Avaruutta ei voi tutkia millään tavalla

Hassun hauska feikkihän se siellä.

Kirjoita sama onesimpleprinciple sivuille.

😂😂😂

.

Niin, minullekin, maailman viisaimmille sattuu erehdyksiä, kuten tuossa yläpuolella totesin. Nyt voisinkin pyytää lukijoita kommentoimaan, mitä muita ajatusvirheitä osp-teoriani sisältää. Olisin kiitollinen palautteesta, jolloin voisin kehittää teoriaani oikeaan suuntaan!

.

MrNicePressure11 kirjoitti:

Hassun hauska feikkihän se siellä.

Kirjoita sama onesimpleprinciple sivuille.

😂😂😂

.

Olet oikeassa, kun kerroit olevasi feikki.
Mittee kuuluu?

😂😂😂

.

Tieto on valtaa ja usko sen vastakohta.

Tai jos ajattelen tarkemmin, niin osp-teoriaa ei voi tutkia tieteellisesti tai verifioida millään tavalla. Sen voi hyvin rinnastaa uskontoon. Näitähän eri uskomuksia ja uskontoja voi repäistä mielikuvituksesta ziljoonakaupalla per päivä.

Nämä mielikuvitususkomukset ovat siitä mukavia, että olen niiden avulla saanut ziljoonia keskusteluja eri foorumeilla vajaan 20 vuoden aikana. Minulle tämä on pelkkää huvia ja ajanvietettä ja hauskaa on piisannut, kun lukijat ottavat liian tosissaan minun sciense fiction-kuvitelmani!

täts it!

😂😂😂

.

MrNicePressure111 kirjoitti:

Tai jos ajattelen tarkemmin, niin osp-teoriaa ei voi tutkia tieteellisesti tai verifioida millään tavalla. Sen voi hyvin rinnastaa uskontoon. Näitähän eri uskomuksia ja uskontoja voi repäistä mielikuvituksesta ziljoonakaupalla per päivä.

Nämä mielikuvitususkomukset ovat siitä mukavia, että olen niiden avulla saanut ziljoonia keskusteluja eri foorumeilla vajaan 20 vuoden aikana. Minulle tämä on pelkkää huvia ja ajanvietettä ja hauskaa on piisannut, kun lukijat ottavat liian tosissaan minun sciense fiction-kuvitelmani!

täts it!

😂😂😂

.

Lue lisää

Se onkin mielenkiintoinen kysymys, se uskonto, kun maailmankaikkeudessa on muitakin asuttuja paikkoja niin miten se uskonto tekee täällä tepposen, vai onko kaikkialla samanlainen raamatunkertomus, vai onko se vaan meidän pallomme. Eikö muualla ole ollutkaan noita tapahtumia mitä meille on kerrottu raamatussa. Vai, onko se ihmisten keksintö, olen hukassa kun en tajua tätä. Onko se jokaisella asutulla pallolla samanlainen vai erilainen, kun kuitenkin kaikki olemme samassa maailmankaikkeudessa.

Jotta avaruus itse voisi muuttua, avaruuden pitäisi koostua erillisistä osista jotka liikkuvat suhteessa toisiinsa jossakin paikassa.

Eli muuttuvan avaruuden taustalle tarvittaisiin vielä yksi avaruus, jolloin muuttuva avaruus olisi samanlaista kuin avaruudessa muuttuva aine.

Parempi se on antaa avaruuden olla ei yhtään mitään niin että aine ja valo muuttuvat siellä avaruudessa joka ei muutu.

.

MrNicePressure18 kirjoitti:

Jotta avaruus itse voisi muuttua, avaruuden pitäisi koostua erillisistä osista jotka liikkuvat suhteessa toisiinsa jossakin paikassa.

Eli muuttuvan avaruuden taustalle tarvittaisiin vielä yksi avaruus, jolloin muuttuva avaruus olisi samanlaista kuin avaruudessa muuttuva aine.

Parempi se on antaa avaruuden olla ei yhtään mitään niin että aine ja valo muuttuvat siellä avaruudessa joka ei muutu.

.

Lue lisää

Toisin sanoen uskot voivasi selvittää avaruuden ominaisuuksia, toisin sanoen tutkia avaruutta, pelkästään päättelemällä. Ja kuitenkin väitit, ettei sitä voida tutkia mitenkään, ei siis päättelemälläkään?

muutama_kysymys kirjoitti:

Toisin sanoen uskot voivasi selvittää avaruuden ominaisuuksia, toisin sanoen tutkia avaruutta, pelkästään päättelemällä. Ja kuitenkin väitit, ettei sitä voida tutkia mitenkään, ei siis päättelemälläkään?

Lue lisää

Herra työntyjä tutkii maailmankaikkeutta ja kvanttifysiikkaa kahvinporoista. Esitarkastelun jälkeen pihauttaa sumpit, juo sen ja toteaa, mitä ajatuksia nousee esiin.

Avaruudessa liikkuvat kohteet ovat rajallisia.

Itse avaruudella ei voi olla minkäänlaisia rajoja.

Jos olisi, pitäisi sen rajallisen avaruuden itsensä olla jossakin paikassa / tausta-avaruudessa, mutta ei me tarvita rajallista avaruutta.

Ääretön se on ja sinä et sille minkään voi.

.

MrPressure138999 kirjoitti:

Avaruudessa liikkuvat kohteet ovat rajallisia.

Itse avaruudella ei voi olla minkäänlaisia rajoja.

Jos olisi, pitäisi sen rajallisen avaruuden itsensä olla jossakin paikassa / tausta-avaruudessa, mutta ei me tarvita rajallista avaruutta.

Ääretön se on ja sinä et sille minkään voi.

.

Lue lisää

Mimmoista se todellinen avaruuden äärettömyys on? Millainen suhde materialla tilalla ja ajalla on kokonaisuudessa? Emme tiedä vielä millainen universumi on, ja sinä asetat sille ennakkoehtoja. Ja silloin erehdyt.

Höpö..höpö. Avaruus ei ole tyhjä. Avaruus muodostuu erilaisista kentistä, mm. gravitaatiokenttä ym. kvanttitason ilmiöitä.

Vain Savorisen avaruus on tyhjä. Yhtä tyhjä, kuin hänen päänuppi. Savorisen avaruutta ei voi tutkia, kun se hänen käsitys avaruudesta on vedetty hatusta, kuten koko Savorisen osp (On se perseestä).

MrsNewTime kirjoitti:

Höpö..höpö. Avaruus ei ole tyhjä. Avaruus muodostuu erilaisista kentistä, mm. gravitaatiokenttä ym. kvanttitason ilmiöitä.

Vain Savorisen avaruus on tyhjä. Yhtä tyhjä, kuin hänen päänuppi. Savorisen avaruutta ei voi tutkia, kun se hänen käsitys avaruudesta on vedetty hatusta, kuten koko Savorisen osp (On se perseestä).

Lue lisää

OSP- teorian kaavahan on:

=1/c

Niin, tuossa on ensin usko siihen että avaruus sitä ja avaruus tätä.

Sitten mitataan ihan muuta kuin avaruutta ja oletetaan että avaruus vaikuttaa mitattavaan niin ja niin.

Eli mitattavana ei ole avaruus.

Avaruus ei säteile infoa, joten sitä itseään ei voi mittailla suoraan.

.

Savorinen hämmentyi täysin tiedosta, että avaruudestakin voi mitata suureita! :D

Ei siinä avaruutta mitata.

Voihan sitä uskotella itselleen että avaruutta tässä mittaillaan, mutta eipä mittaile tyypit avaruutta.

Avaruutta ei voi mittailla koska se ei säteile infoa.

.

MrPressure138999 kirjoitti:

Niin, tuossa on ensin usko siihen että avaruus sitä ja avaruus tätä.

Sitten mitataan ihan muuta kuin avaruutta ja oletetaan että avaruus vaikuttaa mitattavaan niin ja niin.

Eli mitattavana ei ole avaruus.

Avaruus ei säteile infoa, joten sitä itseään ei voi mittailla suoraan.

.

Lue lisää

En tiedä onko Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria sinulle kovin tuttu, mutta kyseinen teoria ennustaa aika-avaruuden kaareutumisen massan läheisyydessä. Nasa mittasi luotaimellaan kaareutuuko aika-avaruus juuri sen verran kuin suhteellisuusteoria ennustaa. Koe on esimerkki yksi monista, jossa suhteellisuusteoria osoitti kykynsä ennustaa havaintoja.

Et voi lähteä vakavalla naamalla haastamaan Nasan fyysikoita, jotka tekevät muutamien miljoonien (ellei enmmänkin) arvoisia kokeita tutkiessaan nykyfysiikan mallien paikkansapitävyyttä. Ei sinua kukaan usko!

OSP ajatus ei ole edes hypoteesitasolla, koska et ole formalisoinnut sitä matemaattisesti. Tämän jälkeen vasta voit lähteä tekemään kokeita, josko hypoteesisi ennustaa jotain nykymalleja paremmin.

Järkisyitä kirjoitti:

En tiedä onko Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria sinulle kovin tuttu, mutta kyseinen teoria ennustaa aika-avaruuden kaareutumisen massan läheisyydessä. Nasa mittasi luotaimellaan kaareutuuko aika-avaruus juuri sen verran kuin suhteellisuusteoria ennustaa. Koe on esimerkki yksi monista, jossa suhteellisuusteoria osoitti kykynsä ennustaa havaintoja.

Et voi lähteä vakavalla naamalla haastamaan Nasan fyysikoita, jotka tekevät muutamien miljoonien (ellei enmmänkin) arvoisia kokeita tutkiessaan nykyfysiikan mallien paikkansapitävyyttä. Ei sinua kukaan usko!

OSP ajatus ei ole edes hypoteesitasolla, koska et ole formalisoinnut sitä matemaattisesti. Tämän jälkeen vasta voit lähteä tekemään kokeita, josko hypoteesisi ennustaa jotain nykymalleja paremmin.

Lue lisää

"Nasa mittasi luotaimellaan kaareutuuko aika-avaruus juuri sen verran kuin suhteellisuusteoria ennustaa."

Ei kukaan pysty itse avaruutta mittailemaan. Se on varma se!!!

Mitä Nasa siis oikeasti mittasi?!?

Sitä miten kappaleet liikkuvat avaruudessa!!!

Eli itse avaruutta ei mitattu!!!

.

MrNicePressure18 kirjoitti:

Ei siinä avaruutta mitata.

Voihan sitä uskotella itselleen että avaruutta tässä mittaillaan, mutta eipä mittaile tyypit avaruutta.

Avaruutta ei voi mittailla koska se ei säteile infoa.

.

Lue lisää

"Avaruutta ei voi mittailla koska se ei säteile infoa."
Ei säteilekään, mutta kaikki tähdistä tuleva säteily kulkee avaruuden halki.

Jo sellaisillakin arkisilla mittausvälineillä kuin mittanauhalla ja jopa viivoittimella voi mitata, paitsi esineiden läpimittoja, yhtä hyvin myös niiden välisiä etäisyyksiä. Siis niiden välistä tyhjää tilaa. Tosin maan päällä siinä "tyhjässä" tilassakin on yleensä ilmaa, mutta etäisyyden mittauksen kannalta tätä seikkaa voidaan pitää täysin epäoleellisena.
Eikä tutka-aaltokaan heijastu tyhjästä tilasta eikä edes ilmasta, kiinteistä esineistä kylläkin. Kuitenkin sen avulla voidaan mitata etäisyyksiä kohteisiin.
Ja kyllä tähtienkin etäisyydet on eri keinoilla pystytty määrittämään, vaikka edes tutkakaikuja ei sieltä ole saatu. Keinot ovat monesti olleet hyvinkin epäsuoria ja perustuvat lähimpien tähtien osalta vuotuiseen parallaksiin, kaukaisempien osalta eräisiin havaittuihin riippuvuuksien eri suureiden välillä, mutta lopputuloksena on kuitenkin saatu määritetyksi välimatkoja tyhjässä avaruudessa. Eli tavallaan on siis mitattu avaruutta.

Eihän ufo ole mikään todiste siitä että muualla avaruudessa olisi elämää.

Jos se oli väärä sana, siis lentävä lautanen -50 luvulla, meidän maapallomme tekniikka ei ole sellaisia silloin osannut edes aatella, se oli niin hieno ja nopea, ettei sitä nähnyt liikkeessä, vasta kun se koivun päällä keikku, kkoska se oli ajanut melkein kolarin koivuun, siitä se lähti taas eikä sitä huomannut. Se oli punainen ja kupu päällä, osaan vaikka piirtää senkin jos tarve on. Alla oli metallinen kupu jossa oli reikiä, kai niistä meni ilma ulos.

Vaikuttavin asia on kuitenkin sinun loputon typeryys. Miten joku ihminen(?) voi olla noin saatanan tyhmä?

;:.,.-.ö- (yritäpä matkia tuo vajakki)

”Gravity Probe B (GP–B) on vuonna 2004 laukaistu satelliitti, joka tutki 17-kuukautisena toiminta-aikanaan aika-avaruuden OLETETTUA kaareutumista. ”

Niin ja tutkimus VAHVISTI kaksi suhteellisuusteorian ennustamaa avaruuden kaareutumisilmiötä.

Tutkimuksen loppuyhteenvedon voit lukeä täältä:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21702590

Miten tutkit itse avaruutta?

Et mitenkään.

Voit tutkia miten kappaleet liikkuvat avaruudessa ja olettaa että avaruus vaikuttaa niiden liikkeeseen.

Mutta et sinä silloin tutki avaruutta.

Info jonka saat, on aina peräisin kohteista jotka liikkuvat avaruudessa ja olipa se avaruudessa liikkuva kohde mitä tahansa, se ei ole avaruutta.

.

Ei se ole avaruuden tutkimista.

Se on avaruudessa olevien kohteiden tutkimista.

Ei tähti ole avaruutta!

Ei mikään avaruudessa liikkuva kohde ole avaruutta!

Avaruutta itseään ei voi tutkia mitenkään!!!

Avaruus ei säteile infoa.

.

MrPressure138999999 kirjoitti:

Ei se ole avaruuden tutkimista.

Se on avaruudessa olevien kohteiden tutkimista.

Ei tähti ole avaruutta!

Ei mikään avaruudessa liikkuva kohde ole avaruutta!

Avaruutta itseään ei voi tutkia mitenkään!!!

Avaruus ei säteile infoa.

.

Lue lisää

Herra työntyjä on osa avaruutta, kun hänen polla ei säteile yhtään älyllistä. Mitään osp:n hölöpötystä ei voi tutkia millään tavalla. eli osp on höpelön pojan uskonto. Hänen saarnansa ovat niin päättömiä, ettei 20 vuoteen hänelle ole tullut yhtään opetuslasta.

MrPressure138999999 kirjoitti:

Ei se ole avaruuden tutkimista.

Se on avaruudessa olevien kohteiden tutkimista.

Ei tähti ole avaruutta!

Ei mikään avaruudessa liikkuva kohde ole avaruutta!

Avaruutta itseään ei voi tutkia mitenkään!!!

Avaruus ei säteile infoa.

.

Lue lisää

Mistäs MrPersesuti sen voisi tietää, mikä on tieteellistä tutkimista ja mikä ei sitä ole? Tiedettä ei tehdä tonttutihentymillä ja hatusta vedetyillä "teorioilla".

MrPressure138999999 kirjoitti:

Ei se ole avaruuden tutkimista.

Se on avaruudessa olevien kohteiden tutkimista.

Ei tähti ole avaruutta!

Ei mikään avaruudessa liikkuva kohde ole avaruutta!

Avaruutta itseään ei voi tutkia mitenkään!!!

Avaruus ei säteile infoa.

.

Lue lisää

"Avaruutta ei voi mittailla koska se ei säteile infoa."

Todistaako tämä muka, että avaruus ei voi esimerkiksi laajeta?

Ei. Korkeintaan tästä voidaan päätellä, että emme voi tietää, laajeneeko se vai eikö. Ja niinkin vain edellyttäen, että ei ole muita, epäsuorempia keinoja asian selvittämiseksi. Niistä epäsuoremmista keinoista täällä onkin kerrottu jo yhtä ja toista.

Vai kumpaa oikeastaan olet väittämässä:
1. että avaruus ei laajene eikä voikaan laajeta, vai
2. että emme voi tietää, laajeneeko se vai ei.

Nämä ovat selvästi kaksi eri väitettä, ja kuitenkin usein vaikuttaa siltä kuin sekoittaisit ne toisistaan, niin että samassakin viestissä väität milloin toista, milloin toista.
Ja kuitenkin jo yksinkertainen logiikka osoittaa: jos voisimme tietää, että väite 1 pitää paikkansa, silloinhan väite 2 EI pitäisi paikkaansa. Ilmiselvää, eikö niin?

palstaaseurannut kirjoitti:

"Avaruutta ei voi mittailla koska se ei säteile infoa."

Todistaako tämä muka, että avaruus ei voi esimerkiksi laajeta?

Ei. Korkeintaan tästä voidaan päätellä, että emme voi tietää, laajeneeko se vai eikö. Ja niinkin vain edellyttäen, että ei ole muita, epäsuorempia keinoja asian selvittämiseksi. Niistä epäsuoremmista keinoista täällä onkin kerrottu jo yhtä ja toista.

Vai kumpaa oikeastaan olet väittämässä:
1. että avaruus ei laajene eikä voikaan laajeta, vai
2. että emme voi tietää, laajeneeko se vai ei.

Nämä ovat selvästi kaksi eri väitettä, ja kuitenkin usein vaikuttaa siltä kuin sekoittaisit ne toisistaan, niin että samassakin viestissä väität milloin toista, milloin toista.
Ja kuitenkin jo yksinkertainen logiikka osoittaa: jos voisimme tietää, että väite 1 pitää paikkansa, silloinhan väite 2 EI pitäisi paikkaansa. Ilmiselvää, eikö niin?

Lue lisää

Avaruus ei voi muuttua millään tavalla!!!

Vain avaruudessa liikkuvat systeemit voivat muuttua koska muuttuvan systeemin erillisten osien liike avaruudessa suhteessa toisiinsa.

Avaruus itse ei ole missään paikassa jossa muuttuvan avaruuden erilliset osat liikkuisivat suhteessa toisiinsa.

Eikä avaruus koostu erillisistä osista muutenkaan.

Se on itsessään ei yhtään mitään.

Avaruus on se paikka jossa muuttuvan aineen erilliset osat liikkuvat suhteessa toisiinsa ja jossa muuttuvan valon erilliset osat liikkuvat suhteessa toisiinsa.

.

MrNicePressure1818 kirjoitti:

Avaruus ei voi muuttua millään tavalla!!!

Vain avaruudessa liikkuvat systeemit voivat muuttua koska muuttuvan systeemin erillisten osien liike avaruudessa suhteessa toisiinsa.

Avaruus itse ei ole missään paikassa jossa muuttuvan avaruuden erilliset osat liikkuisivat suhteessa toisiinsa.

Eikä avaruus koostu erillisistä osista muutenkaan.

Se on itsessään ei yhtään mitään.

Avaruus on se paikka jossa muuttuvan aineen erilliset osat liikkuvat suhteessa toisiinsa ja jossa muuttuvan valon erilliset osat liikkuvat suhteessa toisiinsa.

.

Lue lisää

Onneksi sinun älykkyyden vajaus voi laajeta rajattomasti loppua kohden.

Höpö höpö.

Ei siinäkään itse avaruutta mitata vaikka joku luuleekin mittaavansa.

Ei se mittareihin tuleva info ole avaruuden itsensä säteilemää infoa.

Sehän nyt on itsestään selvää!!!

.

MrPressure138999999 kirjoitti:

Höpö höpö.

Ei siinäkään itse avaruutta mitata vaikka joku luuleekin mittaavansa.

Ei se mittareihin tuleva info ole avaruuden itsensä säteilemää infoa.

Sehän nyt on itsestään selvää!!!

.

Lue lisää

MrPersesudin älykkyyttä ei pystytä mittaamaan, kun ei siinä ole mitään mitattavaa!!!

Sehän nyt on itsestään selvää!!!

piste, puolipiste, heittomerkki

MrPressure138999999 kirjoitti:

Höpö höpö.

Ei siinäkään itse avaruutta mitata vaikka joku luuleekin mittaavansa.

Ei se mittareihin tuleva info ole avaruuden itsensä säteilemää infoa.

Sehän nyt on itsestään selvää!!!

.

Lue lisää

"Ei siinäkään itse avaruutta mitata"

Kyllä mitataan nimenomaan kaikesta materiasta tyhjää avaruutta.
Permittiivisyys on väliaineen ominaisuus (ei sähkövarauksen) ja jos väliaine puuttuu kokonaan, kysessä on ns. klassisen tyhjän avaruuden ominaisuus, joka on myös täysin mitattavissa kuten väliaineetkin.
Aiemmin tyhjiön permittiivisyyttä pidettiin selittämättömänä luonnonvakiona, mutta nykyisin tiedetään että se on vain seurausta M-teoriasta ja calabi-yau avaruuksista. Jossain toisessa universumin osassa avaruuskin ja tyhjiön permittiivisyys on erilainen.
Kun varauksellinen hiukkanen siirretään toiseen osaan laajaa universumia(/multiversumia), myös sen ympärillä oleva kenttä muuttuu ikään kuin se vietäisiin toiseen väliaineeseen, vaikka kyseessä on itse tyhjän avaruuden fysikaalinen ominaisuus.

avaruuden_ominaisuus kirjoitti:

"Ei siinäkään itse avaruutta mitata"

Kyllä mitataan nimenomaan kaikesta materiasta tyhjää avaruutta.
Permittiivisyys on väliaineen ominaisuus (ei sähkövarauksen) ja jos väliaine puuttuu kokonaan, kysessä on ns. klassisen tyhjän avaruuden ominaisuus, joka on myös täysin mitattavissa kuten väliaineetkin.
Aiemmin tyhjiön permittiivisyyttä pidettiin selittämättömänä luonnonvakiona, mutta nykyisin tiedetään että se on vain seurausta M-teoriasta ja calabi-yau avaruuksista. Jossain toisessa universumin osassa avaruuskin ja tyhjiön permittiivisyys on erilainen.
Kun varauksellinen hiukkanen siirretään toiseen osaan laajaa universumia(/multiversumia), myös sen ympärillä oleva kenttä muuttuu ikään kuin se vietäisiin toiseen väliaineeseen, vaikka kyseessä on itse tyhjän avaruuden fysikaalinen ominaisuus.

Lue lisää

Mitä ei voi nähdä sitä ei voi tutkia!

Avaruutenne on keisari alasti!


Piste, piste, kuperkeikka, ähkäisy, vinoviiva, pieru.

Ei väliainekaan säteile mitään näkyvää valoa, mutta silti väliaineen ominaisuuksia voi mitata ja tutkia samalla tavalla kuin tyhjän avaruuden ominaisuuksia. Kumpikin ovat tutkittavissa, ja vieläpä samoilla menetelmillä.

voi_tutkia kirjoitti:

Ei väliainekaan säteile mitään näkyvää valoa, mutta silti väliaineen ominaisuuksia voi mitata ja tutkia samalla tavalla kuin tyhjän avaruuden ominaisuuksia. Kumpikin ovat tutkittavissa, ja vieläpä samoilla menetelmillä.

Lue lisää

Höpö höpö.

Vain avaruudessa liikkuvia kohteita voi tutkia. Kaikki Maapallolla tutkittavissa oleva liikkuu avaruudessa.

Miten edes voisit pysähtyä tutkimaan tiettyä avaruuden kohtaa.

Liikut Maapallon mukana avaruudessa.

Aurinkokunnan mukana.

Linnunradan mukana.

Oman galaksiryhnämme mukana.

Galaksijoukkomme mukana.

Koko näkyvän maailmankaikkeuden mukana.

Eli ole heti pois siltä avaruuden alueelta jonne juuri siirryit ja et mitenkään ehtisi tutkimaan tiettyä avaruuden kohtaa vaikka se olisikin jotenkin mahdollista. Mutta eihän se silti olisi mahdollista, koska avaruus ei säteile infoa.

.

voi_tutkia kirjoitti:

Ei väliainekaan säteile mitään näkyvää valoa, mutta silti väliaineen ominaisuuksia voi mitata ja tutkia samalla tavalla kuin tyhjän avaruuden ominaisuuksia. Kumpikin ovat tutkittavissa, ja vieläpä samoilla menetelmillä.

Lue lisää

Höpö höpö.

Vain avaruudessa liikkuvia kohteita voi tutkia. Kaikki Maapallolla tutkittavissa oleva liikkuu avaruudessa.

Miten edes voisit pysähtyä tutkimaan tiettyä avaruuden kohtaa.

Liikut Maapallon mukana avaruudessa.

Aurinkokunnan mukana.

Linnunradan mukana.

Oman galaksiryhnämme mukana.

Galaksijoukkomme mukana.

Koko näkyvän maailmankaikkeuden mukana.

Eli ole heti pois siltä avaruuden alueelta jonne juuri siirryit ja et mitenkään ehtisi tutkimaan tiettyä avaruuden kohtaa vaikka se olisikin jotenkin mahdollista. Mutta eihän se silti olisi mahdollista, koska avaruus ei säteile infoa.

.

avaruuden_ominaisuus kirjoitti:

"Ei siinäkään itse avaruutta mitata"

Kyllä mitataan nimenomaan kaikesta materiasta tyhjää avaruutta.
Permittiivisyys on väliaineen ominaisuus (ei sähkövarauksen) ja jos väliaine puuttuu kokonaan, kysessä on ns. klassisen tyhjän avaruuden ominaisuus, joka on myös täysin mitattavissa kuten väliaineetkin.
Aiemmin tyhjiön permittiivisyyttä pidettiin selittämättömänä luonnonvakiona, mutta nykyisin tiedetään että se on vain seurausta M-teoriasta ja calabi-yau avaruuksista. Jossain toisessa universumin osassa avaruuskin ja tyhjiön permittiivisyys on erilainen.
Kun varauksellinen hiukkanen siirretään toiseen osaan laajaa universumia(/multiversumia), myös sen ympärillä oleva kenttä muuttuu ikään kuin se vietäisiin toiseen väliaineeseen, vaikka kyseessä on itse tyhjän avaruuden fysikaalinen ominaisuus.

Lue lisää

Kerro miten voisit pysähtyä tutkimaan yhtä ja samaa tiettyä avaruuden kohtaa?

Et mitenkään!!!

Liikut Maapallon mukana avaruudessa.

Aurinkokunnan mukana.

Linnunradan mukana.

Oman galaksiryhmämme mukana.

Galaksijoukkomme mukana.

Koko näkyvän maailmankaikkeuden mukana.

Eli olet heti pois siltä avaruuden alueelta jonne juuri siirryit ja et mitenkään ehtisi tutkimaan tiettyä avaruuden kohtaa vaikka se olisikin jotenkin mahdollista. Mutta eihän se silti olisi mahdollista, koska avaruus ei säteile infoa.

Jos sinulla on aineesta tyhjä tila jossakin laatikossa täällä Maapallolla, niin sekin liikkuu Maapallon mukana avaruudessa.

Eli tutkimalla laatikon sisällä olevaa tyhjää tilaa, et tutki tiettyä avaruuden kohtaa.

Jos saat infoa lastikon sisällä olevasta jostakin, niin sekin on jotakin joka liikkuu avaruudessa meidän mukana ja silloin se ei ole avaruutta.

.

MrNicePressure18 kirjoitti:

Kerro miten voisit pysähtyä tutkimaan yhtä ja samaa tiettyä avaruuden kohtaa?

Et mitenkään!!!

Liikut Maapallon mukana avaruudessa.

Aurinkokunnan mukana.

Linnunradan mukana.

Oman galaksiryhmämme mukana.

Galaksijoukkomme mukana.

Koko näkyvän maailmankaikkeuden mukana.

Eli olet heti pois siltä avaruuden alueelta jonne juuri siirryit ja et mitenkään ehtisi tutkimaan tiettyä avaruuden kohtaa vaikka se olisikin jotenkin mahdollista. Mutta eihän se silti olisi mahdollista, koska avaruus ei säteile infoa.

Jos sinulla on aineesta tyhjä tila jossakin laatikossa täällä Maapallolla, niin sekin liikkuu Maapallon mukana avaruudessa.

Eli tutkimalla laatikon sisällä olevaa tyhjää tilaa, et tutki tiettyä avaruuden kohtaa.

Jos saat infoa lastikon sisällä olevasta jostakin, niin sekin on jotakin joka liikkuu avaruudessa meidän mukana ja silloin se ei ole avaruutta.

.

Lue lisää

Puun käyttö talvisissa urheiluharrastuksissa
Puuta on käytetty Suomessa aikojen alusta hyvin monipuolisesti. Koska asumme metsäisessä maassa, on tämä toki ollut luonnollista. Puu ei ole yksinomaan vain lämmitykseen tai talon rakentamiseen käytetty materiaali, vaan siitä voi helposti tehdä myös monenlaisia käyttöesineitä. Yksi kohde ovat talviseen urheiluun liittyvät puutuotteet, ja juuri näihin tulemme tässä artikkelissa keskittymään.

Puusta valmistetut sukset
Hiihtäminen on aina ollut tärkeä asia suomalaisille. Maamme on harvaan asuttu ja välimatkat ovat pitkiä, joten taipaleita ei ole aina voinut taivaltaa vain jalkapelillä. Lisäksi varsinkin ennen vanhaan tieverkosto oli hyvin harva, ja monet tiet kapeita ja vaikeakulkuisia. Talvella myös routa ja runsas lumen sataminen saattoi johtaa tilanteeseen, jossa paikasta toiseen pääsemine oli erittäin hankalaa. Tällaisissa tilanteissa oli luontevaa laittaa jalkaan sukset ja sivakoida niiden avulla määränpäähän kätevästi ja ketterästi.

Suksien valmistukseen oli puu luonteva vaihtoehto. Materiaali on kevyttä ja helposti muokattavissa olevaa, mutta toki hyvä puusuksi on mahdollista valmistaa vain juuri oikeanlaisesta puusta. Useimmiten puusukset valmistetaan koivusta. Mikä tahansa koivu ei kuitenkaan sovi itsestään selvästi puusuksen valmistamiseen, vaan siihen tarvitaan suora puu, joka myös pysyy suorana eikä ala jossain vaiheessa kaartumaan mutkalle. Harjaantunut suksiseppä pystyy tunnistamaan juuri tällaisen puun.

Monet puusuksien valmistajat pitävät parhaana suksien valmistamiseen käytettävänä materiaalina oksattoman koivun tyviosaa. Jos kyseessä on sälesuksi, joka tehdään monesta eri kerroksesta, tulee sen uloimpiin kerroksiin käyttää puun tyviosan pintaa. Suksen uloin kerros on kosteudelle altista, ja tämä osa puusta sietää kosteutta parhaiten.

Puusuksia voi valmistaa koivun lisäksi myös männystä, pyökistä sekä kanadalaisesta hickorysta. Suksen tekoon käytettävää puuta ei voi hakea suoraan metsästä vaan sen tulee olla kaadettu vähintään kolme vuotta aikaisemmin.

