Oikeita kielitietoja vuoden 1918 Päämajasta

"Jos sinä etnisyydestä haluat puhua niin tais suomenkieliset sekä ruotsinkieliset olla aikalailla saksalaisten johdettavissa kummatkin. Mannerheimin suku oli Saksasta. Lisäksi Theslöf joka toimi pisimpään yleisesikunta päällikkönä kuului saksalaiseen Lyypekistä tulleeseen sukuun."

Saksan merkitys oli suuri vain huhtikuusta marraskuuhun 1918.
Mannerheimin suvun kantaisä tuli Hollannista Saksan kautta. Suku oli täysin suomenruotsalainen.
Eversti Theslöf toimi Päämajan esikuntapäällikkönä 6.3.- 6.5. 18. Hän oli syntynyt Muhoksella ja oli suomenkielinen.

"Theslöf oli tuossa toisiksi tärkeimmässä tehtävässä Tampereen taistelun ajan."

Esikuntapäällikkö hoiti vain juoksevia asioita. Päätökset teki Mannerheim operaatiotoimiston ruotsalaisten upseerien avustamana. Tärkeä rooli oli myös päämajoitusmestari Ignatiuksella. Hän osasi hyvin suomea.

" Lopuissa tärkeissä viroissa menee suunnilleen tasan."

Tehtäviä ei jaettu äidinkielen vaan pätevyyden perusteella. Päämajan enemmistö oli ruotsinkielisiä, samoin keskeiset rintamakomentajat Sihvoa lukuun ottamatta. Myös Wilkama osasi hyvin suomea.

" Talvitie hoiti eläinhuolto eli hevosia joilla valkoisen joukkoja kuljetettiin."

Hevosia ei juuri kyetty huoltamaan. Ne kärsivät rehun puutteesta. Kuljetukset perustuivat juniin.

" Rautatien hoito oli osittain ruotsinkielisten hallinnassa mikä näkyi epäpätevyytenä."

Rautatiehenkilöstöstä oli puutetta. Pätevyys ei perustunut kielitaitoon. Kaikki koulutetut osasivat ruotsia.

"Jalmari Lahdensuu hoiti lähinnä pääindentuurin tehtävät koska ruotsinkielinen Serlachius ei osannut. "

Serlachius oli erittäin pätevä pääintendentti ja ylennettiin ansioistaan everstiluutnantiksi.

"Ase-eskunnan tykkien jakelusta vastasi lähinnä Vilho Nenonen. Tykeillä oli suurempi merkitys sodan lopputulokseen kuin kivääreillä. Nyyssönen hoiti Kuopion asevarastoa."

Nenonen toimi tykistön tarkastajana ja ase-esikunnan päällikkönä. "Tykkien jakelu" oli vähäinen osa toimenkuvasta. Sen hoiti lähinnä Tykistökoulun johtaja Hamilton.

" Se että Päämajassa työskenteli muutama ruotsinkielinen enemmän ei todista yhtään mitään. Eikä se virka vaan viran vaikutus sotaponnisteluihin. "

Päämajan käytännön työkieli oli ruotsi. Suomi määrättiin viralliseksi kieleksi helmikuussa.

Suomi oli äidinkielenä selvällä vähemmistöllä. Mannerheim oli käytännössä ummikko.
5114
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

johti Vapaussotaa Marskin johdolla.
Oli suomen ja ruotsin kielisiä entisiä venäläisiä upseereita sekä puhtaita siviilejä.
Oli myös puolenkymmentä ruotsalaista upseeria. Yksi Marskin adjutanteista oli veljenpoika kornetti Mannerheim.
Lopuksi esikuntaan tuli myös puolenkymmentä jääkäriä.

Mutta hommat hoidettiin.

Äänestä
  • Niin niin, motitettiin taitavalla sotaliikkeellä naiset ja lapset Hennalan pellolle ja kierrettiin piikkilanka-aita ympärille.

    On se niin uljasta muuten katsoa kuinka tehokkaasti SS-sotilaat kiväärit ja konepistoolit käsissä rynnäköivät rakennuksiin ja repivät ulos itkeviä ja pelosta hysteerisiä naisia ja lapsia. Retuutettiin siellä aseettomia miehiäkin. Kovia ja sotilaallisen näköisiä olivat SS-miehet, kypärät päässä ja täydessä sotavarustuksessa vaarallisessa tehtävässään. Vähän jenkkien merijalkaväki Irakissa ja Afganistanissa.

    On se upea ilmiö tuo saksalaisuus ja kaikki se, mitä se on meille muillekin antanut. Ei voi kuin ihailla suuria tunteita tuntien.

    Äänestä

  • Fellmannin pellolle koottiin itään pyrkineet punaisten joukkojen jäännökset sekä suuret pakolaisjoukot, jotka punapropagandan huijaamina pyrkivät rakentamaan ihanneyhteiskuntaa Venäjälle.

    Huonostihan heidän kävi, mutta vielä huonommin Venäjälle ehtineille, vaikka stallarit siitä huolella vaikenevat,

    Punavankien enemmistö armahdettiin vielä 1918 aikana. Venäjälle päässeet teloitettiin lähes kaikki.

    Hupaisaa on, miten stallarit ihailevat SS-joukkoja, joita 1918 ei vielä ollut edes olemassa.

    Lahden seudun taisteluihin osallistuivat tehokkaasti Saksan keisarillisen armeijan Brandensteinin prikaatin sotilaat Heidän toimintansa lyhensi sotaa. Se on edelleen stallareille katkera paikka.

    Äänestä

oli tuo Marskin kyky luoda toimiva Päämaja kirjavista aineksista.
Vielä hienompi suoritus oli polkaista maasta toimiva armeija parissa kuukaudessa.

Äänestä
  • Vaiko polkaista adjutanttia...?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Valkosoturi kirjoitti:

"Jos sinä etnisyydestä haluat puhua niin tais suomenkieliset sekä ruotsinkieliset olla aikalailla saksalaisten johdettavissa kummatkin. Mannerheimin suku oli Saksasta. Lisäksi Theslöf joka toimi pisimpään yleisesikunta päällikkönä kuului saksalaiseen Lyypekistä tulleeseen sukuun."

Saksan merkitys oli suuri vain huhtikuusta marraskuuhun 1918.
Mannerheimin suvun kantaisä tuli Hollannista Saksan kautta. Suku oli täysin suomenruotsalainen.
Eversti Theslöf toimi Päämajan esikuntapäällikkönä 6.3.- 6.5. 18. Hän oli syntynyt Muhoksella ja oli suomenkielinen.

"Theslöf oli tuossa toisiksi tärkeimmässä tehtävässä Tampereen taistelun ajan."

Esikuntapäällikkö hoiti vain juoksevia asioita. Päätökset teki Mannerheim operaatiotoimiston ruotsalaisten upseerien avustamana. Tärkeä rooli oli myös päämajoitusmestari Ignatiuksella. Hän osasi hyvin suomea.

" Lopuissa tärkeissä viroissa menee suunnilleen tasan."

Tehtäviä ei jaettu äidinkielen vaan pätevyyden perusteella. Päämajan enemmistö oli ruotsinkielisiä, samoin keskeiset rintamakomentajat Sihvoa lukuun ottamatta. Myös Wilkama osasi hyvin suomea.

" Talvitie hoiti eläinhuolto eli hevosia joilla valkoisen joukkoja kuljetettiin."

Hevosia ei juuri kyetty huoltamaan. Ne kärsivät rehun puutteesta. Kuljetukset perustuivat juniin.

" Rautatien hoito oli osittain ruotsinkielisten hallinnassa mikä näkyi epäpätevyytenä."

Rautatiehenkilöstöstä oli puutetta. Pätevyys ei perustunut kielitaitoon. Kaikki koulutetut osasivat ruotsia.

"Jalmari Lahdensuu hoiti lähinnä pääindentuurin tehtävät koska ruotsinkielinen Serlachius ei osannut. "

Serlachius oli erittäin pätevä pääintendentti ja ylennettiin ansioistaan everstiluutnantiksi.

"Ase-eskunnan tykkien jakelusta vastasi lähinnä Vilho Nenonen. Tykeillä oli suurempi merkitys sodan lopputulokseen kuin kivääreillä. Nyyssönen hoiti Kuopion asevarastoa."

Nenonen toimi tykistön tarkastajana ja ase-esikunnan päällikkönä. "Tykkien jakelu" oli vähäinen osa toimenkuvasta. Sen hoiti lähinnä Tykistökoulun johtaja Hamilton.

" Se että Päämajassa työskenteli muutama ruotsinkielinen enemmän ei todista yhtään mitään. Eikä se virka vaan viran vaikutus sotaponnisteluihin. "

Päämajan käytännön työkieli oli ruotsi. Suomi määrättiin viralliseksi kieleksi helmikuussa.

Suomi oli äidinkielenä selvällä vähemmistöllä. Mannerheim oli käytännössä ummikko.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu