...toisessa maailmansodassa elää yhä sitkeästi sotahistorioitsijoiden korvien välissä. Varsinkin niiden jotka katsovat II maailmansotaa maasodan kapeasta taistelukeskeisestä perspektiivistä.
Länsivallat tajusivat aikaisessa vaiheessa että panssarit olivat joutumassa alisteisempaan asemaan sodankäynnissä ja leikkasivatkin sitten kovalla kädellä valmistusbudjetteja. Britannia leikkasi tuotantoa vuonna 1943 26%:lla ja vuonna 1944 kun alunperin oli tarkoitus valmistaa 10 700 he leikkasivat tuotannon 5 280 kun ilmasota ja varsinkin raskaat pommikoneet oli prioriteeti numero 1.
Usa olisi kyennyt pukkaamaan panssareita kuin karvaköyttä mutta se leikkasi tuotantoa jo 1942 ilmavoimien ja laivaston hyväksi. Marraskuussa tuona kyseisenä vuonna panssarien valmistusbudjettia justeerattiin alaspäin peräti 55%:lla. Valmistuksessa tarvittava teräs ohjattiin laivaston eduksi. Vuonna 1944 leikattiin Usassa jäljelle jäänyttä tuotantoa vielä lisää.
Oli myös perusteltuja syitä uudelleenarvioida panssarisodan kehitystä. Britanniassa Sir Alanbrooke piti 1943 pst-aseistuksen kehitystä selvänä osoituksena siitä että modernit panssarit olivat menettäneet yliotteensa sodassa. Myöhemmin mm Normandia asoitti viimeistään että panssarivaunut olivat joutuneet täysin riippuvuussuhteeseen ilmaherruudesta. Siinä ei paljon Tiikerit ja Pantterit juhlineet kun huoltoketju piiputti.
Panssarisota kuten maasota yleensäkin oli vähemmän keskeistä kuin usein väitetään. Sotatuorannon tunnusluvuilla mitaten maasodalla oli keskeisin asema vain veristä ja takapajuista maasotaa täynnä olevalla itärintamalla jossa kaksi ajastaan jäljessä olevaa diktatuurityperystä kävivät vuoden 1914-18 toisintoaan. Neuvostoliitto suurvalloista ainoana käytti maasotaan yli puolet varustelustaan. Saksa 30-33%. Mutta USA vain 25% (osa siitä liittolaisille), ja merivalta Britannia vain 20%. Japani kaikkein vähiten, vain 16-18%.
Panssarien osuus Saksan sotatuotannosta oli myös yllättävän vähäinen, ennen vuoden 1942 puoliväliä vain n. 4%. Sen jälkeen osuus nousi. Vuonna 1943 n. 7% ja vuonna 1944 vajaat 8%. Keskimääräinen osuus 6.5-7%. Sen sijaan pelkkä lentokoneiden valmistus otti varustelusta 35-48% ja aseistuksen, ammusten ja lisämoottorien kera runsaasti yli 50%.
Myytti panssarivaunujen keskeisestä roolista...
30
1946
Vastaukset
- Jachtgeschwäder
Suomelle kävi aivan helvetin huonosti ilman panssareita Kannaksella.
- VkvVkvbn
Vai kävi? Huolimatta 1:30 panssariylivoimasta puna-armeijan hyökkäys jämähti VKT-linjalle eikä yksikään suomalaispataljoona jäänyt mottiin. Peitteisessä, vesistöjen ja soiden rikkomissa maasto-oloissa ja harvalukuisissa tiestössä panssarit menittivät tehojaan. VVS:n operatiivinen keskinkertaisuus, osin surkeus toki auttoi suuresti Suomen puolustusta.
On totta että panssari- ja maasotaa liiaksi tuijottavat ovat ehkä pahiten ulkona näissä kysymyksissä.
- zxcvbnmkl
Hyvin merkittävä tekijä USA:n sotatuotannon tehokkuudessa oli se että tehtaat olivat suojassa viholliselta ja ne pystyttiin sijoittamaan laajoille aukeille alueille samaan aikaan kun saksalaiset kyykkivät maanalaisissa oloissa kun myyrät koloissaan. USA kykeni valmistamaan yli 300 000 lentokonetta itselleen ja liittolaisille noin 2 400 000 työntekijällä. Saksa tarvitsi noin 100 000 lentokoneen valmistukseen lähes yhtä paljon työntekijöitä vaikka sen lentokoneista nelimoottoristen osuus oli tuskin enempää 1%. Speerin mukaan vuonna 1944 lentokonetuotannossa oli enemmän väkeä kuin aseiden ja ammusten tuotannossa armeijan tarpeisiin yhteensä. Lentokonetuotannon työvoima oli myös ammattitaitoisinta sotatuotannossa.
Saksan sotatuotannosta ammukset muodostivat 25-30% eri ajanjaksoilla ja niistäkin keskimäärin yli 40% meni laivastolle, Luftwaffelle tai sen ilmatorjunnalle. Aseistakin noin 45% meni muualle kuin maasotaan.
On oikeastaan aika yllättävää se miten lopultakin vähäisen siivun maasota vei sotatuotannosta Saksassa.
Saksan sotatuotannon jakauma heinäkuussa 1944 (tämän tilaston poikkeavuus on siinä että laivastotuotanto oli sodanajan pohjalukemissa josta se nousi vuoden 1944 lopulla ja vuoden 1945 alussa)
- lentokoneet: 48.3%
- ammukset: 24.0%
- aseet: 9.3%
- panssarit: 7.8%
- laivaston alukset: 4.5%
- moottoriajoneuvot: 2.4%
- tela-ajoneuvot: 1.6%
- ruuti: 2.1%
Lähde: USSBS, Euroopan raportti 3, sivu 145.- zxcvbnmkl
Vuoden 1944 kolmannen neljänneksen tilastoista on luettavissa kuinka ammuksista 32% meni muualle kuin armeijan maasotaan ja aseistakin 44%. Näin ollen ammusten ja ruudin osuus armeijalle oli reilu 17%-yksikköä ja aseiden reilu 5%. Yhteensä 22%-yksikköä. Kun osa ajoneuvoista meni muualle kuin armeijalle jää sen osuudeksi n. 3%.
Kaikkiaan armeijan osuus oli tuossa vaiheessa noin 33% ja osuus saattoi olla laivaston tuotannon matalavaiheen takia sekä panssarituotannon huippuvaiheen takia jopa selvästi korkeampi kuin vaikkapa 1941-43.
Koska tuossa vaiheessa maasodan kulutuksesta korkeintaan noin 60% oli itärintamalla ja ilmasodan kulutuksesta enää vain 25% on hyvin kyseenalaista alkaa väittämään että itärintaman maasota ja ilmasota olisi ottanut Saksan sotatuotannosta juuri enempää kuin 35%.
Ylipäätänsä itärintaman osuus Saksan sotatuotannon volyymeista tuskin otti keskimäärin edes 40%:a. Sen merkitystä on siten vahvasti liioiteltu. Kannattaa muistaa että 1941-42 ilmasota ja merisota vei vielä suuremman osuuden Saksan sotatuotannosta kuin vuonna 1944.
- V.P.Lehto
Saksan sotatuotannon painottuminen ilmasotaan on ollut todennäköisesti vieläkin suurempi jos Me-262 suihkukoneen ja V-2 rakettien valtavat tuotanto- ja suunnittelukustannukset laskettaisiin mukaan täydellä arvolla. Samoin strategiseen ilmasotaan yli 80%:sti painottunut valtava betoninen suojarakentaminen, joka nieli esim vuonna 1943 yli 4 miljardia Valtakunnan markkaa, siirtää yhä vain lisää painopistettä ilmasotaan ja taisteluun RAF:ää ja USAAF:ää vastaan. Tuo 4 miljardia RM vastaa kustannuksiltaan noin 40 000 Pzkw IV:n tuotantokustannusta. Vuonna 1943 Saksa valmisti kuitenkin vain 12 063 taistelupanssariajoneuvoa ja sen osuus sotatuotannosta kyseisenä vuonna on ollut 7%. Betonisen suojarakentamisen kustannus on siis ollut yli kolminkertainen. Tämä usein unohtuu historioitsijoilta jotka ovat muutenkin pihalla sotatuotannon painopisteistä.
- Penna-Tervo
Xavier Dorsch Todt-yhtymän johtaja arvioi että betonisuojarakentamisen arvo olisi ollut vähintäin 4 mrd RM:ää ja mahdollisesti 4.5 mrd vuonna 1943. Samana vuonna sotatuotannon arvoksi laskettiin 35 miljardia RM:ää joten tuo rakentaminen oli 12-13% sotatuotannon arvosta ja ylitti panssarien, ajoneuvojen, telakuljetusajoneuvojen valmistuksen arvon. Tämä tieto itsessään pudottaa Saksan sotatuotannon arvosta maasodan osuuden alle 30%:n ja nostaa ilmasodan lähelle 60%:ia ellei jo yli.
- zxcvbnmkl
Vuonna 1942 Saksan asetuotannosta hämmästyttävästi peräti 17.5% meni laivastolle ja ammuksistakin 8%. Ilmavoimat ja ilmatorjunta veivät aseista 32% ja ammuksista 45%.
Todellakin - vain puolet itärintaman sodan toisena vuotena vain puolet aseista ja ammuksista alle puolet meni armeijalle. Tämä osuus oli armeijalle oli siten vain 16-17% sotatuotannosta. Yhdessä panssarien (4%) ja armeija-ajoneuvojen kanssa (3%) armeija ja maasota otti, niin uskomattomalta kuin se tuntuukin vuonna 1942 vain 23-24% sotatuotannosta. Se että osuus myöhemmin nousi ehkä 30-33%:iin johtui pakonsanelemisista vaihtoehdoista. Saksan sotatuotanto olisi halunnut kasvattaa enemmän laivasto - ja ilmasodan osuutta. Huipussaan laivojen rakentaminen näet nousi 14-15%:n osuuteen sotatuotannossa.
Todellakin: Saksa priorisoi ilma- ja merisotaa.- lukujen-takaa
Prosenttilukuja on kiva pyöritellä, mutta on tärkeää tajuta niiden taustat ja kokonaiskuva. Muuten käy kuin excel-ekonomien johtaman firman: kaikki menee päin mäntyä, koska johdetaan sokeasti excelin prosentteja tuijottaen, tajuamatta hölkäsen pöläystä siitä mistä ne oikein muodostuu.
Laivasto oli tuohon aikaan selvästi kallein aselaji. Vuonna 1942 Saksa valmisti pelkästään U-veneitä n. 240kpl, jotka maksoi lähteestä riippuen 2.5-3 miljoonaa kappale (siihen päälle sitten muut sota-alukset). Ps-vaunuja valmistettiin sinä vuonna 5500kpl, joista 3500 oli Pz III-mallia. Yksi sukellusvene maksoi saman verran kuin 80 Panzer kolmosta ja suklareita piti tietysti olla käytössä enemmän kuin muutama.
Karkeasti ajatellen yhtä partioivaa U-venettä kohti tarvittiin 4 U-boattia: 1 partioimassa, 1 matkalla partioalueelle, 1 matkalla kotiin ja 1 huollettavana tukikohdassa; yksi torpedo, joita veneissä oli 14kpl, maksoi saman verran kuin yksi tankki. Eli yhden veneen pitäminen partiossa maksoi suunnilleen saman verran kuin 250-vaunuisen ps-divisioona m/42 varustaminen. tukiaselajeineen ja tykistöineen.
Ja koska valtameret ovat isoja paikkoja, tarvittiin näitä partioita monen monta.
Asiassa ei siis ole mitään ihmeellistä: merellä oli käytävä sotaa ja Atlantin taistelu oli tuolloin kuumimmillaan (ja jopa Saksan voitettavissa). Sodankäynti maksoi rahaa ja merisodankäynti oli kallista.
Toinen rahasyöppö oli 4-moottoriset pommikoneet, mutta niitähän sakut ei harrastanut. Eikä tämän valossa heillä olisi niihin ollut edes rahoja.
- Gruntvik
Maasota oli suhteellisen halpaa sotatuotannon kannalta. Saksan sotatuotannolla ei ollut vaikeuksia tuottaa joka kuukausi kaikki se materiaali mitä tarvittiin noin 25 divisioonan varustamiseen. Siis: joka kuukausi.
Tätä asiaa maasodan apostolit eivät taida millään oikein sisäistää. Oli paljon vakavampi asia menettää sodassa satoja sukellusveneitä tai useita lentotukialuksia kuin jotain armeijaroinaa. Eräs pahimmista menetyksistä oli tietenkin osaavimman ja koulututuimman lento- ja laivasto-osaajien menettäminen. 100 000 puskajussin menettäminen ei merkinnyt vielä todellista katastrofia.- Kulutus_oli_kova
Vaikeudet tulivat siitä, että samaan aikaan (1944) rintamilla menetettiin 30 divisioonan kalusto kuukaudessa. Ja sattuipa sellaisia kuukausia, että menetettiin ne 30 divisioonaa kokonaankin.
- JagdpanzerIV
Sota kuitenkin ratkaistiin historian suurimmassa panssaritaistelussa.
- merellä-ja-ilmassa
Vai ratkaistiinko Britannian taivaalla 1940? Tai Atlantilla 1942-43?
- historian-faktat
Strategisen ilmasodan keskeinen merkitys oli siinä että se kykeni tuhoamaan sotamateriaalia joko jo ennen kuin sitä ehdittiin valmistaa, valmistusprosessin aikana tai kun tuote oli jo valmistettu (liikenneverkoston pommittaminen, polttoainepula). Ilmasodan päällekäyvä vaikutus esim vuonna 1944 - siis länsiliittoutuneiden suorittamana - oli valtava myös siksi että jos sotamateriaali kuitenkin onnistuttiin tuottamaan sen siirtäminen taistelualueelle vaikeutui ja liike hidastui. Sen sijaan NL ja Saksa eivät kyenneet taktisilla ja lyhyen kantaman koneillaan estämään ensinnäkään
sotatuotantoa, eivätkä he rajoittuneisuuden takia kyenneet edes estämään tai todella kunnolla edes hidastamaan materiaalin ja sitä käyttävän sotavoiman siirtymistä rintamalle.
Rajuin esimerkki strategisen ilmasodan merkityksestä oli se kun USA:n 8.ilma-armeija (US 8th Air Force) kykeni pommituksilla toukokuussa 1944 lamauttamaan yli puoleksi vuodeksi yli 80% Saksan synteettisestä polttoainetuotannosta jota kautta Luftwaffe hankki yli 95%:sti lentopolttoaineensa. Eikä tuotanto elpynyt senkään jälkeen koskaan edes 30%:n tasolle kapasiteetista. Vastaavalla tavalla USAAF lamautti suuren osan myös Ploestin alueen öljytuotannosta Romaniassa ennenkuin puna-armeija ehti ottaa kenttiä edes haltuunsa.
Strateginen merisota oli vastaavalla tavalla hyvin ratkaiseva tekijä. Merten herruudella ratkaisiin se kuka saa toimintavapauden maapallolla. Saksan ainoa todella vakava strateginen ase horjuttaa liittoutuneita oli sen sukellusveneet. Koska Luftwaffesta ei ollut strategiseen sotaan oli lopulta ne noin satakunta Atlannilla operoivaa sukellusvenettä se ase jota liittoutuneet eniten pelkäsivät. Ei suinkaan itärintamalla kivääriensä kanssa tölhöilevät saksalaiset jalkaväkisotilaat. Tyynellämerellä amerikkalaisten sukellusveneet olivat konsanaan jopa vieläkin ratkaisevampi Japanin sotatuotannon lamauttaja varsinkin alkuvaiheessa kuin edes USA:n lentotukialuksilta toimivat ilmavoimat. Kesällä 1944 käytyä Mariaanien taistelua voidaan pitää oikeastaan ainoana toisen maailmansodan yksittäisestä taistelusta jolla oli ratkaiseva vaikutus sodan lopputulokseen. Tosin jo sitä ennen olivat Usan laivaston sukellusveneet ajaneet Japania kohti ahdinko.- pro_pelli
Noinhan se menee teoriassa, mutta käytänössä tuolloin saavutetut tulokset olivat varsin heikkoja panostukseen nähden. Ja tämäkin oli mahdollista vsin jos voidaan suorittaa riitävän pienin tappioin. Strateginen pommittaminen oli Usaltakin käytännössä mahdotonta ennen helmikuuta 44. Vasta silloin saatiin riitävästi pitkän matkan saattohävittäjiä että pommittaminen oli mahdollista siedettävin tappioin. Niiden aikaansaama tuho sotatuotannossa oli siltikin melko vähäistä panostukseen nähden. Suurin ansio sillä oli Luftwaffen lamauttamisessa. Ja sekin tapahtui oikeastaan vahingossa.