Mihin maastoon puusuksi sopii?
Puusukset olivat keveästi hiihdettäviä ja vakaita, ja etenkin umpihangessa niiden käyttö oli ylivoimainen vaihtoehto. Monien puusuksiharrastajien mielestä asian laita on edelleenkin sama. Leveähköllä puusuksella on hyvä kantavuus ja se käyttäytyy vakaasti pehmeällä ja upottavallakin lumella. Puusuksia on tarjolla erilaisia, ja valikoimista löytyy myös sellaisia malleja, jotka sopivat valmiille laduille ja kovalle hangelle. Omat puusuksimallinsa on tehty myös lasketteluun sekä vaikkapa avotunturilla sivakointiin.

Jos hiihdettävä alusta on kova, tulee suksen olla lyhyt, jalkava sekä jäykkä. Jos hiihtäjä haluaa myös lasketella alas rinteitä, tulee suksen olla etupainotteinen ja keskeltä hieman kapeampi. Jos alusta on pehmeä, on suksen siinä tapauksessa oltava pitkä, leveä, tasapainoiseksi valmistettu sekä vähemmän jalkava. Ennen vanhaan käytetty niin kutsuttu matkasuksi sopii loistavasti nykyaikaankin, esimerkiksi retkihiihtäjälle. Puusuksille sivakoidessa on helppo edetä luonnossa verkkaisesti ja samaan aikaan luonnon kauneudesta ja hiljaisesta tunnelmasta nautiskellen.

Puusuksien valmistus
Puusukset valmistetaan edelleenkin usein käsityönä, mutta ala on pikku hiljaa hiipumassa. Suurin osa tämän päivän puusuksien valmistajista edustaa maassamme vanhempaa ikäpolvea, ja perinteen jatkajia ei ole tarjolla pilvin pimein.

Kun puusuksien valmistaja on valinnut oikeanlaiset puut ja antanut puun levätä asianmukaisesti, on aika alkaa itse suksen valmistukseen. Sukset tehdään erikokoisista viiluista, ja jos kyseessä on vaikkapa nelikerroksinen viilurakenne, ovat suksen kaksi sisintä viilua selvästi paksummat kuin uloimmat kerrokset. Viiluja on mahdollista liittää yhteen myös viisi. Olennainen osa puusuksen valmistuksessa on hallita kerrosten kosteusliikkeet niin, että viiluja koossa pitävä liimaus ei irtoa.

Kun puusuksen kerrokset on saatu liimattua pitävästi, on seuraavaksi vuorossa suksen kärjen taivutus. Tässä toimenpiteessä käytetään yleensä apuna puristinta, ja puuta voidaan pehmittää lisäämällä siihen kosteutta. Kun kärki on taivutettu oikeaan asentoon, on seuraavaksi vuorossa höyläys sekä hionta.

Puusuksen pohjassa ei käytetä voiteita, vaan tervaa. Tervaamisessa voi käyttää joko perinteistä tervaa tai uudenlaisia, voidemaisesti käytettäviä purkkitervoja. Yleensä tervaamine kannattaa tehdä aurinkoisena kesäpäivänä, jolloin jäykkä terva notkistuu lämmön vaikutuksesta helposti käsiteltäväksi, lähes juoksevaksi. Talvellakin voi suksia tervata, mutta silloin toimenpide kannattaa suorittaa sisällä lämpimässä.

Puusta tehdyt sukset kannattaa säilyttää ulkona sateilta ja auringolta suojattuna. Tämä johtuu siitä, että lämpimät sisätilat ovat suksen puurakenteelle liian kuivia, mikä voi johtaa suksen vaurioitumiseen tai vääntymiseen.

MrNicePressure18 kirjoitti:

Höpö höpö.

Vain avaruudessa liikkuvia kohteita voi tutkia. Kaikki Maapallolla tutkittavissa oleva liikkuu avaruudessa.

Miten edes voisit pysähtyä tutkimaan tiettyä avaruuden kohtaa.

Liikut Maapallon mukana avaruudessa.

Aurinkokunnan mukana.

Linnunradan mukana.

Oman galaksiryhnämme mukana.

Galaksijoukkomme mukana.

Koko näkyvän maailmankaikkeuden mukana.

Eli ole heti pois siltä avaruuden alueelta jonne juuri siirryit ja et mitenkään ehtisi tutkimaan tiettyä avaruuden kohtaa vaikka se olisikin jotenkin mahdollista. Mutta eihän se silti olisi mahdollista, koska avaruus ei säteile infoa.

.

Lue lisää

Puun käyttö talvisissa urheiluharrastuksissa
Puuta on käytetty Suomessa aikojen alusta hyvin monipuolisesti. Koska asumme metsäisessä maassa, on tämä toki ollut luonnollista. Puu ei ole yksinomaan vain lämmitykseen tai talon rakentamiseen käytetty materiaali, vaan siitä voi helposti tehdä myös monenlaisia käyttöesineitä. Yksi kohde ovat talviseen urheiluun liittyvät puutuotteet, ja juuri näihin tulemme tässä artikkelissa keskittymään.

Puusta valmistetut sukset
Hiihtäminen on aina ollut tärkeä asia suomalaisille. Maamme on harvaan asuttu ja välimatkat ovat pitkiä, joten taipaleita ei ole aina voinut taivaltaa vain jalkapelillä. Lisäksi varsinkin ennen vanhaan tieverkosto oli hyvin harva, ja monet tiet kapeita ja vaikeakulkuisia. Talvella myös routa ja runsas lumen sataminen saattoi johtaa tilanteeseen, jossa paikasta toiseen pääsemine oli erittäin hankalaa. Tällaisissa tilanteissa oli luontevaa laittaa jalkaan sukset ja sivakoida niiden avulla määränpäähän kätevästi ja ketterästi.

Suksien valmistukseen oli puu luonteva vaihtoehto. Materiaali on kevyttä ja helposti muokattavissa olevaa, mutta toki hyvä puusuksi on mahdollista valmistaa vain juuri oikeanlaisesta puusta. Useimmiten puusukset valmistetaan koivusta. Mikä tahansa koivu ei kuitenkaan sovi itsestään selvästi puusuksen valmistamiseen, vaan siihen tarvitaan suora puu, joka myös pysyy suorana eikä ala jossain vaiheessa kaartumaan mutkalle. Harjaantunut suksiseppä pystyy tunnistamaan juuri tällaisen puun.

Monet puusuksien valmistajat pitävät parhaana suksien valmistamiseen käytettävänä materiaalina oksattoman koivun tyviosaa. Jos kyseessä on sälesuksi, joka tehdään monesta eri kerroksesta, tulee sen uloimpiin kerroksiin käyttää puun tyviosan pintaa. Suksen uloin kerros on kosteudelle altista, ja tämä osa puusta sietää kosteutta parhaiten.

Puusuksia voi valmistaa koivun lisäksi myös männystä, pyökistä sekä kanadalaisesta hickorysta. Suksen tekoon käytettävää puuta ei voi hakea suoraan metsästä vaan sen tulee olla kaadettu vähintään kolme vuotta aikaisemmin.

Mihin maastoon puusuksi sopii?
Puusukset olivat keveästi hiihdettäviä ja vakaita, ja etenkin umpihangessa niiden käyttö oli ylivoimainen vaihtoehto. Monien puusuksiharrastajien mielestä asian laita on edelleenkin sama. Leveähköllä puusuksella on hyvä kantavuus ja se käyttäytyy vakaasti pehmeällä ja upottavallakin lumella. Puusuksia on tarjolla erilaisia, ja valikoimista löytyy myös sellaisia malleja, jotka sopivat valmiille laduille ja kovalle hangelle. Omat puusuksimallinsa on tehty myös lasketteluun sekä vaikkapa avotunturilla sivakointiin.

Jos hiihdettävä alusta on kova, tulee suksen olla lyhyt, jalkava sekä jäykkä. Jos hiihtäjä haluaa myös lasketella alas rinteitä, tulee suksen olla etupainotteinen ja keskeltä hieman kapeampi. Jos alusta on pehmeä, on suksen siinä tapauksessa oltava pitkä, leveä, tasapainoiseksi valmistettu sekä vähemmän jalkava. Ennen vanhaan käytetty niin kutsuttu matkasuksi sopii loistavasti nykyaikaankin, esimerkiksi retkihiihtäjälle. Puusuksille sivakoidessa on helppo edetä luonnossa verkkaisesti ja samaan aikaan luonnon kauneudesta ja hiljaisesta tunnelmasta nautiskellen.

