Luin nyt itsekin mitä Suvi-Anne Siimes Hesarissa kirjoittaa: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005689433.html
Ihan ensimmäisenä ihmettelen ristiriitaa, jossa hän itse kertoo kuuluvansa Ortodoksiseen kirkkoon, mutta kannattaa evlut kirkon vihkivän myös samaa sukupuolta olevat parit. Kuitenkin ort kirkossa asiasta ei edes keskustella, eikä siinä myöskään oppi muutu samalla tavoin kirkolliskokouksen päätöksin. Niin että mitä ihmettä?
Argumentista on vähän vaikea saada selvää. Ilmeisesti ydin on tässä: "aktiiviset ihmiset tuntuvat äänestävän näinä aikoina niin kovin paljon jaloillaan myös monissa muissa yhteyksissä".
Selvää onkin, että jos uskoo evlut oppiin, mutta ei pidä jostain yksittäisestä jutusta kirkossa, kannattaa jäädä jäseneksi. Mutta onko totuudella mitään väliä? Onko sillä väliä, uskooko johonkin jumaliin?
Ihan ensimmäisenä ihmettelen ristiriitaa, jossa hän itse kertoo kuuluvansa Ortodoksiseen kirkkoon, mutta kannattaa evlut kirkon vihkivän myös samaa sukupuolta olevat parit. Kuitenkin ort kirkossa asiasta ei edes keskustella, eikä siinä myöskään oppi muutu samalla tavoin kirkolliskokouksen päätöksin. Niin että mitä ihmettä?
Argumentista on vähän vaikea saada selvää. Ilmeisesti ydin on tässä: "aktiiviset ihmiset tuntuvat äänestävän näinä aikoina niin kovin paljon jaloillaan myös monissa muissa yhteyksissä".
Selvää onkin, että jos uskoo evlut oppiin, mutta ei pidä jostain yksittäisestä jutusta kirkossa, kannattaa jäädä jäseneksi. Mutta onko totuudella mitään väliä? Onko sillä väliä, uskooko johonkin jumaliin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Facebookissa oli hyvä kommentti Siimeksen kirjoitukseen:
"Siimes ohittaa kokonaan muutoksen, joka on tapahtunut suomalaisten asenteissa ja katsomuksessa tieteeseen perustuvan koulutuksen ja yleisen valistuneisuuden tuloksena.
Selvitysten mukaan keskeinen syy kirkosta eroamisen syy on yksinkertaisesti se, että ei uskota jumalaan eikä pidetä Raamattua Jumalan ilmoituksena.
Kyseessä on ajattelun ja arvojen muutos. Se on keskeisin syy kirkosta irtautumiselle.
”Eropalautteissa nousee vahvasti esille suomalaisten arvojen kehitys, josta kirkon arvot ovat erkaantuneet”, todetaan Eroakirkosta.fi-palvelussa laaditussa analyysissa.
Vuonna 2006 julkaistun Kati Niemelän tutkimuksen mukaan yleisin erosyy oli se, ettei kirkolla ollut henkilökohtaisesti riittävää merkitystä.
Samoin luterilaisen kirkon vuonna 2011 tehdyn kyselyn mukaan kirkosta eroaminen on harkittu päätös, ei hetken mielijohde. Keskeisimpiä syitä eroon olivat se, ettei kirkolla ollut eroajalle merkitystä, ettei hän uskonut kirkon opetuksiin eikä kokenut itseään uskonnolliseksi. Nämä tekijät olivat vaikuttaneet kolmeen neljästä eroajasta. (Wikipedia: Kirkosta eroaminen Suomessa.)
Kun kirkon oppeihin ei enää uskota, on luonnollista että sen jäsenyys ei enää kiinnosta.
On perusteetonta ohittaa tämä arvojen muutos, joka on entistä paremman koulutuksen ja tieteeseen perustuvan katsomuksen sekä parantuneiden kansalaisvapauksien ja demokratian seuraus."
Tämän voisi kai selittää niin, että Siimeksen mielestä uskon sisällöllä ei ole merkitystä. Että "Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan luojaan" rinnastuu vaikka sairaalle sanottavaan "parane pian" -tervehdykseen.
Kysyttiin "Miksi teit aloituksen aiheesta, josta jo on aloitus täällä?"
Tästä on tosiaan toinenkin aloitus, mutta siinä ei linkitetty alkuperäistä lähdettä, ja koko aloitusviesti tuntui keskittyvän muuhun kuin Siimeksen kirjoitukseen.
Toisen ketjun aihepiiri on levinnyt sevakavaksi.
Koko aloituskin oli sekava. Tai ei sekava, vaan otti aasinsillaksi yksittäisen artikkelin ja sitten haukkui va-liittoa, eikä edes linkittänyt varsinaiseen artikkeliin.
Mitä sarjaa nyt tällä palstalla on suunnilleen kaikki aloitukset, joissa va-liikettä kritisoidaan.
Kirkko lupaa vaatimattomasti ikuista elämää ja omien mokien ja pahojen tekojen anteeksi saamista ilman että tarvii pyytää uhreilta anteeksi.
Virsi 915: "En tiedä, miksi kirkonpenkkiin näin / taas hetkiseksi istumaan mä jäin. / Kai tahdoin hetken hiljaisuutta kesken kiireiden, / rauhaa ravinnoksi sydämen."
Ehkä tässä on jotain siitä melko tyypillisestä ajattelusta, jota mahdollisesti myös Siimes edustaa. Ei ole tärkeää onko jumalia, mutta on hyvä olla paikka jossa voi olla hetken hiljaa, mahdollisesti vielä vanha rakennus jossa kokea jotain jatkuvuutta.
"kuiskaan tyhjään Herran huoneeseen. / Ja vaikkei taivaisiin se nousiskaan, / kun hiljaisuuteen kuiskata sen saan, / on niin kuin jotain todeksi jo siitä tullut ois"