Pommareita torjuakseen sakut joutuivat lastaamaan koneisiinsa lisää tykkejä ja panssarointia. Kun he sitten joutuivatkin näillä raskailla koneillaan taisteluun hävittäjien kanssa alkoivat tappiot kasvaa. Kun vielä Usan lentäjien pudotusilmoitukset olivat posketonta luokkaa päättelivät kenraalit että Luftwaffe oli lyöty ja vapauttivat saattokoneet lentämään vapaata metsästystä pommareiden edellä sakujen lentokenttien läheisyydessä. Ja tämä oli oikea ratkaisu. Nyt sakut joutuivatkin hävittäjätaisteluun raskailla koneillaan kaukana pommareista ja yleensä vielä taktisesti epäedullisessa asemassa. Tappiot kasvoivat edelleen samalla kun pommaritappiot pienenivät. Kun vielä Luftwaffen johto vaati että torjuntaan on noustava säässä kuin säässä vaikka kuinka hajanaisin voimin niin tämä kiihdytti tappioita entisestään.
Galland ymmärsi kupletin juonen varsin varhain. Hänen mielestään saksa ei pystynyt estämään pommituksia muutoin kuin tuottamalla viholliselle krstämättömät tappiot. Tämä oli mahdollista vain että torjuntaan noustiin suurin yhtenäisin joukoin ja tämä taas edellyytti kirkasta säätä. Mutta Gallandia ei koskaan kuunneltu ennenkuin oli liian myöhäistä.
Strategisen pommittamisen hyöty ei ollut ensin sotatuotannon lamauttamisessa vaan Luftwaffen halvaannuttamisessa. Vasta sen jälkeen pommitukset toivat tulosta.
Sekin jälkeen saksa pystyi valmistamaan varsin kunnioitettavan määrän aseita. Unohdat kokonaan länsiliitoutuneiden varsin vahvat taktiset ilmavoimat jotka suurimmsksi osaksi estivät saksan maajoukkojen huollon päiväsaikaan. Strageginen pommitus ei sitä tehnyt oikeastaan muutoin kuin sitomalla saksan hävittäjät kotimaan puolustukseen.
- Avaus-on-pötyä
"Myytti panssarivaunujen keskeisestä roolista......toisessa maailmansodassa elää yhä sitkeästi sotahistorioitsijoiden korvien välissä. Varsinkin niiden jotka katsovat II maailmansotaa maasodan kapeasta taistelukeskeisestä perspektiivistä."
Panssarivaunut olivat keskeisessä roolissa maasodassa ja varsinkin panssaritaisteluissa koko sodana jan.
Siksi niitä valmistettiin suuria määriä, kehitettiin uusia malleja ja maavoimat pitivät niitä keskeisinä aseinaan. Varsinkin Saksan maavoimissa panssarikomentajat olivat keskeisiä johtajia.
Panssarisotaa tutkineet historioitsijat asettavat tietysti panssarivaunut keskeiseen asemaan pansarisodankäynnissä.
Kukan ei ole väittänyt niiden ratkaisseen ilma- tai meritaisteluita.
Avaja ei käsitä edes perusasioita. - montamerkitystä
Käsittääkseni Neuvostoliitolle maasota oli aika merkityksellistä, koska sotaa käytiin heidän maallaan, ja briteille merisota oli aika merkityksellistä koska britannia sattuu olemaan saarivaltio.
- Suukkovi
Tiivistettynä mahtava Amerikan potentiali lisättynä Venäjän musikoilla, jotka hyökyivät Siperiasta saakka Saksanmaalle ryöstämään sekä raiskaamaan immet että mummot.
