Useissa historiankirjoissa näkyy tietoja, joiden mukaan Englannilla oli Dunkerquen katastrofista huolimatta edelleen pääsaarellaan ja dominioissaan hyvinkin huomattavat sotavoimat. Ja ainakin ilmavoimat olivat vahvat. Jos näin oli niin joutuu kysymään, että miksi sillä ei ollut mannermaalla suurempi armeija kuin se mikä oli. Jos olisikin ollut 50-100 % vahvemmat joukot niin olisiko suursota mennyt toisin.
Miksi siis läksi mannermaalle niin pienin joukoin, eikö ottanut sotaa tosissaan vai mikä mahtoi olla laskelmien takana ? Miksei käyttänyt kaikkia ilmavoimiaan Ranskassa -40 silloin kun Ranskankin vahvat ilmavoimat olivat vielä mukana. Saksallahan oli melkoisen vahvat ilmavoimat idässä vahtimassa liittolaista josta syystä Ranskan ja Englannin ilmavoimat yhdessä olisivat olleet lännessä selvästi Luftwaffea vahvemmat keväällä -40.
Miksi siis läksi mannermaalle niin pienin joukoin, eikö ottanut sotaa tosissaan vai mikä mahtoi olla laskelmien takana ? Miksei käyttänyt kaikkia ilmavoimiaan Ranskassa -40 silloin kun Ranskankin vahvat ilmavoimat olivat vielä mukana. Saksallahan oli melkoisen vahvat ilmavoimat idässä vahtimassa liittolaista josta syystä Ranskan ja Englannin ilmavoimat yhdessä olisivat olleet lännessä selvästi Luftwaffea vahvemmat keväällä -40.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Britannian toimintakykyisten en maavoimien pääosa oli Ranskassa. Samoin ainoa esikunta.
Kymmenen divisioonaa oli koulutettu ja varustettu joten kuten. Kaksi i oli vain työpalvelussa.
Vain muutama vakinainen divisioona oli täysin taistelukykyinen.
Lähi-Idässä ja Afrikassa oloi hajallaan noin 100 000 miestä, mutta lähinnä valvontatehtävissä. Näistä muotoutui aikanaan 8. Armeija.
Singaporessa oli huomattava varuskunta.
Ranskaan irrotettiin pääosa pommituslennostosta ja hävittäjien Huricane-laivueita.
Toimintakykyisten maa- ja ilmavoimien pääosa oli siis Ranskassa.
Britannia oli kovin hitaasti valmistautunut sotaan, eikä edesä olevan kaltaiseen juuri lainkaan.
Pääsaarille jäi eri koulutusvaiheissa olevia divisioonia noin 12 kpl.
Avaus on tyypillinen brittikaunaisen valehtelijan yritys muuntaa tosiasioita.
"Avaus on tyypillinen brittikaunaisen valehtelijan yritys muuntaa tosiasioita. "
Taas tyypillinen syytös "brittikaunainen" vaikka aloitus on aika asiallinen mutta ehkä tosiasoista tietämätön. Tämä kortti vilahtaa aika herkästi kaikista aloituksista, jotka käsittelevät brittien osallisuutta sotaan. Muita osapuolia sen sijaan voidaan arvostella ja lyödä kuin vierasta sikaa ja nimitellä homoiksia, juopoisksi, lahtareiksi sun muiksi.
yksi lukemattomista versioista, joilla pyritään vähättelemään brittien osuutta sotaan. Kyllä siinä puutteita ja heikkouksia oli, mutta miksi pitää valehdella?
Ranskaan lähetettiin kaikki se, mikä oli mahdollista.
"Useissa historiankirjoissa näkyy tietoja, joiden mukaan Englannilla oli Dunkerquen katastrofista huolimatta edelleen pääsaarellaan ja dominioissaan hyvinkin huomattavat sotavoimat. "
Mitkä hiztoriankirjat ja mitkä tiedot?
Dunkerquen jälkeen kyllä varustettiinkiireesti sieltä evakuoidut joukot ja jatkettiin muiden perustamista.
Dominiot taas määräsivät itse joukoistaan.
Brittein saarille lähettiin 1940 kaksi kanadalaista divisioonaa.
------Dunkerquen jälkeen kyllä varustettiinkiireesti sieltä evakuoidut joukot-----
Jos kerran oli jemmassa valmiina varusteet sadoille tuhansille miehille niin miksi niitä varusteita ei käytetty Ranskassa muodostamalla talven aikana uusia divisioonia. Niin teki Saksakin tuona talvena 1939-40, muodosti ja koulutti kymmenittäin uusia divisioonia, joita sillä ei vielä syksyllä ollut. Britti raapi kasaan vain vaivaiset 10 div. ikäänkuin niillä olisi ollut jokin merkitys. Kyllä Britanniassa miehiä olisi riittänyt ja tuonut dominioistaan lisää, aikaa kun oli 8 kuukautta.
Tälläkin palstalla on äskettäin selvitetty, miten britit saivat hakea USA:sta kiväärit,konekiväärit ja tykit ne menettäneille joukoilleen. Muuta ei tosin saatu.
Oma teollisuus työnsi tietenkin tavaraa laakerit punaisina,mutta se ei riittänyt.
Talvella 1939-40 britit juuri varustivat nämä noin 12 divisioonaa. Enempään eivät pystyneet, koska ei ollut ajoissa valmistauduttu. Siitä voidaan perustellusti brittejä moittia.
