Jakamaton kuolinpesä ja leskenoikeus.

Kiitos vastauksestasi Nolo 123. Mahdatkohan vielä olla linjoilla... Vielä kysyn, että muuttuuko tilanne edelliseen vastaukseesi, jos äitini kuolinpesän osakkaana on myös isäni?

Kysyjä kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi Nolo 123. Mahdatkohan vielä olla linjoilla... Vielä kysyn, että muuttuuko tilanne edelliseen vastaukseesi, jos äitini kuolinpesän osakkaana on myös isäni?

Lue lisää

Ei muutu.

Nolo123, ottaisitko sen lain ihan oikein luettavaksi, siis tuossa kohtaa on TAI-sana eli yhteisenä kotina käytetyn Tai muun jäämistöön kuuluvan, jäämistössä kun ei ole muuta asuntoa, niin tällöin se yhteisenä kotina, jota tuleva leski omistaa jo puolet, niin jää hänen hallintaansa, KOSKA MITÄÄN MUUTA ASUNTOA yksinkertaisesti ei ole.

Vaikka sitä omistaisi 1 taikka kymmentuhatta muuta rintaperillistä.

Yksinkertaista.

Lawetorder kirjoitti:

Nolo123, ottaisitko sen lain ihan oikein luettavaksi, siis tuossa kohtaa on TAI-sana eli yhteisenä kotina käytetyn Tai muun jäämistöön kuuluvan, jäämistössä kun ei ole muuta asuntoa, niin tällöin se yhteisenä kotina, jota tuleva leski omistaa jo puolet, niin jää hänen hallintaansa, KOSKA MITÄÄN MUUTA ASUNTOA yksinkertaisesti ei ole.

Vaikka sitä omistaisi 1 taikka kymmentuhatta muuta rintaperillistä.

Yksinkertaista.

Lue lisää

Höpötystä jälleen, ei liity asiaan mitenkään.

Avopuolisolla ei ole mitään oikeuksia, kuin ainoastaan silloin jos on saanut hallintaoikeus tai hallinta- ja omistusoikeustestamentin

Lawetorder kirjoitti:

Avopuolisolla ei ole mitään oikeuksia, kuin ainoastaan silloin jos on saanut hallintaoikeus tai hallinta- ja omistusoikeustestamentin

Ja edelleen höpötystä, sivuun kysymyksestä. Kysyjä ilmeisesti tarkoitti sitä, onko avoleskellä velvollisuus - ja kuinka kauan - säilyttää avopson tavaroita.

Nolo123 kirjoitti:

Ja edelleen höpötystä, sivuun kysymyksestä. Kysyjä ilmeisesti tarkoitti sitä, onko avoleskellä velvollisuus - ja kuinka kauan - säilyttää avopson tavaroita.

Höpötystäpä hyvinkin, etenkin sinulta kun et edes ymmärrä kysymystä, etkä edes lue kunnolla.

Kuollutta ei OLE EDES VIELÄ HAUDATTU, niin onko AVOPUOLISOLLA OIKEUTTA.

Ei ole oikeutta, koska ei ole ensinnäkään avioliitto joten avioikeutta ei synny, ei ole saanut testamenttia, joten ei edes omista yhtään irtaimistoakaan ja kun ei ole oikeutta, niin ei ole myöskään velvollisuuksiakaan, mutta siitä ja noista huolimatta hänellä ei ole mitään oikeutta hävittää kenenkään irtainta omaisuutta.

Erittäin yksinkertaista ja tämän nyt pitäisi käsittää jopa tyhmimmänkin vastaan väittäjän edes jossain vaiheessa.

Sama asia kun nolo123 asuisi vuokralla ja hävittäisi asunnosta kaiken irtilähtevän, kaapistoja myöten.

Olikp nololla tähän nolostuttavaan asiaan oikeus tehdä noin, EI OLLUT.

Se riittää, että asunnolla on muitakin omistajia kuin aviopuolisot (tässä edellisen vaimon kuolinpesä), joten tulevalla leskellä ei todellakaan ole tähän asuntoon asumisoikeutta leskeyden perusteella. Jos isänne ei olisi velkainen ja teille sopisi, että leski jää siihen asumaan, niin sitten tehtäisiin vuokrasopimus, jonka perusteella leski maksaisi vuokraa puolikkaasta asunnosta.

Tässä yhteisomistuksen purkamiseen ei tarvita oikeuden päätöstä, riittää kunhan kaikki ymmärtävät tosiasiat ja saavat keskenään sovittua asunnon myyntiin liittyvät yksityiskohdat, kuten mikä on asunnon arvo ja haluaako leski tai joku kuolinpesän osakas ostaa sen vai etsitäänkö ulkopuolinen ostaja.

leeni kirjoitti:

Se riittää, että asunnolla on muitakin omistajia kuin aviopuolisot (tässä edellisen vaimon kuolinpesä), joten tulevalla leskellä ei todellakaan ole tähän asuntoon asumisoikeutta leskeyden perusteella. Jos isänne ei olisi velkainen ja teille sopisi, että leski jää siihen asumaan, niin sitten tehtäisiin vuokrasopimus, jonka perusteella leski maksaisi vuokraa puolikkaasta asunnosta.

Tässä yhteisomistuksen purkamiseen ei tarvita oikeuden päätöstä, riittää kunhan kaikki ymmärtävät tosiasiat ja saavat keskenään sovittua asunnon myyntiin liittyvät yksityiskohdat, kuten mikä on asunnon arvo ja haluaako leski tai joku kuolinpesän osakas ostaa sen vai etsitäänkö ulkopuolinen ostaja.

Lue lisää

Pitää aina huomioida vastauksessaan mitä se laki sanoo, eikä vain hökiä suunapäänä.

Millä kohtaa perintökaarta sanotaan, ettei leskelle jää hallintaoikeutta asumiseen kelpaavaan asuntoon, JOS ASUNTOA OMISTAA MUUTKIN KUIN aviopuolisot keskenään? :"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.

Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta."

Oletko koskaan nähnyt omistussuhteissa yksimielisyyttä:"
25.4.1958/180

Laki eräistä yhteisomistussuhteista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §

Kun kaksi tai useammat omistavat yhteisesti kiinteistön, irtaimen esineen tai muuta tavaraa, noudatettakoon, mitä tässä laissa yhteisestä esineestä säädetään.

Tämän lain säännöksiä on soveltuvin kohdin noudatettava myös, kun osakkeeseen, osuustodistukseen, obligaatioon tai muuhun sellaiseen arvopaperiin perustuva oikeus kuuluu yhteisesti kahdelle tai useammalle.



Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän sekä yhtiön osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista samoin kuin yhteisestä kaivoksesta ja laivanisännistöyhtiöstä ja sijoitusrahastosta on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty.



Tämän lain säännösten estämättä on myös noudatettava mitä muun kuin lailla säännellyn yhtiön osakkaiden välisestä oikeudellisesta suhteesta on osakkaiden kesken katsottava sovituksi ja mitä muussa lainsäädännössä on yhteisestä omaisuudestä erikseen säädetty. (8.5.1987/485)
2 §

Kunkin yhteisomistajan on katsottava omistavan määräosuuden yhteisestä esineestä. Osuudet ovat, jollei muuta ilmene, samansuuruiset.

Yhteiseen esineeseen ja sen tuottoon kohdistuvat yhteisomistajan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät heidän osuuksiensa mukaisesti. Milloin esine on luovutettu vastiketta vastaan taikka vaihdettu, kuuluu kullekin yhteisomistajalle hänen osuuttaan vastaava osa luovutushinnasta tai vaihdossa saadusta esineestä.
3 §

Yhteisomistajalla on oikeus toisia yhteisomistajia kuulematta luovuttaa osuutensa ja muutenkin siitä määrätä, samoin kuin myös käyttää yhteistä esinettä hyväkseen sellaisella tavalla, että hänen toimenpiteensä eivät loukkaa muiden yhteisomistajien vastaavia etuja ja oikeuksia.
4 §

Oikeustoimeen tai toimenpiteeseen, joka koskee esinettä kokonaisuudessaan, älköön ryhdyttäkö, elleivät kaikki yhteisomistajat siihen suostu tai oikeus tässä laissa jäljempänä mainittaessa tapauksissa anna siihen lupaa. Milloin toimenpide on tarpeen esineen säilyttämistä, turvaamista tai sen tavanmukaista käyttämistä varten eikä siedä viivytystä, älköön kuitenkaan yhteisomistajan vastustus tai poissaolo estäkö toista yhteisomistajaa siihen ryhtymästä.

