Aikaa on kulunut jo vuosia, mutta en ole mielessäni päässyt varmuuteen, mitähän tämä tarkoittaa. Elokuussa 2012 klo. 00:16 heräsin siihen, kun minua kutsuttiin etunimellä kaks kertaa. Ääni oli lempeä, mutta en osannut erottaa oliko ääni miehen vai naisen. Suljettuani silmät uudelleen näin pitkän käytävän, jonka päässä ihmiset kulkivat pimeydestä valoon. Kaksi ihmisistä heilautti minulle kättään, kuin tervehtiäkseen. Minulla ei ole mielenterveysongelmia, olen tavallinen työssäkäyvä ihminen. Mitä ajattelette tämän olleen?
Mitä ajattelette tämän tarkoittavan?
Ymmällään
9126
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Joku edesmennyt haluaa että huomioit salassa olevan asian.
Sinua kutsuttiin KAKSI kertaa. Se tarkoittaa - jos et ollut uskossa - että kutsu uskoon saattoi olla viimeinen. Jos olit uskossa, viesti oli, että jotakin pitäisi vielä korjata. Olitko johonkin asiaan kiintynyt enemmän kuin Jumalaan?
Ja KAKSI ihmistä heilutti sinulle. Ehkä se oli viesti Jumalalta, että sinulla oli kaksi tuttua uskovaa ihmistä, joiden uskonvaellusta sinun pitäisi muistella ja ottaa opiksi. Viesti on Jumalalta, ei vainajilta! Tiedät varmaana sen.
Hyvää se merkitsi joka tapauksessa, koska näit valon.
...nyt en kyllä vain keksi mikä se salassa oleva asia voisi olla...
Tätä olen itsekin miettinyt. Aiemmin eikä sen jälkeen tälläistä ei ole ollut. Jokinlaisessa uskossa olen ollut aina, en tosin varmaan lähellekään siten kuin nyt. Parhaani olen viime vuosina yrittänyt ja parannusta pyrkinyt paljon tekemään, jos nyt en nyt aivan rappiolla ole koskaan ollut. Kun vain tietäisi olenko mennyt lainkaan oikeaan suuntaan. Entiseen nähden varmasti, mutta varmistustahan ei kuitenkaan ole. Vilpitön kiitos sinulle "blackberryway"!
Minua vähän hämmentää kuvailemasi uskossaolo. Usko ei ole omaa yrittämistä olla hyvä. Oletko uudestisyntynyt ylhäältä? Onko Jeesus sinun Herrasi ja syntiesi sovittaja? Oletko sanonut jollekin ääneen, että olet Jeesuksen oma?
Näkemykseni on että olet yhä siinä hilkulla, et ihan uskossa, mutta et maailmassakaan. Tosin mitään harmaata aluetta ei olekaan. Tee selkeä ratkaisu ilman ehtoja ja selityksiä.
Lapsettomuus on suuri murheesi, mutta Jumala tietää mitä tekee ja sallii. Olisit varmaan hyvä vanhempi, mutta silti lapsia tulee vähemmän hyville. Emme ymmärrä Jumalan aivoituksia. Sen voin kertoa itsestäni 35 uskossaolovuoden jälkeenkin. Jokainen päivä on arvoitus.
Kiitos, että jaksoit vielä vastata. Tuo kuvailemasi harmaa alue kuvaa minua hyvin. Lähelläni ei ole sellaisia uskovia, joille voisin asiasta puhua. En myöskään ole löytänyt uskonyhteisöä, johon tuntisin kuuluvani. En kuitenkaan tunnu kuuluvani mihinkään muuhunkaan ei-uskovien yhteisöön. Yksinäisyys ja omissa ajatuksissaan olo on minulle muutoinkin tullut tutuksi. Uskon Jumalaan ja uskon, että Jeesus on minunkin syntieni sovittaja. En tiedä sitten lopulta onko minun ongelmani sitten ylpeys tai häpeä. Kiitos sinulle vielä vastauksestasi.
Hyvää kesää, ja kerro joskus kuulumisiasi. Mulla on tää keskustelu kirjanmerkeissä.
En tiedä käytkö lukemassa enää kommentointisi jälkeen. Kysymykseesi olinko kiintynyt johonkin muuhun enemmän, kuin Jumalaan... Tuolta ajalta muistan vain suuren lapsettomuudesta aiheutuneen tuskan, joka vuosien mittaan on toki hieman helpottanut. Muuta en keksi sillä muulla maallisella ei omaan perheeseen nähden tai sen puutteeseen ole merkitystä.
Sanot olevasi tavallinen työssäkäyvä ihminen ja ettei sinulla ole mielenterveysongelmia. Näkysi kuitenkin viittaa hulluuteen eikö totta. Ne ovat ilmeisesti vanhempasi joiden perässä kuljet ja ei se olekaan hulluutta vaan sitähän se yleensä on, että ollaa tavallisia työssäkäyviä. Tämä näky jonka näit ja halusit kertoa merkitsee, että se on rohkaisuksi niille jotka seuraavat vanhempiaan. Mutta samalla on heidän saatava kutsu molemmilta vanhemmilta. Ajankohta ei ole sinänsä oleellinen mutta käsitämme ettemme unohda hetkeä kun vanhempamme kutsuvat meidät yhdessä seuraamaan itseään. Mutta pelottava myös on se valo mutta valo johon figuurit kiinnittyvät. Valo joka valaisee vanhempasi sinulle ja joka tekee näyn mahdolliseksi: Jumalan valo. Mutta tuskaistakin on seurata vanhempiaan. Siksi valvomme öitä miettien Henkeä jotta valvoisimme odottaen töitä, valmiina aina, väsyneenä, valon häikäiseminä.
Perusluonteeltaan näyt kertovat vastuun kasvavan mutta jos näky ei saa selitystä, niin on se merkki ettei ole katsonut näyssä itseensä vaan tunteisiinsa. Mutta näyssä haluaisimme katsoa itseemme, onko minun kasvoni valoisat kuin kimmokkeena vanhempieni silmiin. Kaikki se on niin sekavaa. Mitä vanhempamme haluavat? Miksi edes tekivät minut? Raamatussa on vastaus. Kaikki on synnissä syntyneitä ja vain valhetta on kaikki perinnäissäännöt: vain loputtomia kysymyksiä ilman vastauksia. Jumalalla on 7 Henkeä ja ne kaikki tekevät tyhjäksi ihmisten instituutiot.