Brtiteillä ei ollut käskyvaltaa itsenäisten Kansainyhteisön jäsenmaihin.
Siitomaissa, kuten Intiassa, oli joukkoaj, mutta ne tarvittiin Japania vastaan.
Kun vertaillaan Saksan ja Britannian varustelua noihin aikoihin, pitää muistaa Churchillin kuvaus sotateollisuuden perustamisesta: "Ensimmäinen vuosi ei tuota mitään, toinen vähäsen, kolmas jo jotakin ja vasta neljäs kunnolla." Saksa oli aloittanut varustautumisen 30-luvun alussa ja Hitlerkin oli ehtinyt olla vallassa jo seitsemän vuotta ennen Ranskan taisteluja. Siellä olivat laakerit olleet punaisina jo muutaman vuoden ja niitä laakereita oli paljon.
Britannia aloitti varustelunsa demokratioiden tapaan myöhässä. Vallassahan olivat Baldwin vuoteen 1937 ja sen jälkeen Chamberlain, joka vielä seuraavana vuonna uskoi neuvottelujen voimaan. Asevelvollisuuskin julistettiin vasta puoli vuotta ennen sodan alkua. Maavoimien varustelun aloittaminenkin oli siis pahasti myöhässä, eivätkä juuri ennen sotaa tehdyt laajentamispäätökset muuttuneet suurtuotannoksi ennen kuin 1941 tai 1942. Ilmavoimien tilanne oli parempi, kun uudet hävittäjät alkoivat tulla palvelukseen 1938 alkaen, mutta sodan alkaessa ensilinjan koneissakin oli vielä paljon vanhoja.
300 000 ukkoa on helvetin paljon saarelle 1940. Niillä oli paljon majesteetin maitonaamoja ja muita pöljiä aseissa muualla. Singaporessa 1942 oli paljon australialaisia. Ne joutui mottiin Ranskassa ja olivat tulla tuhotuksi.
"Jos kerran oli jemmassa valmiina varusteet sadoille tuhansille miehille niin miksi niitä varusteita ei käytetty Ranskassa muodostamalla talven aikana uusia divisioonia. Niin teki Saksakin tuona talvena 1939-40, muodosti ja koulutti kymmenittäin uusia divisioonia, joita sillä ei vielä syksyllä ollut."
Ranska oli myös moninkertaistanut armeijansa samana talvena ja sattumoisin nämä samaiset yksiköt olivat pääosin ne, joiden kohdalla Maasin linja sittemmin luhistui, tuhoisin seurauksin liittoutuneiden strategialle ja koko 1. armeijaryhmälle ;)
Briteillä ei nyt kyllä ollut toimintakykyistä armeijaa missään vaiheessa sotaa. Surullisia tampioita.
Millä joukoilla ja millä aseilla britti jo heti seuraavana talvena kuritti Afrikassa Italiaa jos kaikki mitä saatiin kasaan raapittua oli keväällä Ranskassa menettäen siellä kaiken kalustonsa. Tyhjästä kun on kuulemma paha nyhästä.
Joo, ei paljon Italian pojista muuta näkynyt, kuin sandaalin jäljet hiekassa, kun pötkivät karkuun.
"Lähi-Idässä ja Afrikassa oloi hajallaan noin 100 000 miestä, mutta lähinnä valvontatehtävissä. Näistä muotoutui aikanaan 8. Armeija."
Näistä joukoista muoostetuilla alivoimaislla osastoilla hakattiin Italia ensin Abessiniassa ja sitten Libyassa.
Brittikaunaisilla valehtelijoilla ei tavan mukan ole tiedon häivääkään käsillä olevasta aiheesta.
Abessiniassa antautui suuri italialainen armeija Aostan herttuan johdolla.
"Millä joukoilla ja millä aseilla britti jo heti seuraavana talvena kuritti Afrikassa Italiaa..."
No, suurimmaksi osaksi niillä kahdella divisioonalla, jotka olivat siihen mennessä saatavilla. Suurin osa talven ja seuraavan kevään taisteluihin osallistuneista divisioonista ei edes koostunut "briteistä" sellaisenaan vaan intialaisista, kenialaisista ja etelä-afrikkalaisista divisioonista ;)
"Abessiniassa antautui suuri italialainen armeija Aostan herttuan johdolla. "
Italian Itä-Afrikan armeija oli "italialainen" suunnilleen yhtä paljon kuin vastassa olivat "brittiläiset". Suurin osa joukoista myös italialaisten puolella oli natiiviyksiköitä ;)
Tuohan se oli se suurin virhe Aatulla. Toiseen erään oli valmiina 300 000 Ranskan taistelut kokenutta sotilasta aseteollisuuden tukemina.
Miksi Suomi ei pannut kaikkea peliin VT-linjalla 1944? Vastaus: koska reservejä ei koskaan kannata polttaa loppuun varsinkaan liian aikaisessa vaiheessa. Vetäytyminen puna-armeijan pihdeistä oli oikea ratkaisu. Jopa pakeneminenkin on näytävä myönteisenä asiana. Puolustuksessa pitää olla syvyyttä.
Nimenomaan, onneksi Suomessa ei ollut "Hitleriä" tai "Stalinia" vaatimassa ehdotonta puolustautumista.
Stalin ymmärsi lopulta antaa vastuuta osaaville kenraaleille, Hitler sortui omaan hulluuteensa.
Vkt-linjastakin olisi pitänyt vetäytyä Salpa-asemaan,siellä vihollista olisi voinut rokottaa kovemmin,rauha oli ehkä vielä turhan hätäinen päätös,venäläisiltä alkoi jo miesten vajaus näkyä syksyllä-44,japanilaiset ja saksalaiset pystyi vielä jatkamaan,ainoastaan polttoaineiden teko olisi pitänyt viedä maan alle Saksan pommitusten jälkeen ja samoin kaikki teollisuustuotanto,mitä oltiinkin koko ajan tekemässä.
Kun Suomen rintama lakkasi,täältä lähti monta divisoonaa valloittaan Viroa ja siitä eteenpäin. Ja jos Saksa olisi jatkanut kevään jälkeen -45,myös Japani olisi jatkanut ja taistellut kovemmin US:aa vastaan vaikka olisivat muutaman atomipommin pudottaneetkin. Akselivallat olisi voinut vielä saada lisää joukkoja Espanjasta ja Ruotsista,jolloinka US ja venäjän joukot olisivat jo olleet aika ahtaalla. Lisää taistelukykyisiä joukkoja ei lännelläkään olisi riittänyt loputtomiin ja tuolloin olisi heille jo käynyt kalpaten,länsivankien määrä oli noussut jo uudelle tasolle.
Ja jos sotaa olisi jatkettu,mitään ei olisi hävitty vaikka Suomi olisikin joutunut antautumaan hieman myöhemminkin,kortit olisi vain katsottu loppuun asti.
Jaahas, sitäkö on taas tullut luettua magneettimediaa ja latkittua hopeavettä, kun on tuollaiseen johtopäätökseen päädytty?
Britannian kokoiselta suurvallalta on todella häpeällinen ja ala-arvoinen suoritus saada suursotaan vain vaivaiset 10 divisioonaa. Suomellakin taisi Talvisodassa olla enemmän ukkoja.
Jos ja kun Britannia ilmeisesti tiesi jo syksyllä -39, ettei se suursodan ehkä syttyessä saa juuri minkäänlaista armeijaa kasaan niin paree olis kai ollut jättää antamatta Puolalle turvatakuut ja olla julistamatta sotaa Saksalle. Hulluusko iski kun näytteli suurvaltaa pikkumaan armeijallaan.
"Ja+ainakin+ilmavoimat+olivat+vahvat.+Jos+näin+oli+niin+joutuu+kysymään,+että+miksi+sillä+ei+ollut+mannermaalla+suurempi+armeija+kuin+se+mikä+oli."
Ihmeellistä läpätystä taas koko juttusi. Saksa sai syksyn -39 ja kevään -40 välisenä aikana rintamalle kymmeniä uusia ja kohtalaisen hyvin varustettuja divisioonia mutta brittiparka vain Suomen Talvisodan armeijaa vastaavan poppoon. Aikaa oli sentäs 8 kk eli ei aivan vähän. Tuona aikana se ei tainnut kyetä perustamaan ja varustamaan yhtään uutta divisioonaa vaan kaikki olivat jo olemassaolevia.
Britanniassa sentäs oli väkeä lähemmäs 50 milj. ja hyvin kehittynyt raskas teollisuus. Vertaansa vailla oleva häpeällinen suoritus kun käytännössä mitään ei tuona 8 kk ajanjaksona tapahtunut.
"Ihmeellistä läpätystä taas koko juttusi."
Ottaen huomioon sinun olevan "läpätyksen" kokenut asiantuntija, tuo täytynee uskoa ;)
"Saksa sai syksyn -39 ja kevään -40 välisenä aikana rintamalle kymmeniä uusia ja kohtalaisen hyvin varustettuja divisioonia..."
Niin sai Ranskakin ja, kuten pääsin tuossa ylempänä sanomasta, nuo uudet yhtymät olivat avainpaikalla sortumassa Maasin linjan puolustuksessa toukokuussa -40 kun saksalaiset aloittivat offensiivinsa lännessä. Pelkkä divisioonien kasaaminen kenttäarmeijoihin saattaa näyttää hyvältä paperilla, mutta se ei välttämättä lopulta lisää niin paljon yhtälöön kuin saattaisi odottaa ;)
"...mutta brittiparka vain Suomen Talvisodan armeijaa vastaavan poppoon."
Saksan Länsiarmeijalla oli saatavilla paljon enemmän divisioonia ja "poppoota" kesällä -44 kuin mitä Kansainyhteisön ja Yhdysvaltojen armeija yhdessäkään pystyivät Normandiaan kasaamaan, mutta tuo "poppoo" ei siitä huolimatta tuhonnut liittoutuneiden maantieteellisesti melko pientä sillanpäätä vaan luhistui, päästäen vastustajan alle kuukaudessa kolkuttelemaan Saksan länsirajaa. Se ei ole tulos, jota pelkän "poppoon" perusteella odottaisi ;)
"Aikaa oli sentäs 8 kk eli ei aivan vähän."
