Mastokaatuu

Ei kaadu. Veneestäni meni keulaharus poikki, mutta keulan rullapurje ja sen nostin kestivät, masto jäi näiden varaan. Oli aika reipas sivutuuli, 33 jalan veneessäni masto on 19/20 ja sivuvantit vinosti taaksepäin.

Jos vaijeri eli etuharus katkeaa, niin masto kaatuu sitten kun mastoa vielä pystyssä pitävä rullapurjekin repeää.
Maston takana tai suoraan sivulla olevat vantit ja harukset eivät tietenkään estä maston taaksepäin kaatumista.

Vertailukohtana voisi pitää sitä, että esim. X-99:n masto on katkennut, kun sitä on telakalla vaakasuorana nostettu läheltä painopistettä. Tosin se mastoprofiili on aika ohut. Kannen läpi menevä masto kyllä pysyy hyvin pystyssä ilman yhtään vanttia suojaisessa satamassa, mutta ei paljoa tuulikuormaa kestä paljaanakaan. Etustaagin katketessa keulaan vedetyt fallit auttavat hyvinkin paljon. Monissa luokissa masto päästetään spinnulenssillä tarkoituksella kauas eteen niin, että etustaagi roikkkuu totaalisen löysänä, jopa puoli metriä siinä voi olla löysää.

Niille, jotka luottavat purjeen kantavan staagin katketessa kannattaa vielä katsoa, mikä on missäkin kiinni, eli ottaako todellakin falli/purje kuorman. Ainakin kaverin masto kaatui kepeästi liki tuulettomissa oloissa, kun purje vedettiin rullalle ja falli oli kiertynyt staagin ympärille katkaisten sen. Se on tavallisin syy etustaagin katkeamiseen rullalaitteen kanssa ja käytännössä katkaisee sekä fallin että staagin.

Tuli nähtyä erään purjeveneen maston katkeavan pystytyksessä, se mastoprofiili oli kulmikas. Miten staagin ympärille kiertynyt falli katkaisee etustaagin, eikös ohut falli katkea ennemmin jos rullalaitetta vinssillä noin kovaa kiristetään?

Minkälaisilla systeemeillä rullalaitteissa on estetty fallin kiertyminen etuharuksen ympärille purjeen mukana?

svxlh kirjoitti:

Tuli nähtyä erään purjeveneen maston katkeavan pystytyksessä, se mastoprofiili oli kulmikas. Miten staagin ympärille kiertynyt falli katkaisee etustaagin, eikös ohut falli katkea ennemmin jos rullalaitetta vinssillä noin kovaa kiristetään?

Lue lisää

Falli katkaisee staagivaijerin vääntämällä. Vaijerille taivutus pienellekin pysyvälle mutkalle erityisesti päätteen vierestä on myrkkyä. Kiristämällä ei falli vaijeria katkaise.

Purjeen fallikulmassa on profiilia pitkin liukuva leikari, jonka pitäisi päästää purje pyörimään pyörittämättä fallia mukana. Jos leikari hieman tahmaa, voi falli hyvinkin kierähtää staagin ympäri vetäen sen mutkalle.

kaatuu.sittenkin kirjoitti:

Falli katkaisee staagivaijerin vääntämällä. Vaijerille taivutus pienellekin pysyvälle mutkalle erityisesti päätteen vierestä on myrkkyä. Kiristämällä ei falli vaijeria katkaise.

Purjeen fallikulmassa on profiilia pitkin liukuva leikari, jonka pitäisi päästää purje pyörimään pyörittämättä fallia mukana. Jos leikari hieman tahmaa, voi falli hyvinkin kierähtää staagin ympäri vetäen sen mutkalle.

Lue lisää

Yhdellä tutulla tahmasi staagi, jolloin hän väänsi tyhmästi väkisin vinssillä. Vaijeri alkoi purkautumaan ja systeemi meni lopullisesti jumiin. Poikki se ei mennyt, mutta staagi piti vaihtaa.

Yritä nyt viisastella, mutta oletko edes kuullut rullaisosta, joka kierretään vaijerin ympäri?

ei.lopuksikaan kirjoitti:

Yritä nyt viisastella, mutta oletko edes kuullut rullaisosta, joka kierretään vaijerin ympäri?

Missä kohtaa aloittaja puhui mitään vaijerin ympäri kiertämisestä?