Muissakin kuin 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa on yhdelläkin yhteisomistajista valta ajaa kannetta yhteistä esinettä koskevassa asiassa, vaikkei muiden yhteisomistajien suostumusta oikeudenkäyntiin ole saatu. Haastakoon kuitenkin muut yhteisomistajat asiassa kuultaviksi. Mitä siten voitetaan, tulkoon yhteiseksi hyväksi, ja on kukin yhteisomistaja saamansa edun arvoon asti velvollinen ottamaan osaa oikeudenkäynnistä aiheutuneisiin kustannuksiin.
5 §

Jos yhteisen esineen hoitamisen tai kunnossapidon kannalta on tarpeen kiinteistön osan luovuttaminen, pantti-, nautinta- tai rasiteoikeuden perustaminen taikka muu sellainen toimenpide, jolla saattaa olla olennainen vaikutus yhteisomistajan oikeuksiin, eikä kaikkien yhteisomistajien suostumusta toimenpiteeseen ole saatu, voi oikeus yhteisomistajan pyynnöstä, mikäli painavia vastasyitä ei ole, antaa määräämillään ehdoilla toimenpiteeseen luvan. Ennen asian ratkaisemista on yhteisomistajille varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta.".

Tässäpä luettavaa

leeni kirjoitti:

Se riittää, että asunnolla on muitakin omistajia kuin aviopuolisot (tässä edellisen vaimon kuolinpesä), joten tulevalla leskellä ei todellakaan ole tähän asuntoon asumisoikeutta leskeyden perusteella. Jos isänne ei olisi velkainen ja teille sopisi, että leski jää siihen asumaan, niin sitten tehtäisiin vuokrasopimus, jonka perusteella leski maksaisi vuokraa puolikkaasta asunnosta.

Tässä yhteisomistuksen purkamiseen ei tarvita oikeuden päätöstä, riittää kunhan kaikki ymmärtävät tosiasiat ja saavat keskenään sovittua asunnon myyntiin liittyvät yksityiskohdat, kuten mikä on asunnon arvo ja haluaako leski tai joku kuolinpesän osakas ostaa sen vai etsitäänkö ulkopuolinen ostaja.

Lue lisää

Jos ja kun kerran tuleva leski JO omistaa puolet kyseisestä asunto-osakkeesta, niin hänelle jää velvollisuus maksaa osakkeen yhtiövastikkeesta puolet ja hoitomaksusta myös ja ei ole velvollinen maksaan mitään vuokraa puolesta, vaan sen voi sopia niin, että siihen saakka maksaa kaikki maksut kokonaan koska koko osake on hänen hallinnassaan.

Vain ja ainoastaan silloin, jos osakkeeseen muuttaisi perillinen toiseksi asujaksi, niin tällöin leski maksaisi puolet ja niiltä osin mitä hän käyttää puoliksi jonkun kanssa, voisi olla velvollisuus maksaa vuokraa, muttei muutoin, koska perintökaari nyt ei vaan määrittele mitään vuokraamista, vaan hallintaoikeuden.

Erittäin yksinkertaista, niin ja huomasithan, että Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden

estämättä

eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon,

Lawetorder kirjoitti:

Pitää aina huomioida vastauksessaan mitä se laki sanoo, eikä vain hökiä suunapäänä.

Millä kohtaa perintökaarta sanotaan, ettei leskelle jää hallintaoikeutta asumiseen kelpaavaan asuntoon, JOS ASUNTOA OMISTAA MUUTKIN KUIN aviopuolisot keskenään? :"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.

Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta."

Oletko koskaan nähnyt omistussuhteissa yksimielisyyttä:"
25.4.1958/180

Laki eräistä yhteisomistussuhteista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §

Kun kaksi tai useammat omistavat yhteisesti kiinteistön, irtaimen esineen tai muuta tavaraa, noudatettakoon, mitä tässä laissa yhteisestä esineestä säädetään.

Tämän lain säännöksiä on soveltuvin kohdin noudatettava myös, kun osakkeeseen, osuustodistukseen, obligaatioon tai muuhun sellaiseen arvopaperiin perustuva oikeus kuuluu yhteisesti kahdelle tai useammalle.



Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän sekä yhtiön osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista samoin kuin yhteisestä kaivoksesta ja laivanisännistöyhtiöstä ja sijoitusrahastosta on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty.



Tämän lain säännösten estämättä on myös noudatettava mitä muun kuin lailla säännellyn yhtiön osakkaiden välisestä oikeudellisesta suhteesta on osakkaiden kesken katsottava sovituksi ja mitä muussa lainsäädännössä on yhteisestä omaisuudestä erikseen säädetty. (8.5.1987/485)
2 §

Kunkin yhteisomistajan on katsottava omistavan määräosuuden yhteisestä esineestä. Osuudet ovat, jollei muuta ilmene, samansuuruiset.

Yhteiseen esineeseen ja sen tuottoon kohdistuvat yhteisomistajan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät heidän osuuksiensa mukaisesti. Milloin esine on luovutettu vastiketta vastaan taikka vaihdettu, kuuluu kullekin yhteisomistajalle hänen osuuttaan vastaava osa luovutushinnasta tai vaihdossa saadusta esineestä.
3 §

Yhteisomistajalla on oikeus toisia yhteisomistajia kuulematta luovuttaa osuutensa ja muutenkin siitä määrätä, samoin kuin myös käyttää yhteistä esinettä hyväkseen sellaisella tavalla, että hänen toimenpiteensä eivät loukkaa muiden yhteisomistajien vastaavia etuja ja oikeuksia.
4 §

Oikeustoimeen tai toimenpiteeseen, joka koskee esinettä kokonaisuudessaan, älköön ryhdyttäkö, elleivät kaikki yhteisomistajat siihen suostu tai oikeus tässä laissa jäljempänä mainittaessa tapauksissa anna siihen lupaa. Milloin toimenpide on tarpeen esineen säilyttämistä, turvaamista tai sen tavanmukaista käyttämistä varten eikä siedä viivytystä, älköön kuitenkaan yhteisomistajan vastustus tai poissaolo estäkö toista yhteisomistajaa siihen ryhtymästä.

Muissakin kuin 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa on yhdelläkin yhteisomistajista valta ajaa kannetta yhteistä esinettä koskevassa asiassa, vaikkei muiden yhteisomistajien suostumusta oikeudenkäyntiin ole saatu. Haastakoon kuitenkin muut yhteisomistajat asiassa kuultaviksi. Mitä siten voitetaan, tulkoon yhteiseksi hyväksi, ja on kukin yhteisomistaja saamansa edun arvoon asti velvollinen ottamaan osaa oikeudenkäynnistä aiheutuneisiin kustannuksiin.
5 §

Jos yhteisen esineen hoitamisen tai kunnossapidon kannalta on tarpeen kiinteistön osan luovuttaminen, pantti-, nautinta- tai rasiteoikeuden perustaminen taikka muu sellainen toimenpide, jolla saattaa olla olennainen vaikutus yhteisomistajan oikeuksiin, eikä kaikkien yhteisomistajien suostumusta toimenpiteeseen ole saatu, voi oikeus yhteisomistajan pyynnöstä, mikäli painavia vastasyitä ei ole, antaa määräämillään ehdoilla toimenpiteeseen luvan. Ennen asian ratkaisemista on yhteisomistajille varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta.".

Tässäpä luettavaa

Lue lisää

"Millä kohtaa perintökaarta sanotaan, ettei leskelle jää hallintaoikeutta asumiseen kelpaavaan asuntoon, JOS ASUNTOA OMISTAA MUUTKIN KUIN aviopuolisot keskenään?"

Se kohta on "jäämistöön kuuluvan [...] asunnon". Jäämistöön ei kuulu kolmannen omaisuutta.

Kyseinen asunto ei kuulu KOKONAAN vainajan jäämistöön TAI ole vain vainajan kuolinpesän ja lesken omistuksessa, vaan asunnolla on muitakin omistajia, joten tähän esimerkkitapaukseen ei voida soveltaa aviolesken elinikäistä hallintaoikeussäännöstä.

Tyypillisestihän tämä uuden lesken elinikäinen hallintaoikeus jää saamatta, koska asuntoa omistavat myös vainajan lapset aiemmin kuolleen vanhempansa perijöinä. Samoin kun joku antaa ennen uuden avioliiton solmimista aiemmin yksin omistamastaan asunnosta osan esim. omille lapsilleen (yleensä pitäen itsellään elinikäisen hallintaoikeuden), silloinkaan uusi puoliso ei leskeytyessään saa asuntoon huom.! elinikäistä hallintaoikeutta.

Toki voidaan sopia niin, että leski voi jäädä asumaan maksamalla vain vastikkeet, mutta voi hyvin myös olla niin että muut omistajat haluavat tuottoa omistuksestaan, joten leski joko maksaa vuokraa siitä osasta jota ei omista (silloin muut omistajat maksavat sen osan vastikkeet) tai leski joutuu muuttamaan pois (ellei osta toista puolikastakin itselleen).

5673584 kirjoitti:

"Millä kohtaa perintökaarta sanotaan, ettei leskelle jää hallintaoikeutta asumiseen kelpaavaan asuntoon, JOS ASUNTOA OMISTAA MUUTKIN KUIN aviopuolisot keskenään?"

Se kohta on "jäämistöön kuuluvan [...] asunnon". Jäämistöön ei kuulu kolmannen omaisuutta.

