Ruokarukoiluttaminen syrjii ei-niin-uskonnollisia

Ruokarukoiluttaminen pois päiväkodeista ja kouluista:

Opetushallituksen ohjeessa (12.1.2018) on edistysaskelten lisäksi yhä ongelmia aiheuttava kohta: ”Opetuksen järjestäjät voivat päättää, järjestetäänkö esi- ja perusopetuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, ja uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia.”

Erityisen ongelmallinen siinä on uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia koskeva kohta. Toisin kuin uskonnollisia tilaisuuksia koskeva kohta se ei edes vastaa perustuslakivaliokunnan linjauksia (mietintö 2/2014 vp) eikä oikeuskaslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen mietintöjä.

Silti uskonnollisten toimitusten, kuten ruokarukoukset järjestäminen lisättiin Opetushallituksen ohjeisiin vuonna 2014. Ne pujautettiin ohjeisiin ”muina miehinä” ilman perustuslakivaliokunnan mietinnön antamaa virikettä ja oikeutusta.

Päivittäisen uskonnollisen rituaalin järjestäminen koulun toimesta on erittäin ongelmallinen indoktrinaatiokiellon ja syrjintäkiellon näkökulmista. Siinä ”määrä muuttuu laaduksi”. Joka päivä toistuva johdettu, ääneen lausuttava ruokarukoiluttaminen on indoktrinaatiota paljon suuremmassa määrin kuin harvemmin järjestettävä tilaisuus.

Oppilaan mahdollisuus välttyä tällaiselta päivittäiseltä rituaalilta ilman syrjintää on erittäin hankalaa, käytännössä mahdotonta. Tämä johtuu siitä, että oppilaita ei voida ilman leimautumisen vaaraa siirtää toiseen tilaan rukoushetken ajaksi.

Länsi- ja Sisä-Suomen AVI onkin katsonut (27.3.2018), että koulussa ei tule lukea ääneen yhteisiä ruokarukouksia, jos tämän seurauksena yksikin oppilas, jonka huoltajat ovat ilmoittaneen, ettei oppilas osallistu koulussa järjestettäviin uskonnollisiin tilaisuksiin, joutuisi osallistumaan rukoilutilanteisiin edes passiivisesti.

Toivottavasti tämä linjaus saatetaan nopeasti käytäntöön. Opetushallituksen tulee pikaisesti muuttaa ohjeitaan tältä osin. Kuntien opetustoimen tulee välittää tietoa kouluille ja varhaiskasvatukseen. Päiväkotien ja koulujen kannattaa toimivuoden 2018-19 suunnitelmissaan selkeästi luopua ruokarukoiluttamisesta ja yksin teoin myös uskonnollisista tilaisuuksista.

Ruokarukoiluttaminen on ongelma myös pienten koululaisten iltapäivätoiminnassa. Seurakuntien kuntien tilauksesta tai tukemana järjestämässä iltapäivätoiminnassa on välipalan jakamisen yhteyteen järjestetty ruokarukous, vaikka kyseessä on julkiseen palveluun liittyvä toiminta eikä seurakuntien omaehtoinen, omalla rahoituksella tapahtuva toiminta.

Uskonnollisiin toimituksiin ja tilaisuuksiin liittyy yksityisyyden suojan näkökulma. Päättäessään oppilaan osallistumisesta perhe joutuu vasten tahtoaan tuomaan julki uskonnollisuuttaan tai ei-uskonnollisuuttaan, vaikka kyseessä on arkaluontoinen tieto, jonka moni perhe haluaisi pitää yksityisasianaan.

Lisättäköön vielä, että toisaalta mikään ei kiellä keneltäkään yksilöllistä ruokarukousta itsekseen, muita häiritsemättä, vaikka päiväkodin tai koulu henkilöstö ei lapsille ääneen lausuttua kollektiivista rituaalia johdakaan. Suomalaiseen kulttuuriin ja työelämään ei kuulu, että lounailla pomo johtaisi yhteisiä ruokarukouksia, eikä aamuhartauksiakaan pidetä. Kuulemma ei edes Kirkkohallituksessa. Niinpä nyt on korkea aika saada ruokarukoiluttaminen pois päiväkodeista ja kouluista.