10-14 kirjoitti:

Missä kohtaa aloittaja puhui mitään vaijerin ympäri kiertämisestä?

Rullapurjeet nimensä mukaisesti kierretään jonkin ympäri rullalle. Ja aloittaja puhui rullapurjeen vaijerista. Kaikki lukijat kyllä tietävät itsetuntosi olevan ohuttakin ohuempi, jos pitäisi tunnustaa erehtyneensä. Ja oman viisatelun kohdalla tunnustaminen on suorastaan mahdotonta, vaikka erehdys olisi kuinka ilmeinen.

noloahan.se kirjoitti:

Rullapurjeet nimensä mukaisesti kierretään jonkin ympäri rullalle. Ja aloittaja puhui rullapurjeen vaijerista. Kaikki lukijat kyllä tietävät itsetuntosi olevan ohuttakin ohuempi, jos pitäisi tunnustaa erehtyneensä. Ja oman viisatelun kohdalla tunnustaminen on suorastaan mahdotonta, vaikka erehdys olisi kuinka ilmeinen.

Lue lisää

Et sitten ole ikinä kuullut rullaisopurjeista?

10-14 kirjoitti:

Et sitten ole ikinä kuullut rullaisopurjeista?

Taisit juuri todistaa edellisessä viestissä esitetyn väittämän viisastelusta todeksi.

10-14 kirjoitti:

Et sitten ole ikinä kuullut rullaisopurjeista?

Ensin piti tuplata mokasi. Mutta kun sei vielä riittänyt, menit vielä triplaamaan. Ja kaikki omalla rekisteröidyllä nikillä, joten ei kenenkään selän taaksekaan pääse. Yleensä tuota kutsutaan tyhmyydeksi, mutta kun olet niin hyvin tuonut yli-älykkyytesi tietoon, täytyy kyse olla jostain muusta.

M-O-T kirjoitti:

Taisit juuri todistaa edellisessä viestissä esitetyn väittämän viisastelusta todeksi.

Totta kai se oli viisastelua :) Aloittaja kun kirjoitti tekstinsä niin huonosti, että hänen saattoi aivan yhtä hyvin tulkita tarkoittavan isopurjeen rullasysteemiä kuin keulapurjeen.

Suomeen tarvittaisiin veneajokortti, jonka vaatimuksiin kuuluisi laudatur-tason suoritus yo-aineessa. Itse asiassa se voisi olla myös äänioikeuden edellytys.

10-14 kirjoitti:

Totta kai se oli viisastelua :) Aloittaja kun kirjoitti tekstinsä niin huonosti, että hänen saattoi aivan yhtä hyvin tulkita tarkoittavan isopurjeen rullasysteemiä kuin keulapurjeen.

Suomeen tarvittaisiin veneajokortti, jonka vaatimuksiin kuuluisi laudatur-tason suoritus yo-aineessa. Itse asiassa se voisi olla myös äänioikeuden edellytys.

Lue lisää

Pelkkää viisastelua tietenkin, mutta nyt viisastelu olikin tyhmistelyä, koska aloittajan tekstistä nimenomaan kävi ilmi, aloittajan sitä edes tarkoittamatta, että kyse oli keulapurjeesta. Älykäs ihminen olisi kyllä sen oivaltanut viimeistään, kun asia hänelle osoitettiin.

reputit.juuri kirjoitti:

Pelkkää viisastelua tietenkin, mutta nyt viisastelu olikin tyhmistelyä, koska aloittajan tekstistä nimenomaan kävi ilmi, aloittajan sitä edes tarkoittamatta, että kyse oli keulapurjeesta. Älykäs ihminen olisi kyllä sen oivaltanut viimeistään, kun asia hänelle osoitettiin.

Lue lisää

Luepa itse se teksti sanasta sanaan. Siinä EI mainita keulapurjetta. ÄLYKÄS ihminen tajuaa, että se on kirjoitettu epätarkasti ja siitä on mahdollista tehdä kaksi tulkintaa, jotka molemmat ovat loogisesti oikein.

10-14 kirjoitti:

Luepa itse se teksti sanasta sanaan. Siinä EI mainita keulapurjetta. ÄLYKÄS ihminen tajuaa, että se on kirjoitettu epätarkasti ja siitä on mahdollista tehdä kaksi tulkintaa, jotka molemmat ovat loogisesti oikein.

Lue lisää

Meillä on se ero, että minä olen sen lukenut ja ymmärtänyt, sinä et, vaikka juttu on sinulle osoitettu. Pitääkö vääntää rautalangasta?

eikö.vieläkään kirjoitti:

Meillä on se ero, että minä olen sen lukenut ja ymmärtänyt, sinä et, vaikka juttu on sinulle osoitettu. Pitääkö vääntää rautalangasta?

Rautalangasta vääntämällä voi päätyä vain yhteen tulkintaan eli siihen, että tuo teksti EI yksiselitteisesti viittaa keulapurjeeseen. Mutta koska sinä et selvästikään osaa suomea ja olet kykenemätön loogiseen ajatteluun, sinä et kykene sitä ymmärtämään.

Olennaista EI ole se, onko sinun tulkintasi tekstistä sama kuin kirjoittajan tarkoitus. Olennaista on, että tehdessäsi sen tulkinnan tuon tekstin perusteella teet virheen. Rahvaalle tyypillisen virheen toki. Juuri sinunkaltaisesti ihmiset valittavat lakitekstiä vaikeaksi, koska eivät kykene ymmärtämään eroa yksiselitteisen ja monitulkintaisen tekstin välillä.

10-14 kirjoitti:

Rautalangasta vääntämällä voi päätyä vain yhteen tulkintaan eli siihen, että tuo teksti EI yksiselitteisesti viittaa keulapurjeeseen. Mutta koska sinä et selvästikään osaa suomea ja olet kykenemätön loogiseen ajatteluun, sinä et kykene sitä ymmärtämään.

Olennaista EI ole se, onko sinun tulkintasi tekstistä sama kuin kirjoittajan tarkoitus. Olennaista on, että tehdessäsi sen tulkinnan tuon tekstin perusteella teet virheen. Rahvaalle tyypillisen virheen toki. Juuri sinunkaltaisesti ihmiset valittavat lakitekstiä vaikeaksi, koska eivät kykene ymmärtämään eroa yksiselitteisen ja monitulkintaisen tekstin välillä.

Lue lisää

Aloitus oli toki puutteellinen, mutta mikä vaijeru voisi katketa isopurjeen rullaan liittyen?

10-14 kirjoitti:

Rautalangasta vääntämällä voi päätyä vain yhteen tulkintaan eli siihen, että tuo teksti EI yksiselitteisesti viittaa keulapurjeeseen. Mutta koska sinä et selvästikään osaa suomea ja olet kykenemätön loogiseen ajatteluun, sinä et kykene sitä ymmärtämään.

Olennaista EI ole se, onko sinun tulkintasi tekstistä sama kuin kirjoittajan tarkoitus. Olennaista on, että tehdessäsi sen tulkinnan tuon tekstin perusteella teet virheen. Rahvaalle tyypillisen virheen toki. Juuri sinunkaltaisesti ihmiset valittavat lakitekstiä vaikeaksi, koska eivät kykene ymmärtämään eroa yksiselitteisen ja monitulkintaisen tekstin välillä.

Lue lisää

Jos viisastelee, pitäisi olla joko hyvin varovainen tai viisas. Jos monen suoran vihjeen jälkeen ymmärtää vain paksua rautalankamallia, ei ole ollut kumpaakaan. Inttäminen ja muiden väheksyntä vain moninkertaistavat nolouden.

Joakim1 kirjoitti:

Aloitus oli toki puutteellinen, mutta mikä vaijeru voisi katketa isopurjeen rullaan liittyen?

Onhan sielläkin nostin, jolla se isopurje vedetään ylös. En tiedä, käytetäänkö siinä tavallisesti vaijeria vai köyttä, mutta molemmat ovat mahdollisia.
Tottakai kommentti oli viisastelua, koska ko. vaijerin/köyden katkeaminen ei saisi mastoa kaatumaan ainakaan välittömästi. Mutta sen verran tosissaankin, että ensimmäinen ajatus (kun puhuttiin samassa virkkeessä mastosta ja rullapurjeesta) oli todella, että kyse on isopurjeen rullalaitteesta, siis rullamastosta. Päättelin toki, että niin ei voinut olla, mutta ei se tekstin epätarkkuutta mihinkään poista. Ne, jotka sen kiistävät, eivät selvästikään osaa suomea eivätkä ymmärrä loogista ajattelua.

10-14 kirjoitti:

Rautalangasta vääntämällä voi päätyä vain yhteen tulkintaan eli siihen, että tuo teksti EI yksiselitteisesti viittaa keulapurjeeseen. Mutta koska sinä et selvästikään osaa suomea ja olet kykenemätön loogiseen ajatteluun, sinä et kykene sitä ymmärtämään.

Olennaista EI ole se, onko sinun tulkintasi tekstistä sama kuin kirjoittajan tarkoitus. Olennaista on, että tehdessäsi sen tulkinnan tuon tekstin perusteella teet virheen. Rahvaalle tyypillisen virheen toki. Juuri sinunkaltaisesti ihmiset valittavat lakitekstiä vaikeaksi, koska eivät kykene ymmärtämään eroa yksiselitteisen ja monitulkintaisen tekstin välillä.

Lue lisää

Kielenkäyttöä ymmärtävä ottaisi huomioon, että tekstejä on monentasoisia, ja epäselviä tekeleitä joutuu tulkitsemaan.

Järkevämpää vaikeassa tulkintatilanteessa on ottaa lähtökohdaksi joku järkevä ja todennäköinen taustatilanne ja kurjoittajan oletettava tarkoitus, kuin hirttäytyä yksittäisen sanaan tai lauserakenteeseen. Vielä järjevämpää se on helpossa tulkintatilanteessa.

10-14 kirjoitti:

Onhan sielläkin nostin, jolla se isopurje vedetään ylös. En tiedä, käytetäänkö siinä tavallisesti vaijeria vai köyttä, mutta molemmat ovat mahdollisia.
Tottakai kommentti oli viisastelua, koska ko. vaijerin/köyden katkeaminen ei saisi mastoa kaatumaan ainakaan välittömästi. Mutta sen verran tosissaankin, että ensimmäinen ajatus (kun puhuttiin samassa virkkeessä mastosta ja rullapurjeesta) oli todella, että kyse on isopurjeen rullalaitteesta, siis rullamastosta. Päättelin toki, että niin ei voinut olla, mutta ei se tekstin epätarkkuutta mihinkään poista. Ne, jotka sen kiistävät, eivät selvästikään osaa suomea eivätkä ymmärrä loogista ajattelua.

Lue lisää

Äärimmäisen epämiellyttävää tietenkin luonteellesi, kun todistetaan sinun olevan väärässä juuri viisasteluissasi. Haet todella epätoivoisesti jotain perustelua rullaison ja vaijerin yhteydelle. Sellaista ei ole, eikä siinä ole mitään tulkintaa. Teksti oli epätarkka, mutta tahattomasti se silti sulki pois rullaison vaihtoehdon, siksi viisastelusi sattui pahasti omaan nilkkaan.

Ei kummastakaan vaan tietysti rullagenaakkerista. Ja aika vanhasta, koska uudemmissa on etuliikissä vaijerin sijasta kiertojäykkä köysi.

Joakim1 kirjoitti:

Aloitus oli toki puutteellinen, mutta mikä vaijeru voisi katketa isopurjeen rullaan liittyen?

Kun purjeen rullalaitteessa ei ole kiertojäykkää profiiliä välittämässä momenttia alhaalta ylös, saa sen aikaan purjeen etuliikkiin ommeltu jäykiste. Siihen tarkoitukseen on köysiä ollut saatavissa oleellisesti lyhyemmän aikaa kuin vaijereita, joten vanhemmista profiilittomista rullapurjeista löytyy etuliikistä vaijeri. Pätee siis sekä rullaisoihin että rullagenaakkereihin.

vaijereitalöytyy kirjoitti:

Kun purjeen rullalaitteessa ei ole kiertojäykkää profiiliä välittämässä momenttia alhaalta ylös, saa sen aikaan purjeen etuliikkiin ommeltu jäykiste. Siihen tarkoitukseen on köysiä ollut saatavissa oleellisesti lyhyemmän aikaa kuin vaijereita, joten vanhemmista profiilittomista rullapurjeista löytyy etuliikistä vaijeri. Pätee siis sekä rullaisoihin että rullagenaakkereihin.

Lue lisää

Ja onhan rullapurjeella varustetussa veneessä kaidevaijeritkin. Jos vaijeri katkeaa, voi kaatua veteen.

lopeta.jo kirjoitti:

Äärimmäisen epämiellyttävää tietenkin luonteellesi, kun todistetaan sinun olevan väärässä juuri viisasteluissasi. Haet todella epätoivoisesti jotain perustelua rullaison ja vaijerin yhteydelle. Sellaista ei ole, eikä siinä ole mitään tulkintaa. Teksti oli epätarkka, mutta tahattomasti se silti sulki pois rullaison vaihtoehdon, siksi viisastelusi sattui pahasti omaan nilkkaan.

Lue lisää

Jaahas, "10-14" taas inttämässä päivän selvästä asiasta (tällä kertaa oikein Laudaattorien kanssa)! On se melkoinen Seppä, jokohan ne solmut on opeteltu?! Riemuidiootti!

Seipäänpoisto kirjoitti:

Kielenkäyttöä ymmärtävä ottaisi huomioon, että tekstejä on monentasoisia, ja epäselviä tekeleitä joutuu tulkitsemaan.

Järkevämpää vaikeassa tulkintatilanteessa on ottaa lähtökohdaksi joku järkevä ja todennäköinen taustatilanne ja kurjoittajan oletettava tarkoitus, kuin hirttäytyä yksittäisen sanaan tai lauserakenteeseen. Vielä järjevämpää se on helpossa tulkintatilanteessa.

Lue lisää

Eikä sulkenut. Jos kuvittelet, että sulki, on sinulla todella vakava puute lukutaidossasi.

Mutta eiköhän tämä jo riitä. Minä olen oikeassa, kuten lähes aina, ja vastaaninttäjät ovat todistaneet älyllisen alemmuutensa. Hyvää päivänjatkoa vain sinne evoluution umpisuoliin.

vaijereitalöytyy kirjoitti:

Kun purjeen rullalaitteessa ei ole kiertojäykkää profiiliä välittämässä momenttia alhaalta ylös, saa sen aikaan purjeen etuliikkiin ommeltu jäykiste. Siihen tarkoitukseen on köysiä ollut saatavissa oleellisesti lyhyemmän aikaa kuin vaijereita, joten vanhemmista profiilittomista rullapurjeista löytyy etuliikistä vaijeri. Pätee siis sekä rullaisoihin että rullagenaakkereihin.

Lue lisää

Millaisessa rullaisossa on vaijeri etuliikissä? En ole koskaan nähnyt muita kuin tavallisen rullagenuan kaltaisen alumiiniprofiilin ympärille kiertyviä. Profiili on maston tai sen takana olevan putken sisällä. Profiili tukeutuu maston tai putken purjeaukkoon, joten sen sisälläkään ei ole vaijeria, kuten etustaagiin tukeutuvassa rullagenuassa.

Purjeet voidaan tietysti aina ottaa pois, joten tietenkään masto ei kaadu, jos purjeessa oleva vaijeri katkeaa. No poikkeuksena jotkut jollat, joissa tuo purjeessa oleva vaijeri on juuri etustaagi ja lisäksi oleva toinen vaijeri on tarkoitettu vain maston pystyssäpitämiseen maissa ilman isoa.

10-14 kirjoitti:

Eikä sulkenut. Jos kuvittelet, että sulki, on sinulla todella vakava puute lukutaidossasi.

Mutta eiköhän tämä jo riitä. Minä olen oikeassa, kuten lähes aina, ja vastaaninttäjät ovat todistaneet älyllisen alemmuutensa. Hyvää päivänjatkoa vain sinne evoluution umpisuoliin.

Lue lisää

Epätoivo senkun pahenee, joten onkin parasta mennä kotiin inttämään. Jos vaikka saisit vaimosi uskomaan sinun olleen oikeassa. Olisi edes yksi, joka niin uskoo.

Eikö tämän sivuteeman, jossa pitkään aikaan ei ole ollut kimmokkeena aloittajan kysymys, ja joka poukkoilee ja tempoo kuin juhannuksen sää, voisi jo jättää juhannustauolle ja unohtaa? Hyvää Juhannusta kaikille puolesta riippumatta.

Varmaankin juuri näin, mutta miksi vantti katkeasisi suojan puolelta?

Löysäpuoli kirjoitti:

Varmaankin juuri näin, mutta miksi vantti katkeasisi suojan puolelta?

Vantit katkeavat niihin syntyneen vaurion takia. Ja silloin pieni löysän vantin eläminen on pahempaa kuin kovempikin veto. Useammin kuitenkin kyse on leen puolella irtoamisesta kuin katkeamisesta. Minulla on etustaagi liehunut hetken lippuna 15 m/s spinnulenssillä. Onneksi ei broachannut, kun kaksi miestä oli keulassa laittamassa uutta rikipulttia. Genuafallit olivat tietenkin ensiapu.

Löysäpuoli kirjoitti:

Varmaankin juuri näin, mutta miksi vantti katkeasisi suojan puolelta?

Jos kyse on vantin tai siihen liittyvän helan väsymismurtumasta, se hajoaa sitten kun "aika on". Ei vaadi suurta voimaa. Vantista ei ole tuollaista kokemusta, mutta polkupyörästä on hajonnut kampi ja poljinakseli. Molemmat ilman minkäänlaista dramatiikkaa, ihmettelin vain kun poljin ei vaadi voimaa.

Lisäksi sitten tosiaan heiluminen irti.

Kun polkupyörästä katkesi polkaistessa alukampi juurestaan, niin eihän poljin vaatinut enää voimaa koska poljin kampineen putosi maahan

mitä_ihmettelit kirjoitti:

Kun polkupyörästä katkesi polkaistessa alukampi juurestaan, niin eihän poljin vaatinut enää voimaa koska poljin kampineen putosi maahan

Kyse oli teräskammesta. Katkesi pari senttiä polkimen akselista. Huomasin vain, että poljin varvaskoukkuineen oli irti. Ei tapahtunut voimakkaan polkaisun aikana eikä kuulunut mitään ääntä.

Hyvin vastaavalla tavalla katkesi titaaninen keskiöakseli toisesta pyörästä. Siitä näkyi selvästi väsymismurtuman tyypillinen jälki eli tuoretta murtumajälkeä oli vain pieni osa poikkipinta-alasta. Netistä löysin tietoa, että noiden katkeaminen oli ongelma ammattipyöräilijöillä 80-luvulla ja titaanista luovuttiin. Minulla kesti yli 20 vuotta.

Ei se todellakaan noin mene. Väsyminen on varsin satunnaista hommaa eli toinen puoli voi olla kuin uusi ja toinen lähes poikki, jolloin pienikin nykäisy riittää.

Nyt taidat puhua kerrankin aiheesta, josta et näköjään mitään tiedä...

Löysäpuoli kirjoitti:

Nyt taidat puhua kerrankin aiheesta, josta et näköjään mitään tiedä...

Komppaan tässä täysin Joakimia. Ja jotain minun pitäisi jopa aiheesta tietää.

Noista sykleistä polkupyörän pinnat ovat hyvä esimerkki. Nehän ovat hyvin vastaavat kuin rodit purjeveneessä, niin materiaalin, lujuuden kuin esijännityksen kannalta. Omalla kilpapyörälläni olen ajanut reilut 30 000 km. Takavanne on jo kolmas, mutta napa ja osa pinnoista ovat alkuperäisiä. Ensimmäinen pinna meni poikki jo muutaman tuhannen km jälkeen, mutta edelleen osa on tosiaan alkuperäisiä.

Polkupyörässä tulee yksi sykli/kierros eli pinna löystyy sen ollessa tietä vasten. Takavanteessa rattaiden puolen pinnoissa on 2- kertainen jännitys, mutta toiseltakin puolelta katkeaa pinnoja.

Vaijereista katkeaa yleensä ensin muutama säie ja katkeaminen tapahtuu vasta, jos tuota ei huomaa. Rodit ja muut umpihelat voivat katketa ilman ulkoisia merkkejä. Ainoastaan väriaineella tms. menetelmillä saattaa löytää väsymämurtumia ennen kuin on myöhäistä.

Osa väsymismurtumista tulee taivutuksen kautta eli huonosti heilumiseen tai sivuvetoon suunniteltujen kiinnitysten kautta.

Joakim1 kirjoitti:

Noista sykleistä polkupyörän pinnat ovat hyvä esimerkki. Nehän ovat hyvin vastaavat kuin rodit purjeveneessä, niin materiaalin, lujuuden kuin esijännityksen kannalta. Omalla kilpapyörälläni olen ajanut reilut 30 000 km. Takavanne on jo kolmas, mutta napa ja osa pinnoista ovat alkuperäisiä. Ensimmäinen pinna meni poikki jo muutaman tuhannen km jälkeen, mutta edelleen osa on tosiaan alkuperäisiä.

Polkupyörässä tulee yksi sykli/kierros eli pinna löystyy sen ollessa tietä vasten. Takavanteessa rattaiden puolen pinnoissa on 2- kertainen jännitys, mutta toiseltakin puolelta katkeaa pinnoja.

Vaijereista katkeaa yleensä ensin muutama säie ja katkeaminen tapahtuu vasta, jos tuota ei huomaa. Rodit ja muut umpihelat voivat katketa ilman ulkoisia merkkejä. Ainoastaan väriaineella tms. menetelmillä saattaa löytää väsymämurtumia ennen kuin on myöhäistä.

Osa väsymismurtumista tulee taivutuksen kautta eli huonosti heilumiseen tai sivuvetoon suunniteltujen kiinnitysten kautta.

Lue lisää

"Vanteista katkeaa ensin yksi säie". Minun kokemuksen perusteella näin on ollutaalle 50% tapauksia, missä olen joutunut uusimaan

Mieluummin laitan vaikka Mohrin jännitysympyrän pyörimään kuin kuukkelin. Ja silti pääsen väsymismurtumiin löysällä puolella. Ei siihen kummoista epäpuhtaussulkeumaa, erkaumaa tai muuta vastaavaa tarvita, niin saadaan hyvä alku vähillä sykleillä ja pienillä jännityksillä väsymismurtuman alku aikaan.

Hehhee, siinähän se sitten paljastuikin se suuri asiantuntemuksesi...

Löysäpuoli kirjoitti:

Hehhee, siinähän se sitten paljastuikin se suuri asiantuntemuksesi...

Tähän saakka esitetystä löysäpuoli on ollut enemmän kuin nimensä veroinen anniltaan.

Yksi tekijä vaijereiden pettämisessä on vaijerin laatu. Keskustelun innoittaman luin pätkän tutkimusta hollantilaisen Ewijkin sillan ongelmista. Siinä rasituksessa olevissa vaijereissa on havaittu paljon murtumia. Korroosio ei aiheuttanut murtumia. Nämä ovat syntyneet vaijerin valmistuksessa syntyneiden virhekohtien lähistölle. Eli huonolaatuinen, epähomogeeninen vaijeri tarjoaa hyvän lähtökohdan väsymiselle.

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0167473014000587

Mikäs siinä code 0:n keräämisessä oli vaikeaa? Eikös siitä saa kiinni skuutin tai rullausnarun avulla ja lasku kuten rullaton genaakkeri? Vai oliko nuo irti tai poikki?

Jaksaisitko siis vetää foilissa olevan keulapurjeen ylös pelkillä käsivoimilla samalla kun syötät purjetta foiliin? Jossain alle 30-jalkaisessa ehkä. Silloin kun laitetaan purjetta paikalleen, on hyvä olla vinssit mastolla. Kun purje on paikallaan, voi narut vetää sitlootaan, jota käytetään yleensä. Silloin ollaan lähellä ruoria, mikä on yleensä tärkeää yksipurjehtijalle, joka nostaa purjeita, ainakin täällä saaristomerellä.

Selitin niukasti tai huonosti. Baltic 33:n genoa oli muistaakseni 45m2 ja muut pienempiä. 5 viikkoa putkeen niitä " kuorintavaihtelin" päivittäin kun rullat oli tuntemattomia. Eihän sitä käsillä jaksa vetää yksin ylös asti mutta keulakannella on paljon helpompi työskennellä foilin prefeederin ja mastovinssin välillä varsinkin jos välille on viritetty elämänlanka. Paljon hankalampi juoksennella istuinlaatikon vinssiltä asti syöttämään. Yleensä joutuu vaihtamaan vielä valjaan kytkyä elämänlangoissa.
Vai miten vaihdat yksin foolipurjeen vauhdissa?.
Useimmat ilmeisesti eivät aiokaan koskaan vaihtaa yksinpurjehduksessa rullapurjetta vaan niitä on veneen koon kasvaessa 2 tai 3 peräkkäin keulassa.

Miten paljon tuossa oli tuulta? Miksei olisi käsin pystynyt? Eihän tuo 66 m2 kovin iso vielä ole. Tietysti ei pysty, jos skuutti on kiinni. Yksi naru auki tuo on lippu, jolloin kahdessa muussa ei paljoa vetoa ole ellei tuulta ole todella paljon.

Voisi kuvitella, että tuon saisi kohtuu helposti alas ajamalla melkein myötätuuleen ja kelaamalla alaliikkiä pitkin koko purjeen isopurjeen suojaan ja sitten fallista alas.

Sitten tuosta purjeen nostosta käsin. Itse nostan aina purjeet käsin ja vinssillä vain loppukiristys. 35 jalkaa, 30 m2 fokka ja 41 m2 iso.

Kuorintavaihdossa tai reivin purussa purje osin vedossa kitkaa on tietysti enemmän ja vinssiä saattaa tarvita.

Tuulta ei yo tilanteessa ollut paljoa, vaihteli 12-22 kts mutta eipä ollut aikaa katsella. Selitin syitä miksi etukannelle meno oli vaarallista ja päättymättömästä rullaköydestä veto huono ajatus. Mutta oletetaan, että olisit vammoitta saanut myötäiseen ajaessa ison leessä kelatuksi alaliikin syliisi ilmsn, että tuuli tempaisee sen sylistäsi. Millä laukaiset fallin istuinlaatikosta. Tätä tarkoitin kun sanoin, että maston tyvessä fallivinssit saattavat olla toimivammat yldonpurjehduksessa

seppomartti kirjoitti:

Tuulta ei yo tilanteessa ollut paljoa, vaihteli 12-22 kts mutta eipä ollut aikaa katsella. Selitin syitä miksi etukannelle meno oli vaarallista ja päättymättömästä rullaköydestä veto huono ajatus. Mutta oletetaan, että olisit vammoitta saanut myötäiseen ajaessa ison leessä kelatuksi alaliikin syliisi ilmsn, että tuuli tempaisee sen sylistäsi. Millä laukaiset fallin istuinlaatikosta. Tätä tarkoitin kun sanoin, että maston tyvessä fallivinssit saattavat olla toimivammat yldonpurjehduksessa

Lue lisää

Olit siiis yksin veneessä? Tuo jäi ymmärtämättä aiemmista kommenteista.

En osaa oikein hahmottaa kuinka rullalaite vaikeuttaa operaatiota, mutta tuota isomman genaakkerin tai spinnun saa kohtuu hyvin yksin alas kuvaamallani tavalla. Skuutista vetää paikasta, josta ulottuu päästämään fallia. Paremmin se mielestäni onnistuu ruffille vedetyllä fallilla kuin mastolta. 22 solmua tietysti on jo paljon, mutta 12 solmussa homma on helpoo.

Huomaa, että vapaan kulman osuminen veteen ei aiheuta troolausta, jos kaksi muuta on hallinnassa. Fallia voisi siis hyvin aluksi päästää pari metriä, jotta koko alaliikkiin ylettyy fallin luota.

Joakim1 kirjoitti:

Olit siiis yksin veneessä? Tuo jäi ymmärtämättä aiemmista kommenteista.

En osaa oikein hahmottaa kuinka rullalaite vaikeuttaa operaatiota, mutta tuota isomman genaakkerin tai spinnun saa kohtuu hyvin yksin alas kuvaamallani tavalla. Skuutista vetää paikasta, josta ulottuu päästämään fallia. Paremmin se mielestäni onnistuu ruffille vedetyllä fallilla kuin mastolta. 22 solmua tietysti on jo paljon, mutta 12 solmussa homma on helpoo.

Huomaa, että vapaan kulman osuminen veteen ei aiheuta troolausta, jos kaksi muuta on hallinnassa. Fallia voisi siis hyvin aluksi päästää pari metriä, jotta koko alaliikkiin ylettyy fallin luota.

Lue lisää

Luit huonosti useamman mainintani yksinpurjahduksesta ja siitä, että coden rulla liehui purjeen kera lauettuaan kiinityksestä. Voit ajaa lenssiä ja kerätä purjetta kannelta. Minä jättäisin tekemättä jos toisen kerran osuisi kohdalle, mutta tuskin enää osuu tässä elämässä. Kunnon genaakkeritroolaus sattui 2017 samalla merialueella assy 122m2 spinnulla fallin katketessa. 2 kulmaa hallinnassa ja vähän tuulta. 3 miehen voimalla ei saanut ehjänä ylös.