Jukka Seppisellä onmielenkiintoista kerrottavaa Karjala-kysymyksestä sodan jälkeen. Seppisen mukaan suomettumiskehityksen vuoksi Karjala-kysymys oli heikentynyt Suomen virallisessa politiikassa ja asian esillä pitämistä pidettiin neuvostovastaisuutena. Hänen mukaansa Mauno Koivisto tasavallan presidenttinä ja Paavo Väyrynen ulkoasiainministerinä vaikuttivat siihen, ettei Suomi saanut Karjalaa takaisin 1989–1994. Paavo Väyrynen on torjunut Seppisen väitteet. Mutta syksyllä 2007 presidentti Boris Jeltsinin hallinnossa neuvonantajana työskennellyt Andrei Fjodorov kertoi Koiviston ja Väyrysen tienneen Venäjän poliittisen johdon epävirallisista keskusteluista Karjalan palauttamisen tiimoilta.
Seppinen suomettumisesta ja Karjalasta
Penna Tervo
5268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Seppinen sekoilee jo pelkissa divisioonien määrissäkin. Miten lienee sitten muitten juttujen laita?
Jukka Seppinen sanoi 2008 keväällä Oulussa Riihisäätiöllä luennoidessaan Suomella olleen 1944 aseissa peräti 21 divisioonaa! Aika paha moka keneltä tahansa, vaikka ihan amatööriltäkin. Suomen koko rintama kuulemma sitoi noin 50 venäläisdivisioonaa.
Lisäksi hän sanoi saksalaisilla olleen 5 divisioonaa Virossa varattuna Suomen mahdollista miehitysoperaatiota varten 1944 kesällä, jos Suomi yrittää irrottautua sodasta. Juttu raukesi kun naapuri valloittikin Viron.
No Seppinen satuilee muutakin Vaaran vuodet? -kirjassaan. Kirjan perusväittämä kuitenkin on ETTEI mitään Vaaran vuosia ollutkaan.
Jukka Seppinen: Vaaran vuodet? Suomen selviytymisstrategia 1944–1950. Minerva Kustannus Oy, 2008
http://www.riihi.fi/esitelmat.html
10.4.2008 Valt.tri Jukka Seppinen "Vaaran vuodet? Suomen selviytymistaistelu 1944-1950"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Seppinen
Jukka Seppinen: Vaaran vuodet? Suomen selviytymisstrategia 1944–1950. Minerva Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-952-492-151-0. (415 s.), julkistettiin 27.2.2008.
eli 15 divisioonaa ja 7 prikaatia heinäkuussa 1944. Jos lasketaan mukaan Rannikkodivisioona Viipurinlahdella niin silloin olisi määrä 16 divisioonaa ja 7 prikaatia.
Seppisen mokot on kyllä pieniä YLIKANKAASEEN verrattuna. Siinä meillä vasta varsinainen "tutkija". Hah hah hah!
Mistä sinä tuollaiset lukemat olet saanut?
Jatkosodan alussa oli 16 divisioonaa ja 1.JrPr ja Ryhmä Oinonen
Elokuussa 1944 oli divisioonia 1,2,3,4,5,6,7,8,10,11,14,15,17,18,PsD ja prikaateja 3,15,19,20,21,Rv
Puuttuuko jotain listasta?
" Hänen mukaansa Mauno Koivisto tasavallan presidenttinä ja Paavo Väyrynen ulkoasiainministerinä vaikuttivat siihen, ettei Suomi saanut Karjalaa takaisin 1989–1994. "
Jos näin, niin suuret kiitokset Koivistolle ja Väyryselle. Karjalan infrastruktuuri tuhottu ja Neuvostoliitto sai Karjalassa tehtyä vain suuret ympäristötuhot. Kun Saksa otti DDR:n konkurssipesän hoidettavakseen, sen vahva talous romahti.
"Karjalan infrastruktuuri tuhottu ja Neuvostoliitto sai Karjalassa tehtyä vain suuret ympäristötuhot."
Mikä infrastruktuuri? Ei siellä olisi tarvittu kuin raivaussahaa... Olen aika monta kertaa käynyt kannaksella. Terijoki kelpaa Pietarin rikkaillekin lomapaikaksi tänään. Ja mieti Laatokan kalataloutta. Kuhien keskipaino 4-6 kiloa. Missäs meillä?
"Kun Saksa otti DDR:n konkurssipesän hoidettavakseen, sen vahva talous romahti."
Saksan yhdistyminen toi maahan muutaman kymmenen miljoonaa uudisasukasta ja suuria kaupunkeja. Silti Saksa selvisi 1990-luvun lamasta hyvin ja on ollut kaikkina vaihtelevina aikoina Euroopan Unionin ainoa talousveturi.
Meilläkin pelättiin sataa tuhatta venäläisasukasta Karjalasta... ja nyt heitä on kuitenkin muuttanut kohta saman verran tänne tynkä-Suomeen! Mökit ostettu, maat myyty.