Muistatteko mihin tilaan SDP ajoi suomen ollessaan vallassa ja miten se toimii taantumuksellisesti vieden kaiken vapauden kansalaisilta yrittäjyydestä puhumattakaan vasemmitolaisella kontrolli-byrokratiallaan ajaen ensisijaisesti oman ELIITTINSÄ ja PUOLUEEN etua ??
ihmiset huonomuistisia SDP:n suhteen
SDPonHUONOratkaisu
561659
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Kokoomustrolli taas valehtelemassa notta korvat heiluvat.
SDP ei ole Lipposen jälkeen ollut vallassa.
Sdp:llä on eu-uskovaisuus verissä. Ei sellaista puoluetta voi kukaan äänestää. Samoin mamutus on yksi tärkeimmistä spd:n ihanne aiheista, ja suomalaiset laitetaan maksamaan kaikki. Sitten vielä valehtelevat härskisti nostavansa eläkeläisten eläkkeitä.
Entisellä SDP:llä oli faktat hallussa ja jonkinlainen aate ohjaamassa puolueen toimintaa, mutta Lipposen ajoista lähtien tämä nykyinen SDP on outo sekäsikiö kokoomusta ja huono-osaisen kantasuomalaisten hyljeksintää, joille kovien faktojen tunnustaminen on vaikeaa.
Kokoomustrolli taas valehtelemassa tapansa mukaan. Nykyhallituksella on Suomen mamutusennätys kesältä 2015.
Nimenomaan. Kun ihmiset nyt tajuaisivat sen, etteivät Sdp ja vasemmisto aja mitään Suomen köyhien asiaa. Sosiaalidemokraattinen isoäitinikin oli joskus todennut, etteivät sossut enää ole sitä mitä ennen.
Jos haluatte köyhille parannusta ja tasapainoista politiikkaa, niin äänestäkää Itsenäisyyspuoluetta.
SDP on seuraavien eduskuntavaalien voittaja ja hyvä niin.
Minulla on lähes hyvä muisti. Muistan kun nykyinen hallitus leikkasi opiskelijoilta, eläkeläisiltä, köyhiltä, palkansaajilta ja monelta muulta. Muistan kuinka nykyinen hallitus yritti tehdä vuosisadan puhalluksen viemällä julkiset varat yksityisille firmoille Soten varjolla - muistan monta muutakin syytä miksi en ikinä tule äänestämää koplaaja-kepun ehdokkaita, riistäjä-kokoomuksen tai mörkötulee-persuja. Vasemmisto-SDP ovat ainoat ehdokkaat jota edes yrittävät. Vihreät ovat vain jorisijoita ja varsinkin Helsingissä pelkkä kokoomuksen puisto-osasto.
Eläkeläisiä on aivan tarpeeksi kurmnutettu - pienen eläkkeen saajille kaavailtu 100€ ei ole kuin pieni tasokorjaus - eikä sitä tehdä edes yhden vuoden aikana. Aivan liian moni eläkeläinen on jo nyt toimeneentulotuen varassa.
Asiaa kirjoitat.
Vielä kun tarkennetaan muistia, niin SDP teki marraskuussa 1917 päätöksen aseellisesta vallankaappauksesta, joka sitten pantiin toimeen 1918.
Tämän seurauksena suomalaisen hyvinvointivaltion kehitys pysähtyi pariksi vuosikymmeneksi verrattuna muihin Pohjoismaihin. Silti demareilla on otsaa kehua olevansa hyvinvointivaltion kehittäjä ja rauhan suuri ystävä.
Sinulla on taas kerran väärää tietoa..mutta eihän se ketään yllätä.
Nykyinen hallitus joutaa vaihtoo - valtion rahat loppuu vaikka omaisuutta myydään kiihtyvällä tavalla.
On tuo opetus mennyt Twitterin selailuun näköjään
Siis mitä vääristeltyä tietoa? Kyllä SDP aloitti kapinan ja teki kannattajineen ne hirmuteot ennen kapinaa ja kapinan aikana, satoja kuvitteellisia kansanvaltuuskunnan vihollisia. Mutta kuitenkin aika yllättävän sovinnollisesti SDP sai jatkaa eduskunnassa huolimatta synneistään. Se osoitti muilta puolueilta suurta sovinnon elettä vaikka oli kyse oman maan kansalaisten selkäänpuukottajista ja murhaajista.
SDP:n ex-päämisterikin VENÄLÄISEN kaasuputki-yhtiön (omist.Putin) lobbaajana ,herättääkö "luottamusta" niin menneistä kuin tulevista ????
Kokoomusjohto Urpo OrPon johdolla kertoi etteivät he halua toimia demokraattisesti
Orpo emme hyväksy jos Perussuomalaiset voittaa.
Emme mene samaan hallitukseen. Eikö tämä ole melkoista rasismia. Mitä...
Orpo kannattaa selkeästi syrjintää
Lue yllä
Kokoomus ei ole edelleenkään valmis hallitukseen perussuomalaisten kanssa - Orpo: ”Vaikea nähdä, että se joukkue olisi muuttunut vuodessa
IL. 14.6
Kokoomus harjoittaa syrjintää ja toimii rasistisesti toista puoluetta kohtaan.
Kokoomus haluaa osallistua julkisesti perussuomalaisten puheenjohtaja valintaan.
Maassa on ps. Vaaleissa valitsematta hallitus jota johtaa öykkärit joille kansan tahdon kunnitoitus on sivu asia kun oma hillotolppa säilyy.