Puusuksien valmistus
Puusukset valmistetaan edelleenkin usein käsityönä, mutta ala on pikku hiljaa hiipumassa. Suurin osa tämän päivän puusuksien valmistajista edustaa maassamme vanhempaa ikäpolvea, ja perinteen jatkajia ei ole tarjolla pilvin pimein.

Kun puusuksien valmistaja on valinnut oikeanlaiset puut ja antanut puun levätä asianmukaisesti, on aika alkaa itse suksen valmistukseen. Sukset tehdään erikokoisista viiluista, ja jos kyseessä on vaikkapa nelikerroksinen viilurakenne, ovat suksen kaksi sisintä viilua selvästi paksummat kuin uloimmat kerrokset. Viiluja on mahdollista liittää yhteen myös viisi. Olennainen osa puusuksen valmistuksessa, on hallita kerrosten kosteusliikkeet niin, että viiluja koossa pitävä liimaus ei irtoa.

Kun puusuksen kerrokset on saatu liimattua pitävästi, on seuraavaksi vuorossa suksen kärjen taivutus. Tässä toimenpiteessä käytetään yleensä apuna puristinta, ja puuta voidaan pehmittää lisäämällä siihen kosteutta. Kun kärki on taivutettu oikeaan asentoon, on seuraavaksi vuorossa höyläys sekä hionta.

Puusuksen pohjassa ei käytetä voiteita, vaan tervaa. Tervaamisessa voi käyttää joko perinteistä tervaa tai uudenlaisia, voidemaisesti käytettäviä purkkitervoja. Yleensä tervaamine kannattaa tehdä aurinkoisena kesäpäivänä, jolloin jäykkä terva notkistuu lämmön vaikutuksesta helposti käsiteltäväksi, lähes juoksevaksi. Talvellakin voi suksia tervata, mutta silloin toimenpide kannattaa suorittaa sisällä lämpimässä.

Puusta tehdyt sukset kannattaa säilyttää ulkona sateilta ja auringolta suojattuna. Tämä johtuu siitä, että lämpimät sisätilat ovat suksen puurakenteelle liian kuivia, mikä voi johtaa suksen vaurioitumiseen tai vääntymiseen.

MrNicePressure18 kirjoitti:

Höpö höpö.

Vain avaruudessa liikkuvia kohteita voi tutkia. Kaikki Maapallolla tutkittavissa oleva liikkuu avaruudessa.

Miten edes voisit pysähtyä tutkimaan tiettyä avaruuden kohtaa.

Liikut Maapallon mukana avaruudessa.

Aurinkokunnan mukana.

Linnunradan mukana.

Oman galaksiryhnämme mukana.

Galaksijoukkomme mukana.

Koko näkyvän maailmankaikkeuden mukana.

Eli ole heti pois siltä avaruuden alueelta jonne juuri siirryit ja et mitenkään ehtisi tutkimaan tiettyä avaruuden kohtaa vaikka se olisikin jotenkin mahdollista. Mutta eihän se silti olisi mahdollista, koska avaruus ei säteile infoa.

.

Lue lisää

Puun käyttö talvisissa urheiluharrastuksissa
Puuta on käytetty Suomessa aikojen alusta hyvin monipuolisesti. Koska asumme metsäisessä maassa, on tämä toki ollut luonnollista. Puu ei ole yksinomaan vain lämmitykseen tai talon rakentamiseen käytetty materiaali, vaan siitä voi helposti tehdä myös monenlaisia käyttöesineitä. Yksi kohde ovat talviseen urheiluun liittyvät puutuotteet, ja juuri näihin tulemme tässä artikkelissa keskittymään.

Puusta valmistetut sukset
Hiihtäminen on aina ollut tärkeä asia suomalaisille. Maamme on harvaan asuttu ja välimatkat ovat pitkiä, joten taipaleita ei ole aina voinut taivaltaa vain jalkapelillä. Lisäksi varsinkin ennen vanhaan tieverkosto oli hyvin harva, ja monet tiet kapeita ja vaikeakulkuisia. Talvella myös routa ja runsas lumen sataminen saattoi johtaa tilanteeseen, jossa paikasta toiseen pääsemine oli erittäin hankalaa. Tällaisissa tilanteissa oli luontevaa laittaa jalkaan sukset ja sivakoida niiden avulla määränpäähän kätevästi ja ketterästi.

Suksien valmistukseen oli puu luonteva vaihtoehto. Materiaali on kevyttä ja helposti muokattavissa olevaa, mutta toki hyvä puusuksi on mahdollista valmistaa vain juuri oikeanlaisesta puusta. Useimmiten puusukset valmistetaan koivusta. Mikä tahansa koivu ei kuitenkaan sovi itsestään selvästi puusuksen valmistamiseen, vaan siihen tarvitaan suora puu, joka myös pysyy suorana eikä ala jossain vaiheessa kaartumaan mutkalle. Harjaantunut suksiseppä pystyy tunnistamaan juuri tällaisen puun.

Monet puusuksien valmistajat pitävät parhaana suksien valmistamiseen käytettävänä materiaalina oksattoman koivun tyviosaa. Jos kyseessä on sälesuksi joka tehdään monesta eri kerroksesta, tulee sen uloimpiin kerroksiin käyttää puun tyviosan pintaa. Suksen uloin kerros on kosteudelle altista, ja tämä osa puusta sietää kosteutta parhaiten.

Puusuksia voi valmistaa koivun lisäksi myös männystä, pyökistä sekä kanadalaisesta hickorysta. Suksen tekoon käytettävää puuta ei voi hakea suoraan metsästä vaan sen tulee olla kaadettu vähintään kolme vuotta aikaisemmin.

Mihin maastoon puusuksi sopii?
Puusukset olivat keveästi hiihdettäviä ja vakaita, ja etenkin umpihangessa niiden käyttö oli ylivoimainen vaihtoehto. Monien puusuksiharrastajien mielestä asian laita on edelleenkin sama. Leveähköllä puusuksella on hyvä kantavuus ja se käyttäytyy vakaasti pehmeällä ja upottavallakin lumella. Puusuksia on tarjolla erilaisia, ja valikoimista löytyy myös sellaisia malleja, jotka sopivat valmiille laduille ja kovalle hangelle. Omat puusuksimallinsa on tehty myös lasketteluun sekä vaikkapa avotunturilla sivakointiin.

Jos hiihdettävä alusta on kova, tulee suksen olla lyhyt, jalkava sekä jäykkä. Jos hiihtäjä haluaa myös lasketella alas rinteitä, tulee suksen olla etupainotteinen ja keskeltä hieman kapeampi. Jos alusta on pehmeä, on suksen siinä tapauksessa oltava pitkä, leveä, tasapainoiseksi valmistettu sekä vähemmän jalkava. Ennen vanhaan käytetty niin kutsuttu matkasuksi sopii loistavasti nykyaikaankin, esimerkiksi retkihiihtäjälle. Puusuksille sivakoidessa on helppo edetä luonnossa verkkaisesti ja samaan aikaan luonnon kauneudesta ja hiljaisesta tunnelmasta nautiskellen.

Puusuksien valmistus
Puusukset valmistetaan edelleenkin usein käsityönä, mutta ala on pikku hiljaa hiipumassa. Suurin osa tämän päivän puusuksien valmistajista edustaa maassamme vanhempaa ikäpolvea, ja perinteen jatkajia ei ole tarjolla pilvin pimein.

