ja miksei muillekin keskustelua..
Paavali sanoi, että "toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvänä ,olkoon kukin omasta mielestään varma" Room.14:5"
Niin kertokaa nyt ihmeessä mitä tuossa mielestänne lukee ja mitä tuo Raamatunlause itsekullekin puhuu?
- Minulle sitä että kaikki päivät ovat yhtä hyviä ja kukin päättäköön mitä niistä ajattelee ja olkoon varma. -Siinähän lukee niin selvin sanoin! Eli toisinsanoen, ei noist mitään ongelmaa tarvis tehdä.
Vai mitä siinä muka lukee, kertokaa nyt?
Paavali sanoi, että "toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvänä ,olkoon kukin omasta mielestään varma" Room.14:5"
Niin kertokaa nyt ihmeessä mitä tuossa mielestänne lukee ja mitä tuo Raamatunlause itsekullekin puhuu?
- Minulle sitä että kaikki päivät ovat yhtä hyviä ja kukin päättäköön mitä niistä ajattelee ja olkoon varma. -Siinähän lukee niin selvin sanoin! Eli toisinsanoen, ei noist mitään ongelmaa tarvis tehdä.
Vai mitä siinä muka lukee, kertokaa nyt?
Vastaukset 43
Vanhimmat
Juutalaisilla oli kahdenlaisia sapatteja. Viikkosapatti perustui jumalalliseen esimerkkiin ja annettiin jo luomisessa ihmiselle. Se kirjoitettiin muuttumattomaan siveyslakiin. Sitä tuli viettää joka seitsemäs päivä.
Israelille annettiin myös vuosisapatteja, joita vietettiin määrättynä päivänä kerran vuodessa. Näitä sapatteja liittyi vuosijuhliin, mutta sen ohella oli itsenäisiä vuosisapatteja, kuten SUURI SOVINTOPÄIVÄ JA SOITTAMISEN SAPATTI. Lukuunottamatta viikkosapattia heillä oli siis VUOSIJUHLIA, UUDENKUUN JUHLAPÄIVIÄ JA VUOSISAPATTEJA. Kaikki nämä jälkimmäiset juhlat VIITTASIVAT KRISTUKSEEN. Kun Kristus saapui, niin ne saivat hänessä TÄYTTYMYKSENSÄ. Ne olivat tarpeettomia. Mutta seurakuntaan tunkeutui valheveljiä jotka tahtoivat pakottaa pakanakristittyjä ympärileikkauttamaan itsensä ja pitämään näitä erikoisessa mielessä juutalaisia juhlia. Paavali varoittaa seurakuntaa heistä.
TÄSSÄ EI OLE KYSYMYS VIIKKOSAPATISTA, JOTA NIINKUIN OLEMME NÄHNEET PAAVALI ITSE PYHITTI JA JOTA KRISTIKUNTA PITKÄN AIKAA SENJÄLKEEN SEURASI.
Monet tutkijat, myös katolinen kirkko sijoittaa tämän lepopäivämuutoksen vuoteen 364 jKr. jolloin katolisessa Laodikean konsiilissa Paavi Liperiuksen johdolla kehoitettiin kirkon jäseniä kunnioittamaan sunnuntaita.
Tutkijana olen törmännyt näihin muutoksiin mitä sapattiin tulee.
Ei ole "viikkosabatteja" vaan juhlia jotka sattuvat eri viikonpäiville ja joiden aikana työnteko on on kielletty .
"Näitä sapatteja liittyi vuosijuhliin, mutta sen ohella oli itsenäisiä vuosisapatteja"????
nostetaan hieman..
Niinhän siinä lukee.
Suuri osa on valinnut paremmaksi päiväksi sunnuntain. Harvalle Jumalan antama sapatti kelpaa pyhäpäiväksi. Sapattihan luetaan kalentereissakin kuuluvaksi arkipäivien joukkoon.