HallaAho on liian suuri uhka märkäkorville
80-luvun lopulla Suomi ajettiin SDP:n valtiovarainministerin johdolla totaaliseen talouskatastrofiiin 90-luvun alussa. (Valtiovarainministeri Erkki Liikanen SDP ja Matti Louekoski SDP)
2011 aloittaneessa hallituksessa oli kaikki eduskunnan vasemmistopuolueet ja valtiovarainministerinä oli SDP:n Jutta Urpilainen. Talouden sopeuttamistoimia ei tehty, päätettiin vain ottaa lisää ja lisää velkaa. (Kaikkien muiden euroa valuuttanaan käyttäviien maiden taloudet nousivat , kun säästöt ja sopeutukset oli tehty heti ja ilman viivytyksiä.)
SDP: vastuuton taloudenhoito tuhoaa sen orastavan taloutemme elpymisen, mitä nykyhallitus on aikaan saanut.
SDP on myrkkyä Suomen kansantaloudelle ja on järjetöntä haikailla Suomen talouden tuhoajia taklaisin hallitus valtaan.
Ennätys talouden tuhoamisessa on Vanhasella.
Kokoomus Holkerin hallitus vapautti rahamarkkinat kertarysäyksellä nimenomaan kokoomuksen vaatimuksesta 80-luvun lopulla eli Suomessa oli tuolloin porvarienemmistöinen hallitus ja eduskunta joka runnoi asian läpi. Kokoomus Kataisen hallituksessa oli myös porvarienemmistö porvarillisten kristillisten ja vihreiden ollessa kokoomuksen apupuoleina eli myös tuolloin sekä hallituksessa ja eduskunnassa oli porvarienemmistö ja talouspolitiikka sen mukaista. Kokoomus Kataisen hallitus velkaannutti Suomen ennätyksellisesti koska Katainen kuolasi rahakasta EU komissaarinvirkaa ja junaili kreikkatuetkin komissaarinpaikka lasittuneissa silmissään kiiltäen.
On se SDP sitten melkoisen vaikutusvaltainen puolue kun maailmantalous sukelsi samalla kuin suomenkin talous!
Näillähän ei tietenkään ole mitään yhteyttä. Mutta kepu, kokkare, persuhallituksen aikana talouskasvu on ollut Euroopan hitainta vaikka muualla maailmassa talous on noussut kohisten.
Mihin tietoon perustuu väitteesi että kaikkien muiden euroa valuuttanaan käyttävien maiden taloudet nousivat kun säästöt ja sopeutukset tehtiin aikanaan? Italiassa ei ole tehty edelleenkään mitään sopeutuksia, Ranskassa vasta puhutaan asiasta, Espanjassa ei myöskään ole tehty sopeutuksia. Älä väitä sellaista mikä ei ole totta kokoomuslainen.
Sdp:n johdolla homous poistettiin rikoslaista ja sen luokittelu sairaudeksi kiellettiin 1970-luvulla. Sdp kannattaa siis homostelua
Linkki tähän "tietoon", muutoin huuhaata. En usko että SDP yksin päätti asiasta.
Kyllä kansa muistaa , gallupeilla vain yritetään hämätä äänestäjiä , mutta ei tule demut nousemaan vaaleissa edes kolmen joukkoon .
Turhaan yrität käännyttää jahnaamisellasi koska SDP on ensi eduskuntavaalien voittaja ja hyvä niin.
Tuolta voit niitä saavutuksia ihmetellä, kun näyttää se huonomuistisuus todella vaivaavan. Sata vuotta SDP:n saavutuksia:
https://sdp.fi/fi/tutustu/tietoa-sdpsta/vuosisatasaavutukset/
Komiaa luettavaa kuinka hyvinvointi-Suomea on rakennettu pitkäjänteisesti vuosi vuodelta!!!
Paljon on saatu aikaan parannuksia koko kansakunnan hyväksi. Tuota työtä on hyvä jatkaa taas ensi vuodesta eteenpäin.
Demarit ajaa oikeastaan ainoastaan tuilla elävien asiaa. Nostaa veroja ja yrittäjien maksuja ym. Oletteko te kaikki työttömiä? Mä en ainakaan halua maksaa yhtään enempää veroja, olen maksanut jo paljon. Äänestän kokoomusta.
Kokoomus ja kepu ajavat vain pääomapiirein ja maanomistajien etuja. Kokoomus Kataisen hallitus nosti (Kataisen hallitus oli porvarillinen enemmsitöhallitsu koska porvarilliset kristilliset ja vihreät olivat kokoomuksen appupuolueita) tasaveroina maksettavat välilliset verot tappiin. Välillisiä veroja ovat arvonlisävero jota maksetaan ruuasta ja kaikista muista tuotteista, valmisteverot, polttoainevero, sähkövero ja kiinteistövero. Kaikki tuloluokat maksavat näitä veroja tasaveroina tuloistaan riippumatta.
Ja mitähän kaikkea olet niillä maksamillasi veroilla saanut?
Se alkaa heti syntymästä, mikä tapahtuu verovaroin ylläpidettävässä sairaalassa. Jo sitä ennen on kotiin saatu äitiyspakkaus. Siitä se sitten lähtee: lapsilisä, neuvola, päivähoito, koulu, opintotuki, koulumatkatuki, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, kotihoidontuki... Lista on pitkä asioista jotka hyvinvointivaltiossa on järjestetty verovaroin. Eikä tuossa ollut vasta kuin sosiaalipuolen asioita. Lähes kaikki infra ympärillämme on rakennettu ja ylläpidetään veroilla. Jne. jne.. Mikään ei ole ilmaista. Lista on loputon mutta se ei vain tule mieleen silloin kun verojaan kiroilee.
