Shawn P. Keller, majuri, USA:n ilmavoimat. Hänen artikkelinsa selvittää aika oleellisen tekijän Saksan kannalta vuonna 1941.
Luftwaffen polttoainereservit olivat tammikuussa 1941 291 miljoonaa gallonaa eli 1 100 miljoonaa litraa. Tuotanto vuonna 1941 oli vain 326 miljoonaa. Vuoden 1941 ensimmäisen puoliskon kulutus oli 148 miljoonaa gallonaa (juuri ja juuri balanssissa) kun taas vuoden jälkimmäisellä puoliskolla (Barbarossa, Pohjois-Afrikka ym) lentopolttoainekulutus enemmän kuin tuplaantui 307 miljoonaa gallonaan. Se oli melkein yhtä paljon kuin koko vuonna 1940 (309 miljoonaa gallonaa).
Tilanne tammikuun alussa 1942 oli ahdistava Luftwaffelle kun polttoainetta oli enää varastossa 91 miljoonaa gallonaa mikä itärintaman kulutuksessa ja näissä tuotanto-olosuhtessa olisi riittänyt enää vain elokuuhun 1942. Juuri tämä asia ratkaisi sen että vuonna 1942 koko Saksan sodanjohto joutui väkisinkin siihen tilanteeseen että se oli aivan pakko päästä uusille öljylähteille ja että missään tapauksessa Saksa ei voi enää hyökätä koko rintamalla idässä.
Luftwaffen polttoainereservit olivat tammikuussa 1941 291 miljoonaa gallonaa eli 1 100 miljoonaa litraa. Tuotanto vuonna 1941 oli vain 326 miljoonaa. Vuoden 1941 ensimmäisen puoliskon kulutus oli 148 miljoonaa gallonaa (juuri ja juuri balanssissa) kun taas vuoden jälkimmäisellä puoliskolla (Barbarossa, Pohjois-Afrikka ym) lentopolttoainekulutus enemmän kuin tuplaantui 307 miljoonaa gallonaan. Se oli melkein yhtä paljon kuin koko vuonna 1940 (309 miljoonaa gallonaa).
Tilanne tammikuun alussa 1942 oli ahdistava Luftwaffelle kun polttoainetta oli enää varastossa 91 miljoonaa gallonaa mikä itärintaman kulutuksessa ja näissä tuotanto-olosuhtessa olisi riittänyt enää vain elokuuhun 1942. Juuri tämä asia ratkaisi sen että vuonna 1942 koko Saksan sodanjohto joutui väkisinkin siihen tilanteeseen että se oli aivan pakko päästä uusille öljylähteille ja että missään tapauksessa Saksa ei voi enää hyökätä koko rintamalla idässä.
Vastaukset 64
Vanhimmat
Keskimääräinen synteettisen polttoaineen tuotantolaitoksen pääoma ja rakennuskustannukset Saksalle olivat noin 30 miljoonaa Valtakunnan markkaa ja synteettisen polttoaineen tuottamiskustannus oli lisäksi noin 32-45 RM barrelilta eli noin 20- 28 penniä litralta. Samaan aikaan (syksyllä 1939) newyorkilaisella pumppuasemalla tankkaajille polttoaine maksoi vain Saksan rahassa vain 9 penniä litralta.
Vapailla markkinoilla kai tuollainen synteellisen järjestelmän polttoainelitra olisi maksanut varmaan jotain 40 penniä tai sinnepäin jos vaikka 1/4 hinnasta menisi pääomalle.
Strategisesta+perspektiivistä+katsottuna+Hitlerillä+oli+hyvät+perusteet+kääntää+hyökkäys+vuonna+1942+etelään,+Maikopin+ja+Groznyn+suuntaan+Bakusta+puhumattakaan.+Maikopin+ja+Groznyn+kentät+tuottivat+kukin+18.3+miljoonaa+tynnöriä+raakaöljyä+vuodessa+eli+yhteensä+lähes+37+miljoonaa+tynnöriä.+Esim+vuonna+1943+Saksan+synteettisen+tuotannon+määrä+oli+42+miljoonaa+tynnöriä+ja+kotimaisen+ja+tuodun+raakaöljyn+määrän+ollessa+vain+34+miljoonaa+tynnöriä.+Noiden+kahden+öljykentän+haltuunsaanti+ja+tuotanto+olisi+nostanut+50%:lla+Saksan+tuotantoa.+Puhumattakaan+Bakusta+joka+tuotti+siihen+aikaan+suorastaan+huikeat+176+miljoonaa+tynnöriä.+
Saksa valtasi. Ne oli tuhottu niin perusteellisesti, että NL sai toiminnan käyntiin vasta 1946.
Hyökkäys etelään oli tästäkin syystä suuri strateginen harhaisku, jonka seuraukset olivat kohtalokkaat.
Saksa pelasti armeijansa vain Mansteinin ja von Kleistin taidon ansiosta.
Hitler ymmärsi paremmin sodan taloudelliset taustatekijät ja motiivit paremmin kuin hänen kenraalinsa.
erossa talousasioista.
Ei heidän ymmärryksessään mitään vikaa ollut.
Saksan kenraalikunnassa ei ollut yhtään strategiseen ajatteluun kykenevää, parhaatkin kyvyt olivat yhden taistelun laajudelta ajattelemaan kykeneviä taktikkoja. Tätä kuvaa hyvin useidenkin kenraalien muistelmissaan esittämä kritiikki että Hitler ei kyennyt erottamaan sodan sotilaallisia päämääriä taloudellisista. Miksi olisi pitänytkään? Ei sotaa pelkistä väkivaltasyistä käydä, kuten jokaisen Clausewitzinsa lukeneen kenraalin pitäisi tietää, ja eritoten ymmärtää. Samoin kenraalien tulisi ymmärtää että sodankäynti on ennen muuta valtava logistinen haaste, tämän ymmärsivät Yhdysvaltain sodanjohtajat. Nykyisen akateemisen oppiaineen nimeltä logistiikka perusta onkin USA:n armeijan kokemuksissa materiaalivirtojen käsittelystä toisessa maailmansodassa.
Hitler oli ilmeisesti ainoa joka ymmärsi mm. Stalingradin ja eteläisen armeijaryhmän taisteluiden strategisen merkityksen sekä Saksalle että NL:lle. Kenraalit elättelivät taktisella ajattelun tasollaan unelmia menneiden vuosisatojen loistavista voitoista kuvitellen Moskovan valtauksen ratkaisevan koko sodan, kuin Konstantinopolin valtauksen parhaina päivinä konsanaan.
Kuten teet aina. Sotilaille koulutetaan strategiset asiat monessa vaiheessa. Ylimmissä esikunnissa niiden parissa työskennellään päätoimisesti.
Hitler piti taloudellset asiat tiukasti itsellään ja muutamalla ministerillä. Kenraaleja ei niistä informoitu. Hitler sotki aatepuuroinsa reaalimailman ratkaisuihin.
Sdoankäynnissä on kyse vihollisen tuhoamisesta kaikin keinoin. Varmin tapa on iskeä sen asevoimat murskaksi ja vallata pääkaupunki. Niin tehtiin viime sodassakin.
Sodankäynin logistiikan ymmärtävät parhaiten sotatoimia johtavat kenraalit, jotks kohtaavat sen ongelmat joka päivä..
Hitler hajoitti voimat kohtalokkaasti jo kesällä 1941 keskeyttäessän hyökkäyksen pariksi kuukaudeksi. Hitlerin välttämättömiksi väittämät taloudelliset alueiden valtaukset epäonnistuivat. Silti sotaa käytiin vuosia.
"Hitler oli ilmeisesti ainoa joka ymmärsi mm. Stalingradin ja eteläisen armeijaryhmän taisteluiden strategisen merkityksen sekä Saksalle että NL:lle. "
Ainakin hän johti nekin taistelut strategiseen tappioon. Hyvä oli ymmärrrys.
" Kenraalit elättelivät taktisella ajattelun tasollaan unelmia menneiden vuosisatojen loistavista voitoista kuvitellen Moskovan valtauksen ratkaisevan koko sodan, kuin Konstantinopolin valtauksen parhaina päivinä konsanaan."
Hölynpölyä Kenraalit halusivat sotaa käytävän sotilaallisesti oikeiden strategisten ja taktisten periatteiden mukaan.Silloin ratkeavat myös taloudelliset kysymykset
Hitler rikkoi kaikkia ja tarvitaan idiootti puolustamaan hänen ratkaisujaan.
"Hitler rikkoi kaikkia ja tarvitaan idiootti puolustamaan hänen ratkaisujaan."
Hitler kirjoitti etukäteen käsikirjoituksen näytelmälleen ja päätyi loppupäätelmään: "Jos saksan kansa häviää sodan idän kansoille, se joutaakin mennä, mahdollisimman syvälle suohon."
Sota oli hänelle vain peliä, ja huomatessaan häviön tulevan, hänen ratkaisunsa tähtäsivät lähinnä saksan mahdollisimman täydelliseen tuhoutumiseen, eikä suinkaan selviytymiseen.
Miksi edelläkirjoitettua on niin vaikea käsittää todeksi? Vaikka se on kirjattu kirjoihin edeltäkäsin.
Ratekilta?
Hitlerillä eo ollut mitää etukäteistas uurta suunnitelmaa, ellei siksi katsota elintilan hamuamista idästä.
Hän improvisoi tilanteen mukaan tehden aina enemmän vääriä ratkaisuja.
Kun sotaa on ensin käyty tehokkaasti ja tuhottu vihollisen vastustuskyky, voittaja voi ratkaista poliittiset ja taloudelliset kysymykset mielensä mukaan. Tässä suhteessa saksalaisten oli järjetöntä vallata Voronezin, Stalingradin ja Maikopin välisiä aroja, kun venäläisten sotapotentiaali oli muualla.
Edes välitön öljynpuute ei ratkea valtaamalla viholliselta öljykenttiä, sillä tuskinpa siellä ovat ehjät pumput valmiina odottamassa uusia isäntiä. Toisinpäin ajatus on kyllä toimiva eli kenttien menetys voi aiheuttaa viholliselle nopeastikin polttoaineenpuutetta.
Siinä Hitler tietenkin teki virheen ettei antanut kenraaliensa, jonka ainoaksi vahvuudeksi jo tiesi taistelukenttätaktiikan, päättää mm. Kurskin taistelusta. Silloin olisi epäilemättä säästetty suurin osa kokeneinta taisteluvoimaa.
Tämä elintila eli lebensraum on alakoulun historiankirjoissa tulkittu yksipuisesti maantieteellisen pinta-alan suuruudenhulluksi hankkimiseksi. Todellinen tavoite oli kuitenkin sekin taloudellispohjainen, sellaisen monipuolisen resurssiomavaraisuuden saavuttaminen jossa iso-Britannia ei pääse kuristamaan Saksaa merisaarrolla. On selvästi luettavissa ettei Hitler itsekään vakavasti hahmottanut mitä tämän omavaraisuuden kylkiäisenä tuleville valtaville maa-alueille tulisi tehdä. Hahmotelmat sotilasjunkkereiden hallitsemista rajakreivikunnista, SS-miesten lomaparatiiseista Mustalla merellä, johin kuljetaan 6m raideväliä käyttävillä monikerroksisilla junilla ym. kaukana realismista olleet kaavailut osoittavat ettei maa-alueiden haaliminen ollut mikään itsetarkoitus, kaukana siitä.
Neuvostoliiton sodanaikainen öljyntuotanto näyttää supistuneen valtavasti mikäli Dunn Jr:n keräämiin tietoihin on luottamista.
Saksa: noin 60 miljoonaa tonnia (sis. tuonnin)
NL: 90 miljoonaa tonnia
Vuosina 1941-43 NL:n tuotanto romahti dramaattisesti.
Pelkästään vuonna 1944 Usa tuotti 223 miljoonaa tonnia. Vaatimukset oli kovat. B-24 imaisi 8 tonnia polttoainetta pitkillä lennoillaan. Neljä litraa lennettyä mailia kohti.
Ei Hitler Operaatio Barbarossaa minkään "Lebensraumin" vuoksi käynnistänyt. Tämä oli silkkaa natsiretoriikkaa. Öljyn takia Neuvostoliittoon hyökättiin. Stalin ei halunnut myydä kovinkaan paljon öljyä Saksalle. Hän tiesi hyvin tämän Saksan kroonisen heikkouden. Samalla hän pelasi korttinsa niin että Natsi-Saksan diktaattorille jäi vain yksi vaihtoehto koska Venezuela ei sijainnut riittävän lähellä.
NL:n tuhoaminen oli yksi Hitlerin poliittinen päämäärä.Kommunismi oli kilpaileva ideologia.
Barbarossa käynnistettiin, koska britit eivät tehneet rauhaa ja HIltler arvioi ehtivänsä kukistaa NL:n lyhyellä sotaretkellä ennen kuin USA liittyisi sotaan.
"Lebensraumiiin" kuului myös NL:n öljy- ja muiden raaka-ainevarojen saaminen Saksan käyttöön.
Olisi syytä tietää kuinka suuri osa suurvaltojen polttoaineesta meni sotilas- ja kuinka suuri osa siviilipuolelle, mm hallintoon.
Jonkinlaista vertailukohtaa Saksalle antaa esim se tosiasia että vuonna 1944 Ranskassa olleiden Usan armeijan divisioonien polttoainekulutukset olivat melkoisia. Mekanisoitujen (tarkoittanee panssaridivisioonia?) divisioonien päiväkulutus oli lähes 100 000 litraa polttoainetta. Jalkaväkidivisioona kulutti keskimäärin 20 000 litraa. Etenemisvaiheen kulutus (elo-syyskuu) oli suurin. Ns Red Ball Express nieli lähes yhtä paljon itse polttoainetta mitä pystyi Pattonin 3.Armeijalle toimittamaan.
Käytännössä jos Saksa olisi halunnut mekanisoimisasteensa samalle tasolle Usan kanssa se olisi syöttänyt 40 itärintaman motorisoidun yhtymälle 4 miljoonaa litraa ja 130 jalkaväkidivisioonalle 2.6 miljoonaa litraa päivässä. Kuljetusjärjestelmä olisi niellyt lähes toisen mokoman jolloin päivässä ylläpito olisi vaatinut noin 13 000 tonnia päivässä eli 4.8 miljoonaa tonnia vuodessa. Itärintamalla divisioonien lisäksi oli muita joukkoja noin 700 000 sotilaan verran.
Ei tarvinne ihmetellä miksi Saksan armeija oli hevosvetoinen ja että panssaridivisioonissa oli panssareita ja rynnäkkötykkejä reilusti alle puolet Usan panssaridivisioonan vaunumääristä ja että jalkaväkidivisioonassa oli usein vain alle 500 kuorma-autoa varsinkin vuodesta 1943 lähtien.
Jos Saksa olisi totettanut Karin Hall synteettisen polttoaineen tuotantosuunnitelman ilman kompromisseja se olisi päässyt jo vuonna 1942 tuotannossaan 12miljoonan tonnin lukemiin (huomioiden vielä omat pääasiassa Itävallassa olevat öljykentät). Se että kustannus synteettisessä oli kolminkertainen oli ollut laajemmassa näkökulmassa kannattavampaa kuin höntäily Kaukasukselle. Virhe oli siinä että että Itävallan liittämisen jälkeen mentiin päätäpahkaa Sudettialueen kautta Puolan kimppuun. Oikea politiikka olisi ollut liennytys Munchenin jälkeen ainakin vuoteen 1942 ja sotaanvalmistautumisessa ensin varmistaa synteettisen polttoaineen tuotannon voimakkaampi kasvattaminen jopa hieman muun varustautumisen kustannuksella.
Hitler ei kuunnellut Halderia ja Guderiania. Ilman turhaa pintalaivastoa öljy olisi riittänyt ainakin Moskovan valtausyritykseen.
Hitler oli oikeassa siinä että Moskovan valtaus ei olisi merkinnyt sodan kannalta yhtään mitään. Hitlerin kenraaleilla oli joku omituinen päähänpinttymä että Moskovan menettäminen olisi NL:lle sama kuin Ranskalle Pariisin menettäminen. Neuvostoliiton sodanjohto (=Stalin) oli päättänyt jo ajat sitten että taistelu jatkuu vaikka Moskovasta sodanjohto joutuisi pakenemaan ja kaupunkin menetettäisiin.
Tapaus Moskova osoitti että Guderianilta ja muilta kenraaleilta puuttui strateginen ajattelu.
Naoleonin+kohtaloa,+eikä+siksi+halunnut+hyökätä+suoraviivaisesti+Moskova+tavoitteena.+Kenraalit+pitivät+Moskovan+ja+Leningradin+valtausta+voiton+edellytyksinä.
Stalin oli eristyksissä ruvennut juopottelemaan, Molotov suostutteli hänet toimiin, kutsumaan politbyroon koolle. Clausewitz ei tarkoittanut kirjaimellisesti pääakaupungin valtausta, vaan hallinnon kukistamista, aivan kuten Hitlerille itselleen kävi Berliinissä, molemmissa oli keskitetty johto suppealla alueella, sitä ei olisi pystynyt masinoimaan mistään Jekaterinburgista. Ei Hitlerillä realistisesti ollut mitään muuta vaihtoehtoa, kuin yrittää tuhota NL:n johto, eikä se ollut Krimillä. Paukut alkoi loppumaan, ja puhti hyökkäyksistä hyytyi, kun siperialaiset joukot marssitettiin Moskovan paraatista suoraan taisteluun, silloin oli myöhäistä. Homma myöhästyi pari kuukautta.
Näin+kävi+Neuvostoliiton+omalla+öljytuotannolle+vaikka+Hitler+ei+saanut+tuotantokenttiä+haltuunsa.+Sotatoimet+kuitenkin+vakavasti+heikensivät+tuotantoa:
"Paukut alkoi loppumaan, ja puhti hyökkäyksistä hyytyi, kun siperialaiset joukot marssitettiin Moskovan paraatista suoraan taisteluun, silloin oli myöhäistä. Homma myöhästyi pari kuukautta."
Osittain totta. Stalin noudatti Leninin suosittamia Clausewitzin oppeja keräämällä Moskovan takse strategisen resrvin Saksan hyökkäystauon aikana. Sen mahdollisti tieto Japanin kääntymisestä etelään.
Siperialaiset joukot ovat myytti. Pääosa tuli Kauko-Idästä ja niillä oli kokemusta taisteluista Japania vastaan.
Tuli kyllä Siperian puollea perusttuja joukkojakin, samoin ohennettiin miehitystä Turkin rajalla.
Stalinilla oli lopulta 1,5 miljoonaa miestä käytettäväksi ensin Moskovan puolustukseen ja sitten strategiseen vastahyökkäykseen. Olosuhteetkin oli Puna-armeijan puolella.
Sota oli ratkaistu.
Sipiri käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Saksan lentopolttoainetuotanto, tuonti, kulutus ja varastotilanne kyseisten vuosien lopussa (1 000 tonnia).
Vuosi.................... 1939........ 1940..........1941............1942.......1943..........1944
Tuotanto............... ?................. 643..............889..............1,370......1,788..........998
Tuonti.................... ?.............. 78 275.......21...............102.............129..........107 ?
yhteensä..................?................... 966..............910............ 1,472........1,917......1,105
Kulutus....................?....................863............1,274........... 1,426........1,825........1,403
Varasto joulukuu 511............613.................254................324............440............146
Saksan moottoripetroolituotanto, tuonti, kulutus, varastotilanne kyseisten vuosien lopussa (1000 tonnia)
Vuosi............... 1939.........1940............1941...........1942.........1943........1944
Tuotanto..........?..................1,138...........1,160..........1,002........1,133.........935
Tuonti................?............683 309........1,124..........1,021..........804..........542
Yhteensä..........?.................2,130............2,284..........2,023.........1,937.....1,477
Kulutus..............?................1,811............2,504..........2,089.........2,101......1,805
Varasto...........280.............599...................379..............313............436.........118
Saksan dieselpolttoainetuotanto, tuonti, kulutus, varastotilanne kyseisten vuosien lopussa (1000 tonnia)
Vuosi..................1939,,,,,,,,.1940,,,,,,,,.,1941.........1942........1943............1944
Tuotanto.............. ?............ 781...........1,114.....,,...1,285........1,358...........889
Tuonti ...................? ......501 200 ...........612..........,.208...........435............371
Yhteensä........... ?.........1,482.............1,726........1,493......1,793........1,260
Kulutus............. ?.........1,335.............1,856........1,519......1,744........1,435
Varasto..............150..............296................164............138..........244............121
Vuoden 1940 tuonti käsittää normaalin tuonnin lisäksi lisättynä Ranskan sotaretken myötä kaapattuja polttoainemääriä.
Nuo+lukemat+sinänsä+paljastavat+asian+joka+unohtuu+usein.+Saksan+omasta+raakaöljyn+tuotannosta+++synteettisesti+saatiin+tonneissa+mitattuina+näitä+nesteitä+lopultakin+vain+n.+55%+ja+45%+meni+muuhun.+Tuontiöljystä+näyttää+vain+50%+muuttuneen+nestemäisiksi+polttoaineiksi+(lentopetrooli,+moottoripetrooli+ja+diesel).+Voitelyöljyt+ym+ovat+ottaneet+melkoisen+osan.+Niin+myös+raskas+polttoöljy.+Vuoden+1944+alussa+lentopolttoaineesta+jo+noin+95%+saatiin+synteettisen+polttoaineen+tuotannon+kautta.+Ja+tämä+asia+veti+liittoutuneita+pommittamaan+juuri+tätä+tuotantomuotoa+erityisen+rajusti.+
Synteettinen kumi, voitelunesteet jne...
Saksan+maa-+ja+merivoimien+suurin+kulutushuippu+näyttää+moottori-+ja+dieselpolttoainekulutuksen+perusteella+olleen+todennäköisesti+vuonna+1941+(4.35+miljoonaa+tonnia)+eli+etupäässä+kesä-joulukuussa.+Sen+jälkeen+kulutus+on+putosi+selvästi+vuonna+1942+(3.6+miljoonaa+tonnia)+kasvoi+jonkin+verran+vuonna+1943+(3.85+milj+tonnia)+mutta+putosi+taas+vuonna+1944+(3.22+milj+tonnia).+
Manner-Euroopassa omaa öljytuotantoa oli lähinnä vain Unkarilla, Romanialla sekä Itävallan kautta Saksalla (joitakin pieniä öljykenttiä tosin Pohjois-Saksassa) mikäli synteettinen tuotanto jätetään huomioimatta. Vuonna 1939 Suur-Saksa tuotti 888 000 tonnia. Raakaöljyn tuotanto Saksalla oli suurimmillaan 1943 ja silloinkin vain 1 883 000 tonnia. Vuonna 1944 tuotanto putosi vuoden 1942 tasolle: 1 681 000 tonnia.
Unkarin tuotanto kasvoi vuoden 1940 noin 300 000 tonnista vuoden 1944 noin 1 miljoonaan tonniin. Romanian tuotanto pysyi vuosina 1940-43 tasolla 5.0 - 5.7 miljoonaa tonnia josta korkeintaan puolet voitiin toimittaa Saksalle. Ennätys oli vuoden 1942 5.7 milj tonnia.
"Maikopin+ja+Groznyn+kentät+tuottivat+kukin+18.3+miljoonaa+tynnöriä+raakaöljyä+vuodessa+eli+yhteensä+lähes+37+miljoonaa+tynnöriä.
"Kenraalit pitivät Moskovan ja Leningradin valtausta voiton edellytyksinä."
Etenkin Leningradin valtaus olisi vapauttanut Saksan joukkoja useita kymmeniä divisioonia ihan muuhun käyttään. Koko Pohjoinen rintama olisi rauhoittunut Jäämereen saakka. Kepun pyhä isä Santeri Akio julisti jo 1919 kuinka "aasialaisen kupan ja venäläisen mädätyksen haiseva pesä" oli hävitettävä maan tasalle!
Erään lähteen mukaan pelkästään Suomen rintama sitoi erään lähteen mukaan NL:n joukkoja 1941-44 liki 50 divisioonaa. Olihan tuokin siis jotain, eli ne oli poissa muualta.
...
Santeri Alkion kannatti Pietarin hävitystä maan tasalle! Santeri Alkion, kepulaisuuden pyhän isän, mielestä tuo "aasialaisen kupan ja venäläisen mädätyksen haiseva pesä" oli hävitettävä maan tasalle! Lähde: Martti Ahti: Salaliiton ääriviivat, sivu 131. Lähteenä tuossa Ahdin väitöskirjassa näyttää olevan Alkion päiväkirja 10.3.1919.
Hitler kielsi Leningradin valtauksen 6.9. 41, koska hänelle oli selitetty, ettei kolmen miljoonan ihmisen elättäminen ollut mahdollista.
Kenraaien ja joukkojen pettymys oli suuri.Tosin vielä haluttiin tiukentaa saartoa ja mm. Suomen apua pyydettiin.
Pohjoinen Armeijaryhmä olisi voinut jatkaa tavoitteena olleseen Arkangeliin. Tosin sen voimat nyt loppuivat jo Tihvinässä.
Suomen rintama sitoi 1941 12-15 divisioonaa laskutavasta riippuen. Asemasodan aikana vähemmänkin.
Alkion näkemyksill vuodelta 1919 ei ollut merkitystä. Hän oli jo kuollutkin. Hän oli maalaisliiton ideologian isä, ei keskustan.
Suomalaiset pommitti Leningradia.
Ei pommittaneet.
Marski kielsi ylilennotkin.
Joulukuun puolivälissä 1942 Dornier laivue pommitti ensin onnistuneesti Leningradin esikaupunkia ja tämän jälkeen Levashovon kenttää.
tällaista suoritusta. On voinut jokin pikku juttu ollakin.
Pommitukset ja ylilennot oli kielletty.
Levashovon kenttä ei ollut Leningradia.
teki lokakuussa -43 Tasavallan presidentille selvityksen, ettei Leningradia pommitettu.
Oli erikseen määritetty maalit ksaupungin ulkopuolelle ja Leningradin alue rajattu ulos LeR 4:n toiminta-alueesta.
Joitain korkealentokuvauksia kyllä tehtiin.
Suomalaiset pommittivat Leningradia 9.12.1942 klo 6.40 yhden Dornierin voimin, lentäjänä Ville Salminen ja tähystäjänä Kallio-Koski, kone DN-65.. Lähde: Jukka Piipponen: Sissilentäjä - Olli Kepsun tarina 2. painos s67 ISBN 952-5186-32-6
pudotettu kielletyn alueen ulkopuolelle.
Nyt on laivue muuttunut yksittäiseksi koneeksi.
Mikä logiikka tässä on
"pudotettu kielletyn alueen ulkopuolelle"
eli ???
Vaikka stallari tosin väittää, niin löytyy. Saksan sodanjohto yritti saada myös Suomen osallistumaan kaupungin valloitukseen. Ylipäällikkö Mannerheim lähetti kirjeen SAKSALAISILLE, jossa hän totesi, että siihen eivät hänen sotilaansa ryhdy.
Sä oot YYA-marskin stallari. oikea Zhdahanovilainen.
<<Ei pommittaneet.
Marski kielsi ylilennotkin. >>
Suomalaiset pommittivat Leningradin lentokenttiä keväällä 1944. Suomalaiskoneet liittyivät Tallinnaa pommittaneiden NL:n koneiden perään ja menivät kentille saakka pommittaen laskeutuneita pommikoneita.
Leningradia, joka oli kiellettyä aluetta, vaan jotain kohdetta sen ulkopuolella.
Onko seniilin kumipään mahdotonta käsittää historiallista tosiasiaa.
Suomi ei pommittanut Leningradia. Se oli rajattu pois.
Presidentti Ryti nimenomaan tarkisti asian useaan kertaan ilmavoimien komentajalata.
Mannerheim kieltäytyi hyökkäämästä jo syksyllä -41.
Kannaksen lentotukikohdat olivat eri asia.
Jos Saksa olisi saanut Kaukasuksen öljykentät haltuun niin tuotanto siellä olisi aikaisintaan alkanut vasta 1944. Ja länsivallat Iranista käsin olisivat pommittaneet noita tuotantolaitoksia joka tapauksessa.
Sodan+alettua+Saksa+ryhtyi+voimakkaasti+sääntelemään+siviilipuolen+polttoaineenkulutusta.+Siviileistä+vain+suppeat+ryhmät+saivat+ylipäätänsä+hankkia+polttoainetta.+Tämä+kulutus+saatiin+rajoitettua+450+000+barreliin+polttoainetta.+Maataloudelle+sallittiin+vain+1.7+miljoonaa+barrelia+vuodessa+vuosille+1941+ja+1942.+Nämä+muodostivat+ongelmia+maataloustuotannolle+joka+kärsi+siitä+että+hevosia+oli+luovutettu+armeijalle+liian+paljon.+
Olikos se Omar Bradley joka lanseerasi lauseen erään kuuluisan lauseen?
"Amatöörit puhuvat strategiasta, ammattilaiset puhuvat logistiikasta"
Onkohan Bradley itse mennyt sekaisin viisauksissaan?
sodan voittamisesta.
Logistiikka luo voiton mahdollisuuden. Jos se ei toimi, ei toimi strategiakaan.
"Suomen rintama sitoi 1941 12-15 divisioonaa laskutavasta riippuen. Asemasodan aikana vähemmänkin."
Pelkästään saksalaisten takia jo heidän vastuualueellaan Uhtualta Jäämerelle oli NL:n joukkoja enemmän kuin tuo mainitsemasi määrä.
pohjoisessa oli 4-6 divioonaa asemasodan aikana.
Suomalaisia vastassa 1012 divisioonaa.
Pelkästään Saksalla oli Lapissa 6-7 divisioonaa taistelujoukkoja. Väitätkö että vastapuolella olisi ollut vähemmän?
Vippaan tähän vanhaa juttuani 10 vuoden takaa:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/8758871/seppinen-suomettumisesta-ja-karjalasta
Jukka Seppinen sanoi 2008 keväällä Oulussa Riihisäätiöllä luennoidessaan Suomella olleen 1944 aseissa peräti 21 divisioonaa! Aika paha moka keneltä tahansa, vaikka ihan amatööriltäkin. Suomen koko rintama kuulemma sitoi noin 50 venäläisdivisioonaa.
Lisäksi hän sanoi saksalaisilla olleen 5 divisioonaa Virossa varattuna Suomen mahdollista miehitysoperaatiota varten 1944 kesällä, jos Suomi yrittää irrottautua sodasta. Juttu raukesi kun naapuri valloittikin Viron.
No Seppinen satuilee muutakin Vaaran vuodet? -kirjassaan. Kirjan perusväittämä kuitenkin on ETTEI mitään Vaaran vuosia ollutkaan.
Jukka Seppinen: Vaaran vuodet? Suomen selviytymisstrategia 1944–1950. Minerva Kustannus Oy, 2008
http://www.riihi.fi/esitelmat.html
10.4.2008 Valt.tri Jukka Seppinen "Vaaran vuodet? Suomen selviytymistaistelu 1944-1950"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Seppinen
Jukka Seppinen: Vaaran vuodet? Suomen selviytymisstrategia 1944–1950. Minerva Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-952-492-151-0. (415 s.), julkistettiin 27.2.2008.
Puna-armeijan divisioona ei taisteluarvoltaan vastannut edes USA:n jalkaväen rykmenttiä. On kuvaava esimerkki myös se että amerikkalaisessa panssaridivisioonassa oli enemmän panssareita kuin neuvostoliittolaisessa panssariarmeijakunnassa. Amerikkalaisen divisioonan taisteluarvo oli kevyesti neuvostoliittolaisen armeijakunnan veroinen jo pelkästään miesmäärällä mitattuna. Vuonna 1944 ilmestyi puna-armeijan divisioonakartalle yhä enemmän jv-divisioonia joiden miesvahvuus oli vain hieman yli 5 000 sotilasta.
Juuri näiden tosiasioiden takia nämä jutut "400:sta neuvostodivisioonasta" hämäävät heikkolahjaisia. Suuri syy miksi divisioonia ohennettiin oli siinä että useista rintamkomentajista ei olisi ollut 15 000 sotilaan divisioonan komentajaksi. Ei ollut kykyjä. Eräs idioottimaisuus puna-armeijassa oli vielä se että armeijakomentajalla saattoi olla komennossa hyvinkin pitkälle toistakymmentä divisioonaa, erillisiä prikaateja, erillisiä panssarirykmenttejä, tykistöyhtymiä jne. On täysin selvä asia ettei yhden miehen pää täynnä sikanautaa kykene hallitsemaan tehokkaasti tuollaista sekasotkua. Sekin omalta osaltaan selittää noita valtavia tappioita (14 241 000 sodassa menehtynyttä tai kadonnutta sotilasta)
Puna-armeijan maavoimissa oli vuoden 1944 alussa noin 6,7 miljoonaa miestä ja naista.
Pääosa oli itärintamalla käytössään 89 000 tykkiä ja kranaatinheitintä, 2 100 raketinheitintä,
5 000 panssarivaunua ja 8 500 lentokonetta.
Maavoimilla oli noin 500 divisioonaa, 35 ps-armeijakuntaa,94 tykistödivisioonaa ym.
Jo tuolloin ne olivat historian vahvimmat maavoimat ja ne vahvistuivat vielä siitäkin.
Uskooko joku oikeastk noihin lukemiin?
"On kuvaava esimerkki myös se että amerikkalaisessa panssaridivisioonassa oli enemmän panssareita kuin neuvostoliittolaisessa panssariarmeijakunnassa. "
No, se nyt ei ihan pidä paikkaansa. Normaalilla panssaridivisioonalla, eli kevyellä, oli organisaatiossaan suunnilleen saman verran vaunuja, mutta lukien mukaan myös kevyet panssarit, joista NL:n joukot olivat pääosin luopuneet vuonna -44.
Luvut ovat NL:n arkistotietoja.Koonnut sotahistorioitsija Helge Seppälä.
Miksi ne antaisivat perättömiä tietoja itselleen?
Saksaan verrattuna oli 2-3 kertainen ylivoima ja länsivaltoihin ei kannata edes vertailla.
iellä tais olla noin 75 divisioonaa, joista toistakymmentä panssaroitua yhtymää..
kyvyttömäksi tietämäsi neuvostokenraali.
"Suuri syy miksi divisioonia ohennettiin oli siinä että useista rintamkomentajista ei olisi ollut 15 000 sotilaan divisioonan komentajaksi. Ei ollut kykyjä."
Divisioonien pienentäminen johtui toisaalta suurista tappioista ja toisaalta siitä, että tulivoimaa lisättiin eli pienempi miesmäärä käytti tehokkaampia aseita. Tietysti ne olivat myös helpompia johtaa.
" Eräs idioottimaisuus puna-armeijassa oli vielä se että armeijakomentajalla saattoi olla komennossa hyvinkin pitkälle toistakymmentä divisioonaa, erillisiä prikaateja, erillisiä panssarirykmenttejä, tykistöyhtymiä jne. "
Tämä koski vain vaihetta, jolloin johtajapulan vuoksi poistettiin armeijakuntaporras. Valtavan koulutusponnistelun jälkeen se palautettiin. Sillä välin armeijat käsittivät yleensä 4-6 divisioonaa.
Myöhemmin niissä yleensä oli kolme armeijakuntaa a 3 divisioonaa sekä aselajijoukkoja..
"Koonnut sotahistorioitsija Helge Seppälä."
Ja Seppälän kirja on mikä?
Helge Seppälä: Puna-armeijasta sotilasmahdiksi.WSOY. Porvoo 1978.
Katsausluontoinen, mutta vahva venälinen lähteistö.
"Katsausluontoinen, mutta vahva venälinen lähteistö."
Ja 11 vuotta myöhemmin samainen imperiumi romahti kasaan kuin tyhjä jauhosäkki.
Huolimatta siitä että Neuvostoliitolla oli 18-33 miljoonan tonnin vuotuiset tuotetut öljymäärät, länsivaltojen apu, turvassa Uralin alueella ja muualla olevat teollisuustuotanto ( Saksalta puuttui strateginen ilma-ase) sekä väestöllinen ylivoima (1:3.5 kun otetaan huomioon vielä että osa Saksan maasotaan käyttämistä resursseista oli suunnattava muualle) ei Neuvostoliiton sotilaallista suorituskykyä edes sodan loppupuolella voi pitää erityisen korkeana. Saksan armeija oli näet itärintamalla pääasiassa jalkaväen bulkkidivisioonista koottu sotavoima joka oli hevosvetoinen.
Kyllähän jopa 18 miljoonan öljytonnin tuotannolla olisi pitänyt saada liikkeelle huomattavasti dynaamisempi sotavoima. Suurin resurssipula taisikin liittyä tuohon aluminiin sillä tuotanto oli niin vähäistä että valmistamalla vain alumiinista lentokoneita olisi NL päässyt vain 60 000 lentokoneen tuotantoon. NL joutui käyttämään puumateriaalia enemmän kuin olisi ollut suotavaa. Koneiden elinkaari lyheni ja tätä kautta myös onnettomuuksien määrä. Kun USA:n korkea-arvoinen edustaja ensi kerran vieraili Kremlissä 1941 kysymässä Stalinilta mitä hän kipeämmin nyt kaipaisi tuotavaksi oli vastaus yksiselitteinen: "alumiinia".
No, saihan Stalin sitten myös alumiinin lisäksi lentokoneita, lentopolttoainetta, metallikoneita, hienomekaniikkaa, radioita, puolivalmisteita vaikka kuinka paljon ja sitä kuljetuskalustoa....
Tästä kaikesta huolimatta kestostalinistit jaksavat lässyttää siitä että "Neuvostoliitto voitti yksin sodan".