Saksan Länsiarmeijalla oli aikaa valmistautua kesästä 1940 aina kesään 1944, eli noin neljä vuotta, mutta sekään ei ollut tarpeeksi pelastamaan heitä. Asiat eivät siis aina ole ihan sitä, mitä yksinkertaistaminen ad absurdum antaisi olettaa ;)
"Britanniassa sentäs oli väkeä lähemmäs 50 milj. ja hyvin kehittynyt raskas teollisuus. Vertaansa vailla oleva häpeällinen suoritus kun käytännössä mitään ei tuona 8 kk ajanjaksona tapahtunut."
Saksan Länsiarmeijalla oli Normandian läpimurron alkaessa käytössään noin 70 divisioonaa ja vastassa liittoutuneiden noin 40 divisioonaa, mutta se ei siltikään riittänyt. Sinä pidät sitä epäilemättä yhtä häpeällisenä ;)
Englannin aseteollisuus oli mitoitettu rauhanajan tarpeisiin ja laajentamiseen tarvittavat päätökset yksinkertaisesti tehtiin liian myöhään.
Kahdeksassa kuukaudessa ehtii rakentaa uuden sotatarviketehtaan ja tilata koneet, mutta aseita sieltä tulee ulos aikaisintaan seuraavana vuonna. Kuten sitten alkoi tullakin.
"Ihmeellistä läpätystä taas koko juttusi. Saksa sai syksyn -39 ja kevään -40 välisenä aikana rintamalle kymmeniä uusia ja kohtalaisen hyvin varustettuja divisioonia mutta brittiparka vain Suomen Talvisodan armeijaa vastaavan poppoon."
Hölynpölyä. Puolassa Saksan maavoimat käsittivät noin 60 divisioona, joista yli 50 vakinaisia joukkoja. Muut olivat juuri varusmiespalveluksen suorittaneita, jotka sodan alla kutsuttiin palvelukseen.
Talvella 1939-40 perustettiin kyllä noin 40 uutta divisioona, mutta ne vaativat puolen vuoden koulutuksen ennen rintamalle lähettämistä. Ne oli varustettu paljolti vanhentunein ja sotasaalisasein ja taisteluarvo oli vähäinen. Ne osallistuivat Ranskan miehitykseen sodan loppuvaiheissa. Ranskan ja brittien lyömisen hoitivat vakinaiset joukot ja ilmavoimat.
" Aikaa oli sentäs 8 kk eli ei aivan vähän. Tuona aikana se ei tainnut kyetä perustamaan ja varustamaan yhtään uutta divisioonaa vaan kaikki olivat jo olemassaolevia."
Britit perustivat siirtoarmeijaan 6-8 uutta divioonaa syksyn -39 ja kevään 40 välillä. Lisäksi vahvennettiin ilma- ja meripuolustusta. Perusteilla oli kaikkiaan noin 30 divisioonaa, mutta teollisuus ei kyennyt tuottamaan läheskään riittävästiaseita ja muita varusteita. Paljolti turvauduttiin edellisen sodan varusteisiin. Löytyi mm. käyttämätöntä tykistöä ammuksineen.
Suurin ongelma oli erikoiskoulutetun aselaji- ja huoltohenkilöstön puute. Myös toimintakykyiset esikunnat puuttuivat.
Briteillä oli lisäksi velvotteita Lähi-Idässä ja Kauko-Idässä.Siellä tarvittiin myös joukkoja.
Kieltämätön tosiasia oli tarmoton poliittinen ja sotilaallinenjohto. Vasta Churchill sai vauhtia asioihin, mutta häneltäkin vei pari vuotta saada asiat järjestykseen.
Britit maksoivat kalliin hinnan 30-luvun laiminlyönneistä.
Palstan brittikaunaislla valehtelijoilla ei tavan mukan ole mitään käsitystä todellisesta tilanteesta.
----Kahdeksassa kuukaudessa ehtii rakentaa uuden sotatarviketehtaan ja tilata koneet, mutta aseita sieltä tulee ulos aikaisintaan seuraavana vuonna----
Ihan höpöjä, ei siihen uutta tehdasta tarvii rakentaa vaan olemassaolevat metallipajat alkavat vääntämään sotamateriaalia. Ja tehtaanhan voi aina laittaa kolmeen vuoroon ja tehdä myös sunnuntaisin. Tai kuten monissa maissa tehtiin niin väki pakotettiin kahteen 12-tuntiseen vuoroon. Näin on aina tehty kaikissa sotaakäyvissä maissa ja tehdään jatkossakin.
------Pelkkä divisioonien kasaaminen kenttäarmeijoihin saattaa näyttää hyvältä paperilla,----
Jos miesten lukumäärä ei viime sodissa vaikuttanut mihinkään niin miksei britti sitten lähettänyt vain yhtä komppaniaa, nerokas sotilasmahti kun oli.
Englantikin, mutta vasta kun lordi Beaverbrook sai vastuun sotateollisuudesta. Silloin oli ainakin vuosi hukattu. Sittenkin raaka-aineongelmat vaivasivat.
USA:n avusta huolimatta jotkut divisioonat odottivat sotavarustustaan jopa kaksi vuotta.
Suuri apu oli Kansainyhteisön maiden ja siirtomaiden asettamista joukoista ja erityisesti Kanadan aseteollisuudesta.
-----Briteillä oli lisäksi velvotteita Lähi-Idässä ja Kauko-Idässä.------
Jotka se oli itse asettanut eli itse ihan omin päätöksin olisi voinut niistä tilapäisesti tinkiä. Mutta kun oli niin tärkeää orjuuttaa puolta maapalloa niin näin sitten kävi.