Porvarien tavoite on koko hyvinvointivaltio käsitteen muuttaminen ja kyseenalaistaminen, luodakseen tilaa markkinoille ja rahan tienaamiselle itselleen kaikella edellä olevalla. Tavoite niillä on vain päästä rahastamaan suoraan ja vähän enemmän.
Himasen filosofian kritiikkiä:
Kapitalismin filosofinen ongelma on yksinkerainen. Kun raha kertyy yhteen kekoon sillä ei enää ole uskottavuusarvoa. Talous pysähtyy - hyperlama.
Sosialistinen ajattelu: työn arvon lisääminen suhteessa pääoman lisäarvoon, itse pääoman arvoa vähentämättä, oikealla aikavälillä ja oikeassa suhteessa, johtaa vääjäämättä pääoman kasvuun. Työn arvon lisääminen suhteessa pääoman lisäarvoon ruokkii sisäistä taloutta tuottamaan enemmän.
Se, että kepu ja kokoomus ovat nyt huonoja ei ole mikään syy äänestää yhtä huonoja tai vieläkin huonompia demareita. Tosin turha minun on tässä mitään sanoa, kun vaalikarja valitsee demut seuraaviksi kurjistajikseen, koska on heidän vuoronsa. On kansa tyhmä ja siksi jää.
Hyvin oli tuossa luettelossa "unohdettu" myös ne "valco" - sorsan tekemät tappiot, "uffe sundqistin" - miljoonasähläyksen pilkunsiirto / velan anteeksianto ym. ihmisten kurjistamiset joita ainakin minä muistan entisenä yrittäjänä ja kärsimään joutuneena...
Kokoomuksen Olli-Pekka Heinonen teki miljoonatappiot aikaansaaneet umtskaupat aikoinaan Saksaan. Täystohelo silloinen ulkomaankauppaministeri.
Niin se kokoomuslaisten toheloima "miljoonatappio" niissä umts kaupoissa oli todellisuudessa 4300 miljoonaa euroa eli 4,3 miljardia.
Riittää kun tarkastelee BKT käyrää ja pääministeripuoluetta. Kun SDP on ollut pääministeripuolue tai on ollut punamulta niin BKT on noussut ja nopeammin kuin maailmantalous. Kun on ollut kokoomuspääministeri tai porvarihallitus niin BKT on laskenut tai laahannut (verrattuna maailmantalouden kasvuun)
Näitä on aina yhtä ihana laittaa kokkareen nieltäväksi.
https://findikaattori.fi/fi/44
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_valtioneuvosto#Suomen_tasavallan_hallitukset
Väännetään+lisää.+2008-2009+vähän+yli+puoli+vuotta,+työttömyysaste+6++--->+11%.+Harmi+ettei+demarit+ollu+hallituksessa+tekemässä+tuota+ennätystä.+:)
Ahneesta huijari Sipilästä on päästävä eroon.
Ikuisiksi ajoiksi!
Se on kaikkein tärkeintä!
Demokratsius aatteena tulee jättääkin aatteeksi. Ihmisen asia on samankaltainen ja kumpaakaan ei pitäisi sotkea politiikkaan.
Jos SDP on hallituksessa ja sinä talvena sataa paljon lunta, joudutaan sitä auraamaan normaalia enemmän ja se nostaa bruttokansantuotetta. Tällöin siis luminen talvi voidaan katsoa demarien politiikan saavutukseksi.
Kyllä täällä on niin huonomuistista ja höynäytettävää kansaa, että hävettää.
Aina ne uskoo noihin samoihin perinteisiin suharipuolueisiin, jotka ovat myyneet maamme omaisuutta ulkomaalaisfirmoihin jne. maatansa pettäneet.
Hölmöt, jopa vanhemmatkin ihmiset Ylen haastatteluissa vielä kehtaavat uskoa noihin perinteisiin paskoihin, joiden ensisijainen tavoite ei ole palvella suomen suomalaista kansaa, vaan pikemminkin aivan jokin muu !
Kovin valikoivalla ja huonolla muistilla varustetulle aloittajalle nopea katsaus SDP:n läpi viemistä suomalaisten olojen parannuksista viimeisen yli sadan vuoden ajalta. Mitä on kokoomuksella, kepulla tai perussuomalaisilla esittää?
1906
Vahvistettiin edellisvuoden suurlakon tuloksena eduskuntauudistusta koskevat lait. Niiden nojalla toteutettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä yksikamarinen eduskunta. Suomalainen nainen sai äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa ja yhtäläisen vaalioikeuden ensimmäisenä maailmassa.
1907
Pidettiin ensimmäiset vapaat vaalit. SDP sai 80 eduskunnan 200 paikasta.
1917
Saavutettiin sosialidemokraattien keskeinen pyrkimys: Suomesta tuli itsenäinen valtio. Samana vuonna annettiin asetus ammattientarkastuksesta ja uusittiin vuodelta 1895 peräisin olevaa lakia ”Koskien työnantajan vastuullisuutta työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta”. Säädettiin laki 8-tuntisesta työpäivästä ja työllisyysvakuutuslaki.
1919
Hyväksyttiin perustuslait, joiden mukaan toteutuivat vaatimukset sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta sekä kirje-, lennätin- ja puhelinsalaisuus. Kansalaisille myönnettiin oikeus asuinpaikan valintaan ja liikkumisvapaus.
1921
Toteutettiin oppivelvollisuuslaki.
1922
Hyväksyttiin torpparien vapautusta koskeva laki. Samana vuonna säädetyssä työsääntölaissa oli mm. viitteitä luottamusmiesjärjestelmään.
1925
Uusittuun lakiin ”Koskien työnantajan vastuullisuutta…” sisältyi myös määräyksiä ammattitaudeista.