Lue lisää

Esitän hyvin yksinkertaisesti eritellen jotta kaltaisesi narsistipellekin ymmärtää olevansa väärässä: "puoliso saa pitää
Jakamattomana hallinnassaan
puolisoiden yhteisenä kotina
käytetyn" ISÄ OMISTAA 25% AVIOVAIMO 50%, kysymys: ketkä asuu tuossa asunnossa ja kenen koti on kyseessä??

YHTEISOMISTUSLAISTA: Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän, jne. on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty.

Kysymys: Missä on erikseen säädetty ja mitä on säädetty?

Vastaukset löydät myös, niin perintökaaresta, kuin myös yhteisomistuslaista.

Taitaa olla sinun kohdaltasi pelkkää kiusantekoa esittää noinkin idioottia?

Lue nyt nolohöpöukko123 erittäin tarkoin tämä momentti yhteisomistuslaista, saman kohdan löydät vastauksestani kuumetautiselle eli leenille.

"Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän sekä yhtiön osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista samoin kuin yhteisestä kaivoksesta ja laivanisännistöyhtiöstä ja sijoitusrahastosta on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty." KYSYMYS: MISSÄ ON SÄÄDETTY ERIKSEEN? Vastaus, perintökaaressa.

Kysymys: MITÄ SIELLÄ ON SÄÄDETTY? Vastaus. siellä on säädetty hallintaoikeudesta kuolemantapauksen varalta niin, että kun jompikumpi aviopuolisoista kuolee, niin leskelle jää jakamaton oikeus saada hallintaansa yhteisenä kotina käytetty asunto ja tämä oikeus säilyy hänen kuolemaansa asti.

Asia määritellään perintökaaressa näin: "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn"

Tässä tapauksessa LESKI JO OMISTAA 50% KOKO ASUNNOSTA.
Tai sana antaa vaihtoehdon, eli JOS ASUNTO ON VUOKRA-asunto JOTA LESKI EI OMISTA yhtään.

Niin ihmeen yksikertaisia asioita ymmärtää ja käsittää.

Lawetorder kirjoitti:

Esitän hyvin yksinkertaisesti eritellen jotta kaltaisesi narsistipellekin ymmärtää olevansa väärässä: "puoliso saa pitää
Jakamattomana hallinnassaan
puolisoiden yhteisenä kotina
käytetyn" ISÄ OMISTAA 25% AVIOVAIMO 50%, kysymys: ketkä asuu tuossa asunnossa ja kenen koti on kyseessä??

YHTEISOMISTUSLAISTA: Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän, jne. on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty.

Kysymys: Missä on erikseen säädetty ja mitä on säädetty?

Vastaukset löydät myös, niin perintökaaresta, kuin myös yhteisomistuslaista.

Taitaa olla sinun kohdaltasi pelkkää kiusantekoa esittää noinkin idioottia?

Lue lisää

Nyt ymmärsin, mistä umpihullut tulkintasi tällä kertaa kumpuavat. Luet lakia, niin kuin se sanoisi: "Muun, jäämistön kuuluvan." Se kuitenkin sanoo: "Muun jäämistön kuuluvan."

Opiskele vaikka täältä, mitä pilkku määritteiden välissä merkitsee: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/103

Älä ihmettele, jos et kykene ymmärtämään asiaa. Mutta jätä silti jakamatta ihmisille täysin väärää tietoa siitä, että leski voisi saada hallintaoikeuden jäämistön ulkopuoliseen omaisuuteen... siis mahdollisesti täysin vieraille ihmisille kuuluvaan kotiin.

Lawetorder kirjoitti:

Lue nyt nolohöpöukko123 erittäin tarkoin tämä momentti yhteisomistuslaista, saman kohdan löydät vastauksestani kuumetautiselle eli leenille.

"Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän sekä yhtiön osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista samoin kuin yhteisestä kaivoksesta ja laivanisännistöyhtiöstä ja sijoitusrahastosta on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty." KYSYMYS: MISSÄ ON SÄÄDETTY ERIKSEEN? Vastaus, perintökaaressa.

Kysymys: MITÄ SIELLÄ ON SÄÄDETTY? Vastaus. siellä on säädetty hallintaoikeudesta kuolemantapauksen varalta niin, että kun jompikumpi aviopuolisoista kuolee, niin leskelle jää jakamaton oikeus saada hallintaansa yhteisenä kotina käytetty asunto ja tämä oikeus säilyy hänen kuolemaansa asti.

Asia määritellään perintökaaressa näin: "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn"

Tässä tapauksessa LESKI JO OMISTAA 50% KOKO ASUNNOSTA.
Tai sana antaa vaihtoehdon, eli JOS ASUNTO ON VUOKRA-asunto JOTA LESKI EI OMISTA yhtään.

Niin ihmeen yksikertaisia asioita ymmärtää ja käsittää.

Lue lisää

Lawetorderilta jää lukematta laista perintökaaren 3 luvun 1a § 1 momentti:

"Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu."

Siitä seuraa yksiselitteisesti, että leksen jakamattomuussuoja voi kohdistua vain jäämistöön kuuluvaan omaisuuteen. Jos/kun sitten osakas tekee jakovaatimuksen, lesken jakamattomuussuoja supistuu vain jäämistöön kuuluvaa asuntoa koskevaksi. Kummassakaan sanotussa tilanteessa leski ei saa suojaa, jos osaksikaan asuntoa omistaa joku muu kuin perittävän kuolinpesän osakas tai leski itse.

5673584 kirjoitti:

"Millä kohtaa perintökaarta sanotaan, ettei leskelle jää hallintaoikeutta asumiseen kelpaavaan asuntoon, JOS ASUNTOA OMISTAA MUUTKIN KUIN aviopuolisot keskenään?"

Se kohta on "jäämistöön kuuluvan [...] asunnon". Jäämistöön ei kuulu kolmannen omaisuutta.

Lue lisää

En ymmärrä miksi te idiootit hoette sitä jäämistöä koko ajan ja vetoatte siihen, että kun lapset omistaa edesmenneen äitinsä kuolinpesän kautta 25%, niin siltikään se ei kumoa lesken asumisoikeutta YHTEISESSÄ KODISSA, sen jäleen on TAI-sana joka antaa toisen vaihtoehdon siihen, jos jäämistössä ON JOKIN MUU ASUMISEEN KELPAAVA asunto, JOLLEI LESKELLÄ OLE JO OMISTUKSESSAAN JOTAIN MUUTA ASUNTOA.

Eli jos leskellä on omistuksessaan jokin muu asunto, hän menee sinne asuun ja tällöin ahneet perilliset SAAVAT MUUNTAA isänsä tulevaan jäämistöön tulevan 25% osuuden rahaksi äitinsä jäämistöön kuuluvan 25% lisäksi, JOS TULEVA LESKI omistusosuudellaan 50% SIIHEN SUOSTUU.

Jos isän tulevaan jäämistöön KUULUU asumiseen kelpaava asunto (siihenkin on kriteerit kko päätös) NIIN LESKI MUUTTAA SIIHEN ASUNTOON ja JOLLEI OLE MUUTA ASUNTOA kuin YHTEISENÄ kotina pidetty, NIIN TUO KOTI JÄÄ LESKEN ASUMISEEN, omisti siitä vaikka leski yhden promillen ja jotkut muut miljardin promillen, NIIN SE ASUNTO ON OLLUT YHTEINEN KOTI JA TÄTEN KUULUU LESKEN VÄHIMMÄISSUOJAAM.

Niin vitun yksinkertainen asia käsittää kuin olla ja voi, aivottomat ei käsitä, vaan höpisevät vaan jostain jäämistöstä, tsiisuksen perkele.

Lawetorder kirjoitti:

En ymmärrä miksi te idiootit hoette sitä jäämistöä koko ajan ja vetoatte siihen, että kun lapset omistaa edesmenneen äitinsä kuolinpesän kautta 25%, niin siltikään se ei kumoa lesken asumisoikeutta YHTEISESSÄ KODISSA, sen jäleen on TAI-sana joka antaa toisen vaihtoehdon siihen, jos jäämistössä ON JOKIN MUU ASUMISEEN KELPAAVA asunto, JOLLEI LESKELLÄ OLE JO OMISTUKSESSAAN JOTAIN MUUTA ASUNTOA.

Eli jos leskellä on omistuksessaan jokin muu asunto, hän menee sinne asuun ja tällöin ahneet perilliset SAAVAT MUUNTAA isänsä tulevaan jäämistöön tulevan 25% osuuden rahaksi äitinsä jäämistöön kuuluvan 25% lisäksi, JOS TULEVA LESKI omistusosuudellaan 50% SIIHEN SUOSTUU.

Jos isän tulevaan jäämistöön KUULUU asumiseen kelpaava asunto (siihenkin on kriteerit kko päätös) NIIN LESKI MUUTTAA SIIHEN ASUNTOON ja JOLLEI OLE MUUTA ASUNTOA kuin YHTEISENÄ kotina pidetty, NIIN TUO KOTI JÄÄ LESKEN ASUMISEEN, omisti siitä vaikka leski yhden promillen ja jotkut muut miljardin promillen, NIIN SE ASUNTO ON OLLUT YHTEINEN KOTI JA TÄTEN KUULUU LESKEN VÄHIMMÄISSUOJAAM.

