Lämmön suhteen kaikki asuntoautot ja vaunut ovat ominaisuuksiltaan yksilöitä. Saman tehtaan, jopa samoissa malleissa saattaa olla eroja. Olen tässä rakentelemassa kotisivulle pienä varovaista arviota siitä, että millaista lämmitys tehoa tarvitaan tuollaisen keskiverto kopin lämmittämiseen.
Ja arvioinnin perustaksi laadin tällaisen varovaisen olettamuksen, että:
Jos ulkoa on paakasta -10 astetta ja sisälle haluaa 20 lämpöä niin lämpöeroa on silloin 30 astetta ja...:
5(metrinen auto/vaunu)x10(wattia)x30(lämpöero)=1500 Watin lämmitys.
Siis; 5x10x30=1500 wattia lämmityksen arvioitu tehon tarve tyven ilma; asuntoautossa ohjaamon ja kopin välissä eritys.
7(metrinen auto/vaunu)x10(wattia)x30(lämpöero)=2100 Watin lämmitys.
jne...
Kokemusta omaavat kertokaapa onko tämä varovainen arvioiti hyvin/oikein suuntaa antava normaalein eristyksin valmistetussa kopissa? (lattia ja katto 45 mm. ja seinät 30 mm.)
Kuinka suuri merkitys lattialämmöllä /- jos sellainen on käytössä?
Ja arvioinnin perustaksi laadin tällaisen varovaisen olettamuksen, että:
Jos ulkoa on paakasta -10 astetta ja sisälle haluaa 20 lämpöä niin lämpöeroa on silloin 30 astetta ja...:
5(metrinen auto/vaunu)x10(wattia)x30(lämpöero)=1500 Watin lämmitys.
Siis; 5x10x30=1500 wattia lämmityksen arvioitu tehon tarve tyven ilma; asuntoautossa ohjaamon ja kopin välissä eritys.
7(metrinen auto/vaunu)x10(wattia)x30(lämpöero)=2100 Watin lämmitys.
jne...
Kokemusta omaavat kertokaapa onko tämä varovainen arvioiti hyvin/oikein suuntaa antava normaalein eristyksin valmistetussa kopissa? (lattia ja katto 45 mm. ja seinät 30 mm.)
Kuinka suuri merkitys lattialämmöllä /- jos sellainen on käytössä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sen, että integroidut ja puoli-integroidut ovat erinlaisia ohjaamon suhteen koska siellä ei ole pattereita, mutta kuitenkin niitä myydään neljän vuodenajan kalustona. Samaa laskentakaavaa eo mielestäni voi käyttää molemmissa.
Olet oikeassa ja siksi laitoikin alotukseen, että:
"Lämmön suhteen kaikki asuntoautot ja vaunut ovat ominaisuuksiltaan yksilöitä."
Sitten kopit erovat vielä monella tavalla, esimerkiksi ilmalämmitteisiin ja vesilämmitteisiin. Toisissa on alkovissakin lämpö ja toisissa ei. jne.
Siis etsin varovaista keskiarvoa joista voi alkaa sitten lisäämään tai vähentämään lämmitys tehon tarvetta.
3-vuodenajan koppi ei ole koskaan liian hyvä talvi käyttöön mutta monet 3-vuodenajan kopit ovat parempia talvikäytössä kuin huonot talvikäyttöön valmistetut. Ja ajattelin yrittää etsiä esiin joitakin lähtökohtia josta sitten vaunua hankkiva aloittelija vois etsiä itselleen jonkinlaista ohjeen tapasta. Tai ainakin vihjeen mitä asioita voi ottaa huomioon jos hauluaa vaikka "puutteellisilla" ominaisuuksilla talvikopin!
Minulla on ollut toiveena, että tiettyä luokittelua talvi/3-vuodenajan koppien suhteen. Kotisivulleni laitoin sellaisen ajatuksen, että olis kiva saada kaikki kopit luokitelutksi A, B, C...jne luokkiin riippuen ominaisuuksista lämmön suhteen. Silloin kuluttajalle olis jos ostessa selvää mitä saa. Mutta, vaikka niin kuluttajille kuin myyjillekkin siitä olis omat etunsa niin en usko, että tuollaista luokittelua otetaan käyttöön. Mutta Toivossa on hyvä elää, sano lapamato ja eli Rauhassa =)
Mitä tarkoitat normaalilla eristyksellä? Materiaali?
Tarkoitan eristyskyvyltään lähellä keksiarvoja vastaavia eristeitä kuten esimerkiksi styrofoam ja
polyuretaani. Kun yrittää laatia varovaisesti suuntaa antavaa arviota niin keskiarvo olis hyvä lähtökohta.
Matkailuautoista 80% on styroksieristeisiä, kannattaa silloin lähteä siitä liikkeelle. Uretaani, rtm ym. huippueristeisiä ei pidä tähän sotkea, laske niille ihan omat kaavat.
huippueriste. Kaikki "eristeet" ovat ilmaa huonompia.
Kyse on vain siitä, miten ilman liikkuminen eristettävässä kerroksessa estetään.
Tämä ilman kiertoa estävä materiaali johtaa itse lämpöä enemmän tai vähemmän.
Käytetyillä eristeaineilla muitakin ominaisuuksia, kuin vain lämmöneristys; polyuretaanilla mm limausominaisuus.
Itse asiassa käytettyjen eristeiden lämpöominaisuudet eroavat toisistaann vain n. 25 prosenttia, kun mittaukset tehdään kaikille samalla tavalla.
Polyuretaanille ilmoitetaan erilaisia lämmönjohtumisarvoja käytetyn paisutuskaasun tai pintamateriaalien kanssa. Samalla myös mittaustavat poikkeavat käyttötarkoituksen mukaan.
Sellaista varovaista keskiarvoa yritän löytää sotkematta sen kummemmin huonoja kuin hyviäkään eristysmateriaaleja tähän.
Saan usein postia karavaanareiksi aikovilta ja he pyytävät sellaista "vähemmän tarkkaa" mutta kuitenkin vinkkinä toimivaa tietoa tästä.
Tuolla edellä mainitulla tyylillä olen heille oman mielipiteeni ilmaissut SUURELLA varovaisuuden ilmaisuuksien kera. On vaikea saada kokemattomia ymmärtämään ettei samoilla eristyksillä olevat kopit välttämättä ole yhtä lämpimiä. Ja siksi tuollaista varmaa laskentaa ei voi suorittaa koska lämmitystehon tarpeeseen liittyy niin monta vaikuttavaa tekijää. Tuuletus, rungon rakenne, lämmittimen kyky levittää tasaisesti jne.. Minulle on sanottu, että vaikka otat testattavaksi kaksi samanlaista, saman sarjan koppia niin ne eivät välttämättä ole lämmityksen suhteen tarkasti samanlaisia.
Uskon Pla, että kun puhut ilmasta hyvänä eristeenä, tarkoitat varmaan tyhjiötä. Siis sellaista tilaa, josta ilma on poistettu kokonaan.
Jos ilma olisi hyvä eriste, niin turha olisi niitä styrokseja tai foameja panna sinne sisäverhouksen ja ulkoverhouksen väliin. Jätettäisiin vain tyhjäksi koko seinä!
Ja hyväkö olisi?
paras, mutta saattaisi siinä vaunun seinä "lutkahtaa".
Siteeraan itseäni:
"Kyse on vain siitä, miten ilman liikkuminen eristettävässä kerroksessa estetään. "
Valmiissa levyissä voidaan käyttää myös erilaisia paisutuskaasuja, joka korvaa ilman soluissa. Niillä saadaan hieman parempia eristeitä.