- germaani-tappaa-aina
Ikävä juttu, mutta pientä siihen sikailuun verrattuna mitä näiden impien ja mummojen sulhaset, veljet, pojat, lapsenlapset ja isät olivat tehneet Neukkujen mailla usean vuoden ajan.
- Beloff
Itä oli tuhoamissotaa, missä ilmapommitetut asemat saarrostettiin panssareilla ja jalkaväellä, loput ammuttiin tykistöllä jauhelihaksi. Ei kai NL muuten olisi panssariarmeijoitansa perustanut. Cluasewitzin mukaan aluevaltaus ei ole merkittävä, vaan vihollisen pääkaupungin valtaus.
- Tankisti
"Ei kai NL muuten olisi panssariarmeijoitansa perustanut. "
Pansarivaunujen suurtuotanto aloitettiin jo 30-luvun alussa.
NL:lla oli sodan alkaessa noin 20 000 panssarivaunua.
Puna-armeijalla oli noin 10 000 vaunua palveluksessa pääasiassa sijoitettuina mekanisoituihin armeijakuntiin.
Joukkojen organisaatio oli uudistusvaiheesssa.
Panssariarmeijoita ryhdyttiin perustamaan keväällä 1942. - Beloff
1945 panssariarmeiajojen alaisuuteen kuuluivat mm. mekanisoidut ak:t ja ps. ak:t. Kaartin panssariarmeijassa saattoi olla kaksikin ps. ak:aa. Lisäksi oli iskujoukot.
1946 panssariarmeijat muutettiin mekanisoiduiksi armeijoiksi. Mekanisoiduille armeijoille oli enemmän jalkaväkeä kuin panssariarmeijoissa.
1960 palattiin taas panssariarmeijoihin, joissa saattoi olla enemmän mototorisoituja jv-divisioonia kuin panssaridivisioonia. Yleensä kuitenkin neljä ps.div. ja yksi mot. jv-div...
- Rellukka
Venäjä on aina luottanut tykistön tulivoimaan, ja tykki on panssarivaunun ykkösase. Panssareihin Nliitto satsasi aina loppuunsa asti. Pvaunujen käyttö koki Saddamille katastrofin jenkkien ilmavoimien toimesta. Erikoista tosin nyky Venäjän satsaus Armada vaunuun.
- gulf-war
"Pvaunujen käyttö koki Saddamille katastrofin jenkkien ilmavoimien toimesta"
Irakin tankkien suurin katastrofi koettiin kyllä ihan maavoimien toimesta. Jopa Bradley ja LAV vaunut ampuivat niistä läpi 25mm tykeillään. - Vanhatajat
Käyttivätkö jenkit uraaniammuksia, vai mihin perustuu 25mm tykin läpäisy T-72 tai T-55 ?
- gulf-war
Vanhatajat kirjoitti:
Käyttivätkö jenkit uraaniammuksia, vai mihin perustuu 25mm tykin läpäisy T-72 tai T-55 ?
Gulf Warin aikoihin Bradleyn ja LAV:n 25mm M242 tykin ammuksena oli APDS-T, joka ei taida olla uraanilla terästetty.
Eli kyllä syynä taisi olla jenkkien nerokkaat taktiikat ja liikkuvuus päästä ammuskelemaan irakilaisia oikeista kulmista ja matkoilta. Etenkin T-55 on varsin heppoisesti panssaroitu. Väitetään, että M2 ja LAV-25 tuhosivat enemmän tankkeja kuin M1 Abramsit.
- HeinzGuderian
Saksan itärintama alkoi luhistua Kievin tappion myötä ja tässä taistelussa olisivat Guderianin taidot olleet Saksalle kullanarvoisia, jos hän vain olisi ollut Saksan panssariaseen komentaja tuolloin.
- MeAgaln
OK, eli yksi "nykyaikainen sotateoria" kaatui ja nyt se alkaa kiskomaan vanhoja versioita esille ;)
"Länsivallat tajusivat aikaisessa vaiheessa että panssarit olivat joutumassa alisteisempaan asemaan sodankäynnissä..."
Häh, siis kenelle he olivat "alistamassa" niitä panssareita? Sikäli kun tiedän, ne olivat alistettuja ainoastaan kenttäyksiköille ;)
"Usa olisi kyennyt pukkaamaan panssareita kuin karvaköyttä mutta se leikkasi tuotantoa jo 1942 ilmavoimien ja laivaston hyväksi."