------Englannin aseteollisuus oli mitoitettu rauhanajan tarpeisiin ja laajentamiseen tarvittavat päätökset yksinkertaisesti tehtiin liian myöhään.-----
Eli sitä brittiläistä hölmöyttä. Sodan merkit olivat kyllä näkyvissä jo vuosia ja olihan Britanniassa ja aiemmin julistettu yleinen asevelvollisuus joten miksi teollisuuden mobilisointi oli lyöty laimin.
Suursotaan ei pidä lähteä jos ei ole valmiutta, tätä ei britti muka tajunnut. Tosin tajusi se sen mutta takana oli pelkkä juonittelu.
Ketale taas yhden idiootin missiolla muita vastaan. Hauskatakuu :)
MIstään ei mitään ymmärrä, muttaälämölö on kova :)
Korkkareita luettu ja pelattu sotapelejä yökaudet. Sellaiset ovat pojan avaukset.
Kyllä on syytä tuoda esille myös Saksan heikkoudet. Sen joukoista peräti 50 divisioonaa oli kyvyttömiä käymään hyökkäyssotaa ja niiden varustus oli puutteellinen. Saksan varsinaiset taistelujoukot olivat siten vain 80 divisioonaa. Liittoutuneilla oli tuplasti enemmän tykistöä, hieman enemmän panssareita ja vain ilmavoimilla oli vähemmän koneita kuin saksalaisilla.
Siksi toiseksi Blitzkrieg-myytti on jo alunperin romutettu. Alunperin ei ollut tarkoitus edes,edetä Kanaalin rannikolle. Guderian toimi omavaltaisesti ja sai panssarikomentajansa kuten Rommelin seuraamaan. Koko Saksan ylin johto oli kauhuissaan ja vain liittoutuneiden poliittisen ja sotilaallisen johdon heikko reaktionopeus ja surkea tilannearvio esti vastahyökkäysmahdollisuuden hyödyntämättä. Guderian panssarikiilan sivustat olivat langanohuet. Nopea reagointi ja huoltoketjun katkaisu, määrättyjen siltojen tuhoamiset ja historia olisi ottanut toisen suunnan.
Karl Heinz Frieser on myös selittänyt miksi hyökkäys Dunkirkissä keskeytettiin. Hitler ei pysäyttänyt hyökkäystä. Hitler pysäytti kenraalinsa. Hänelle suuri kysymys oli se kuka jatkossa sotaoperaatioita johti. Ja hän voitti valtataistelun.
Jos liittoutuneiden vastaisku panssarikiilaa vastaan olisi onnistunut olisi Guderianista tullut rikollinen ja sotaoikeus olisi odottanut. Myös myytti siitä että Ranskan armeijan sotilaat taistelivat huonosti ei pidä paikkaansa. Päiväkohtaiset tappiot osoittivat että armeija taisteli noina viikkoina yhtä intensiivisesti kuin vuonna 1914. Onnettomuuden ydin oli tämä: Saksan hyökkäys Sedanin suunnassa tehtiin Heerin taistekykyisimmillä joukoilla, Ranska laittoi seudulle lähinnä toisen luokan yksikköjä.
Sodan nopea lopputulos rakensi läjän myyttejä joita on latkatettu vuosikymmenet. Guderianin uhkapeli, siis omavaltaisuus mykistytti ja sokaisi koko sodanjohdon. Nopea voitto peitti alleen myös Luftwaffen raskaat tappiot joista kovin vähän on puhuttu. On kuvaavaa että Operaatio Keltaiseen oli asettaa lähes tuplasti enemmän koneita lyhyelle rintamalohkolle kuin Barbarossaan pitkälle rintamalle vuotta myöhemmin. Luftwaffe ei koskaan toipunut vuoden 1940 tappioista niin köykäisillä eväillä se sotaan läksi.
"Siksi toiseksi Blitzkrieg-myytti on jo alunperin romutettu. Alunperin ei ollut tarkoitus edes,edetä Kanaalin rannikolle. Guderian toimi omavaltaisesti ja sai panssarikomentajansa kuten Rommelin seuraamaan. Koko Saksan ylin johto oli kauhuissaan ja vain liittoutuneiden poliittisen ja sotilaallisen johdon heikko reaktionopeus ja surkea tilannearvio esti vastahyökkäysmahdollisuuden hyödyntämättä. Guderian panssarikiilan sivustat olivat langanohuet. Nopea reagointi ja huoltoketjun katkaisu, määrättyjen siltojen tuhoamiset ja historia olisi ottanut toisen suunnan."
Nyt tulee taas sutta ja sekundaa? Operaatio perustuu Mansteinin aikoinaan tekemään hyökkäyssuunnitelmaan, jolla oli koodinimi "Sirpinisku". Suunnitelma perustui kahteen perusajatukseen:
1. Hyökkäys aloitetaan Ardenneilla, jota länsi piti ps-hyökkäykseen sopimattomana alueena
2. Isku ulottuu Kanaalin rannalle
Mansteinin suunnitlma hylättiin alun pitäen liian uhkarohkeana, mutta kun suunnitelma päätyi Hitlerin käsiin hän uhkapelurin hyväksyi sen oitis ja SIITÄ oli Saksan sodanjohto kauhuissaan!
Hyökkäys menestyi hyvin ja tottakai sen tavoite oli Kanaalin rannikko, joolloin lännen sotavoimat jakautuivat kahtia ja Brittiarmeija jäi eristyksiin.
Vajaa vuosi Puolan sotaretken jälkeen toimeenpantu strategia (Sichelschnitt, suomeksi sirpinisku tai sirpinviilto) Ranskan valtaamiseksi oli von Mansteinin kehittämä muunnelma vanhemmasta, niin kutsutusta Schlieffenin suunnitelmasta. Alkuperäinen suunnitelma - operaatio Keltainen - hyökkäykseksi Ranskaan koukkaamalla Ardennin kautta oli Saksan yleisesikunnan OKH:n käsialaa, ja perustui sekin Schlieffeniin. Edes Hitler ei uskonut alkuperäisen operaatiosuunnitelman toteuttamiskelpoisuuteen ja hyökkäystä lykättiinkin pitkään. Toimiessaan von Rundstedtin komentaman armeijaryhmä A:n esikuntapäällikkönä lokakuussa 1939 von Manstein sai käsiinsä operaatio Keltaisen suunnitelmat. Muistelmiensa mukaan hän halveksi suunnitelmaan liittyvää luovuuden puutetta. OKH:n operaatio olisi toistanut vanhaa Schlieffen-suunnitelman koukkausta ja olisi onnistuessaankin johtanut vain ensimmäisen maailmansodan kaltaiseen rintamasotaan syvällä liittoutuneiden maaperällä. Von Manstein halusi tuloksia joilla olisi merkitystä; hän halusi lyödä liittoutuneet kokonaan yhdellä kertaa. Jo lokakuun lopussa hän oli laatinut kokonaan uuden operaatiosuunnitelman. Suunnitelman keskiössä olivat tunkeutuminen Ardennien läpi, mikä vetäisi liittoutuneiden vastahyökkäyksen puoleensa, sekä vahvat panssarikiilat, jotka ilmavoimien tukemina ohittaisivat vihollisen taistelujoukot tunkeutuen syvälle liittoutuneiden armeijoiden selustaan näiden siirryttyä torjumaan Ardennien läpi iskeviä saksalaisia.
Hitler ihastui suunnitelmaan oikopäätä ja vain kolme päivää myöhemmin von Mansteinin suunnitelma oli valittu toteutettavaksi.[6]
OKH vastusti uhkarohkeaa ja kaavoista poikkeavaa suunnitelmaa voimakkaasti ja esimerkiksi yleisesikuntapäällkkö Franz Halder - alkuperäisen operaatio Keltaisen käsikirjoittaja - kutsui suunnitelmaa "mielettömäksi" tahtoen panssarien odottavan hitaampaa tykistöä ja jalkaväkeä tehokkaan yhteishyökkäyksen toteuttamiseksi. Panssaristrategi Guderian puolestaan inhosi Halderin vanhakantaista ajatusta kaikkien aselajien yhteishyökkäyksestä ja puhui nimenomaan ilmavoimien ja panssarien varaan nojaavien nopeiden ja syvien iskujen puolesta. Jopa liittoutuneiden keskuudessa maineen yhtenä parhaista saksalaisista sotilaista saanut von Rundstedt epäili suunnitelman olevan liian vaativa toteutettavaksi. Guderian totesikin muistelmissaan operaatisouunnitelman olleen niin poikkeuksellinen, että suunnitelmaan uskoivat vain von Manstein, Hitler ja hän itse. Von Manstein sensijaan ei saanut taidonnäytteestään juuri kiitosta; hän komensi pelkästään yhtä jalkaväkiarmeijakuntaa toisessa hyökkäysaallossa ja Hitler jopa myöhemmin väitti suunnitelman olleen hänen omansa.
on asia.
Von Mansteinin kunnostautuminen armeijakunnan komentajana toi hänelle panssariarmeijakunnan päällkkyyden Bararossassa. Jatkoa sitten seurasi.Ura oli häikäisevä päätöspotkuineen maaliskuussa -44.
Saksan sotasuunnitelma ei ollut edes 10.5.1940 aamulla se miksi se muodostui. Guderianin omavaltaisuus, improvisointi muutti suunnan. Kar Heinz Frieser on tarkkaan tutkinut raportit ja reaktiot ylijohdossa. Guderianin piti suunnitelman mukaan läpimurron jälkeen odottaa jalkaväen tuloa perässä.
Selvästi näkee että osa porukasta porukasta menee perse edellä puuhun ja tulkitsemaan historiaa. Ette ole perehtyneet saksalaiseen ensikäden lähteisiin toukokuulta 1940.
"Karl Heinz Frieser on myös selittänyt miksi hyökkäys Dunkirkissä keskeytettiin. Hitler ei pysäyttänyt hyökkäystä. Hitler pysäytti kenraalinsa. Hänelle suuri kysymys oli se kuka jatkossa sotaoperaatioita johti. Ja hän voitti valtataistelun."
Väärä selitys. Sotilasjohto pysäyti hyökkäyksen panssarien huoltamiseksi. Hitler vahvisti pysäyksen kuvitellessaan maaston hyökkäyskelvottomaksi ja suurennellen mielessään sivustauhkaa, jota ei ollut. Hän uskoi vihollisen lyödyksi ja ilmavoimien estävän evakuoinnin.
"Jos liittoutuneiden vastaisku panssarikiilaa vastaan olisi onnistunut olisi Guderianista tullut rikollinen ja sotaoikeus olisi odottanut."
Mitään sellaista ei ollut käytännössä tekeillä. Guderianin vauhti vei valmisteluilta ajan. Arrasissa vastahyökkäys sotki Rommelin toimia päivän verran.
"Myös myytti siitä että Ranskan armeijan sotilaat taistelivat huonosti ei pidä paikkaansa. "
Paikoin kyllä taisteltyiin hyvin, mutta ps-joukot etenivät 30.50 km päivä.
"Päiväkohtaiset tappiot osoittivat että armeija taisteli noina viikkoina yhtä intensiivisesti kuin vuonna 1914. "
Varmaan niin. Kuka taisteli, kuka ei. Vankiluvut osoittavat ihan muuta.
"Onnettomuuden ydin oli tämä: Saksan hyökkäys Sedanin suunnassa tehtiin Heerin taistekykyisimmillä joukoilla, Ranska laittoi seudulle lähinnä toisen luokan yksikköjä."
Totta. Kyseessä oli kuitenkin huolella suunniteltu strateginen yllätys.
" Nopea voitto peitti alleen myös Luftwaffen raskaat tappiot joista kovin vähän on puhuttu"
Ehkä siksi, ettei niitä Ranskan vaiheessa ollut.
"On kuvaavaa että Operaatio Keltaiseen oli asettaa lähes tuplasti enemmän koneita lyhyelle rintamalohkolle kuin Barbarossaan pitkälle rintamalle vuotta myöhemmin. Luftwaffe ei koskaan toipunut vuoden 1940 tappioista niin köykäisillä eväillä se sotaan läksi."
Ne tappiot tulivat taistelussa Englannista, jonka Luftwaffe hävisi.
Eipä taida olla selvillä se että Ranskan sotaretki maksoi Luftwaffelle peräti 1 400 koneen tappiot?
Onko+Luftwaffe+asiasta+tietoinen?+Luftwaffella+oli+10.5.+40+noin+2600+pommittajaa+ja+hävittäjää+vastapuolen+noin+800+konetta+vastaan,+Ylivoima+oli+murskaava.+Silti+siis+kärsittiin+yli+50+%+tappiot?
"Väärä selitys "
Siinä on taas yksi nojatuolikenraali joka luulee tietävänsä asioista enemmän kuin saksalainen arvostettu ja tunnustettu sotahistorioitsija Karl Heinz Frieser.
Saksan sota toukokuussa 1940 Ranskan rintamalla ei edennyt suunnitelman mukaan ja juuri siksi sodanjohto oli mykistynyt menestyksestä. Menestys häikäisi mutta samalla myös häivytti näkyviltä piilevät heikkoudet Saksan asevoimien sisältä.
Operaatio Barbarossan alkuvaiheessa Luftwaffella oli yksi taistelulentokone tukemaan rintamajoukkoja tukemaan 490 km2 kohden. Ranskan sotaretkellä 44 Km2 kohden. Vuonna 1944 Normandiassa liittoutuneilla yksi kone 1 km2 kohden. Hävittäjäsuojaa ei ole tässä huomioitu. Nämä lukemat kuvaavat miten Luftwaffen voima suhteessa heikkeni.
Ranskan sotaretki touko-kesäkuussa merkitsi 1 428 saksalaiskoneen tuhoutumisen. Lisäksi 488 konetta vaurioitui. Tappiot siis yhteensä 1 916 konetta. Poiskirjattuja melko varmasti yli 1 600. Tämä tappio on usein jäänyt valtavirtahistorioitsijoilta havaitsematta. Tässä vaiheessa Britannia oli jo heittämällä mennyt Saksan ohi lentokonetuotannossa.
Lufwaffe olikin siis tuhottu jo Ranskan sotaretken aikana?
Erikoista, etteivät esimerkiksi saksalaiset hävitäjälentäjät asiaa huomanneet!
Mistä Saksa sitten taikoi taisteluun Englannista 24 22 hävittäjää ja pommikonetta 13.8. 40 alkaen?
Britit valmistivat kyllä kesällä -40 jo noin 400-500 hävittäjää kuukaudessa. Lentäjistä oli pulaa.
Hävittäjien taisteluvahvuus oli noin 600 konetta 1100 saksalaishävittäjää vastaan.
Briteillä oli etuna kotikenttä ja prempi johtamisjärjestelmä.
E.R.Hootonin mukaan Ranskalla oli jopa enemmän lentokoneita kesäkuun kolmannella viikolla kuin sillä oli 10.toukokuuta 1940. Sen sijaan Saksalla selvästi vähemmän. Tuossa vaiheessa sekä Ranskan konetuotanto, tuonti USA:sta sekä Britannian tuotanto olivat aivan ylivoimaisia Saksan tuotantoon verrattuna.
teoriassa. Todellisuudessa Ranskan ilmatila oli täysin Saksan hallussa, koska parhaat kentät oli vallattu.
Ongelmia oli Dunkerquessa, minne britit heittivät ensi kertaa Spitfire-laivueet suojamaan evakuointia.
Ranskan tappion taustalla oli veltto hengetön poliittinen johto, katastrofaalisen heikko ja mm viestiyhteyksien laiminlyöntiin syyllistynyt sodanjohto. Sen sijaan armeija taisteli paremmin kuin on aiemmin väitetty. Uusimman ranskalaistutkimuksen mukaan ranskalaisten sotatappiot kaatuneina ja muuten menehtyneinä oli pienemmät kuin usein väitetty 92 000 - 100 000. Menehtyneitä oli 75 000. Saksalaisia kaatui ja katosi yli 50 000.
Pommikoneiden, stukien, kuljetuskoneiden ja tiedustelukoneiden lisäksi silmään pistää 367 mersuhävittäjän menettäminen Ranskan sotarekellä. Mutta jopa Puolassa homma ei ollut Luftwaffelle helppoa kuin heinänteko. 78 pommikonetta, 31 Stukaa, 67 bf-109 hävittäjäkonetta, 13 bf-110 konetta ja 67 tiedustelukonetta menetettyinä kertoo kaikkea muuta kuin huipputasoisesta Luftwaffesta.
367+bf-109+konetta+menetettiin+kaikista+syistä.++Hoortonin+mukaan+Spitfire-ja+Hurricane+ryhmien+tappiot+olivat+lentosuorituksia+kohden+suuremmat+Dunkirkissä+kuin+bf-109+yksiköillä.+Luftwaffen+laivueet+suorittivat+Dunkirkissä+1529+sotalentoa+menettäen+29+konetta+(1.9%).+Group+11+menetti+746+Spitfire-lennolla+48+konetta+(6.4%).+Vastaavasti+906+Hurricane-lennolla+49+konetta+(5.4%).+Todennäköisesti+suuret+tappiot+johtuivat+pääosin+siksi+että+brittien+oli+lennettävä+Kanaalin+yli+ja+heitä+vastassa+oli+organisoitu+ilmatorjunta.+Battle+of+Britainissa+asetelmat+kääntyivät.+Juuri+näistä+syistä+Taistelu+Ranskassa+oli+yllättävän+tappiollinen+Luftwaffelle+kun+taas+BoB-tappiot+taas+varsin+odotettavissa.
Vuonna 1940 Saksa tuplasi lentokonetuotantonsa mutta Britannia kolminkertaisti. Kesästä 1940 lähtien Britannian hävittäjälentokonetuotanto aivan ylivoimainen Saksan vastaavaan verrattuna. Kun Saksa tuotti (1940) vain 1 870 yksimoottorista hävittäjäkonetta tuotti Britannia niitä 4 283. Joissakin lähteissä mainittu Saksan tuottaneen 2 268 yksimoottorista bf-109 hävittäjäkonetta mutta tämä väite on kyseenalaistettu. Kaksimoottorisia bf-110 koneita tuotettiin 1 840 koska bf-109 toimintasäde koettiin "salamasotaan" aivan liian surkeaksi.
Luftwaffelle Dunkirk muodostui vakavaksi shokiksi ja ensimmäiseksi varoitukseksi että se oli kaukana voittamattomuudesta. Dunkirkin yllä ja siihen liittyvissä operaatiossa 26.5-3.6.40 välisenä aikana RAF menetti 177 lentokonetta tuhoutuneina tai vaurioituneina kun taas Luftwaffe menetti 240 konetta.
Ilmeisesti+tuo+yksimoottoristen+koneiden+(Me-109)+menetys+ei+ole+vain+taistelujen+vaan+muidenkin+operaatioiden+yhteistulos+ja+sisältää+vauriopoistot.+Näet+dokumenttien+mukaan+touko-kesäkuun+1940+Me-109+menetykset+on+kirjattu+seuraavasti:
Suomessakin oli puolustus lyöty laimin 1930-luvulla mutta saipa Suomi silti Talvisotaan äkkiä miehiä yhtä paljon kuin britti sai Ranskaan lähes vuoden valmisteluilla. Jatkosotaan Suomi saikin sitten jo paljon enemmän. Onko tämä britiltä hyväksyttävä suoritus sitä kukin miettiköön. Joillekin se näköjään on sitä, onneksi ei sentäs kaikille.
Suomi rakensi 1934 alkaen sodan ajan armeijaa jo ennestään melko hyvälle pohjalle.
Miehiä olisi ollut noin 15:een divisioonaan, mutta materiaalipuutteen takia päädyttiin 9:ään reservidivisioonaan ynnä rauhan ajan armeijaan. Lisäksi oli parin divisioonan verran erillisiä pataljoonia.
Britit lähtivät 4:n divisioonan kotiarmeijasta keväällä -39 ja saivat vuoden päästä siirtoarmeijaan 12 divisioonaa. Perusteilla oli 17.
Lisäksi joukkoja oli Afrikassa. Lähi-Idässä ja Kauko-Idässä.
Velvoitteet olivat täysin toiset kuin Suomella. Oli mm. ylläpidettävä valtavia sota- ja kauppalaivastoja sekä mittavaa rannikko- ja ilmapuolustusta.
Britannia+käytti+varustelustaan+ja+sotatuotannosta+noin+20%+maasodan+tarpeisiin.+Saksa+30-33%+ja+Neuvostoliitto+yli+60%.+Usa+varusti+omaa+ja+muiden+maiden+maasodan+tarpeisiin+noin+24-25%.+Todennäköisesti+USA+jaja+Britannia+varustivat+omaa+maasotaansa+vain+niukasti+yli+20%+sotatuotannostaan.+Lähes+80%+meni+ilma-+ja+merisotaan+tai+liittolaisten+hjelppaamiseen.