Niin vitun yksinkertainen asia käsittää kuin olla ja voi, aivottomat ei käsitä, vaan höpisevät vaan jostain jäämistöstä, tsiisuksen perkele.

Lue lisää

"En ymmärrä miksi te idiootit hoette sitä jäämistöä koko ajan ja vetoatte siihen, että kun lapset omistaa edesmenneen äitinsä kuolinpesän kautta 25%, niin siltikään se ei kumoa lesken asumisoikeutta YHTEISESSÄ KODISSA,"

Kuten olen kerotnut, lesken jakamattomuussuoja koskee vain jäämistöomaisuutta, niin kuin se on perintöökaaressa säädetty:

PK 3 luku1a§ 1 momentti
"Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu."

Mainittua säännöstä ei muuksi muuta se, vaikka kuinka hinkuisit sen 2 monmentin TAI sanoista tms. muusta sellaisesta. Leski ei voi saada jakamattomuussuojaa sellaiseen omaisuuteen, joka ei ole ollut perittävän omistuksessa hänen kuolinhetkellään.

Niinpä jos 25 % (kuten aloittajan tapauskessa) asunnosta kuuluu muulle taholle kuin perittävälle viimeksi mainitun kuolinhetkellä, leski ei saa jakamattomuussuojaa siihen. Asunnon osamistaja saa oman osuutensa myytyä erikseen, jos sille löytyy ostaja. Yleensä kukaan ei halua ostaa osaa asunnosta, joka olisi jonkun toisen käytössä, joten osaomistaja voi myös hakea yhteisomistuksen purkamista tuomioistuimesta. Oikeus määrää tällöin asunnon myytäväksi. Jos leski omistaa siitä jonkin osuuden, hän saa omistusosuuttaan vastaavan osuuden kauppahinnasta.

PK 3 luvun 1a§ 2 momentin säännös SUPISTAA lesken jakamattomuussuojaa siitä, mitä se on 1 momentin säännöksessä säädettynä. Leski ei saa 2 momentin nojalla mitään eri oikeutta "yhteisen kodin" jakamattomuuteen. Puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunnon on oltava samalla tavalla jakamattomuussuojan piirissä kuin 1 momentinkin säännös määrää, eli sen on kuuluttava jäämistöön.

lukekaalakia kirjoitti:

"En ymmärrä miksi te idiootit hoette sitä jäämistöä koko ajan ja vetoatte siihen, että kun lapset omistaa edesmenneen äitinsä kuolinpesän kautta 25%, niin siltikään se ei kumoa lesken asumisoikeutta YHTEISESSÄ KODISSA,"

Kuten olen kerotnut, lesken jakamattomuussuoja koskee vain jäämistöomaisuutta, niin kuin se on perintöökaaressa säädetty:

PK 3 luku1a§ 1 momentti
"Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu."

Mainittua säännöstä ei muuksi muuta se, vaikka kuinka hinkuisit sen 2 monmentin TAI sanoista tms. muusta sellaisesta. Leski ei voi saada jakamattomuussuojaa sellaiseen omaisuuteen, joka ei ole ollut perittävän omistuksessa hänen kuolinhetkellään.

Niinpä jos 25 % (kuten aloittajan tapauskessa) asunnosta kuuluu muulle taholle kuin perittävälle viimeksi mainitun kuolinhetkellä, leski ei saa jakamattomuussuojaa siihen. Asunnon osamistaja saa oman osuutensa myytyä erikseen, jos sille löytyy ostaja. Yleensä kukaan ei halua ostaa osaa asunnosta, joka olisi jonkun toisen käytössä, joten osaomistaja voi myös hakea yhteisomistuksen purkamista tuomioistuimesta. Oikeus määrää tällöin asunnon myytäväksi. Jos leski omistaa siitä jonkin osuuden, hän saa omistusosuuttaan vastaavan osuuden kauppahinnasta.

PK 3 luvun 1a§ 2 momentin säännös SUPISTAA lesken jakamattomuussuojaa siitä, mitä se on 1 momentin säännöksessä säädettynä. Leski ei saa 2 momentin nojalla mitään eri oikeutta "yhteisen kodin" jakamattomuuteen. Puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunnon on oltava samalla tavalla jakamattomuussuojan piirissä kuin 1 momentinkin säännös määrää, eli sen on kuuluttava jäämistöön.

Lue lisää

Anna selitys, leski omistaa jo asunnosta 50%, tuleva vainaja 25% ja ehkä edesmenneen äidin kuolinpesä 25% eli lapsilla on ainoastaan 25% omistus, ei edes sataa eli tuleva vainajan jäämistöön jää 25%.

leski jää asumaan testamentattuun asuntoon jossa he asuivat edesmenneen aviopuolison kanssa, kuinka tämä on mahdollista?

Lesken ja edesmenneen aviopuolison yhteisenä pitämää kotia ei kuolinpesä voi myydä, kuinka tämä on mahdollista?

Lesken asumaa kotia ei voi myydä edes perikunta vaikka vainaja omisi asunnon 100%, niin eikö tuolloin omistusoikeus ole tällöin 100% perillisillä ja on avioehto, selitä tuo.

Älä enään tuo sitä jäämistöä tähän sekoittaan koska et edes ymmärrä lain tarkoitusta.

Miksi joka ikisessä lakitoimiston sivuilla on samaa, lesken vähimmäisoikeutena on jäädä asumaan yhteisenä pidettyyn kotiin?

EDES NIISSÄ EI OLE MITÄÄN JÄÄMISTÖSTÄ, koettakaa nyt jo tajuta, että se tarkoittaa tilannetta JOSSA JÄÄMISTÖSSÄ EI OLE ASUNTOA TAI LESKI EI OMISTA ASUNTOA.

Vittu vie, aikuisten oikeestikkaan ette te voi olla noin halvatun idiootteja?

Lawetorder kirjoitti:

Anna selitys, leski omistaa jo asunnosta 50%, tuleva vainaja 25% ja ehkä edesmenneen äidin kuolinpesä 25% eli lapsilla on ainoastaan 25% omistus, ei edes sataa eli tuleva vainajan jäämistöön jää 25%.

leski jää asumaan testamentattuun asuntoon jossa he asuivat edesmenneen aviopuolison kanssa, kuinka tämä on mahdollista?

Lesken ja edesmenneen aviopuolison yhteisenä pitämää kotia ei kuolinpesä voi myydä, kuinka tämä on mahdollista?

Lesken asumaa kotia ei voi myydä edes perikunta vaikka vainaja omisi asunnon 100%, niin eikö tuolloin omistusoikeus ole tällöin 100% perillisillä ja on avioehto, selitä tuo.

Älä enään tuo sitä jäämistöä tähän sekoittaan koska et edes ymmärrä lain tarkoitusta.

Miksi joka ikisessä lakitoimiston sivuilla on samaa, lesken vähimmäisoikeutena on jäädä asumaan yhteisenä pidettyyn kotiin?

EDES NIISSÄ EI OLE MITÄÄN JÄÄMISTÖSTÄ, koettakaa nyt jo tajuta, että se tarkoittaa tilannetta JOSSA JÄÄMISTÖSSÄ EI OLE ASUNTOA TAI LESKI EI OMISTA ASUNTOA.

Vittu vie, aikuisten oikeestikkaan ette te voi olla noin halvatun idiootteja?

Lue lisää

"Vittu vie, aikuisten oikeestikkaan ette te voi olla noin halvatun idiootteja?"

Huonosta kielenkäytöstäsi huolimatta vastaan. Sitä paitsi onhan siinä lopussa kysymysmerkki, joten voinen vastata siihenkin, että en ole halvatun idiootti. ;)

"eli lapsilla on ainoastaan 25% omistus, ei edes sataa eli tuleva vainajan jäämistöön jää 25%."

Kun perittävä omisti kuollessaan asunnosta vain 25 %, lesken jakamattomuussuoja voisi kohdistua vain siihen osuuteen. Lesken oma 50 % ei vaikuta asiaan, eihän sentään hakisi osaomistajana itseään vastaan asunnon myymistä tuomioistuimesta.

Lapsilla on 25 % osaomistajina mahdollista hakea asunnon yhteisomistuksen purkamista, kuten minkä tahansa yhteisomistuksen perusteella perittävän vielä eläessäkin (tai tämän kuoleman jälkeen.) Leski ei saa parempaa oikeutta asuntoon kuin, mitä perittävällä oli eläessään.

"leski jää asumaan testamentattuun asuntoon jossa he asuivat edesmenneen aviopuolison kanssa, kuinka tämä on mahdollista?"

Nyt puhutkin "testamentatusta asunnosta". Jos perittävä olisi antanut asunnon leskelle testamentissa joko omistus- tai käyttöoikeudella, EIKÄ rintaperillinen vaadi lakiosaansa silloin, kun asunnon arvo jäämistössä olisi niin suuri, ettei lakiosaa voida toteuttaa, on mahdollista lesken jäädä siihen asumaan ko. testamentin nojalla. Jos lakiosa voidaan maksaa ko.testamentista huolimatta, leski tietenkin voi jäädä asumaan asuntoon, joka testamentissa on hänelle määrätty.

"Lesken ja edesmenneen aviopuolison yhteisenä pitämää kotia ei kuolinpesä voi myydä, kuinka tämä on mahdollista?"

Ko. asuntoa ei voida myydä, jos se on kuulunut perittävän jättämään jäämistöön ainakin niin, ettei siitä osaa omista muut kuin leski itse. Jos joku muu omistaisi ko. asunnosta edes yhden prosentin, tuo osaomistaja voisi vaatia omistusosuutensa perusteella asunnon myyntiä yhtesiomistussuhteen purkamiseksi, ellei häntä ostettaisi ulos siitä (esim. leski voisi ostaa prosentin osuuden käypään hintaan osaomistajalta, jos he siitä pääsisivät sopimukseen keskenään).

"Lesken asumaa kotia ei voi myydä edes perikunta vaikka vainaja omisi asunnon 100%, niin eikö tuolloin omistusoikeus ole tällöin 100% perillisillä ja on avioehto, selitä tuo."

Ei tietenkään. Jos perittävän omaisuuteen on kuollessa kuulunut asunto, jota leski yksin on käyttänyt asuntona eikä leskellä itsellään ole omistuksessaan hänen kodikseen sopivaa asuntoa, leski saa jakamattomuussuojan ko. asuntoon. Omistusoikeus on ollut 100 % vainajalla kuolinhetkellä, joka on se ratkaiseva hetki lesken jakamattomuussuojan kannalta. Perilliset joutuvat odottamaan tällöin lesken kuolemaa tai että hän luopuu sitä ennen vapaaehtoisesti jakamattomuussuojastaan. Avio-oikeudella tai sen puuttumisella ei ole vaikutusta lesken PK 3:1a§:n jakamattomuussuojan voimassa olemiseen.

"Älä enään tuo sitä jäämistöä tähän sekoittaan koska et edes ymmärrä lain tarkoitusta."

Perintökaari ei anna leskelle parempaa oikeutta kuin perittävälläkään oli eläessään. Jos tulevan perittävän asunnosta joku omisti osan perittävän eläessä, osaomistaja saako. asunnon yhteisomistuksen purettua vaatimalla viime kädessä asunnon myyntiä. Tulevan perittävän kuolema ei muuta tätä asiantilaa.

"Miksi joka ikisessä lakitoimiston sivuilla on samaa, lesken vähimmäisoikeutena on jäädä asumaan yhteisenä pidettyyn kotiin?"

Lakitoimiston nettisivuilla ei voida selostaa jokaista yksittäistapausta. Niissä selostetaan vain tavanomaisia tapauksia ja annetaan yleistä tietoa.

Lawetorder kirjoitti:

En ymmärrä miksi te idiootit hoette sitä jäämistöä koko ajan ja vetoatte siihen, että kun lapset omistaa edesmenneen äitinsä kuolinpesän kautta 25%, niin siltikään se ei kumoa lesken asumisoikeutta YHTEISESSÄ KODISSA, sen jäleen on TAI-sana joka antaa toisen vaihtoehdon siihen, jos jäämistössä ON JOKIN MUU ASUMISEEN KELPAAVA asunto, JOLLEI LESKELLÄ OLE JO OMISTUKSESSAAN JOTAIN MUUTA ASUNTOA.

Eli jos leskellä on omistuksessaan jokin muu asunto, hän menee sinne asuun ja tällöin ahneet perilliset SAAVAT MUUNTAA isänsä tulevaan jäämistöön tulevan 25% osuuden rahaksi äitinsä jäämistöön kuuluvan 25% lisäksi, JOS TULEVA LESKI omistusosuudellaan 50% SIIHEN SUOSTUU.

Jos isän tulevaan jäämistöön KUULUU asumiseen kelpaava asunto (siihenkin on kriteerit kko päätös) NIIN LESKI MUUTTAA SIIHEN ASUNTOON ja JOLLEI OLE MUUTA ASUNTOA kuin YHTEISENÄ kotina pidetty, NIIN TUO KOTI JÄÄ LESKEN ASUMISEEN, omisti siitä vaikka leski yhden promillen ja jotkut muut miljardin promillen, NIIN SE ASUNTO ON OLLUT YHTEINEN KOTI JA TÄTEN KUULUU LESKEN VÄHIMMÄISSUOJAAM.

Niin vitun yksinkertainen asia käsittää kuin olla ja voi, aivottomat ei käsitä, vaan höpisevät vaan jostain jäämistöstä, tsiisuksen perkele.

Lue lisää

"En ymmärrä miksi te idiootit hoette sitä jäämistöä koko ajan ja vetoatte siihen, että kun lapset omistaa edesmenneen äitinsä kuolinpesän kautta 25%, niin siltikään se ei kumoa lesken asumisoikeutta YHTEISESSÄ KODISSA, sen jäleen on TAI-sana joka antaa toisen vaihtoehdon siihen, jos jäämistössä ON JOKIN MUU ASUMISEEN KELPAAVA asunto, JOLLEI LESKELLÄ OLE JO OMISTUKSESSAAN JOTAIN MUUTA ASUNTOA."

Laki sanoo yksiselitteisesti, että leskellä on oikeus yhteisenä kotina käytettyyn tai muuhun jäämistöön kuuluvaan asuntoon. Ei silloin puhuta muusta jäämistöön kuuluvasta, jos myös ensiksi mainittu ei kuulu jäämistöön.

Ymmärrän kyllä sen, että käsityskykysi rajat tulevat helposti vastaan. Mutta ihmeellistä on se, millä raivolla pidät kiinni näkemyksestäsi, joka täysin vastoin vuosikymmenten oikeuskäytäntöä. Ei sinun ainakaan pitäisi harhauttaa ihmisiä uskottelemalla asioiden menevän todellisuudessa sanojesi mukaan.

5673584 kirjoitti:

"En ymmärrä miksi te idiootit hoette sitä jäämistöä koko ajan ja vetoatte siihen, että kun lapset omistaa edesmenneen äitinsä kuolinpesän kautta 25%, niin siltikään se ei kumoa lesken asumisoikeutta YHTEISESSÄ KODISSA, sen jäleen on TAI-sana joka antaa toisen vaihtoehdon siihen, jos jäämistössä ON JOKIN MUU ASUMISEEN KELPAAVA asunto, JOLLEI LESKELLÄ OLE JO OMISTUKSESSAAN JOTAIN MUUTA ASUNTOA."

Laki sanoo yksiselitteisesti, että leskellä on oikeus yhteisenä kotina käytettyyn tai muuhun jäämistöön kuuluvaan asuntoon. Ei silloin puhuta muusta jäämistöön kuuluvasta, jos myös ensiksi mainittu ei kuulu jäämistöön.

Ymmärrän kyllä sen, että käsityskykysi rajat tulevat helposti vastaan. Mutta ihmeellistä on se, millä raivolla pidät kiinni näkemyksestäsi, joka täysin vastoin vuosikymmenten oikeuskäytäntöä. Ei sinun ainakaan pitäisi harhauttaa ihmisiä uskottelemalla asioiden menevän todellisuudessa sanojesi mukaan.

Lue lisää

Kuten kirjoitin aiemmin, laista seuraa yksiselitteisesti, että lesken jakamattomuussuoja voi kohdistua vain jäämistöön kuuluvaan omaisuuteen (perintökaari 3 luku 1 a § 1 momentti) Jos/kun sitten osakas tekee jakovaatimuksen, lesken jakamattomuussuoja supistuu vain jäämistöön kuuluvaa asuntoa koskevaksi (perintökaari 3 luku 1 a § 2 momentti). Kummassakaan sanotussa tilanteessa leski ei saa suojaa, jos osaksikaan asuntoa omistaa joku muu kuin perittävän kuolinpesän osakas tai leski itse.

Jakamattomuussuoja ei voi laajentua PK 3 luvun 1a§ 1momentissa säädetystä perittävän jäämistön ulkopuolelle. Päin vastoin se supistuu koskemaan vähimmäissuojassa vain jäämistöön kuuluvaan asuntoon.

Ymmärrän kyllä sen, että käsityskykysi rajat tulevat helposti vastaan! Laki on kuitenkin asiassa täysin yksiselitteinen.

lukekaalakia kirjoitti:

Kuten kirjoitin aiemmin, laista seuraa yksiselitteisesti, että lesken jakamattomuussuoja voi kohdistua vain jäämistöön kuuluvaan omaisuuteen (perintökaari 3 luku 1 a § 1 momentti) Jos/kun sitten osakas tekee jakovaatimuksen, lesken jakamattomuussuoja supistuu vain jäämistöön kuuluvaa asuntoa koskevaksi (perintökaari 3 luku 1 a § 2 momentti). Kummassakaan sanotussa tilanteessa leski ei saa suojaa, jos osaksikaan asuntoa omistaa joku muu kuin perittävän kuolinpesän osakas tai leski itse.

