Paha ei sijaitse ihmisessä, ihmisjoukossa, kaupungissa, valtiossa, uskonnossa tai ideologiassa.
Pahuus ei viihdy keskellä vaan aina rajapinnalla.
Uskonnot ovat yrittäneet määritellä hyvän ja pahan ihmiselle helposti käsitettävään muotoon, mutta uskontojen edustajat ovat aina sortuneet kohdentamaan pahuuden helposti havainnoitaviin objekteihin, kuten ihmisiin tai suurempii ihmisryhmiin.
Pahuus kätkeytyy ihmiseltä hyvän ja pahan rajalle - usein veteen piirretylle viivalle, mikä tarkoittaa hyvän ja pahan rajapinnan nopeaa määrittelyä jatkuvasti.
Elämälle hyvää edustavat hitaus, kasvu ja vapaus - pahaa edustavat tuhovoima ja sen nopeus.
Siksi hyvän ja pahan määrittelevät tahot kuten media, tekevät päivittäin uutta rajanvetoa hyvän ja pahan välille.
Monesti se tarkoittaa toisten ihmisten luokittelemista hyviksi ja toisten luokittelemista pahoiksi, koska mediat edustavat valtioissa poliittisia ideologioita.
Ihmisten elämä ei pysy nopeassa luokittelussa mukana, joten jatkuva rajanveto aiheuttaa ihmiselämässä kärsimystä ja kuolemaa.
Hallitukset ja poliittiset järjestöt tekevät myös päivittäin rajanmuutoksia hyvän ja pahan välillä, ja aiheuttavat toisille ihmisille kärsimystä liian nopeilla asetuksilla ja salaisilla määrittelyillä.
Kärsimyksen ja kuoleman vastapainona toiset ihmiset keräävät rahaa määrittelemällä hyvän ja pahan omaksi edukseen.
Laki tekee myös rajanvedon ihmisten välille, eikä aina oikeudenmukaisesti, mutta laki edustaa ihmiselämässä hitautta ja pysyvyyttä, joten ihmiset pystyvät mukautumaan epäoikeudenmukaisiinkiin lakeihin jopa siinä määrin, että pitävät niitä hyvinä, vaikka kaikenlainen rajanveto on ihmisten tekemänä keinotekoista - mikä koetaan hyvänä tänään voidaan kokea tulevaisuudessa pahana.
Uututena hyvän ja pahan rajanvedossa voidaan pitää rikkaiden kokema itsensä määritteleminen köyhiä ihmisiä paremmiksi, ja tämän seurauksena rikkaat saavat oikeuden vaatia itselleen enemmän kuin muut.
Kuitenkaan tieteellisesti ei ole vielä todistettu ihmistä toisia ihmisiä paremmaksi.
Vaikka maailmassa tehdään hyvän ja pahan kohdentamista päivittäin se ei kuitenkaan tarkoita, että etenkään länsimaissa ihmisten tulisi käydä pahuutta edustavien tahojen kimppuun voimalla ja väkivaltaisesti.
Koska eri ihmisille pahuus tarkoittaa määritelmänä ja kokemuksena henkilökohtaisesti eri asiaa, niin pahuutta poistamaan lähtevät ihmiset aiheuttaisivat laittomuuden, kaaoksen ja sotien lisääntymistä maailmassa niin paljon, että he itseasiassa ruokkisivat pahuutta sen poistamisen sijaan.
Pahuus ei viihdy keskellä vaan aina rajapinnalla.
Uskonnot ovat yrittäneet määritellä hyvän ja pahan ihmiselle helposti käsitettävään muotoon, mutta uskontojen edustajat ovat aina sortuneet kohdentamaan pahuuden helposti havainnoitaviin objekteihin, kuten ihmisiin tai suurempii ihmisryhmiin.
Pahuus kätkeytyy ihmiseltä hyvän ja pahan rajalle - usein veteen piirretylle viivalle, mikä tarkoittaa hyvän ja pahan rajapinnan nopeaa määrittelyä jatkuvasti.
Elämälle hyvää edustavat hitaus, kasvu ja vapaus - pahaa edustavat tuhovoima ja sen nopeus.
Siksi hyvän ja pahan määrittelevät tahot kuten media, tekevät päivittäin uutta rajanvetoa hyvän ja pahan välille.
Monesti se tarkoittaa toisten ihmisten luokittelemista hyviksi ja toisten luokittelemista pahoiksi, koska mediat edustavat valtioissa poliittisia ideologioita.
Ihmisten elämä ei pysy nopeassa luokittelussa mukana, joten jatkuva rajanveto aiheuttaa ihmiselämässä kärsimystä ja kuolemaa.
Hallitukset ja poliittiset järjestöt tekevät myös päivittäin rajanmuutoksia hyvän ja pahan välillä, ja aiheuttavat toisille ihmisille kärsimystä liian nopeilla asetuksilla ja salaisilla määrittelyillä.
Kärsimyksen ja kuoleman vastapainona toiset ihmiset keräävät rahaa määrittelemällä hyvän ja pahan omaksi edukseen.
Laki tekee myös rajanvedon ihmisten välille, eikä aina oikeudenmukaisesti, mutta laki edustaa ihmiselämässä hitautta ja pysyvyyttä, joten ihmiset pystyvät mukautumaan epäoikeudenmukaisiinkiin lakeihin jopa siinä määrin, että pitävät niitä hyvinä, vaikka kaikenlainen rajanveto on ihmisten tekemänä keinotekoista - mikä koetaan hyvänä tänään voidaan kokea tulevaisuudessa pahana.
Uututena hyvän ja pahan rajanvedossa voidaan pitää rikkaiden kokema itsensä määritteleminen köyhiä ihmisiä paremmiksi, ja tämän seurauksena rikkaat saavat oikeuden vaatia itselleen enemmän kuin muut.
Kuitenkaan tieteellisesti ei ole vielä todistettu ihmistä toisia ihmisiä paremmaksi.
Vaikka maailmassa tehdään hyvän ja pahan kohdentamista päivittäin se ei kuitenkaan tarkoita, että etenkään länsimaissa ihmisten tulisi käydä pahuutta edustavien tahojen kimppuun voimalla ja väkivaltaisesti.
Koska eri ihmisille pahuus tarkoittaa määritelmänä ja kokemuksena henkilökohtaisesti eri asiaa, niin pahuutta poistamaan lähtevät ihmiset aiheuttaisivat laittomuuden, kaaoksen ja sotien lisääntymistä maailmassa niin paljon, että he itseasiassa ruokkisivat pahuutta sen poistamisen sijaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.