Esityksiä puolueille uskonnonvapauden kehittmiseen

Testaa kysymyksillä kansanedustajehdokaita. Tai ehdokkaaksi tarjoutuvia.

Tässä pian eteen tuleva kysymys: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2018/07/16/jatkuuko-raamatun-nostaminen-suomen-lain-yli/

Elämänkatsomustieto voidaan ja on syytä avata kaikille mahdolliseksi katsomusaineeksi peruskoulussa ja lukiossa nopealla erillisratkaisulla. Uudistus ei vaadi opetussuunnitelmien eikä oppikirjojen muuttamista. Se voidaan ottaa käyttöön heti.

Perusteet ja laaja tuki ET:n avaamiselle tulivat esiin viimeksi lukiolain käsittelyn yhteydessä, muun muassa Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston sekä Kuntaliiton lausunnoissa. Kunnathan ovat ylivoimaisesti suurin koulutuksen järjestäjä.

Lapsiasiavaltuutettu totesi kertomuksessaan eduskunnalle helmikuussa 2018, että nykyinen sääntely on ”yhdenvertaisuutta loukkaavaa ja lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklan vastainen”. Perusoikeuksien toteutumisen epäkohtaan tarttumista ei pidä lykätä.

Eduskunnassa kesäkuussa 2018 ET:n avaamista koskeva ponsi sai SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden eduskuntaryhmien sekä kahden RKP:n kansanedustajien tuen. Käydyssä keskustelussa ET:n avaaminen sai kuitenkin tukea hallituspuolueiden kansanedustajien taholta, vaikka oppositiopuolueiden yhteiseen ponteen ei äänestyksessä yhdyttykään.

Tällä perusteella voidaan katsoa olevan realistiset mahdollisuudet ET:n avaamiselle nopealla erillisratkaisulla vaalien jälkeen. Mielipidetiedustelun mukaan 75 % kansalaisista pitää ET:n avaamista oikeana.

ET:n nopeaa avaamista vaalikauden alussa ei pidä jarruttaa asettamalla se vastakkain muiden, pidempää keskustelua ja valmistelua vaativien katsomusopetusta koskevien ideoiden kanssa. Koska nykyinen oppiaine- ja tuntijako sekä uudet opetussuunnitelmat ja oppikirjat on juuri otettu käytäntöön, on selvää, että oppiaineita ja tuntijakoa ei voida muuttaa nopealla aikataululla.

Esimerkiksi jos katsomusopetukseen annettavaa tuntimäärää (10 vuosiviikkotuntia peruskoulun 9 vuoden aikana) vähennettäisiin ja opetus alkaisi vasta myöhemmin kuin heti ensimmäisellä luokalla, se antaisi mahdollisuuden muiden aineiden tuntimäärän lisäämiseen. Tällainen tuntijakomuutos samoin kuin kysymys nykyisen katsomusaineiden mahdollisesta lakkauttamisesta ja uudesta oppiaineesta niiden tilalle vaatisi perusteellista keskustelua ja valmistelua sekä myös opetussuunnitelma- ja oppikirjatyötä.

ET:n avaaminen kiireellisellä erillisuudistuksella ei estä katsomusopetuksen edelleen kehittämistä koskevan keskustelun jatkumista. ET:n avaaminen lisää valinnan vapautta ja yhdenvertaisuutta sekä lapsen oikeuksia, lasten pääsyä oikeuksiinsa.

Alokaskauden lopulla varusmiehet valitsevat ja antavat joko sotilasvalan tai sotilasvakuutuksen. Ne ovat muuten samoja, mutta sotilasvalan alussa on uskonnollisesti julistuksellinen osuus ”kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä”. Sotilasvakuutuksen vastaava kohta kuuluu: ”kunniani ja omantuntoni kautta”.

Kun sotilasvakuutus ja sotilasvala annetaan erikseen, valintapakko jakaa joukon kahteen osaan. Arkaluontoisen ”uskonasian” valintatilanne saatetaan kokea kiusallisena yksityisyyden suojan näkökulmasta.

Vaikka toistaiseksi sotilasvala on ollut suositumpi kuin sotilasvakuutus, tilanne voi olla lähivuosina muuttumassa yhteiskunnan maallistumiskehityksen myötä. Nuorisobarometrin (2018) mukaan 57 % nuorista pitää itseään ei-uskonnollisena, vain 22 % uskonnollisena ja 21 % neutraalina.

Siirtyminen yhteiseen, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti neutraaliin juhlalliseen seremoniaan lisäisi varusmiesten ja sotilaiden yhtenäisyyttä. Kun puolustusvoimain ylipäällikkö eli tasavallan presidentti antaa virkaan astuessa juhlallisen vakuutuksen ilman uskonnollista julistusta, sellainen sopii kyllä myös kaikille varusmiehille ja sotilaille.

Koska sotilasvala-termillä on pitkä historia, kompromissina voisi olla, että sotilasvala nimenä säilytetään, mutta otetaan neutraalin sotilasvakuutuksen teksti ”kunniani ja omantuntoni kautta”. On muitakin ei-uskonnollisia valoja. Toki juhlallisella vakuutuksellakin on pitkät perinteet.

Termistä riippumatta olennaista on, että uusien sotilaiden yhtäläinen juhlallinen velvoittautuminen voi tapahtua kaikille yhteisessä seremoniassa, mikä lisäisi yhteiskunnallista koheesiota ja yhdenvertaisuutta Puolustusvoimissa.

PS.
Asia vertautuu myös ministerien virkaanastumisseremoniaan. Sitä koskevasta uudistusehdotuksesta Oikeuskanslerin lausunnossa todettiin seuraavaa: ”Perustuslaista, uskonnonvapauslaista ja tuomioistuinlaista ilmenevien periaatteiden valossa oikeudellisesti paremmin perusteltu vaihtoehto olisi kuitenkin se, että ministerin ainoa juhlallisen velvoittautumisen muoto olisi ministerin vakuutus. Tämä vaihtoehto olisi myös yhdenmukainen tasavallan presidenttiä koskevan sääntelyn kanssa: Perustuslain 56 §:n mukaan tasavallan presidentti antaa toimeensa ryhtyessään juhlallisen vakuutuksen. Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti käyttävät molemmat ylintä hallitusvaltaa, joten niitä koskevien juhlallisen velvoittautumisen muotojen olisi perusteltua olla samojen periaatteiden mukaisia.”