Paavalikin piti kokouksia sapattisin, joista voimme Apostolien teoista lukea. Jumala on kaikkien ihmisten yläpuolella myöskin Paavalin yläpuolella Hän sanoo sapatista: MUISTA.
Paavalilla oli sellaisiakin letkauksia, olisitte niinkuin hänkin, ettekä menisi enää naimisiin.
Sunnuntai on pedonmerkki, ihmiskäsky pyhäksi. . . Jumalan merkki on sapatti. Kymmenenkäskyn laki on ikuinen ja muuttamaton.
Vapauteen Kristus meidät vapautti...
Uskonnon vapauslaki tuli Suomessa ensimmäisen kerran voimaan vuonna 1.1.1923.
Vapautta ei ole ollut senkään jälkeen. Adventistit eivät saaneet pitää sunnuntaisin kauppojaan vuosikymmeniin auki, sillä LAKI koski kaikkia, että siinä se vapaus oli. Nyt on toisenlainen laki kaupat saavat olla sunnuntaisin auki. Nähtäväksi jää kuinka jatkossa. Kellä VALTA.
Uskonnon vapaus tulisi olla itsestään selvä asia, mutta ei vaan aina sitä ole. Siitä kertoo pimeäkeskiaika, murhineen, jota kesti 1260 vuotta.
Ilm.14:22. Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon.
Jumalan sanan totuuksia tulee julistaa kaikkeen maailmaan, mutta ihminen tekee valintansa Jumala ei ketään kuitenkaan pakota uskomaan. Pakkouskonto ei ole mistään kotoisin.
Totuus ja valhe julistus kulkevat rinta rinnan, ajan loppuun asti. . Noa rakensi arkkia, ja samalla saarnasi kansalle. Nooa jätti tuomion antamiset Jumalan käsiin.
Vapauteen Kristus vapautti, ei kannata sitoa itseään uudelleen orjuuteen.
Vapauteen Kristus vapautti, ei kannata sitoa itseään uudelleen orjuuteen.
Mitä sinä Eerika pidät orjuutena ?
Miksi laista vapautetut voivat joutua syytteeseen ,ja vankilaan ? Riittääkö armo ilman sovitusta ? Jos ei ole lakia, niin ei ole rikkomustakaan, joka täytyisi sovittaa, mihin silloin tarvitaan tuomareita ?
Mikä ero on Allahin ja Jehovan armolla ?
Onko Eerika vakaasti sitä mieltä, että kymmenen käskyn noudattaminen ja sapatin pyhittäminen Jumalan pyhän käskyn mukaan on orjuutta? Miten Jumalan pyhän lain noudattaminen voisi olla orjuutta? Annas tulla luku ja jae, missä kohtaa Raamattua sapattia kuvataan orjuudeksi?
Ei pidä tehdä oletuksia.
Älä ihmeessä kerro mitä sinä pidät orjuutena.
Odotan vastausta Eerikalta kysymyksiini ?
En pidä sapattia orjuutena.
Tuo toinen kysymyksesi oli sen verran vaikeatajuinen, etten oikeastaan pääsdyt kärryille.
Orjuutena pidän sitä, kun uskoa suoritetaan koska joku asettaa ehtoja, että tälkainen ja tällainen on oikea uskova ja sitten aletaan suorittaa ja feikata ja piilottaa sellaisia asioita, jotka eivät sovi siihen muottiin jonka joku on asettanut.
Jahas, muuten vain siis huutelit.
Anteeksi nyt en ymmärtänyt?
Jotain sinä vihjailit orjuudesta ja koska aihe on sapatti, niin useampikin ihminen tässä ketjussa oletti, että sinä viittasit sapattiin. Joten ei kannata huudella.
Kuules nyt Kristitty.net sinä et kyllä sanele minulle mitä minä teen ja mitä en. Sinä voit vapaasti luulla mitä haluat. Sinun luulosi ei kuitenkaan ole yhtäkuin minun ajatukseni. Sinun luulosi on ihan vain sinun luulosi, ei yhtään enempää.
