En tunne kuuluvani minnekään

Pari vuotta olin hyvin ylpeä suomalaisuudestani. Pieni Suomi näkyi maailmalla ties minkälaisena suunnannäyttäjänä ja esimerkkinä, ja oli hienoa olla suomalainen. Ei enää ainakaan minulle

Suomen kulttuuri ja väestö on vuosisatojen ja -tuhansien saatossa muovautunut aika kirjavasta joukosta. Paljon ylistetty perisuomalainen saunakin on napattu vaikka kuinka kaukaa tulevalta kansalta, eikä kielemmekään ole täällä syntynyt.

Silti pidetään kiinni siitä, että 'perisuomalaista' kulttuuria ei pääse kukaan vahingoittamaan. Ja kukapa sitä 'vahingoittaisi' paremmin kuin sotaa pakeneva, kaikki läheisensä menettänyt ihminen. Emme ole valmiita luopumaan pienimmästäkään hyödystä auttaaksemme toista ihmistä. Edes sellaista, jonka kaltaiset ovat tämän ah, niin hienon maan pystyttäneet. Ei eläkkeellä oleva autoasentaja tätä maata ole rakentanut, vaan kaukomaiden ennakkoluuloton matkaaja, joka on tänne ties minkä syiden takia päätynyt.

Ikään kuin tämä rasismin ja ahneuden pyörre ei pyörisi pelkän *köh tyhmemmän kansanosan avulla, myös poliitikot ovat valmiita lyömään lyötyjä suomalaisuuden piikkilangoilla aidatulla ytimellä. Tänäänkin sain lukea raiskatun turvapaikanhakijan palautuksesta Espanjaan, koska siellä tapahtunut rikos ei muka kuulu Suomelle.

En voi enää olla ylpeä tästä siniristilipustamme. Älkää sanoko, että lähde sitten sinne Syyriaan, jos ei kerta Suomi kelpaa. Ei kelpaa mikään muukaan. Koko Länsi-Eurooppa on tänä päivänä oikeistopopulistien hallussa, ja Pohjoismainen puolueettomuus tarkoittaa vain sitä, ettei heikompia viitsitä puolustaa. Euroopan ulkopuolella vallitsevat taas diktatuurit ja sodat, vielä kauempana ydinaseet ja köyhyys, joka aiheutuu lähinnä länsimaiden (Suomi mukaan lukien) toiminnasta.

Päätän pienen tekstinpätkäni Sun Tzun, sotataidon mestarin sitaattiin, jota erityisesti konservatiivit ja muut vanhojen hyvien aikojen kaipailijat voivat miettiä.
"Kuten vedellä ei ole pysyvää olomuotoa, ei sodassakaan ole pysyviä olosuhteita." Muistakaa, että sodalla voidaan tarkoittaa ties mitä arjen ongelmasta koko elämään.

Minulla ei enää ole kotimaata tai kansaa.
0353
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Gurido kirjoitti:

Pari vuotta olin hyvin ylpeä suomalaisuudestani. Pieni Suomi näkyi maailmalla ties minkälaisena suunnannäyttäjänä ja esimerkkinä, ja oli hienoa olla suomalainen. Ei enää ainakaan minulle

Suomen kulttuuri ja väestö on vuosisatojen ja -tuhansien saatossa muovautunut aika kirjavasta joukosta. Paljon ylistetty perisuomalainen saunakin on napattu vaikka kuinka kaukaa tulevalta kansalta, eikä kielemmekään ole täällä syntynyt.

Silti pidetään kiinni siitä, että 'perisuomalaista' kulttuuria ei pääse kukaan vahingoittamaan. Ja kukapa sitä 'vahingoittaisi' paremmin kuin sotaa pakeneva, kaikki läheisensä menettänyt ihminen. Emme ole valmiita luopumaan pienimmästäkään hyödystä auttaaksemme toista ihmistä. Edes sellaista, jonka kaltaiset ovat tämän ah, niin hienon maan pystyttäneet. Ei eläkkeellä oleva autoasentaja tätä maata ole rakentanut, vaan kaukomaiden ennakkoluuloton matkaaja, joka on tänne ties minkä syiden takia päätynyt.

Ikään kuin tämä rasismin ja ahneuden pyörre ei pyörisi pelkän *köh tyhmemmän kansanosan avulla, myös poliitikot ovat valmiita lyömään lyötyjä suomalaisuuden piikkilangoilla aidatulla ytimellä. Tänäänkin sain lukea raiskatun turvapaikanhakijan palautuksesta Espanjaan, koska siellä tapahtunut rikos ei muka kuulu Suomelle.

En voi enää olla ylpeä tästä siniristilipustamme. Älkää sanoko, että lähde sitten sinne Syyriaan, jos ei kerta Suomi kelpaa. Ei kelpaa mikään muukaan. Koko Länsi-Eurooppa on tänä päivänä oikeistopopulistien hallussa, ja Pohjoismainen puolueettomuus tarkoittaa vain sitä, ettei heikompia viitsitä puolustaa. Euroopan ulkopuolella vallitsevat taas diktatuurit ja sodat, vielä kauempana ydinaseet ja köyhyys, joka aiheutuu lähinnä länsimaiden (Suomi mukaan lukien) toiminnasta.

Päätän pienen tekstinpätkäni Sun Tzun, sotataidon mestarin sitaattiin, jota erityisesti konservatiivit ja muut vanhojen hyvien aikojen kaipailijat voivat miettiä.
"Kuten vedellä ei ole pysyvää olomuotoa, ei sodassakaan ole pysyviä olosuhteita." Muistakaa, että sodalla voidaan tarkoittaa ties mitä arjen ongelmasta koko elämään.

Minulla ei enää ole kotimaata tai kansaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu