ei latista isopurjetta, kuten sinun viistosti suunnatuilla saalingeilla varustetussa takilassasi. Sivuille suunnatuin saalingein varustetussa takilassa, jos D2 on tarpeettoman löysä, masto taipuu hyödyttömästi suoraan sivulle , kunnes D2 alkaa maston jäykkydestä riippuen ottaa kuormaa. Sekin lisämauste tässä on että ei tiedetä onko aloittajan veneessä rodit vai vaijerit vai niiden yhdistelmä. Esimerkiksi omassa veneessäni ovat D1 ja D2 vaijeria, muut rodia. Siksikin itse kiristän D2:een kunnon esijännityksen, koska D2:n jousivakio on paljon pienempi kuin rodien V2 D3, vaikka venymäpituuskin on pienempi.
Kaikessa kiristämisessä pitää tietysti olla järki mukana, samoin kuin tarkoitukseen mitoitetut työkalut. Minulla D1 on 12mm vaijeria ja V1 9.5 mm rodia ja 50 cm rengasraudalla rasvatut vanttiruuvit saa ilman mitää vaikeutta niin tiukalle kuin tarve vaatii ja ehkä ylikin.
Joakim, onko niin, että D 2 pitää olla sellaisessa kireydessä, että se jättää suojanpuolen V2:selle hieman löysää. Eli käytännössä masto pääsee hieman taipumaan, mikä vaikuttaa maston purjeen muotoon?
Omasta kokemuksestani, enimmäkseen inline osarikisistä, on se, että välivantit eli D2:t saavat olla melko tai jopa tosi löysällä verrattuna ylävanttiin, jotta masto on sivusuunnassa suora, kun purjehditaan luovilla. Muuten mastoon tulee kaari tuulen puolelle. Tiedä sitten, että onko osatakilassa ja mastonhuipputakilassa tuossa suhteessa paljoa eroa.
Oli+takila+sitten+toppi+tai+osa,+on+D3:n+kiinnityskohta+samassa+paikassa+kuin+etustaagi+ja+spinnufalli.+Noista+tulee+suuri+pistekuorma+(myös+sivusuuntaan),+ne+vaativat+suuremman+esijännityksen+ja+maksimikuormat+ovat+suurempia+kuin+D2:ssa,+joka+on+keskellä+mastoa+ja+toki+ottaa+myös+saalingin+työnnön+vastaan.
Nuo paksummat, 7 mm vaijerit on rikipajolle vaikeita. Jos käytetään prässiä, on vastuu kokolailla tilaajaalla. Voi olla että pääte onnistuu tai sitten naps, ja meni koko vaijeri uusiksi....
Vedät vain saalingista alas molemmille puolille reelinkiin kiinni kunnon preventterikettingit, niin siinä on sinulle riittävästi trimmiä.
Kannattaa hypätä voltti reelingin yli taittaen ja kerien. Loppuu tuo pelleily siihen.
Valitettavasti pari jälkeen jäänyttä pilasi hyvän pohdiskelun rikistä, mistä tuskin tulee koskaan täysin oppineeksi. Minulle uutta pli mm, että samassa rikissä voi olla 1x19 ja rodia. Itse olen ajatellut käytännön pääsäännöiksi, että leen löysä vantti vaatii aina takilan kiristämistä. Jos kovassa tuulessa mikään vantti ei ole löysä niin ei pidä kiristellä vaan muotoa haetaan löysäämällä. Seldenin ohjeen mukaista teräsmitalla venymän kontrollointia en ole onnistunut tekemään luotettavasti edes elektronisella mauserilla. Ehkä ruuvikierteen nousu olisi helpompi?
Mikäs siinä teräsmittamenetelmässä on vaikeaa? Itse olen leikannut vanhasta rullamitasta hiukan yli 2 m pätkiä. Teipillä tukevasti vanttiin kiinni yläpäästä ja kiristäen katsoo sopivaan vanttiruuvin kulmaan. Kyllä tuosta on nähnyt puolikkaat millitkin.
Vaikeus on alkutilanteen epämääräisyys eli käsin väännetty tiukkuus. Pituuden muutosta sai Bilteman halvan elektronisen mauserin avulla metallimitan päästä tarkemmin kuin silmällä ja parallaksia luultavasti oli vähemmän. Mutta pointtini oli ruuvikierteen nousu. Eikös se ole yksinkertaisempi tie pituuden muutoksen toteuttamiseksi. Laskee vain kierroksia kullekin vanttiruuvin paksuudelle.
Onhan+tuossa+jonkinlainen+epävarmuus+alkutilanteesta.+Seldenin+ohje+sanoo+"Start+with+the+cap+shrouds+only+hand-tight".+Dedekamin+ohje+on+spesifisempi+"Begin++with+a+minimum
EN SUOSTU PASRISUHTEESEEN, EN NAIMISIIN, EN USKOON ENKÄ LIITY KIRKKOON!!!
PAINUKAA VITTUUN!!!
POLIISIEN PITÄÄ PUUTTUA TÄHÄN VUOSIEN PIINAAN JO!!!
LapinSomali on havainnut kuinka vaikeaa on saada eksaktia tieto takilan trimmauksesta, ei pidä turhautua.. Joakimin yritys on uskomattoman hyvä. Ja aihe jatkuu jatkumistaan vielä kun Lapin_Somali on koiranputkea.
"vanttiruuvimuutos/I-mitta tai tuo 2m matkalta mitattu venymä. Minun tapauksessa ensimmäinen antaa 1,36-kertaisen venymän jälkimmäiseen verrattuna. " Tulkitsenkohan oikein tätä lausetta. Kolmannes on muita muodon muutoksia kuin vaijerin tai rodin pituuden muutosta. Tässä on varmasti valtava venekohtyainen vaihtelu. Osa on kuin pärekoreja. Likiarvoja tässä mitataan. Määrämittisen vaijeriin kiinnitettävän alumiinitangon ja mauserin kanssa puuhailu ei vakuuttanutminua ruuvikierettä enempää.
Katselin aikaisemmin jännitystä mittaavia instrumentteja. Nekin tuntuivat olevan ohuille vaijereille tarkoitettuja.
Suurin osa erosta noissa kahdessa mittauksessa tulee etustaagin venymästä ja maston muodonmuutoksesta. Nuohan tuo simulaatio ottaa huomioon ja päätyi lähes identtiseen tulokseen. Hekin vetämisen aiheuttama selvä muutos kertoo kuinka sen aiheuttama lisävenymä etustaagiin ja lisätaipuma mastoon vaikuttavat asiaan.
Veneessäni on todella jykevä teräspalkki mastonjalasta rustien vetopisteisiin, joten tuskin tuossa suunnassa tapahtuu paljoa muodonmuutoksia. Aivan samat arvot saa mittaamalla keväällä kiristettäessä tai syksyllä löystettäessä.
Vanttikireysmittarit ovat tosiaan aivan yhtä epämääräisiä kuin tuo venymämittaus. Etuna tietysti se, että kireyden voi mitata löysäämättä vantteja.