Ei ole keskustelun kannalta hedelmällistä huudella kryptisiä asioita jotka ihmiset ymmärtävät väärin.
Olet oikeassa kannattaa aina selkeyttää mistä on kirjoituksessa kysymys, sillä helposti tulee väärin ymmärryksiä.
Koska väärinymmärtyksen mahdollisuus on aina olemassa, kannattaa kysyä ennen kuin alkaa haastaa riita omien tulkintojen perusteella
Minä en ole vastuussa siitä, että tulkitset minua väärin. Ja on melko erikoista syyttää minua siitä.
Kyse oli tästä kommentista:
"Vapauteen Kristus vapautti, ei kannata sitoa itseään uudelleen orjuuteen. "
Voit toki selventää ja kertoa mitä sinä tarkoitit.
Olen selittänyt sen, en toista sitä tässä.
Kannattaa selkeyttää niin hyvin, että voi juosten lukea ja ymmärtää mistä kysymys.
Lauantaisapatti on Pedon merkki 666.
Tässä tarvitaan viisautta ja ymmärrystä ! Ymmärrätkö tämän: PEDON LUKU ON kuusisataa kuusikymmentä kuusi. Sinun täytyy ensin ymmärtää kuka on tämä Ilmestyskirjan peto, niin senjälkeen on helppo tunnistaa tämän PEDON MERKKI.
Kyseisessä Roomalaiskirjeen kohdassa (siis luvussa 14) Paavali ei puhu sanaakaan lepopäivästä tai pyhäpäivistä, vaan hän puhuu paastopäivistä. Niitä sai jokainen oman harkintansa mukaan pitää minä päivänä tahansa tai olla pitämättä ollenkaan. MUTTA sapattiiin nähden Jumala ei ole tällaista harkinnanvaraista liikkumavaraa antanut, vaan hän määrittelee asian näin: "Seitsemäs (ei siis ensinmäinen, toinen, kolmas tai mikään muukaan työpäivästä, vaan seitsemäs) päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Sapatti on lauantai ja se on ja pysyy Jumalan kansan pyhäpäivänä nyt ja halki ikuisuuden. Kaikki taivaaseen pääsevät viettävät sitä vielä silloinkin Jes.66:22,23. On siis hyvä opetella taivaan tavoille jo täällä matkan varrella. Epäjumalia, kuten aurinkoa, ei tule palvoa eikä pyhittää sille jo pakanuudessa omistettua auringonpäivää, vaan sapattia tulee kunnioittaa Jumalan luomistekojen muistopäivänä.
Jeesusonhyvä nimimerkki kirjoitti järkevää asiaa, kiitos.
Koskaan ei pidä saarnata yhtä jaetta. Room. 14 konteksti paljastuu jakeesta yksi: " Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä." Sapattikäsky on neljäs käsky kymmenestä ja sen rikkomisesta määrätty rangaistus on kuolema, tuskin siis mikään mielipidekysymys. Paavaliko ohimennen sivulauseessa kumoaisi yhden käskyn kymmenestä? Ei varmasti. Paavali ei tässä kohtaa sanallakaan mainitse sapattia. Puhutaan joistakin päivistä, joista joku pitää yhtä parempana kuin toista. Jae kuusi avaa meille mistä Paavali mahdollisesti puhuu: "Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa." On selvää, että Paavali puhuu paastopäivistä, tai muista päivistä joista Raamatussa ei ole mitään käskyä. Yksi paastoaa maanantaina, toinen keskiviikkona, kukin olkoon omassa mielessään varma.
Paavali ei sanallakaan sano, että yksi noudattaa kymmenetä käskyä ja pyhittää sapatin, toinen rikkoo sapattia, kukin olkoon uskossaan varma. Paavali ei anna tässä mitään lupaa rikkoa kymmentä käskyä ja häpäistä sapattia. Tämä jae ei puhu sanaakaan sapatista.
