Kuka vastaa oikeaoppisesta näytteenotosta?
Veren kalkkipitoisuus tulee ottaa ilman staasia eli käsivartta ei saa kiristää virhetulosten välttämiseksi. Mikäli en olisi huomauttanut näytteenottajalle asiasta, olisi staasilla kiristetty ennen näytteenottoa. Sanoin, ettei staasia saa käyttää otettaessa veren kalsium. Kyseinen hoitaja tokaisi KYLLÄ SAA.
Tavallisella kaduntallaajalla ei ole tällaisista asioista tietenkään tietoa, joten kyseisiä virheitä sitten tapahtuu ilmeisesti jatkuvasti.
Korostettava asia. LABORATORIOISSA PITÄÄ OLLA MYÖSKIN NÄYTTEENOTTOPISTEESSÄ LABORATORIOHOITAJA.
Veren kalkkipitoisuus tulee ottaa ilman staasia eli käsivartta ei saa kiristää virhetulosten välttämiseksi. Mikäli en olisi huomauttanut näytteenottajalle asiasta, olisi staasilla kiristetty ennen näytteenottoa. Sanoin, ettei staasia saa käyttää otettaessa veren kalsium. Kyseinen hoitaja tokaisi KYLLÄ SAA.
Tavallisella kaduntallaajalla ei ole tällaisista asioista tietenkään tietoa, joten kyseisiä virheitä sitten tapahtuu ilmeisesti jatkuvasti.
Korostettava asia. LABORATORIOISSA PITÄÄ OLLA MYÖSKIN NÄYTTEENOTTOPISTEESSÄ LABORATORIOHOITAJA.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei minulla ainakaan ole erikseen otettu kalsiumia ilman kiristyssidettä kun samassa nippussa on otettu useita kokeita. Mutta kiristysside on kiristettynä vain piston ajan, sen jälkeen se avataan. Eikös silloin veri virtaa vapaasti laskimossa eikä siis kiristäminen enää vaikuta.
Mikäli kalsium on määrätty monen muun määrityksen kanssa otettavaksi samalla kerralla, tulee Kalsium ottaa ensimmäisenä ilman kiristystä eli staasia. Yleensä kaikki näytteet on suositeltavaa ottaa ilman staasia. Kiristyksen käyttö on sallittu käyttää vain ja ainoastaan pistettäessä neula suoneen, sitten kiristys on aukaistava. Kalsiumia otettaessa kiristystä ei saa lainkaan käyttää ei edes ennen suoneen pistämistä.
Käytössä olevat tyhjö eli vaguumiputket eivät tarvitse staasia missään vaiheessa. Veri imeytyy nopeasti tyhjöputkeen.
Ainoa ongelma tyhjöputkissa on veren paiskautuminen putkeen kovalla paineella ja siitä tietenkin seuraa veressä olevien solujen seinämien hajoamista. Amerikoissa tämä ongelma on jo osittain poistettu lisäämällä ohut letku näyteputken jatkoksi. Tyhjöä on pienennetty niin, että kaikki solut pysyvät ehjinä. Eli näiden toimenpiteiden ansiosta veri virtaa näyteputkeen hitaammin.
Kiristystä käytetään vain nopeuttamaan näytteenottoa, mutta unohdetaan sitten ne virhetekijät.
Oikeaoppinen näytteenotto takaa myöskin oikean vastauksen.
"Kiristyksen käyttö on sallittu käyttää vain ja ainoastaan pistettäessä neula suoneen, sitten kiristys on aukaistava".
Eli kiristys on aukaistava ennen, kuin verta alkaa virtaamaan näyteputkeen!
"Käytössä olevat tyhjö eli vaguumiputket eivät tarvitse staasia missään vaiheessa. Veri imeytyy nopeasti tyhjöputkeen".
Se on vakuumiputki eli tyhjiöputki.
Mutta itse asiassa olet varmaankin oikeassa. En ole itse labrahoitaja, joten luotan asiantuntemukseesi.