Kun puusuksien valmistaja on valinnut oikeanlaiset puut ja antanut puun levätä asianmukaisesti, on aika alkaa itse suksen valmistukseen. Sukset tehdään erikokoisista viiluista, ja jos kyseessä on vaikkapa nelikerroksinen viilurakenne, ovat suksen kaksi sisintä viilua selvästi paksummat kuin uloimmat kerrokset. Viiluja on mahdollista liittää yhteen myös viisi. Olennainen osa puusuksen valmistuksessa on hallita kerrosten kosteusliikkeet niin, että viiluja koossa pitävä liimaus ei irtoa.

Kun puusuksen kerrokset on saatu liimattua pitävästi, on seuraavaksi vuorossa suksen kärjen taivutus. Tässä toimenpiteessä käytetään yleensä apuna puristinta, ja puuta voidaan pehmittää lisäämällä siihen kosteutta. Kun kärki on taivutettu oikeaan asentoon, on seuraavaksi vuorossa höyläys sekä hionta.

Puusuksen pohjassa ei käytetä voiteita, vaan tervaa. Tervaamisessa voi käyttää joko perinteistä tervaa tai uudenlaisia, voidemaisesti käytettäviä purkkitervoja. Yleensä tervaamine kannattaa tehdä aurinkoisena kesäpäivänä, jolloin jäykkä terva notkistuu lämmön vaikutuksesta helposti käsiteltäväksi, lähes juoksevaksi. Talvellakin voi suksia tervata, mutta silloin toimenpide kannattaa suorittaa sisällä lämpimässä.

Puusta tehdyt sukset kannattaa säilyttää ulkona sateilta ja auringolta suojattuna. Tämä johtuu siitä, että lämpimät sisätilat ovat suksen puurakenteelle liian kuivia, mikä voi johtaa suksen vaurioitumiseen tai vääntymiseen.

MrNicePressure18 kirjoitti:

Höpö höpö.

Vain avaruudessa liikkuvia kohteita voi tutkia. Kaikki Maapallolla tutkittavissa oleva liikkuu avaruudessa.

Miten edes voisit pysähtyä tutkimaan tiettyä avaruuden kohtaa.

Liikut Maapallon mukana avaruudessa.

Aurinkokunnan mukana.

Linnunradan mukana.

Oman galaksiryhnämme mukana.

Galaksijoukkomme mukana.

Koko näkyvän maailmankaikkeuden mukana.

Eli ole heti pois siltä avaruuden alueelta jonne juuri siirryit ja et mitenkään ehtisi tutkimaan tiettyä avaruuden kohtaa vaikka se olisikin jotenkin mahdollista. Mutta eihän se silti olisi mahdollista, koska avaruus ei säteile infoa.

.

Lue lisää

Puun käyttö talvisissa urheiluharrastuksissa
Puuta on käytetty Suomessa aikojen alusta hyvin monipuolisesti. Koska asumme metsäisessä maassa, on tämä toki ollut luonnollista. Puu ei ole yksinomaan vain lämmitykseen tai talon rakentamiseen käytetty materiaali, vaan siitä voi helposti tehdä myös monenlaisia käyttöesineitä. Yksi kohde ovat talviseen urheiluun liittyvät puutuotteet, ja juuri näihin tulemme tässä artikkelissa keskittymään.

Puusta valmistetut sukset
Hiihtäminen on aina ollut tärkeä asia suomalaisille. Maamme on harvaan asuttu ja välimatkat ovat pitkiä, joten taipaleita ei ole aina voinut taivaltaa vain jalkapelillä. Lisäksi varsinkin ennen vanhaan tieverkosto oli hyvin harva, ja monet tiet kapeita ja vaikeakulkuisia. Talvella myös routa ja runsas lumen sataminen saattoi johtaa tilanteeseen, jossa paikasta toiseen pääsemine oli erittäin hankalaa. Tällaisissa tilanteissa oli luontevaa laittaa jalkaan sukset ja sivakoida niiden avulla määränpäähän kätevästi ja ketterästi.

Suksien valmistukseen oli puu luonteva vaihtoehto. Materiaali on kevyttä ja helposti muokattavissa olevaa, mutta toki hyvä puusuksi on mahdollista valmistaa vain juuri oikeanlaisesta puusta. Useimmiten puusukset valmistetaan koivusta. Mikä tahansa koivu ei kuitenkaan sovi itsestään selvästi puusuksen valmistamiseen, vaan siihen tarvitaan suora puu, joka myös pysyy suorana eikä ala jossain vaiheessa kaartumaan mutkalle. Harjaantunut suksiseppä pystyy tunnistamaan juuri tällaisen puun.

Monet puusuksien valmistajat pitävät parhaana suksien valmistamiseen käytettävänä materiaalina oksattoman koivun tyviosaa. Jos kyseessä on sälesuksi joka tehdään monesta eri kerroksesta, tulee sen uloimpiin kerroksiin käyttää puun tyviosan pintaa. Suksen uloin kerros on kosteudelle altista, ja tämä osa puusta sietää kosteutta parhaiten.

Puusuksia voi valmistaa koivun lisäksi myös männystä, pyökistä sekä kanadalaisesta hickorysta. Suksen tekoon käytettävää puuta ei voi hakea suoraan metsästä vaan sen tulee olla kaadettu vähintään kolme vuotta aikaisemmin.

Mihin maastoon puusuksi sopii?
Puusukset olivat keveästi hiihdettäviä ja vakaita, ja etenkin umpihangessa niiden käyttö oli ylivoimainen vaihtoehto. Monien puusuksiharrastajien mielestä asian laita on edelleenkin sama. Leveähköllä puusuksella on hyvä kantavuus ja se käyttäytyy vakaasti pehmeällä ja upottavallakin lumella. Puusuksia on tarjolla erilaisia, ja valikoimista löytyy myös sellaisia malleja, jotka sopivat valmiille laduille ja kovalle hangelle. Omat puusuksimallinsa on tehty myös lasketteluun sekä vaikkapa avotunturilla sivakointiin.

Jos hiihdettävä alusta on kova, tulee suksen olla lyhyt, jalkava sekä jäykkä. Jos hiihtäjä haluaa myös lasketella alas rinteitä, tulee suksen olla etupainotteinen ja keskeltä hieman kapeampi. Jos alusta on pehmeä, on suksen siinä tapauksessa oltava pitkä, leveä, tasapainoiseksi valmistettu sekä vähemmän jalkava. Ennen vanhaan käytetty niin kutsuttu matkasuksi sopii loistavasti nykyaikaankin, esimerkiksi retkihiihtäjälle. Puusuksille sivakoidessa on helppo edetä luonnossa verkkaisesti ja samaan aikaan luonnon kauneudesta ja hiljaisesta tunnelmasta nautiskellen.

Puusuksien valmistus
Puusukset valmistetaan edelleenkin usein käsityönä, mutta ala on pikku hiljaa hiipumassa. Suurin osa tämän päivän puusuksien valmistajista edustaa maassamme vanhempaa ikäpolvea, ja perinteen jatkajia ei ole tarjolla pilvin pimein.

Kun puusuksien valmistaja on valinnut oikeanlaiset puut ja antanut puun levätä asianmukaisesti, on aika alkaa itse suksen valmistukseen. Sukset tehdään erikokoisista viiluista, ja jos kyseessä on vaikkapa nelikerroksinen viilurakenne, ovat suksen kaksi sisintä viilua selvästi paksummat kuin uloimmat kerrokset. Viiluja on mahdollista liittää yhteen myös viisi. Olennainen osa puusuksen valmistuksessa on hallita kerrosten kosteusliikkeet niin, että viiluja koossa pitävä liimaus ei irtoa.

Kun puusuksen kerrokset on saatu liimattua pitävästi, on seuraavaksi vuorossa suksen kärjen taivutus. Tässä toimenpiteessä käytetään yleensä apuna puristinta, ja puuta voidaan pehmittää lisäämällä siihen kosteutta. Kun kärki on taivutettu oikeaan asentoon, on seuraavaksi vuorossa höyläys sekä hionta.