Kyllä, mutta onko ongelma jos Paavali tarkoitti myös sapattia ? Koska kätännössä se, mitä ihminen tekee sapattina, esim. tulen sytyttäminen, kaupassakäynti, keskustelu ihmisten kanssa leimaavat kuitenkin juuri valintojen kautta sitä mitä yksilöihminen ajattelee siitä m i t e n sapatti tulisi pyhittää.
Toisin sanoen eroaako tekemiseni ns. arjesta mitenkään sapattina vai ei. Ja jos eroaa, niin miten.
Joten sen pohtiminen tarkoittiko Paavali ollenkaan sapattia puhuessaan päivistä, on kuitenkin omantunnonkysymys ainakin itselleni, koska itse mietin joskus sitä , miten s. eroaa mahdollisesti muista päivistä ja ajoista.
Mietin siis tähän tapaan: Koska Jumalan 10:nessä käskyssä on myös sapattikäsky, miten se vaikuttaa minun elämääni, tai, miten sen mahdollisesti pitäisi vaikuttaa siihen .
Vaikka pidänkin päiviä itsessään samanarvoisina, mutta sapatti, sen arvosisällön ja lain sanan :"Muista pyhittää" sisältää .. sen "velvoitteen" ja muistamisen, joka ei kuitenkaan osoita uudessa liitossa "suorituksiin"(ihminen ei omilla töillään voi miellyttää Jumalaa) vaan juuri henkilökohtaiseen suhteeseen jossa sapattikin muun lain ohella on tulevaisen varjo, ja viittaa suhteeseen Herran kanssa eikä nähdäkseni itse lakiin.
Ja se, miten oma lain omainen suoritus on juurikin rauhan ja lepäämisen vastakohta, ja sen muistaminen taas antaa aihetta ..hmmm lepäämiseen .
Sapatin yllä on pyhyys ja pysyy halki ikuisuuksien. Sapatti on Jumalan merkki.
No, sapatti on pyhä, koska Jumala siunasi ja pyhitti sapatinpäivän jo luomisviikolla. Kymmenessä käskyssä meidän käsketään pyhittää sapatti. Joten asia on varsin yksinkertainen, meidän tulee erottaa sapatti muista päivistä ja pyhittää se.
Kukaan sunnuntain pyhittäjä ei voi olla täysin varma, että tämä on se oikea sapatti, koska Raamattu ei puhu sanaakaan sunnuntain pyhyydestä yhtään mitään, vaan nimittää sitä arkipäiväksi kuten muitakin kuutta työpäivää. Hes. 46;1
Aamen.
Hieman nostetaan.
Luomisviikolla Jumala siunasi ja pyhitti sapatinpäivän. Kymmenessä käskyssä meidän käsketään pyhittää sapatti. Missä kohtaa Raamattua sanotaan, että saamme rikkoa kymmentä käskyä ja häpäistä sapatin? Missä kohtaa Raamattua käsketään pyhittää sunnuntai?
Ei missään kohtaa. Vaikka sapattikäskyä ei ole kumottu, niinkuin ei muitakaan käskyjä, ihminen ei voi myöskään lisätä mitään Jumalan lakiin, ainoastaan oppia siitä.
"Sentähden, ettei mikään liha tule vanhurskaaksi hänen edessään lain teoista, sillä lain kautta tulee synnin tunto. Room.3:20
"Ja selvää on, että kukaan ei tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta ,koska "vanhurskas on elävä uskosta." Gal 3:11
Niin, kukaan ei tule vanhurskaaksi lakia noudattamalla, tarkoittaako se, että saamme rikkoa Jumalan pyhää lakia ja tehdä syntiä?
Haluaisiko joku luterilainen vastata, missä kohtaa Raamattua sanotaan, että saamme rikkoa kymmentä käskyä ja missä kohtaa sanotaan, että sunnuntai on pyhäpäivä?