Koska tästä kuitenkin kysytään, kerron vastauksen jo etukäteen: Kyllä.
Vapaa-ajattelijoiden mielestä tasavallan presidentilläkin on uskonnonvapaus, ja osana tätä vapaus osallistua esimerkiksi arkkipiispan virkaanastujaisiin.
Vapaa-ajattelijoiden mielestä tasavallan presidentilläkin on uskonnonvapaus, ja osana tätä vapaus osallistua esimerkiksi arkkipiispan virkaanastujaisiin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Aikooko oikeasti osallistua?
Mutta mietin edelleen miksi vaparit hyväksyvät osallistumisen. Presidentti edustaa kuitenkin koko ajan virkaansa ja tämmöisissä tilanteissa taatusti. Eikö vaparien kuuluisi sanoa, että presidentin ei pidä osallistua, vaikka hän saa yksityisesti harjoittaa uskontoa. Minusta teidän periaatteistanne seuraisi johdonmukaisesti tämmöinen näkemys: ei arkkipiispan juhliin, mutta voi poiketa kirkkoon tavallisessa jumalanpalveluksessa. Käyhän pres. muuallakin aivan vapaamuotoisesti.
Vielä enemmän ihmettelen, että valtiollinen hautajaistilaisuus kirkossa on mielestänne ok. Minusta teiltä olisi johdonmukaista kieltää se ja vaatia, että kirkkotilaisuus on ei-valtiollinen kun taas voisi olla valtiollinen ja tunnustukseton muistotilaisuus. Mutta näinhän te ette tee.
Mielestäni te olette näissä näkemyksissänne sillä tavoin epäjohdonmukaisia, että alkaa epäillä laskelmointia. Koiviston hautajaisten vastustaminen ei saisi kannatusta vaan joutuisitte änkyrälistalle. Sinne te oikeastaan kuuluttekin, koska olette änkyröitä, mutta taktisesti pidätte suuta hiukan soukalla tietyissä tilanteissa.
Änkyräperiaatteenne ovat kuitenkin kaikkien nähtävillä eikä pidä hämääntyä näistä hämäyksistänne.
Aikoo, ks. tpk.fi.
Varmasti on harmaata aluetta, jossa eri ihmiset voivat päätyä eri lopputuloksiin. Mutta niinhän yleensä kaikissa asioissa on (vaikkapa hätävarjelu on pakko sallia, vaikka rajanveto kohtuuttomaan voimankäyttöön onkin aina epäselvä). Tässä esimerkissä asia on minusta varsin selvä: presidentti saa harjoittaa uskontoa myös julkisesti. Esimerkiksi rukouspäiväjulistusten allekirjoittaminen on OK; 15 vuotta sitten loppunut tapa merkitä ne osaksi säädöskokoelmaan ei ollut OK.
Mitä jos me nyt olemmekin oikeasti vähemmän änkyröitä kuin luulet? Vaadimmeko esimerkiksi hartausohjelmien poistoa YLEltä? Ks. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2017/03/08/hartausohjelmien-poisto-yleisradion-lakisaateisista-velvollisuuksista/ ja voit yllättyä.
Islannin tasavallan presidentti otti vasstaan IHEU:n pohjoismasten järjestöjen yhteistapaamisen delegaaatit huhtikuun lopulla Reykjavikissa. Suomen tasavallan presidentti voisi alkaa osoittaa huomaavaisuutta myös uskonnottomien järjestöille.
Nääh, kun kerran tämänhetkinen presidentti itse on luterilainen kristitty.
Ennemmin voisi todeta, että kannattaa kristinuskoa mutta vastustaa sen tukemista valtion varoin. Toivoisi vaikkapa perheiden vievän lapsensa usein kirkkoon ja esittäisi koululaisjumalanpalveluksista luopumista.
Tottakai presidentti voi henkilönä osallistua. Tässä pitää erottaa erilleen presidentti ja presidentti-instituutio. Presidentillä voi olla uskonnollinen vakaumus, mutta presidentti-instituutio on neutraali uskonnollisten vakaumusten suhteen. Kysymys on ennemminkin millaisessa roolissa presidentti osallistuu. Presidentti osallistuu yksityishenkilönä, joka nyt vaan sattuu olemaan presidentti. Asiassa ei ole mitään ihmeellistä, kunhan presidentti-instituutio pidetään erillään tapahtumasta.
Toisaalta presidentillä ei ole varsinaista virka-aikaa eikä lomia. Sellaisen erottelun tekeminen ei ehkä olisi järkevääkään.
Mutta selvää on, ettei presidentiltä voi vaatia esimerkiksi kuutta vuotta ilman kirkossa käymistä. Se olisi väärää neutraaliutta.