Neuvostoliitossa olivat kaikki varakkaita

Kyllä ne trokarit maksoivat markoillakin, kun myytävänä oli luksustuotteita.

Rikollisuus kiellettiin. Kaikki varastivat, eliitti enemmän kuin köyhä kansa.

Sotilas- ja työläisneuvostot äänestivät kuten puolue käski.
Leipä oli kyllä halpaa. Toisaalta se oli usein ainoa ruoka. Joskus sai kaalia. Votka oli halpaa.

Mutta propaganda oli tehokasta. Palstan stallarit uskovat siihen vieläkin.
Mikäs on uskoessa. Tottahan kaikki valehtelu oli.

Taas-naurattaa kirjoitti:

Rikollisuus kiellettiin. Kaikki varastivat, eliitti enemmän kuin köyhä kansa.

Sotilas- ja työläisneuvostot äänestivät kuten puolue käski.
Leipä oli kyllä halpaa. Toisaalta se oli usein ainoa ruoka. Joskus sai kaalia. Votka oli halpaa.

Mutta propaganda oli tehokasta. Palstan stallarit uskovat siihen vieläkin.
Mikäs on uskoessa. Tottahan kaikki valehtelu oli.

CIA:n tyrkyttämiä valeita

Valta oli pienellä eliitillä kuten puoluesihteerillä japolitbyroolla, jotka itse täydensivät itsensä. Demokratian puute oli huutava ja sikaniskaiset puoluepamput päättivät. Kunnollisia vaaleja ei ollut ja nälkäpalkat olivat työläisten osana!

Taas-naurattaa kirjoitti:

Rikollisuus kiellettiin. Kaikki varastivat, eliitti enemmän kuin köyhä kansa.

Sotilas- ja työläisneuvostot äänestivät kuten puolue käski.
Leipä oli kyllä halpaa. Toisaalta se oli usein ainoa ruoka. Joskus sai kaalia. Votka oli halpaa.

Mutta propaganda oli tehokasta. Palstan stallarit uskovat siihen vieläkin.
Mikäs on uskoessa. Tottahan kaikki valehtelu oli.

" Toisaalta se oli usein ainoa ruoka. Joskus sai kaalia. "

Hoho, nyt alkaa teikäläisten valeet mennä jo aivan käsittömiin sfääreihin.

Todellisuudessahan asia oli näin:

YK:n mukaan elintarvikkeiden vähäinen määrä kauppojen hyllyillä Neuvostoliitossa ei ollut merkki puutteellisesta ravinnosta tai nälkäongelmasta ainakaan enää 1950- ja 1960-luvuilta eteenpäin. Neuvostokansalaisten ruokavalio, kalorien ja proteiinien määrä, oli YK:n mukaan hyvällä tasolla, mutta valtion toteuttama elintarvikkeiden hintojen subventointi (”liian halpa ruoka”) ja muiden kulutusmahdollisuuksien vähäisyys aiheuttivat sen, että kuluttajat ostivat elintarvikkeita enemmän kuin markkinaehtoisen hinnanmuodostuksen vallitessa olisi ostettu.[5] Esimerkiksi vuosina 1964–1966 neuvostokansalaisen saama kalori- ja proteiinimäärä ylitti ruotsalaisen, norjalaisen, länsisaksalaisen ja japanilaisen, mikä tosin saattoi olla haitallista ylipainon ja elintasosairauksien kannalta. Ylituotannosta johtuvaa syötäväksi kelpaavan ruoan polttamista ja kaatopaikoille ajamista ei Neuvostoliitossa esiintynyt.

"Rikollisuus kiellettiin. Kaikki varastivat, eliitti enemmän kuin köyhä kansa."

Tämähän olikin hauska. Tottakai neukuissa rikollisuus oli kiellettyä! Sen sijaan ainoat jotka yrittää väittää ettei neukuissa olisi ollut rikollisia, on teikäläiset: teidän mielestännehän vankileireille (=NL:n vastine vankiloille) joutui kaiki aivan syyttöminä ja ilman mitään perustetta. EI joutuneet. Sinne jouduttiin rikoksista tuomittuna ja rikollisia neukuista kyllä löytyi, eikä siellä päitä silitelty pehmo-suomen malliin.

Neukkukauppojen tarjonnan niukkuus on legendarita ja mikä parasta asian voi yhä todeta omin silmin!

https://www.youtube.com/watch?v=t8LtQhIQ2AE

Ja sama Lasnamäki, Tallinna neukkuikaan:

https://www.youtube.com/watch?v=ZKVhrzhAI8I

ei kannata katsoa noita propagandavideoita. Lasnamäessä oli kaikki hyvin

KatsoJaIhmettele kirjoitti:

Neukkukauppojen tarjonnan niukkuus on legendarita ja mikä parasta asian voi yhä todeta omin silmin!

https://www.youtube.com/watch?v=t8LtQhIQ2AE

Ja sama Lasnamäki, Tallinna neukkuikaan:

https://www.youtube.com/watch?v=ZKVhrzhAI8I

Valitettavasti sitä mruokaa ei saanu riittävästi. Maatalous oli ajettu alas. Vehnää ostettii USA. Kyllän tämän näki kun kävi sioellä jos ei ollut punaset silmälasit. Ennustin romahtamisen jo silloi. Valheelle ei voi ikusesti rakentaa

Aloitus on aivan OK. Siinä on vain pieni kirjoitusvirhe:
varakkaita po. varkaita

ei haittaa, koska ruoka oli hyvää

Neukuissa? Älä viitsi!

hyvää.ruokaa kirjoitti:

ei haittaa, koska ruoka oli hyvää

Siis hyvää ruokaa Neuvostoliitossa! Olihan sitä hyvää ruokaa, kenelle oli. Osa neukuista eli aivan omavaraistaloudessa, kun kaupoista ei saannut ostaa, kuin leipää ja votkaa. Leipä oli kyllä halpaa, etä sillä kasvattettiin kaupungeissakin (luvattomasti) sikoja, että saatiin lihaa. Moneilla oli kaupungeissakin omia kanoja, joita ruokittiin millä ruokittiin, että saatiin kananmunia.

Puolueen porukalle oli omat kaupat, joista sai ostaa vaikka mitä. Tavallinen neukku jonotti jopa mätää turskaa (lue esim. Taisto Huuskonen: Ennin tarina, on surkuhupaisa kertomus tästäkin).

Näin itse 7 vuoden aikana Neuvostoliitossa asuessani toki hyvää ruokaa, jota köyhimmätkin tarjosivat vierailleen, mutta niihin vieraille tarjottuihin aterioihin tarvittiin melkoisia verkostoja, että kaikki löytyi siihen ruokapöytään. Koska kaupoista ei juuri löytynyt herkkuja, niitä hankittiin erilaisten tuttavien välityksellä ja siitä luvatta kasvatetusta siasta saatiin palanen taikka jostakin kani ruokapöytään.

Jopa rekkamiehillä oli aina autoissaan mukana kalastusvälineet, että he saivat ruokaa hankittua pitkillä reissuillaan laajan Neuvostoliiton. Toki he ostivat ruokaa suoraan "jostain" syödäkseen.

Oli se niin erikoinen systeemi, että jos nykyinen suomalainen uus'avuton heitettäisiin sinne auvoiseen Neuvostoliittoon, jota niin monet vielä haikailee, tulisi kyllä suru puseroon. Vaikka itsekin olen sitä hullutusta päässyt näkemään sen 7 vuotta, taitaisi itsellekin olla kova paikka joutua asumaan ihan perus-iivanan housuissa. Joten ihan turha haikailla sitä systeemiä!

Kyllä ne rivineukkujen tienaamiset oli lähinnä hengissä pysymistä. Palkat oli aivan olemattomia. Ruokaa ei ollut juuri kaupoissa, jos oli jotain, niin sitäkin vähää jonotettiin. Äänestyspaikoilla myytiin esim. makkaraa, jota muuten ei ollut paljoa tarjolla, joten äänestysprosentit saatiin sillä konstilla korkeiksi. Tosin se äänestyssysteemi muutenkin oli niin erikoinen, että käytännössä oli pakko käydä äänestämässä, ellei halunnut ikävyyksiä.
Ja jos joku pääsi katselemaan 80-luvun alussa täällä Suomessa niitä neukkulan kaasuputkenrakentajia, oli aika kälyistä sakkia niissä toppavaatteissaan ja rupisilla linja-autoilla rahdattiin työmaille, ne neukkupomot ajoi sitten uusilla Mersuilla.

hirveäsysteemiseoli kirjoitti:

Kyllä ne rivineukkujen tienaamiset oli lähinnä hengissä pysymistä. Palkat oli aivan olemattomia. Ruokaa ei ollut juuri kaupoissa, jos oli jotain, niin sitäkin vähää jonotettiin. Äänestyspaikoilla myytiin esim. makkaraa, jota muuten ei ollut paljoa tarjolla, joten äänestysprosentit saatiin sillä konstilla korkeiksi. Tosin se äänestyssysteemi muutenkin oli niin erikoinen, että käytännössä oli pakko käydä äänestämässä, ellei halunnut ikävyyksiä.
Ja jos joku pääsi katselemaan 80-luvun alussa täällä Suomessa niitä neukkulan kaasuputkenrakentajia, oli aika kälyistä sakkia niissä toppavaatteissaan ja rupisilla linja-autoilla rahdattiin työmaille, ne neukkupomot ajoi sitten uusilla Mersuilla.

"Palkat oli aivan olemattomia"

Ja tämähän ei pidä ollenkaan paikkaansa. Palkat oli täysin riittäviä ja koska ruoka oli halpaa ja muut ostosmahdollisuudet rajalliset, oli ihmisillä rahaa ihan yllin kyllin: jopa niin paljon, että saattoivat halutessaan ostaa länsituristilta vaikka vaatteita päältä.

"Ruokaa ei ollut juuri kaupoissa"

Ostovoima oli niin suuri ettei paraskaan logistiikka pysynyt perässä ja kaupan hyllyjä ei ehditty täydentää innokkaiden ostelijoiden jäljiltä.

YK:n mukaan elintarvikkeiden vähäinen määrä kauppojen hyllyillä Neuvostoliitossa ei ollut merkki puutteellisesta ravinnosta tai nälkäongelmasta ainakaan enää 1950- ja 1960-luvuilta eteenpäin. Neuvostokansalaisten ruokavalio, kalorien ja proteiinien määrä, oli YK:n mukaan hyvällä tasolla, mutta valtion toteuttama elintarvikkeiden hintojen subventointi (”liian halpa ruoka”) ja muiden kulutusmahdollisuuksien vähäisyys aiheuttivat sen, että kuluttajat ostivat elintarvikkeita enemmän kuin markkinaehtoisen hinnanmuodostuksen vallitessa olisi ostettu.[5] Esimerkiksi vuosina 1964–1966 neuvostokansalaisen saama kalori- ja proteiinimäärä ylitti ruotsalaisen, norjalaisen, länsisaksalaisen ja japanilaisen, mikä tosin saattoi olla haitallista ylipainon ja elintasosairauksien kannalta. Ylituotannosta johtuvaa syötäväksi kelpaavan ruoan polttamista ja kaatopaikoille ajamista ei Neuvostoliitossa esiintynyt.

neukkujen-malliin kirjoitti:

"Palkat oli aivan olemattomia"

Ja tämähän ei pidä ollenkaan paikkaansa. Palkat oli täysin riittäviä ja koska ruoka oli halpaa ja muut ostosmahdollisuudet rajalliset, oli ihmisillä rahaa ihan yllin kyllin: jopa niin paljon, että saattoivat halutessaan ostaa länsituristilta vaikka vaatteita päältä.

"Ruokaa ei ollut juuri kaupoissa"

Ostovoima oli niin suuri ettei paraskaan logistiikka pysynyt perässä ja kaupan hyllyjä ei ehditty täydentää innokkaiden ostelijoiden jäljiltä.

YK:n mukaan elintarvikkeiden vähäinen määrä kauppojen hyllyillä Neuvostoliitossa ei ollut merkki puutteellisesta ravinnosta tai nälkäongelmasta ainakaan enää 1950- ja 1960-luvuilta eteenpäin. Neuvostokansalaisten ruokavalio, kalorien ja proteiinien määrä, oli YK:n mukaan hyvällä tasolla, mutta valtion toteuttama elintarvikkeiden hintojen subventointi (”liian halpa ruoka”) ja muiden kulutusmahdollisuuksien vähäisyys aiheuttivat sen, että kuluttajat ostivat elintarvikkeita enemmän kuin markkinaehtoisen hinnanmuodostuksen vallitessa olisi ostettu.[5] Esimerkiksi vuosina 1964–1966 neuvostokansalaisen saama kalori- ja proteiinimäärä ylitti ruotsalaisen, norjalaisen, länsisaksalaisen ja japanilaisen, mikä tosin saattoi olla haitallista ylipainon ja elintasosairauksien kannalta. Ylituotannosta johtuvaa syötäväksi kelpaavan ruoan polttamista ja kaatopaikoille ajamista ei Neuvostoliitossa esiintynyt.

"Palkat oli täysin riittäviä ja koska ruoka oli halpaa ja muut ostosmahdollisuudet rajalliset, oli ihmisillä rahaa ihan yllin kyllin: jopa niin paljon, että saattoivat halutessaan ostaa länsituristilta vaikka vaatteita päältä. "

Ei ihan noin vain mennyt... ne jotka osteli niitä vaatteita turistien päältä, olivat juuri sitä harmaan talouden porukkaa, eli he tekivät niillä ostoksillaan bisnestä tai olivat mukana siinä yhtenä lenkkinä.
Koska länsimaisia tavaroita ei ollut tarjolla tavalliselle neukulle, niitä hankittiin mustanpörssin kautta ja siinä olivat mukana turistien kanssa tekemisissä olevat henkilöt.
Neuvostoliitossa oli oltavat jossain töissä ja monelle tuo harmaatalous tuotti paljon enemmän, mitä se varsinainen työpaikka. Se palkka työpaikalta oli kuitenkin aika pieni, vaikka sitä venytettiinkin monella lailla, kuten kantamalla työpaikalta kaikkea mahdollista myytävää tai muuten tarpeellista.
En ole missään muualla nähnyt sellaista, että jopa palaneella hehkulampullakin oli markkinat! Palaneella hehkulampulla kun saattoi vaihtaa jostain työpaikalla ehjän hehkulampun niin, että kukaan siihen erikseen kiinnitti huomiota.
Olin niin paljon vuosien (7 vuoden) varrella tavallisten neuvostokansalaisten arjessa seuraamassa heidän ruokaan ja muuhun tarpeelliseen liittyvää hankintaa, että se ei todellakaan ollut helppoa. Monet asiat olivat lisäksi kortilla tai kupongeilla ostettavissa ja niitä kuponkeja sai vain tietyn määrän kuukaudessa, silti kaupat olivat tyhjiä. Kupongeilla tehtiin myös kauppaa, koska kaikki eivät käyttäneet kupongeilla olevia tuotteita. Toisaalta votkaa ja muuta alkoholia ostivat kaikki, vaikka eivät sitä käyttäneetkään, koska votkalla sai vaihdettua vaikkapa putkimiehen korjaamaan vuotavia putkia taikka television korjaajan.
Jos tämä neuvostokansalainen sattui asumaan sellaisella seudulla, missä oli mahdollista katsella ulkomaalaisia tv-lähetyksiä, piti televisioon asentaa luvattomasti lisälaite, millä ulkomaalaisia PAL-systeemin lähetyksiä pystyi vastaan ottamaan (Neuvostoliitossa DDR:ssa) telkkarit toimivat SECAM-systeemillä). Tähänkin tarvittiin ruplia ja votkaa, muuten se ei onnistunut ja vastavuoroisesti turisteilta ostettiin elektroniikan kombonentteja, joista rakennettiin näitä lisälaitteita.
Mikään ei pyörinyt ja toiminut Neuvostoliitossa hyvin virallisen systeemin mukaan, vaan harmaatalous ja mustapörssi ruokki ja auttoi muutenkin kansalaisia selviytymään siinä systeemissä. Ja sama pellekaruselli pyöri muissakin Varsovanliiton maissa. Ohessa Tarinoita kulta-ajalta Romaniasta. https://www.youtube.com/watch?v=dBLUkTNmUYU

systeeminnähnyt kirjoitti:

"Palkat oli täysin riittäviä ja koska ruoka oli halpaa ja muut ostosmahdollisuudet rajalliset, oli ihmisillä rahaa ihan yllin kyllin: jopa niin paljon, että saattoivat halutessaan ostaa länsituristilta vaikka vaatteita päältä. "

Ei ihan noin vain mennyt... ne jotka osteli niitä vaatteita turistien päältä, olivat juuri sitä harmaan talouden porukkaa, eli he tekivät niillä ostoksillaan bisnestä tai olivat mukana siinä yhtenä lenkkinä.
Koska länsimaisia tavaroita ei ollut tarjolla tavalliselle neukulle, niitä hankittiin mustanpörssin kautta ja siinä olivat mukana turistien kanssa tekemisissä olevat henkilöt.
Neuvostoliitossa oli oltavat jossain töissä ja monelle tuo harmaatalous tuotti paljon enemmän, mitä se varsinainen työpaikka. Se palkka työpaikalta oli kuitenkin aika pieni, vaikka sitä venytettiinkin monella lailla, kuten kantamalla työpaikalta kaikkea mahdollista myytävää tai muuten tarpeellista.
En ole missään muualla nähnyt sellaista, että jopa palaneella hehkulampullakin oli markkinat! Palaneella hehkulampulla kun saattoi vaihtaa jostain työpaikalla ehjän hehkulampun niin, että kukaan siihen erikseen kiinnitti huomiota.
Olin niin paljon vuosien (7 vuoden) varrella tavallisten neuvostokansalaisten arjessa seuraamassa heidän ruokaan ja muuhun tarpeelliseen liittyvää hankintaa, että se ei todellakaan ollut helppoa. Monet asiat olivat lisäksi kortilla tai kupongeilla ostettavissa ja niitä kuponkeja sai vain tietyn määrän kuukaudessa, silti kaupat olivat tyhjiä. Kupongeilla tehtiin myös kauppaa, koska kaikki eivät käyttäneet kupongeilla olevia tuotteita. Toisaalta votkaa ja muuta alkoholia ostivat kaikki, vaikka eivät sitä käyttäneetkään, koska votkalla sai vaihdettua vaikkapa putkimiehen korjaamaan vuotavia putkia taikka television korjaajan.
Jos tämä neuvostokansalainen sattui asumaan sellaisella seudulla, missä oli mahdollista katsella ulkomaalaisia tv-lähetyksiä, piti televisioon asentaa luvattomasti lisälaite, millä ulkomaalaisia PAL-systeemin lähetyksiä pystyi vastaan ottamaan (Neuvostoliitossa DDR:ssa) telkkarit toimivat SECAM-systeemillä). Tähänkin tarvittiin ruplia ja votkaa, muuten se ei onnistunut ja vastavuoroisesti turisteilta ostettiin elektroniikan kombonentteja, joista rakennettiin näitä lisälaitteita.
Mikään ei pyörinyt ja toiminut Neuvostoliitossa hyvin virallisen systeemin mukaan, vaan harmaatalous ja mustapörssi ruokki ja auttoi muutenkin kansalaisia selviytymään siinä systeemissä. Ja sama pellekaruselli pyöri muissakin Varsovanliiton maissa. Ohessa Tarinoita kulta-ajalta Romaniasta. https://www.youtube.com/watch?v=dBLUkTNmUYU

..jatkoa tuossa vielä toinen osa Tarinoita kulta-ajalta https://www.youtube.com/watch?v=LMMXGUaDpsk

Muistan miten nämä turistioppaat valetelivat vai eikö he tienneet totuutta. Muistot Sotsista

Rahalla ei vaan saanut tavaraa eikä ruokaa! Monet viettivät päivittäin 2-3 h kaupan jonoissa ja se oli sitten poissa tuottavuudesta! Elämä tunkiossa oli ankeaa ja aineellisesti köyhää!

Kun ei vaan ollut kaikilla hirvittäviä rahasummia, koska se harmaatalosu piti siitä huolen. Koska kaupoista ei saannut juuri mitään ostettua, piti ostaa kalliisti mustastapörssistä. Sitä halpaa ruokaa piti jonottaa tai mitä muuta hyvänsä piti jonottaa. Jopa lehtikioskeilla oli jonoja, ei lukuharrastuksen vuoksi, vaan siksi, ettei paperia ollut aina saatavilla... Jopa wc-paperi tai siis sen puute oli ainainen vitsien kohde Neuvostoliitossa!
Neuvostokansalaisten jonottaminen oli, että käytiin jonoon, vaikka ei edes tiedetty mitä jonotetaan, koska siellä oli yleensä jotain jonottamisen arvoista. Jopa kattilankansia jonotettiin, koska joskus siihen saattoi saada jonottamalla kattilan. Sen vuoksi erilaisilla toreilla oli sitten kaupan mitä ihmeellisempiä tavaroita, kun niillä yritettiin vaihtaa ruokaa.

Neuvostoliitossa jonotettiin myös siksi, että vaikka jonottamalla saatu tavara ei kävisi itselle se saattoi sopia lähisukulaiselle, joka sitten maksoituotteen ja teki aikanaan vastapalveluksen! Niinpä perheenäidit yleisesti muistivat kaikkien lähipiiriin kuuluvien kengännumerot, vaatekoot jne. Tämä menettely aiheutti sen, että kun kauppaan viimein päätyi jokin tavaraerä niin se ostettiin hetkessä loppuun!

Monasti oli niin ettei jonon loppupäässä tiedetty mitä oltiin jonottamassa. No, jotakin erinomaista siellä oli tarjolla, eihä jono ny tyhjän takia synny. Suomessa muoviämpärit ovat olleet hyvinkin suosittuja jonotuksen kohteita. Sinkkiämpärit ovat kylläkin laadukkaampia.

Rajavartijat olivat sen vuoksi etteivät läntiset loikkarit pääse ihannevaltioihin tuputtamaan propagandaansa eikä saastaisia mielipiteitänsä.
Kurjuutta ei tunnettu. Se oli läntisen maailman ongelma ja on vieläkin. Johtajila oli oma kaistansa etteivät tukkineet töihin kiirehtevien kansalaisten reittiä.
Tuotteita oli aivan riittävästi. Niiden menekki ja kysyntä oli niin suurta, että pakosti kaupoissa syntyi muutaman ihmisen jonoja. Hymyssä suin tuo jonottaminen tapahtui.

Ja olemattoman vähän kaupoissa sellaista, mitä sillä rahaa ostaa!