1927
Tuli voimaan terveydenhoitolaki, joka loi pohjan kansalaisten terveydestä huolehtimiselle. Samana vuonna uusittiin laiksi asetus ammattientarkastuksesta vuodelta 1917.
1934
Oli työttömyysvakuutuksen vuosi: valtio ja työttömyyskassat ryhtyivät sen perusteella tukemaan työttömiä taloudellisesti.
1935
Erityislaki ammattitaudeista
1937
Säädettiin vähävaraisia koskeva äitiysavustuslaki ja kansaneläkelaki.
1939
Hyväksyttiin ammattikoulutuksen järjestämistä koskeva laki, jota myöhemmin on täydennetty. Samana vuonna säädettiin vuosilomalaki, jonka mukaan yli vuoden työsuhteessa olleelle tuli 9 päivän ja yli 5 vuotta olleelle 12 päivän vuosiloma.
1940
Ns. Tammikuun kihlaus: SAK:n ja STK:n julkilausuma, jossa STK tunnusti SAK:n neuvottelijaosapuoleksi.
1941
Sosialidemokraatit ajoivat läpi äitiysavustuksia koskevan lain.
1942
Säädettiin laki työkyvyttömyyseläkkeestä.
1944
Hyväksyttiin laki vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi.
1946
Työaikalaki: 46 tunnin työviikko.
1948
Sosialidemokraatit toteuttivat lapsilisälain. Samana vuonna säädettiin myös tuberkuloosilaki, jonka avulla tuberkuloosi on miltei täysin poistettu.
1949
Säädettiin kolme arava-lakia. Myöhemmin kehitettyjen lakien avulla on lisätty yhteiskunnan aloitteellista panosta asuntotuotannossa ja vähävaraisille tarkoitettua asuntotuotantoa. Samoin tehtiin laki vanhuuseläkkeestä.
1952
Päätettiin työturvallisuuslaista ja vanhuusavustuslaista.
1955
Säädettiin työkyvyttömyyslaki.
1956
Uudistettiin kansaneläkelaki.
1960
Säädettiin uusi vuosilomalaki ja perustettiin työnantajien rahoittama työttömyyskassojen keskuskassa.
1961
Eduskunta päätti TEL- ja LEL- (ansioeläke) laeista. Sama vuosi merkitsi lapsiperheille mahdollisuutta asumistuen saantiin.
1963
Sosialidemokraatit ajoivat läpi sairausvakuutuslain. Se olisi toteutunut jo 20-luvulla, mikäli muut olisivat tukeneet sosialidemokraattisen hallituksen esitystä.
1965
Päätettiin työaikalaista, jonka tuloksena saatiin 40-tuntinen työviikko.
1967
Säädettiin uusi ammattitautilaki.
1968
Toteutettiin aikamme merkittävin sivistyspoliittinen tavoite – saatiin laki peruskoulusta.
1969
Hyväksyttiin laki opintolainojen valtiontakauksesta. Lain nojalla pääsivät valtion takauksesta osallisiksi myös ammattiin valmistavissa oppilaitoksissa ja ammattikursseilla opiskelevat.
1970
Sosialidemokraatit vaikuttivat voimakkaasti Kehitysaluerahaston perustamiseen. Rahaston tarkoituksena on edistää kehitysalueiden elinkeinotoimintaa. Työsopimuslakiin sisällytettiin mm. 6 viikon synnytysloma kaikille palkkasuhteessa oleville äideille.
1971
Säädettiin kansanterveyslaki. Tavoite tähän asetettiin jo Forssan kokouksessa 1903.
1972
Säädettiin lait työsuojelun hallinnosta ja valvonnasta. Myös näillä laeilla on taustansa Forssassa 1903 ja Turussa 1969. Samana vuonna säädettiin lasten päivähoitolaki. Opintotukilaki tuli voimaan, samoin äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikärajan alentaminen 18-vuoteen.
1973
Työntekijät saivat oikeuden neljän viikon vuosilomaan. 1973 tuli voimaan palkkaturvalaki, joka varmistaa työntekijän palkkasaatavat erityisesti työnantajan konkurssitapauksessa.
1974
Päätettiin EEC-vapaakauppasopimuksesta ja Kev-sos-sopimuksista.
Äitiysloma pidennettiin seitsemäksi kuukaudeksi.
jatkuu...
1975
Uudistettiin lapsen asemaa koskeva lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on saattaa kaikki lapset syntyperästä riippumatta samaan asemaan. Lapsiperheiden asumistuki laajeni ja työeläkkeiden tavoitetaso nousi. 1975 säädettiin laki puolisoiden erillisverotuksesta ja autonkuljettajien työaikalaki. Hyväksyttiin ns. maapakettiin kuuluva laki kuntien etuosto-oikeudesta. Järjestömuotoisen sivistystyön toimintaedellytysten parantamiseksi säädettiin opintokeskuslaki.
1977
Hyväksyttiin loput maapakettiin kuuluvista laeista. Keväällä 1977 solmitun työehtosopimuksen yhteydessä luotiin myös pohja talvilomalle.
1978
Pidennettiin äitiyslomaa 8 kuukaudeksi, josta isä voi käyttää kaksi viikkoa vanhempainlomana. Samana vuonna hyväksyttiin laki yhteistoiminnasta yrityksissä, jota koskevan vaatimuksen nosti esiin Rafael Paasio 1967 pitämässään telakkapuheessa. Syksyllä tulivat voimaan kuluttajansuojaa koskevat lait. Hyväksyttiin laki työterveyshuollosta ja vahvistettiin lomautus- ja irtisanomissuojaa parantava laki työsopimuslain muuttamisesta. Vuosilomalain muutoksen mukaan yli seitsemän vuotta jatkuneessa työsuhteessa on työntekijällä oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, mikä käytännössä merkitsi talviloman toteutumista.
1979
Säädettiin opintovapaalaki sekä liikuntalaki, jolla järjestettiin liikuntakulttuurin valtionavustusjärjestelmä.
1980
Säädettiin asuntosäästöpalkkiolaki nuorten ensimmäisen omistusasunnon hankkimismahdollisuuksien parantamiseksi. Säädettiin laki kuntien kulttuuritoiminnasta.
1981
Uudistettiin aluepoliittinen lainsäädäntö, säädettiin maa-aineslaki eli ns. soralaki, hyväksyttiin ilmansuojelulaki, kalastuslaki eli ns. ”pilkkilaki” uudistettiin. Tehtiin sove-uudistus, jolla sairausvakuutuspäivärahan ja äitiysrahan taso nousi ja päivärahat tulivat veronalaisiksi sekä säädettiin rintamaveteraanien varhaiseläkelaki.
1982
Hyväksyttiin ns. Valtava-lakipaketti, jolla uudistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja valtion osuutta koskeva lainsäädäntö. Samassa yhteydessä eduskunta hyväksyi sosiaalihuoltolain. Hallintomenettelylailla pyrittiin parantamaan kansalaisten oikeussuojaa ja hallinnon palvelutasoa. Päätettiin laaja-alaisen ympäristöministeriön perustamisesta.
1983
Uudistettiin lastensuojelulaki. Samoin parannettiin työsuhdeturvaa säännöksin irtisanomisen menettelytavoista, neuvotteluvelvollisuudesta, tuomioistuinkäsittelystä ja korvauksista. Siirrettiin pääosa entisen invalidihuoltolain nojalla järjestettävästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta kunnallisen terveydenhuollon tehtäväksi. Kansaneläkeuudistuksen II A-vaiheen epäkohdat korjattiin ja II B-vaihe tuli voimaan.
1984
Tehtiin työttömyysturvan kokonaisuudistus. Päätettiin pienten lasten hoitopaketista, jossa sitouduttiin kehittämään lastenhoitoa niin, että vuoteen 1990 mennessä kaikille alle 3-vuotiaille voidaan järjestää hoito joko kunnallisena päivähoitona tai antaa perheille kotihoidon tukea perheen tekemän valinnan mukaan. Vanhemmille oikeus hoitovapaaseen siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Säädettiin rakennussuojelulaki. Vuosilomalakia muutettiin siten, että työntekijälle kertyy lomapäiviä kaksi ja puoli päivää kuukaudelta, kun työsuhde on jatkunut vuoden. Parannettiin heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien rintamaveteraanien asemaa.
1985
Uudistettiin sukunimilainsäädäntö. Korotettiin nuoren asuntosäästäjän starttirahaa. Säädettiin, että vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneille on suun ja hampaiden tutkimus ja ehkäisevä hoito maksutonta. Ikäluokkia on myöhemmin laajennettu. Säädettiin laki kunnallisesta ympäristönsuojelusta.
Päätettiin nuorisotyölaista. Parannettiin free lance -työntekijöiden eläketurvaa. Työnvälityslain muutoksella tehtiin työvoiman vuokraus luvanvaraiseksi. Säädettiin lait yksilöllisestä varhaiseläkkeestä ja varhennetusta vanhuuseläkkeestä. Jatkettiin lapsilisän maksukautta vuodella. Uudistettiin siviilipalveluslaki. Päätettiin laista asunto-olojen kehittämiseksi. Kansaneläkeuudistuksen III vaihe tuli voimaan.
1986
Säädettiin laki osa-aikaeläkkeestä. Eduskunta sai valmiiksi valtiosäännön osittaisuudistuksen. Ydinenergialailla siirrettiin ydinenergian käyttöön liittyvät ratkaisut eduskunnan tehtäväksi. Tasa-arvolaki valmistui. Uudistettiin työelämän pelisääntöjä parantamalla työntekijän työsuhdeturvaa ja toimeentuloturvaa irtisanomistilanteissa. Korotettiin nuoren asuntosäästäjän starttirahaa. Säädettiin korkeakoulujen kehittämislaki.
1987
Uudistettiin huoneenvuokralaki ja lisättiin poliittista ym. syrjintää koskeva kielto työsopimuslakiin. Säädettiin vammaistukilaki, joka tuli invalidirahalain sijaan. Kansaneläkelain apu- ja hoitolisäjärjestelmä korvattiin uudella eläkkeensaajien hoitotuella.
Uusi työllisyyslaki säädettiin tulemaan porrastetusti voimaan vuosien 1988-1990 alusta lukien. Lain työllistämisvelvoitteiden toimeenpano aloitettiin pahimmilta työttömyysalueilta.
jatkuu...
1988
Uudistettiin työelämää koskevaa lainsäädäntöä: vaarallisiin töihin työsuojeluvaltuutetun keskeytysoikeus ja työntekijän kieltäytymisoikeus, yksilölliset työajat, tilapäinen ja osittainen hoitovapaa pienten lasten vanhemmille. Työsopimuslain muutoksella pidennettiin irtisanomisaikoja ja parannettiin työsuhdeturvaa sekä osa-aika-työntekijöiden asemaa. Yhteistoimintalakiin lisättiin tehostettu neuvotteluvelvoite, joka koskee irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia ja liikkeen luovutuksia.
Joustava eläkeikäjärjestelmä (yksilöllinen varhaiseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osa-aikaeläke) ulotettiin myös valtion ja kuntien henkilöstöön. Käynnistettiin lapsilisien tasokorotukset, joita tehtiin myös vv. 1989-91. Verouudistuksen ensimmäisen vaiheen lait säädettiin.
1989
Tehtiin perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistus, jolla mm. oikeutettiin myös mieslesket leskeneläkkeeseen puolisonsa kuoleman jälkeen. Säädettiin vuoden 1990 alusta voimaan tullut henkilöstörahastolaki, jolla kehitetään uutta yrityskohtaista osallistumisjärjestelmää. Tieliikenteen ajo- ja lepoajoista säädettiin uusi laki. Perustettiin valtion eläkerahasto, jotta voitaisiin varautua valtion tulevien eläkemenojen tasaamiseen.
Uusi tulo- ja varallisuusverolaki säädettiin pysyvänä voimaan vuoden 1990 alusta. Samasta ajasta voimaan tulevaksi hyväksyttiin uudistettu yhdistyslaki, jolla edistetään kansanvaltaisia menettelytapoja yhdistyksissä. Presidentin vaalitavan muutos kaksivaiheiseksi kansanvaaliksi ja valtaoikeuksien tarkistaminen eteni.
1990
Käynnistettiin asunto-olojen kehittämisrahasto ja mahdollistettiin asumisoikeusasuntojen rakentaminen. Maapolitiikkaa tehostettiin lunastusmahdollisuuksia ja etuosto-oikeutta laajentamalla, kaavoitusmenettelyä keventämällä ja rakennusmaan arvonnousua leikkaamalla. Lunastuslain muutos lykkääntyi yli vaalien.
Vuonna 1990 vakinaistettiin aikuisopintotuki. Samaan tähtäsi erorahaston toimialan laajentaminen lailla koulutus- ja erorahastoksi.
1991
Tuli voimaan kuntoutusta koskeva uudistus ja alettiin maksaa kuntoutusrahaa. Kansaneläkelain asumistukijärjestelmää ja puolisoiden eläkkeidenlisäosaa koskevat korjaukset tulivat voimaan 1.9.-91. Henkilöstön hallintoedustuksesta säädetyn lain nojalla toteutettiin hallintoedustus yrityskohtaisesti. Ensiasunnon ostajilta poistettiin leimavero.
1992
SDP:n pitkäaikainen tavoite kehittää parlamentaarista järjestelmää enemmistöperiaatteen suuntaan toteutui syyskuussa 1992. Kumottiin nk. tavallisten lakien lepäämäänjättämismahdollisuus. Lepäämäänjättämissäännöstö, joka oli perua vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksestä, oli johtanut siihen, että monet lait jouduttiin lainsäädäntöteknisistä syistä säätämään yksivuotisina lakeina.
Lepäämään jäi pitkään valmisteltu perusoikeusuudistus, jolla vahvistetaan sosiaalisen, sivistyksellisen ja taloudellisen turvan oikeudellista perustaa.
1994
Tuli voimaan Euroopan talousaluetta ETAa koskeva sopimus. Sillä luotiin EY:n ja EFTA-valtioiden välille kattava järjestely, jolla EY:n sisämarkkinat toteutettiin koko ETA:n alueella. Kesäkuussa 1994 allekirjoitettiin sopimus Suomen, Ruotsin, Norjan ja Itävallan liittymisestä Euroopan unioniin. Suomen kansa hyväksyi lokakuussa sopimuksen Suomen liittymisestä EU:iin. Eduskunta hyväksyi 18.11.1994 Suomen liittymisen Euroopan unionin jäseneksi 1.1.1995.
1995
Suomi liittyi Euroopan unioniin. Hyväksyttiin ja tuli voimaan vuodesta 1992 lepäämässä ollut esitys perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta, jolla lisättiin perustuslain suojan piiriin uudet, keskeiset perusoikeudet: taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Syrjintäkielto sekä säännökset lasten yhdenvertaisesta kohtelusta ja sukupuolten tasa-arvosta tulivat sääntelyn piiriin. Uudistuksen yhteydessä luovuttiin toimeentulon lakisääteistä perusturvaa koskevasta mahdollisuudesta jättää lakiehdotus lepäämään yli valtiopäivien.
Rauhanturvaamislain muutos tuli voimaan, joka mahdollistaa osallistumisen erityisesti humanitaariseen avustustoimintaan ja siviiliväestön suojaamiseen tähtäävään rauhanturvaamistoimintaan.
Paavo Lipposen historiallisen laajapohjainen viiden puolueen hallitus aloitti työnsä 13.4.1995.
Solmittiin kattava tulopoliittinen sopimus vuosiksi 1996-1997. Korot laskivat lähelle Saksan markan korkotasoa.
ja jatkuu...
1996
Tuli voimaan vaalilainsäädännön uudistus, jonka mukaan äänioikeusikä määräytyy vaalivuoden alun asemasta vaalipäivän mukaan ja jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävä on äänioikeutettu.
Tuli voimaan laki alle kouluikäisten lasten oikeudesta päivähoitoon.
Asuntorahoituksen kehittämiseen tähtäävät lait tulivat voimaan. Niiden mukaan mm. yksityishenkilön ottamalle asuntolainalle voidaan myöntää rajoitettu valtiontakaus.
Rahalain muutos loi edellytykset liittyä Euroopan valuuttajärjestelmään. Päätöksentekomenettelyä Suomen markan ulkoisen arvon määräämisestä selkeytettiin ja kevennettiin. Kytkeytyminen Euroopan valuuttakurssijärjestelmään ja kiinteän keskuskurssin määrääminen markan suhteessa ecuun tapahtui syksyllä uuden menettelylain mukaisesti.
Säädettiin laki vuorotteluvapaasta.
Työttömyys aleni ja talouskasvu vakautui notkahduksen jälkeen.
1997
Vuoden tuli voimaan luonnonsuojelulain uudistus.
Kalastuslain muutos viehekalastuksen harjoittamisesta tuli voimaan.
Joulukuussa solmittiin uusi vuoden 1998-1999 kattava tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Palkankorotukset pysyivät maltillisina. Veronkevennykset suunnattiin pieni- ja keskituloisille. Työllisyys parani ja vuoden aikana syntyi n. 60.000 uutta työpaikkaa.
1998
Hallitus antoi esityksen uudesta hallitusmuodosta eduskunnalle. Esityksessä neljä entistä perustuslakia yhdistetään yhdeksi uudeksi perustuslaiksi.
Eduskunta päätti Suomen osallistumisesta Euro-alueeseen 1.1.1999 opposition vastustaessa asiaa.
Uusi yliopistolaki tuli voimaan elokuun alussa. Eduskunta hyväksyi muut koululait tuleviksi voimaan 1.1.1999.
1999
Hyväksyttiin (31.12.1998) euron peruuttamattomat muuntokurssit, jotka tulivat voimaan 1.1.1999. Euron ja Suomen markan virallinen ja tarkka muuntokurssi oli 5,94573.
Eduskunta hyväksyi Suomen perustuslain ensimmäisen kerran helmikuussa, jonka jälkeen laki jäi lepäämään yli vaalien. Lopullisesti eduskunta hyväksyi lain kesäkuussa. Lain nimi muuttui Suomen perustuslaiksi eduskuntakäsittelyn aikana.
2000
Kunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin maksukatto 1.1.2000 alkaen.
Uusi Suomen perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Eduskunnan toimivaltaa suhteessa sen luottamusta nauttivaan valtioneuvostoon lisätään ja toisaalta tasavallan presidentin valtaoikeuksia supistetaan. Perusoikeudet säilyivät pääosiltaan vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen mukaisessa muodossa.
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu vuosille 2001-2002 allekirjoitettiin. Sopimus kattoi lähes kaikki palkansaajat. Palkankorotusten ja veronkevennysten ansiosta palkansaajien ostovoiman kehitys turvattiin. Sopimukseen liittyen hallitus sitoutui uudistamaan työelämää kohentamaan työttömyyden aikaista toimeentuloturvaa.
Euroopan unioni hyväksyi avoimesti ja laajalla kokoonpanolla valmistellun julistuksen unionin perusoikeuskirjaksi. Kirjassa on koottuna unionin tasolla voimassa olevat kansalaisten perusoikeudet ja niiden lisäksi merkittäviä uudistuksia työelämän ja ammattiyhdistysoikeuksien laajentamiseksi.
Työttömyysaste laski alle 10 prosentin ja työllisyysaste lähestyi 67 prosenttia.
2001
Uusi työsopimuslaki tuli voimaan 1.6.2001. Lain ansioita ovat mm. yleissitovan työehtosopimuksen määrittelyn helpottuminen, alakohtaisten sopimismahdollisuuksien laajentuminen sekä vuokratyöntekijöille vähimmäisehdot.
Kaikille 6-vuotiaille oikeus maksuttomaan esiopetukseen 1.8.2001 lähtien.
Eduskunta hyväksyi lain samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröimisestä.
Työttömyysaste laski 9 prosenttiin ja työllisyysaste lähestyi 68 prosenttia.
2002
Suomi siirtyi euron käyttöön 1.1.2002. Markka- ja euromääräiset setelit ja kolikot olivat yhtä aikaa käytössä kaksi kuukautta vuoden 2002 alussa. Markkamääräiset setelit ja kolikot lakkasivat olemasta laillisia maksuvälineitä maaliskuun 2002 alusta.
Oikeus julkisesti tuettuun hammashuoltoon laajentuu koskemaan kaikkia.
Aloitettiin terveydenhuoltoa uudistava kansallinen hanke ja sen osana leikkausjonojen purku.
2003
Vähemmistövaltuutetun virka perustettiin.
Työttömyysturvalain kokonaisuudistus toteutettiin.
Otettiin Noste-ohjelma käyttöön. Se on pääosin työssä käyvien aikuisten osaamisen kohottamiseksi tarkoitettu ohjelma vuosille 2003–2007. Se kohdistuu vähiten koulutusta saaneeseen aikuisväestöön
Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä
Lääkkeiden vaihto halvempaan tehtiin mahdolliseksi (ns. geneerinen substituutio).
Nuorten osallisuushanke 2003-2007.
jatkuu...
2004
2013
Nuorisotakuu
– voimaan 2013 alusta
– jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta
Vanhuspalvelulaki
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki) tuli voimaan 1.7.2013. SDP esitti lakia jo 2009 välikysymyksen yhteydessä.
Lain tavoitteena on
– edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja
– tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja
– edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin
– turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältään ja laadultaan riittävät palvelut
Hyväksyessään vanhuspalvelulain eduskunta liitti siihen seuraavat lausumat:
”Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi henkilöstömitoituksen toteutumisen vanhuspalvelulaissa tarkoitetulla tavalla vuoden 2014 aikana ja mikäli ympärivuorokautisessa hoidossa ei ole saavutettu suositusten mukaista henkilöstömitoitusta (vähintään 0,5), antaa eduskunnalle esityksen lain täsmentämisestä.”
”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta erityisesti ikääntyneen väestön hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn ja sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen sekä kunnille aiheutuviin kustannuksiin.”
Asuntopoliittiset uudistukset
– valtion tukemaan asuntotuotantoon yhteensä 150 miljoonaa euroa lisää määrärahoja vuosi-na 2013-2015 (lisäksi kevään 2014 kehysriihessä päätettiin lisätoimista, joilla voidaan lisätä valtion tuella rakennettavien vuokra-asuntojen rakentamista)
– korjausrakentamisen tukeminen
– Vuosina 2013 ja 2014 yhteensä 115 miljoonaa euroa perusparannuksien käynnistysavustuksiin. Avustuksilla rahoitetaan peruskorjauksia. Avustukset on tarkoitus kohdentaa erityisesti lähiöihin, joiden asuntokannassa on erityisen paljon korjausvelkaa.
– Remontti Oy
2014
Uusi sosiaalihuoltolaki
– voimaan 2015
– lapsiperheiden kotipalvelua lisätään
– palvelujen laatua tarkkaillaan omavalvonnalla ja ilmoitusvelvollisuudella
– sosiaalihuollon painopiste siirretään hyvinvoinnin edistämiseen, ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen
Ilmastolaki
Voimaan 2015, tavoitteena kattaa sekä ilmastonmuutoksen hillintä että siihen sopeutuminen sekä seuraavat elementit:
– 80 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2050
– hallinnon toimintaa päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähentämiseksi ohjaava suunnittelu- ja seurantajärjestelmä
– viranomaistoiminnan työnjaon selkeyttäminen
– eduskunnan roolin vahvistaminen ilmastopolitiikassa
Opintotukiuudistukset
– opintotuki sidottiin indeksiin 1.8.2014, mistä alkaen opintotuki nousee vuosittain automaattisesti kansaneläkeindeksin mukaisesti
– opintorahan perusmäärä nousi 1.8.2014 alkaen n. 1,3 prosenttia
– opintolainan maksimimäärä nousi 100 €/kk
– opintolainan valtiontakauksen määrä nousi 100 €/kk
– opintolainan korkoa ei makseta lainkaan opiskeluaikana.
Koulun työrauhalaki
– voimaan 1.1.2014, antaa oppilaitosten rehtoreille ja opettajille uusia keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen. Opettajalla ja rehtorilla on oikeus tarkastaa oppilaan tavarat, jos on perusteltua epäillä, että oppilaalla on vaarallisia esineitä ja aineita tai keskittymistä ja opetusta häiritseviä tavaroita, esim. kännykkä. Keinovalikoimaa painotetaan aiempaa voimakkaammin kasvatukselliseen ja ennaltaehkäisevämpään suuntaan.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
– voimaan 1.8.2014; kunnalla oltava tarjolla alueellaan sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut.
– Kunnan tulee järjestää lain mukaiset palvelut kaikille sen alueen oppilaitosten opiskelijoille riippumatta oppilaitoksen ylläpitäjästä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltona järjestettävät palvelut järjestetään terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön nojalla nykyiseen tapaan.
Joustava hoitoraha
– voimaan vuoden 2014 alusta ja sen ansiosta
– perheiden, joissa on alle 3-vuotias lapsi, on taloudellisesti helpompaa sovittaa yhteen perhe- ja työelämä
– lyhyenkin osa-aikaisen työn vastaanottaminen on joustavan hoitorahan ansiosta entistä kannattavampaa
– joustavaa hoitorahaa voi saada kumpikin vanhempi yhtä aikaa, jos he ovat järjestäneet työnsä niin, että he hoitavat lasta eri aikoina
Maksuttomat kalastusoikeudet säilytettiin yli 65-vuotiaille kalastuslain uudistuksen yhteydessä kovan taistelun jälkeen.
Tasa-arvoinen avioliittolaki
jatkuu...
Uusi yhdenvertaisuuslaki
– Voimaan 1.1.2015; antaa aiempaa laajempaa suojaa syrjinnältä.
– Sovelletaan julkisen toiminnan lisäksi yksityiseen toimintaan.
– Velvoite edistää yhdenvertaisuutta laajenee koskemaan viranomaisten lisäksi koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia sekä työnantajia.
– Suoja syrjinnältä on yhtäläinen riippumatta siitä, perustuuko syrjintä etniseen alkuperään, ikään, kansallisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn.
Nyt jäämme jännityksellä odottamaan porvareiden listaa suomalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi? Siitä taitaa tulla vaan kovin lyhyt...
Miksei SDPtä lopetettu keväällä 1918 soramontulla? Ois kyllä pitäny lopettaa...
Pitäisikö sun mennä jollekin vihanhallinta kurssille? Päädyt vielä vankilaan tuon angstisi kanssa.
Kepu, kokoomus, persut, siniset porvarihallitus 2015 - 2019 saavutukset
- leikattiin koulutuksesta
- leikattiin sairailta
- leikattiin eläkeläisiltä
- leikattiin työttömiltä
- leikattiin työssä käyviltä
- otettiin lisää velkaa
- otettiin 35000 pakolaista
- aktivoitiin työttömät syväkyykkyyn ja otettiin ihmisarvo pois
- annettiin lisää yritystukia
- pienennettiin yritysten verotusta
- annettiin lisää maataloustukia
- yritettiin ajaa Suomen terveydenhoitojärjestelmä alas sotella
- nostettiin terveyskeskusmaksut moninkertaiseksi
- myytiin kaikki mitä irti saatiin
- putsattiin työttömyyskortistot tempputyöllistämällä
- jne.
Lipposen hallituksen leikkaukset olivat kaksikertaa suuremmat kuin Sipilän, että turha änkätä. Lipponen toi jo ensimmäiset matut -90 luvun alussa. Sorsa kävi itse etsimässä valtuuskuntansa kanssa somaleja -80 luvulla, jotta suomalaisten perimä muuttuisi. Melkoista KGB touhua.
Hyvä lista porvarien saavutuksista. Voi verrata tuohon edellä olevaan listaan sosiaalidemokratian saavutuksista.