Jakamattomuussuoja ei voi laajentua PK 3 luvun 1a§ 1momentissa säädetystä perittävän jäämistön ulkopuolelle. Päin vastoin se supistuu koskemaan vähimmäissuojassa vain jäämistöön kuuluvaan asuntoon.

Ymmärrän kyllä sen, että käsityskykysi rajat tulevat helposti vastaan! Laki on kuitenkin asiassa täysin yksiselitteinen.

Lue lisää

Minä olen tuosta ihan samaa mieltä kanssasi. Mutta lawe ei usko 3:1a.1 §:ää tai 3:1a.2 §:ää.

Tässäpä ihan exsactia tieto, laitan kohta lisää, lukekaa huolella: "Leskellä on aina oikeus jatkaa asumista puolisoiden yhteisessä kodissa
Leskellä on aina oikeus pitää hallinnassaan ja jatkaa asumista ensiksi kuolleelle puolisolle kuuluvassa asunnossa, jota puolisot ovat käyttäneet yhteisenä kotinaan. Sama koskee asuntoon kuuluvaa irtaimistoa. Nämä jäävät siis jaon ulkopuolelle, jos joku rintaperillisistä tai yleistestamentinsaajista vaatii pesän jakamista lesken hallintaoikeudesta huolimatta. Muu omaisuus jaetaan rintaperillisten kesken. Oikeutta asumissuojaan ei kuitenkaan ole, jos leskellä itsellään on omistuksessaan yhteistä kotia vastaava ja muutoin sopiva asunto. Asunnon sopivuutta arvioidaan aina tapauskohtaisesti, mutta lähtökohtana on se, ettei lesken asumisen laatu saisi huonontua. Huomioon on otettava muun muassa asunnon koko, mukavuus ja sijainti. Asiasta päättää pesänjakaja tai käräjäoikeus.

Asumisoikeus on vastikkeetonta ja leskellä on oikeus nauttia omaisuuden tuotosta. Leski on kuitenkin vastuussa tarpeellisten kustannusten maksamisesta. Näitä ovat muun muassa asunto-osakkeiden vastikkeet ja kiinteistön käyttökulut.

Hallintaoikeuden arvo vähennetään perillisten perintöverotuksessa
Myös perilliset hyötyvät lesken hallintaoikeudesta, sillä se pienentää heidän perintöverojaan. Tällöin nimittäin hallintaoikeuden pääoma-arvo vähennetään perintöverotuksessa jäämistön arvosta. Tätä kutsutaan hallintaoikeusvähennykseksi. Leski ei joudu maksamaan perintöveroa hallintaoikeudesta".

Tässä vähän lisää, huomatkaa kohta, "leskellä on asumis- ja hallinta oikeus vaikka vainaja olisi yksin omistanut asunnon. "Lesken oikeudet
Lesken hallintaoikeus

Jos vainaja oli kuollessaan naimisissa, leski hallitsee vainajan omaisuutta ja saa sen tuoton. Lesken hallintaoikeus päättyy, jos joku rintaperillisistä tai yleistestamentinsaajista vaatii pesän jakamista. Hallintaoikeus ei koske avopuolisoa, eikä avopuoliso muutoinkaan peri puolisoaan ellei tästä ole määrätty testamentilla.

Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leskellä on oikeus käyttää vainajan omaisuutta, mutta hän ei saa myydä tai muuten luovuttaa sitä. Kuolinpesän omaisuuden myymiseksi tarvitaan kaikkien pesän osakkaiden suostumus.

Leskellä on myös oikeus saada vainajan omaisuuden tuotto, esimerkiksi korkotulot. Mikäli pesässä on lesken lisäksi muita osakkaita, leski ei kuitenkaan ole yksin oikeutettu käyttämään pesän pankkitilejä.

Lesken oikeus asuntoon ja asunnon irtaimistoon

Lesken asuminen on turvattu ja leskellä on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva lesken kodiksi sopiva asunto, vaikka asunto olisi ollut yksin vainajan omistuksessa. Leskellä ei kuitenkaan ole oikeutta pitää jäämistöön kuuluvaa asuntoa hallinnassaan, jos hänen omaan varallisuuteen kuuluu hänen kodikseen sopiva asunto. Asunnon lisäksi leski saa pitää hallinnassaan yhteisessä kodissa olevan tavanmukaisen asuntoirtaimiston, johon kuuluu esimerkiksi huonekalut, liinavaatteet ja astiat. Leskellä on oikeus pitää asuntoa hallinnassaan, vaikkei hänellä olisi lainkaan avio-oikeutta vainajan omaisuuteen. Avopuolisolla ei ole oikeutta pitää kuolinpesään kuuluvaa asuntoa ja asuntoirtaimistoa jakamattomana hallinnassaan.

Lesken oikeus asuntoon menee rintaperillisten lakiosavaatimuksen edelle. Mikäli kuolinpesä on velkainen, asunto voidaan kuitenkin joutua käyttämään velkojen maksuun, sillä velkojien oikeudet syrjäyttävät lesken oikeudet.

Perilliset eivät voi vapaasti myydä lesken käyttämää asuntoa eikä myynti lakkauta lesken hallintaoikeutta. Leskellä on elinikäinen oikeus pitää asunto jakamattomana hallinnassaan. Oikeus ei poistu esimerkiksi sillä, että leski solmii uuden avioliiton".

Jos haluatte väitellä näiden kahden lakitoimiston kanssa asiasta, niin kysykää osoittet allekirjoittaneelta, välitän oikein mielelläni ne teidån kaltaisille idiooteille.

Lawetorder kirjoitti:

Tässä vähän lisää, huomatkaa kohta, "leskellä on asumis- ja hallinta oikeus vaikka vainaja olisi yksin omistanut asunnon. "Lesken oikeudet
Lesken hallintaoikeus

Jos vainaja oli kuollessaan naimisissa, leski hallitsee vainajan omaisuutta ja saa sen tuoton. Lesken hallintaoikeus päättyy, jos joku rintaperillisistä tai yleistestamentinsaajista vaatii pesän jakamista. Hallintaoikeus ei koske avopuolisoa, eikä avopuoliso muutoinkaan peri puolisoaan ellei tästä ole määrätty testamentilla.

Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leskellä on oikeus käyttää vainajan omaisuutta, mutta hän ei saa myydä tai muuten luovuttaa sitä. Kuolinpesän omaisuuden myymiseksi tarvitaan kaikkien pesän osakkaiden suostumus.

Leskellä on myös oikeus saada vainajan omaisuuden tuotto, esimerkiksi korkotulot. Mikäli pesässä on lesken lisäksi muita osakkaita, leski ei kuitenkaan ole yksin oikeutettu käyttämään pesän pankkitilejä.

Lesken oikeus asuntoon ja asunnon irtaimistoon

Lesken asuminen on turvattu ja leskellä on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva lesken kodiksi sopiva asunto, vaikka asunto olisi ollut yksin vainajan omistuksessa. Leskellä ei kuitenkaan ole oikeutta pitää jäämistöön kuuluvaa asuntoa hallinnassaan, jos hänen omaan varallisuuteen kuuluu hänen kodikseen sopiva asunto. Asunnon lisäksi leski saa pitää hallinnassaan yhteisessä kodissa olevan tavanmukaisen asuntoirtaimiston, johon kuuluu esimerkiksi huonekalut, liinavaatteet ja astiat. Leskellä on oikeus pitää asuntoa hallinnassaan, vaikkei hänellä olisi lainkaan avio-oikeutta vainajan omaisuuteen. Avopuolisolla ei ole oikeutta pitää kuolinpesään kuuluvaa asuntoa ja asuntoirtaimistoa jakamattomana hallinnassaan.

Lesken oikeus asuntoon menee rintaperillisten lakiosavaatimuksen edelle. Mikäli kuolinpesä on velkainen, asunto voidaan kuitenkin joutua käyttämään velkojen maksuun, sillä velkojien oikeudet syrjäyttävät lesken oikeudet.

Perilliset eivät voi vapaasti myydä lesken käyttämää asuntoa eikä myynti lakkauta lesken hallintaoikeutta. Leskellä on elinikäinen oikeus pitää asunto jakamattomana hallinnassaan. Oikeus ei poistu esimerkiksi sillä, että leski solmii uuden avioliiton".

Jos haluatte väitellä näiden kahden lakitoimiston kanssa asiasta, niin kysykää osoittet allekirjoittaneelta, välitän oikein mielelläni ne teidån kaltaisille idiooteille.

Lue lisää

Lukutaitosi on heikko: "Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leskellä on oikeus käyttää vainajan omaisuutta, mutta hän ei saa myydä tai muuten luovuttaa sitä."