Montakohan kymmentä kertaa olen tämänkin sinulle jo selostanut viimeisen viiden vuoden aikana? Yhdysvaltojen panssarituotannon huippu oli vuonna -43 ja syy sen pudottamiseen tuon jälkeen oli siinä, että tuotantotavoitteet sekä liittolaisten ja omien asevoimien tarpeisiin oli suurelta osin saavutettu. Pääosa Yhdysvaltojen omista panssarivoimista ei edes päässyt taisteluun ennen kuin vasta kesän -44 jälkeen, joten vaunujen kulutus omissa asevoimissa ennen tuota periodia oli vähäistä. Kymmenien tuhansien ylimääräisten vaunujen tuottaminen varastoon, ilman mitään käyttöä vain sodanjälkeistä romuttamista odottamaan, olisi ollut samalla hyödytöntä ja vastuutonta.
Itseasiassa Yhdysvaltojen armeijalla oli jo valmiiksi niin paljon vanhoja vuosien -42 ja -43 tuotantomalleja varastossa, että vuosien 44 - 45 he saattoivat keskittää resurssit vanhojen runkojen modernisointiin.
"Myöhemmin mm Normandia asoitti viimeistään että panssarivaunut olivat joutuneet täysin riippuvuussuhteeseen ilmaherruudesta."
Ai, senkö takia liittoutuneet joutuivat kehittämään jalkaväen ja panssareiden yhteistoimintaa, koska vaunut olivat riippuvaisia ilmaherruudesta ;) - Frantisek
Liittoutuneiden yli 12 000 menettämistä panssarivaunuista tilasto väitti 13% syynä olleen muta, vesi ym ei taistelulliset syyt. Tätä lukemaa on asiantuntijat pitäneet kuitenkin liian alhaisena. Kanadalaiset tekivät omista tappioistaan tarkempia laskemia ja ei-taistelulliset syyt muodostivat tappioista yli 25% ja jossain tapauksissa noin 40%. On todennäköisempää lähteä siitä että noin 1/4 menetyksistä oli operationaalisia. Siis noin 3 000.
Miten loput 9 000 menetettiin? Koska virallisesti ilmoitettiin 54%:n menetetyn tykin (siis pst-, rynnäkkötykki tai panssarivaunun tykki) takia, 20% miinan ja 7.5% panssarinyrkkien/kauhujen takia ja jos operationaalinen osuus eliminoidaan pois jakauma tämä:
- 62% pst-tykki, rynnäkkötykki tai panssarivaunu
- 23% miina
- 8-9 % nyrkki tai ps-kauhu (sodan loppuvaiheessa yli 10%)
- 6-7% muut syyt
Määrinä jakauma lienee tällainen:
- Rynnäkkötykki (tai Jaddpanzer) tuhonnut 2 400 länsivaltojen tankkia
- pst-tykki 2 000
- panssarivaunu 1 200
Tämä perustuu brittien omaan analyyseihin jossa rynnäkkötykit tuhosivat lähes kaksi kertaa enemmän tankkeja kuin panssarivaunut ja pst-tykit olivat selvästi tehokkaampi kuin panssarivaunut mutteivat aivan niin tehokkaita kuin rynnäkkötykit.- Jachtgeschwäder
Tykkituleen tuhoutui liittoutuneilla 54 %, josta suurin osa kenttätykeillä, hyvätykkisillä Tigerin tapaisilla vaunuilla . Saksalaisista on tarkemmat tiedot, 40 % kenttätykistön keskityksissä, 20 % tuhottiin itse, panssaritaisteluissa jouduttiin hylkäämään miinaan ajaneena 20 %, ilmasta maataistelukoneilla 10 % ja saman verran jv:n onteloammuksilla. Erityismaininnan saa psv-kanuuna 88 mm, minkä ansiosta liittoutuneilla korkeampi menetys-% suorasuuntausväijytyksissä. Tankkien kanuunoilla tuhottiin vain 15 % liittoutuneiden tankeista (sis. 54 %:iin). Tykistön suuri osuus johtuu siitä, että keskityksissä haavoittui usein tankin koko miehistö, erityisesti tornissa sai siipeensä sirpaleesta. Pst-tykkien osuus on ollut yhtäsuuri kuin miinoilla, runsas 20 %. Maastosta riippuen osuuksilla voi olla 2x eroja suuruusluokissa, on verrattu Saharaa ja Italiaa, niin niissä on aivan eri luvut.
Keväällä 1945 Panzerfaustilla tuhottiin 25 % kaikista tankeista ja venäläisistä jopa 35 %, Berliinissä 2800 kpl nyrkillä. - MeAgaln
"Määrinä jakauma lienee tällainen:
- Rynnäkkötykki (tai Jaddpanzer) tuhonnut 2 400 länsivaltojen tankkia
- pst-tykki 2 000
- panssarivaunu 1 200"
Mikä ei ole muuta kuin kuin arparummusta vetäisty arvaus, koska yksityiskohtaista aineistoa ei ole saatavilla tuon tukemiseksi ;)
"Tämä perustuu brittien omaan analyyseihin jossa rynnäkkötykit tuhosivat lähes kaksi kertaa enemmän tankkeja kuin panssarivaunut ja pst-tykit olivat selvästi tehokkaampi kuin panssarivaunut mutteivat aivan niin tehokkaita kuin rynnäkkötykit."
Tosin, olen varmasti ainakin parikymmentä kertaa jo sinulle huomauttanut, että tuo analyysi ei ollut paljoa arvausta parempi, koska heillä ei ollut varmaa tapaa selvittää oliko esim. 75mm panssarikranaatin lähettänyt pst-tykki, rynnäkkötykki, pst-vaunu vaiko panssarivaunu, koska taistelukentällä oli yleensä useampia tai jopa kaikkia edellämainituista. Tämän vuoksi useimmissa tutkimuksissa kaikki noista tekijöistä vain koottiin yhteiseen kategoriaan. Muutenkin saksalaisilla oli esim. Normandiassa niin paljon enemmän panssarivaunuja kuin rynnäkkötykkejä ja pst-vaunuja, että tuollaisen suhteen saavuttaminen olisi ollut erittäin epätodennäköistä. Jossain muualla, kuten esim. Italian rintamalla se on saattanut pitää enemmän paikkaansa.
"Saksalaisista on tarkemmat tiedot, 40 % kenttätykistön keskityksissä, 20 % tuhottiin itse, panssaritaisteluissa jouduttiin hylkäämään miinaan ajaneena 20 %, ilmasta maataistelukoneilla 10 % ja saman verran jv:n onteloammuksilla. "
Pelkäänpä, että noilla "tarkoilla tiedoilla" on hyvin vähän tekemistä todellisuuden kanssa. Pelkästään liittoutuneiden kenttätutkimuksen perusteella noin puolet tappioista Normandian ns. asemasotaperiodin aikana meni pst-tulituksen (kaikki kategoriat) piikkiin ja liikuntasotaperiodissa ylivoimaisesti suurin tappaja oli, kuten saattaisi odottaa, hylkääminen eri syistä. Paras argumentti tässä saattaisi olla yritys piikkittää merkittävä osa hylkäämisistä epäsuoran tykistötulen alle, mutta sen tukemiseen on hyvin vähän aineistoa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Elämä valuu ohi ilman merkitystä
Olen 5-kymppinen korkeasti koulutettu hyvässä ja vaativassa työssä oleva mies. Erosin pitkästä parisuhteesta pari vuotta2373254Martina julkaisi romanttisia kuvia kihlajaisista
Ihana pari. Paljon onnea ja rakkautta heille 💞2561180Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin581140- 81963
Gekkosessa hyvä juttu Sofian Dubai "töistä"
"Vielä tammikuussa Belórf lupaili aloittavansa jälleen verkkovalmennukset, mutta tämä projekti näyttää kuihtuneen kaikes92906Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä56886eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.90857- 162822
Palsta sekosi lopullisesti?
Taidan mennä päikkäreille. Oliko hän nyt muka oikeasti äsken täällä ja kirjoitti, että täytyy unohtaa? Todistakaa se. Ki14794En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin109765