Puusuksen pohjassa ei käytetä voiteita, vaan tervaa. Tervaamisessa voi käyttää joko perinteistä tervaa tai uudenlaisia, voidemaisesti käytettäviä purkkitervoja. Yleensä tervaamine kannattaa tehdä aurinkoisena kesäpäivänä, jolloin jäykkä terva notkistuu lämmön vaikutuksesta helposti käsiteltäväksi, lähes juoksevaksi. Talvellakin voi suksia tervata, mutta silloin toimenpide kannattaa suorittaa sisällä lämpimässä.

Puusta tehdyt sukset kannattaa säilyttää ulkona sateilta ja auringolta suojattuna. Tämä johtuu siitä, että lämpimät sisätilat ovat suksen puurakenteelle liian kuivia, mikä voi johtaa suksen vaurioitumiseen tai vääntymiseen.

Tasokondensaattorissa sähkökenttä muodostuu valonnopeudella halki levyjen välisen avaruuden.
Maapallo, aurinkokunta ja galaksit liikkuvat siihen nähden todella hitaasti. Mittaustarkkuuden rajoissa sähkökenttä siis muodostuu kokonaan saman avaruuden osan halki, tai 99,9999%:sti saman avaruuden halki eikä siihen maapallon liike ehdi ollenkaan vaikuttaa.

avaruuden_ominaisuus kirjoitti:

"Ei siinäkään itse avaruutta mitata"

Kyllä mitataan nimenomaan kaikesta materiasta tyhjää avaruutta.
Permittiivisyys on väliaineen ominaisuus (ei sähkövarauksen) ja jos väliaine puuttuu kokonaan, kysessä on ns. klassisen tyhjän avaruuden ominaisuus, joka on myös täysin mitattavissa kuten väliaineetkin.
Aiemmin tyhjiön permittiivisyyttä pidettiin selittämättömänä luonnonvakiona, mutta nykyisin tiedetään että se on vain seurausta M-teoriasta ja calabi-yau avaruuksista. Jossain toisessa universumin osassa avaruuskin ja tyhjiön permittiivisyys on erilainen.
Kun varauksellinen hiukkanen siirretään toiseen osaan laajaa universumia(/multiversumia), myös sen ympärillä oleva kenttä muuttuu ikään kuin se vietäisiin toiseen väliaineeseen, vaikka kyseessä on itse tyhjän avaruuden fysikaalinen ominaisuus.

Lue lisää

"Aiemmin tyhjiön permittiivisyyttä pidettiin selittämättömänä luonnonvakiona, mutta nykyisin tiedetään että se on vain seurausta M-teoriasta ja calabi-yau avaruuksista. Jossain toisessa universumin osassa avaruuskin ja tyhjiön permittiivisyys on erilainen."

Mielenkiintoista. Onko todella näin, ja onko tämä jo todistettu asia vai pelkkä hypoteesi?

Tyhjiön permittiivisyyshän on sama asia, joka tunnetaan myös nimellä sähkövakio. Tämän mukaan se siis ei olisikaan vakio.
Toisaaltahan sähkövakion (εo), magneettivakion eli tyhjiön permeabiliteetin (μo) ja valonnopeuden (c) välillä vallitsee tunnettu yhteys εo μo c² = 1. Onko siis valonnopeuskin avaruuden eri osissa eri suuri, vai vaihteleeko magneettivakio kääntäen verrannollisena sähkövakioon niin, että valonnopeus onkin aina ja kaikkialla sama?

Itse asiassa nykyisten määritelmien mukaan tyhjiön permittiviisyys SI-yksiköissä ei voi muuttua, sillä metri on määritelty kiinnittämällä valonnopeudelle tietty lukuarvo ja ampeeri puolestaan sähkövirtojen välisen voiman avulla niin, että jo määritelmästä seuraa magneettivakiolle tietty arvo. Ja näiden seurauksena tuon yhteyden perusteella myös sähkövakion arvo seuraa suoraan yksiköiden määritelmistä. Vai onko todettava, että itse asiassa ne yksikötkin muuttuvat suuruudeltaan? Mutta ampeerin osaltahan on jo ehdotettukin määritelmän muuttamista niin, että se ei enää perustuisikaan magneettivakioon vaan alkeisvaraukseen. Ainakin osittain juuri tästä syystäkö?

Sellaisia arveluja, että fysiikan vakiot eivät olisikaan vakioita vaan vaihtelisivat ajan ja ehkä paikankin funktiona, olen kyllä lukenut ennenkin, mutta vain hypoteesina, en jo todistettuna tosiasiana. (Mutta kyllä sitä ovat pohtineet oikeat fyysikotkin, eivät vain jotkut Savorisen kaltaiset asiantuntemattomat, jotka tuskin edes tuntevat noiden vakioiden merkitystä.) Erityisesti se koskee atomifysiikassa tärkeää ns. hienorakennevakiota. Sehän voidaan esittää lausekkeena valonnopeuden, sähkövakion, alkeisvarauksen ja Planckin vakion avulla (e²/2εohc), mutta toisin kuin nuo muut, se itsessään on dimensioton luku ja siis riippumaton käytetyistä mittayksiköistä, noin 1/137. Ilmeisesti siis tuo väittämäsi tyhjiön permittiivisyyden vaihtelu on oleellisesti sama asia kuin hienorakennevaihtelun vaihtelu. Mutta jos hienorakennevakio vaihtelee, onko edes periaatteessa selvitettävissä, mikä tai mitkä noista tuossa lausekkeessa olevista "vakioista" todellisuudessa muuttuu: alkeisvaraus, sähkövakio, Planckin vakio vai valonnopeus?

Ei ole avaruuden itsensä tutkimista se.

Etkö oikeasti tajua vai trolliko olet?!?

"Eikö se ole avaruuden tutkimista kun tutkitaan mitä avaruudessa on. "

Mikä tahansa mikä on avaruudessa ja liikkuu avaruudessa, on jotakin muuta kuin avaruutta.

Kun tutkit mitä avaruudessa on, et tutki avaruutta!!! Tutkit sitä mitä siellä avaruudessa on!

Ymmärrätkö ettei avaruus itse säteile infoa?

Jos, niin miten luulet että joku voisi tutkia avaruutta, kun ei ole olemassa infoa joka olisi siitä peräisin!

.

MrPressure138999999 kirjoitti:

Ei ole avaruuden itsensä tutkimista se.

Etkö oikeasti tajua vai trolliko olet?!?

"Eikö se ole avaruuden tutkimista kun tutkitaan mitä avaruudessa on. "

Mikä tahansa mikä on avaruudessa ja liikkuu avaruudessa, on jotakin muuta kuin avaruutta.

Kun tutkit mitä avaruudessa on, et tutki avaruutta!!! Tutkit sitä mitä siellä avaruudessa on!

Ymmärrätkö ettei avaruus itse säteile infoa?

Jos, niin miten luulet että joku voisi tutkia avaruutta, kun ei ole olemassa infoa joka olisi siitä peräisin!

.

Lue lisää

Samaa voitaneen varmaan sanoa maan tutkimisestakin?

väliviiva, huutomerkki, caps lock

MrPersesudille kirjoitti:

Samaa voitaneen varmaan sanoa maan tutkimisestakin?

väliviiva, huutomerkki, caps lock

Maa koostuu aineesta joka säteilee infoa. Joten kyllä maata ja avaruudessa liikkuvaa Maapalloa voidaan tutkia.

.

MrPressure1389999998 kirjoitti:

Maa koostuu aineesta joka säteilee infoa. Joten kyllä maata ja avaruudessa liikkuvaa Maapalloa voidaan tutkia.

.

Ei ole maan itsensä tutkimista se.

Etkö oikeasti tajua vai trolliko olet?!?

Mikä tahansa mikä on maassa ja liikkuu maassa, on jotakin muuta kuin maata.

Kun tutkit mitä maassa on, et tutki maata!!! Tutkit sitä mitä siellä maassa on!

Ymmärrätkö ettei maa itse säteile infoa?

Jos, niin miten luulet että joku voisi tutkia maata, kun ei ole olemassa infoa joka olisi siitä peräisin!

Maata itseään ei voi tutkia mitenkään. Ei tieteellisesti, eikä muutenkaan!

.