Mitäpä luulet että tuo siteerattu tarkoittaa? Sitä että leski saa oikeuden käyttää VAINAJAN omaisuutta. Jos kuitenkin puolisoiden yhteinen asunto on muidenkin omistuksessa kuin vain vainajan (ja leskeksi jääneen), niin leskellä ei ole oikeutta pitää jakamattomana sitä omaisuutta, joka ei olllut vainajan nimissä.

Viimeksi mainituissa tilanteissa, osaomistaja voi hakea lain eräistä yhteisomistussuhteista mukaisesti yhteisomistuksen purkamista.

Jos haluat väitellä asiasta, otapa vain yhteyttä mainitsemiisi lakitoimistoihin ja maksa heidän neuvoistaan! Kuulemme mielellämme saamasi vastaukset.

lukekaalakia kirjoitti:

Lukutaitosi on heikko: "Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leskellä on oikeus käyttää vainajan omaisuutta, mutta hän ei saa myydä tai muuten luovuttaa sitä."

Mitäpä luulet että tuo siteerattu tarkoittaa? Sitä että leski saa oikeuden käyttää VAINAJAN omaisuutta. Jos kuitenkin puolisoiden yhteinen asunto on muidenkin omistuksessa kuin vain vainajan (ja leskeksi jääneen), niin leskellä ei ole oikeutta pitää jakamattomana sitä omaisuutta, joka ei olllut vainajan nimissä.

Viimeksi mainituissa tilanteissa, osaomistaja voi hakea lain eräistä yhteisomistussuhteista mukaisesti yhteisomistuksen purkamista.

Jos haluat väitellä asiasta, otapa vain yhteyttä mainitsemiisi lakitoimistoihin ja maksa heidän neuvoistaan! Kuulemme mielellämme saamasi vastaukset.

Lue lisää

Näyttää pahasti siltä, että olen ainoa luku- ja ymmärtämistaitoinen. Lue tarkkaan ja ymmärtäen: "Lesken asuminen on turvattu ja leskellä on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva lesken kodiksi sopiva asunto, vaikka asunto olisi ollut yksin vainajan omistuksessa".

Tuossa esimerkissä rintaperilliset tulee omistajaksi 100%, niin silti lesken asumisoikeus jatkuu, kuinka selität sen? Entä silloin kun omistus jää 50%, niin mitenkä tilanne muuttuu edellisestä?

VAIN JA AINOASTAAN VELKOJIEN VAATIMUKSET PÄIHITTÄÄ LESKENOIKEUDET.

Enpä tarvitse kysellä, näyttää jotkut muut tarvitsevan apuja luetun ymmärtämiseen.

Ei näytä suoli24 idiootit ymmärtävän vaikka ratakiskosta vääntäisi ja teikäläinen näyttää vielä olevan puoliksi persereiässä ruskea makkara suussaan.

Näin vastasin nolouden mestarille, mutta sinä voitat jopa hänetkin.

LUE YMMÄRTÄEN, vaadin kyllä nyt 99,5% liikaa. "Lue nyt nolohöpöukko123 erittäin tarkoin tämä momentti yhteisomistuslaista, saman kohdan löydät vastauksestani kuumetautiselle eli leenille.

"Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän sekä yhtiön osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista samoin kuin yhteisestä kaivoksesta ja laivanisännistöyhtiöstä ja sijoitusrahastosta on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty." KYSYMYS: MISSÄ ON SÄÄDETTY ERIKSEEN? Vastaus, perintökaaressa".

Ps. Minulle ei maksa kukaan idioottien kanssa selkeän asian väittelystä, joten tämä asia puoleltani jää tähän, mutta minua ei vituta, niin kuin sinua 200%.

Lawetorder kirjoitti:

Näin vastasin nolouden mestarille, mutta sinä voitat jopa hänetkin.

LUE YMMÄRTÄEN, vaadin kyllä nyt 99,5% liikaa. "Lue nyt nolohöpöukko123 erittäin tarkoin tämä momentti yhteisomistuslaista, saman kohdan löydät vastauksestani kuumetautiselle eli leenille.

"Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän sekä yhtiön osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista samoin kuin yhteisestä kaivoksesta ja laivanisännistöyhtiöstä ja sijoitusrahastosta on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty." KYSYMYS: MISSÄ ON SÄÄDETTY ERIKSEEN? Vastaus, perintökaaressa".

Ps. Minulle ei maksa kukaan idioottien kanssa selkeän asian väittelystä, joten tämä asia puoleltani jää tähän, mutta minua ei vituta, niin kuin sinua 200%.

Lue lisää

"Ps. Minulle ei maksa kukaan idioottien kanssa selkeän asian väittelystä, joten tämä asia puoleltani jää tähän, mutta minua ei vituta, niin kuin sinua 200%."

Mene mielipuoli käräjille noiden sekoilujesi kanssa! Kun kerran olet oikeassa, niin totta kai sinä voitat... ei siellä nyt noudateta lakia, jonka mukaan lesken oikeus kohdistuisi vain jäämistöön. Kun sinä asian hullun raivolla solkkaat auki, niin sinuahan se tuomari uskoo.

5673584 kirjoitti:

"Ps. Minulle ei maksa kukaan idioottien kanssa selkeän asian väittelystä, joten tämä asia puoleltani jää tähän, mutta minua ei vituta, niin kuin sinua 200%."

Mene mielipuoli käräjille noiden sekoilujesi kanssa! Kun kerran olet oikeassa, niin totta kai sinä voitat... ei siellä nyt noudateta lakia, jonka mukaan lesken oikeus kohdistuisi vain jäämistöön. Kun sinä asian hullun raivolla solkkaat auki, niin sinuahan se tuomari uskoo.

Lue lisää

Koettaisit nyt yhdenkään kerran lukea edes jotain ymmärtäen vai vittuuks tääl enään ruikutat?

Saathan sinä irroitella mitä tahansa osasia laista ja perustaa omat juttusi niihin irrotettuihin kappaleisiin miten haluat, mutta se ei tee siitä kuitenkaan sitä kuinka se laissa kokonaisuudessaan onkin koko konseptissaan, vidun ääliö.

"Oikaisu" oli turha, asian kannalta kun on samantekevää, onko vainajan ja lesken ulkopuolinen omistajataho vainajan 1. puolison kuolinpesän osakkaat tai 1. puolison perilliset; kahden omistaja ulkopuolinen taho joka tapauksessa. Tämän vuoksi asunto ei kuulu kokonaan vainajan jäämistöön ( lesken omistukseen), joten leskellä ei ole siihen elinaikaista hallintaoikeutta. Ulkopuolinen taho voi vaatia yhteisomistussuhteen purkamista asunto myymällä.

Nolo123 kirjoitti:

"Oikaisu" oli turha, asian kannalta kun on samantekevää, onko vainajan ja lesken ulkopuolinen omistajataho vainajan 1. puolison kuolinpesän osakkaat tai 1. puolison perilliset; kahden omistaja ulkopuolinen taho joka tapauksessa. Tämän vuoksi asunto ei kuulu kokonaan vainajan jäämistöön ( lesken omistukseen), joten leskellä ei ole siihen elinaikaista hallintaoikeutta. Ulkopuolinen taho voi vaatia yhteisomistussuhteen purkamista asunto myymällä.

Lue lisää

Eron merkitys on siinä, että jos muu taho = "1. puolison perilliset", nämä voivat suoraan vaatia yhteisomistussuhteen purkamista. Jos ulkopuolinen taho on "1. puolison kuolinpesän osakkaat", ensin on toimitettava omaisuuden ositus 1. puolison ja mies-vainajan välillä, minkä jälkeen 1. puolison perilliset voivat saman oikeuden toteuttaa.

Nolo123 kirjoitti:

"Oikaisu" oli turha, asian kannalta kun on samantekevää, onko vainajan ja lesken ulkopuolinen omistajataho vainajan 1. puolison kuolinpesän osakkaat tai 1. puolison perilliset; kahden omistaja ulkopuolinen taho joka tapauksessa. Tämän vuoksi asunto ei kuulu kokonaan vainajan jäämistöön ( lesken omistukseen), joten leskellä ei ole siihen elinaikaista hallintaoikeutta. Ulkopuolinen taho voi vaatia yhteisomistussuhteen purkamista asunto myymällä.

Lue lisää

Kun ei ymmärrys näemmä riitä käsittään edes suomenkieltä, on pakko ruotia kyseinen pykälä alkutekijoihinsä ja selittää ymmärrystä vailla oleville.

"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

(Tässä on myöntölauselma joka mahdollistaa koko jäämistön jakamisen, jos rintaperillinen tai testamentilla omaisuuden osaa tai kokonaisomaisuuden saaja vaatii ja hakee pesänjakajan, tai ilmaisee tahtonsa muille mahdollisille pesänosakkaille kuolinoesänjakamisesta. [ONKO EDELLÄ OLEVA YMMÄRRETTY?] )

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä
(edellisen 1 mom osittain kumoava lauseke, joka mahdollistaa leskelle asumisen, eli muodostaa lesken oikeuden määrättyyn asiaan ja jota ei voi edes jakovaatimuksella rikkoa)

eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn (ELI SELLAINEN ASUNTO JOSSA HE OVAT AVIOPARINA ASUNEET ja pitäneet kotina, oli se sitten osaomistuksessa vainajalla, vainajan koko omistuksessa taikka vaan 1% omistuksessa ja muita omistajia 99kpl. TÄMÄ ON NIIN VITUN YKSINKERTAINEN KÄSITTÄÄ, etten ymmärrä mikä tästä kohdasta tekee niin vaikean ymmärtää???????)

tai (vaihtoehtolause, joko tai toisin) muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon (Tarkoittaa sitä, että jos leskellä on jo omistuksessaan, tai vainajan jäämistöön kuuluu kaksi erilaista asuntoa, esim. kaupunkiasunto ja maalla oleva talo/rakennus jossa pystyy asumaan, asumiseen sopiva asunto, niin tällöin voidaan vainajan jäämistössä oleva toinen asunto, joko myydä tai luovuttaa yhden taikka useamman rintaperillisen haltuun perinnönjaossa,)

jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen (Määrää pesänosakkaita vuokraamaan lesken asumiseen sopivan asunnon, määrätyissä tilanteissa. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.

Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.

Eloonjääneen puolison oikeudesta avustukseen, kun hänelle ei 25 luvun säännösten johdosta tai muusta syystä voida turvata riittävää asuntoa ja asuntoirtaimistoa, säädetään 8 luvun 2 §:ssä."

Lawetorder kirjoitti:

Näyttää pahasti siltä, että olen ainoa luku- ja ymmärtämistaitoinen. Lue tarkkaan ja ymmärtäen: "Lesken asuminen on turvattu ja leskellä on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva lesken kodiksi sopiva asunto, vaikka asunto olisi ollut yksin vainajan omistuksessa".

Tuossa esimerkissä rintaperilliset tulee omistajaksi 100%, niin silti lesken asumisoikeus jatkuu, kuinka selität sen? Entä silloin kun omistus jää 50%, niin mitenkä tilanne muuttuu edellisestä?

VAIN JA AINOASTAAN VELKOJIEN VAATIMUKSET PÄIHITTÄÄ LESKENOIKEUDET.

Enpä tarvitse kysellä, näyttää jotkut muut tarvitsevan apuja luetun ymmärtämiseen.

Ei näytä suoli24 idiootit ymmärtävän vaikka ratakiskosta vääntäisi ja teikäläinen näyttää vielä olevan puoliksi persereiässä ruskea makkara suussaan.

Lue lisää

"Lesken asuminen on turvattu ja leskellä on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva lesken kodiksi sopiva asunto, vaikka asunto olisi ollut yksin vainajan omistuksessa".

Tuossa esimerkissä rintaperilliset tulee omistajaksi 100%, niin silti lesken asumisoikeus jatkuu, kuinka selität sen?"

Lapsellisen helppoa. Vainajan omistaessa koko asunnon 100 %, leskellä on tietenkin jakamattomuussuoja siihen, onhan se silloin kokonaan jäämistöön kuuluva asunto. Se, että PERINNÖNJAON jälkeen omistus tietenkin muuttuu, ei liity asiaan lainkaan.

Kun asunnon omistustussuhde on ENNEN PERINNÖNJAKOA sellainen, että joku muu kuin vainaja (tai leski) on siitä jotakin omistanut, ei jakamattomuussuojaa ole olemassa siihen osuuteen, joka ei kuulu jäämistöomaisuuteen.

lukekaalakia kirjoitti:

"Lesken asuminen on turvattu ja leskellä on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva lesken kodiksi sopiva asunto, vaikka asunto olisi ollut yksin vainajan omistuksessa".

Tuossa esimerkissä rintaperilliset tulee omistajaksi 100%, niin silti lesken asumisoikeus jatkuu, kuinka selität sen?"

Lapsellisen helppoa. Vainajan omistaessa koko asunnon 100 %, leskellä on tietenkin jakamattomuussuoja siihen, onhan se silloin kokonaan jäämistöön kuuluva asunto. Se, että PERINNÖNJAON jälkeen omistus tietenkin muuttuu, ei liity asiaan lainkaan.

Kun asunnon omistustussuhde on ENNEN PERINNÖNJAKOA sellainen, että joku muu kuin vainaja (tai leski) on siitä jotakin omistanut, ei jakamattomuussuojaa ole olemassa siihen osuuteen, joka ei kuulu jäämistöomaisuuteen.

Lue lisää

Äläluelakia kun et siitä edes mitään ymmärrä!!

Mikä kumma teillä on käsittää, ETTÄ PERINTÖKAAREN SANAMUOTO JUURIKIN MÄÄRÄÄ sen oli omistussuhde millainen tahansa, toivottavasti näiden annetaan olla, josko alkaisitte ymmärtään, vai onko tässä jokin kiusantekomieli koko asiassa?

"Tanja Raitanen
LESKEN ASEMA PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUDESSA
Liiketalouden koulutusohjelma
2015
Opinnäytetyössä tutkittiin lesken asemaa perhe- ja jäämistöoikeudessa. Tarkoituksena oli kartoittaa lesken oikeuksia perittävän omaisuuteen sekä lesken asumissuojaa yhteisenä kotina pidettyyn asuntoon. Tarkoituksena oli kartoittaa lesken asemaa tilanteissa, joissa perittävällä oli aikaisempi avioliitto sekä rintaperillisiä, jotka eivät olleet lesken rintaperillisiä.

Leski saa pitää ensiksi kuolleen jäämistön jakamattomana hallinnassaan, paitsi jos rintaperillisten jakovaatimus tai perittävän tekemä testamentti niin määrää.

Tästä huolimatta leski voi vedota asunto-omaisuutta koskevaan vähimmäissuojaan eli saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisen kodin tai muun kodiksi sopivan asunnon, mikäli leskellä itsellään ei ole kodiksi sopivaa asuntoa omistuksessaan. Yhteisen kodin tavanomainen irtaimisto on jätettävä jakamattomana lesken hallintaan.

(Aarnio & Kangas 2010, 297–299; Kolehmainen & Räbinä 2012, 38; Perintökaari 40/1965, 3 luku 1a§.)

Vähimmäissuoja taas hankaloittaa jäämistösuunnittelua. Leskellä on siis hallintaoikeus kotina käytettyyn asuntoon, vaikka perittävä olisikin sen testamentannut kolmannelle osapuolelle.

(Aarnio & Kangas 2010, 299; Ko-lehmainen & Räbinä 2012, 39.)

Jos leski vaatii, on toimitettava perittävän perillisten ja hänen kesken jako. Jos leski on mennyt uudestaan naimisiin, on hänen kuoltuaan ensin toimitettava jako hänen ja ensiksi kuolleen perillisten kesken tai jos lesken elinaikana toimitetaan ositus hänen ja uuden puolison tai perillisten kesken, on ensin erotettava ensiksi kuolleen puolison perillisille kuuluva omaisuus.

(Perintö-kaari 40/1965, 3 luku 5a§-6§.)

Mikäli aviopuolisoilla on vireillä kanne asumus- tai avioerosta tai he ovat teh-neet avioliiton purkamisesta tai asumuserosta hakemuksen, ei puolisolla ole perittävän kuollessa oikeutta ensiksi kuolleen jäämistöön, paitsi jos jostain erityisestä asiahaarasta muuta johtuu.

(Aarnio & Kangas 2010, 305–306; Perintökaari 40/1965, 3 luku 7§.)

Erityisten syiden perustella leski perii avio-puolisonsa, vaikka heillä olisikin avioero ollut vireillä. Tällaisena syynä voidaan pitää esimerkiksi tilannetta, jossa eroprosessin ollessa vireillä, ovat puolisot sopineet avioliiton jatkumisesta

(Gottberg 2012, 2).

Tällaisissa tilan-teissa aviopuolisoiden kannattaa yhdessä ilmoittaa asiasta tuomioistuimelle. (Aarnio & Kangas 2010, 306.)

Kuolinhetkellä ollut erityinen eroperuste voi olla myös lesken perimyksen esteenä. Näitä perusteita ovat lähisukulaisuus tai voimassa ollut toinen avioliitto.
(Gottberg 2012, 2.)

Lesken lakiin perustuvaa oikeutta jäämistöön ei voi poistaa testamentin avulla, kuten ei myöskään lesken oikeutta hallita jäämistöä jakamattomana. Kuitenkin jos leski on jatkuvasti viettänyt kunniatonta tai epäsiveellistä elämää, voidaan hänet tehdä perinnöttömäksi ja siitä on määrättävä testamentissa sekä mainittava toimenpiteen peruste
(Perintökaari 40/1965, 15 luku 4§).

Tämän takia leski menettää testamentin lainvoimaistumisen jälkeen osakkuutensa kuolinpesästä sekä hallintaoikeuden jäämistön jakamattomuuteen. Leski voi riitauttaa testamentin nostamalla kanteen, joka ei ole määräaikaan sidottu ja tuomioistuin päättää testamentin merkityksestä jäämistöä jaettaessa.

(Aarnio & