Puolassa eläkeläiset myyvät tienvarsilla kasviksia

Eläkeläiset saisivat elättää itsensä tekemällä töitä. Nyt vaan loisivat veronmaksajien kukkarolla ja juovat ilmaista kaljaa ja tupakkaa.

Suomessa laiskojen maajussien ei tarvitse myydä mitään eikä missään, maataloustuilla elää helpoiten.

Varmaankin juurikin nuo yhteiskuntaerot selittävät aika pitkälle tuota asiaa.
Suomessahan lähtee aika herkästikin eläkkeestä pois osa, jos tienaat vähänkin jotain. Sitten verotus päälle ja käsittääkseni on aika korkea tuollaisessa pienessäkin sivubisneksessä ihan samoin kuin työikäisellekin. Ja kun ajattelee sitäkin, että jo panttipullojen keräämisestäkin saatavat tulot pitäisi lain mukaan ilmoittaa verottajalle, vaikka ahkerankin kerääjän tulot ko hommasta varmaankin jää ihan muutaman kympin tasolle kuukaudessa, 100-200 euron välille korkeintaan.
Lisäksi tuo lupaviidakko ja byrokratia on viimeistään niitä, kun tappaa tuollaisen pienimuotoisen yrittämisen. On niin helvetin tarkkaa nykyään noiden terveystarkastajien ym toimesta myöskin tuo touhu. On se sitten tienvarsi- tai kojumyyntiä.
Muutenhan tuo olisi hyvä asia, aamulla keräät myytävät tuotteet ja myyt ne tuoreena suoramyyntinä suoraan asiakkaalle.

Suomessa se on kiellettyä.

Se on niitten maitten ongelma jos eivät älyä laittaa kansalaistensa eläketurvaa kuntoon.Ei kuulu suomalaisille,kuolkoot kylmään,tauteihin ja nälkään jos eivät osaa hallituksiltaan vaatia mitään verorahojaan takaisin,tyhmiä kun ovat. Sitten ne joutuu vain yrittämään jotain epätoivoista tienvarsi myyntiä. Hyi olkoon,kärsikööt moukat,miksiköhän EU ei puutu noiden maiden sisäisiin asioihin niin kuin Suomessa?
Tuommoiset katukaupustelut pitäisi lailla kieltää,toripaikat on niitä varten ja vanhuksille kunnon eläkkeet.

Miksi he sellaista tekisivät - työttömyyden suurin etu on nimenomaan se ettei tarvise lähteä minnekkään sovalta piereksimästä.

Mistä ihmeestä ne Puolan eläkeläiset ne myytävät kasviksensa saavat. Kasvattavat varmaan betonikerrostalon yksiössä läjäpäin kurpitsoja, vesimelooneita, perunoita, tomaatteja ja kauden vihanneksia. Tekevät myös menestyksekästä klapikauppaakin vaikkei omaa metsää olekaan. Yksiön sisällä on monen hehtaarin koivumetsä. Joka aamu kaatavat järeimmät koivutukit ja sirkelöivät haloiksi. Klapikone laulaa ja kolkuttaa. Eivät laiskottele. Sitten pussittavat klapit verkkosäkkeihin ja hilaavat rappuja alas tien varteen myyntiin. Seuraavana päivänä sama rumba toistuu ja toistuu. Näin siis Puolassa. Miksei siis Suomessakin. Kyllähän nyt maata omistamaton Suomalainen työtön halutessaan voisi kasvattaa pienessä yksiössään perunoita ja vesimelooneja ja kurpitsoja. Kaataa koivutukkeja ja tehdä klapikauppaa. Vaan kun laiskottaa. Se on vaan tahtomisasia. Vai onkohan Eriksson? Aloittajan äly on kyllä varsin laadukasta sorttia. Mistä tuo tuollainen työttömiä ja eläkeläisiä syvästi solvaava ajettelu sikiää.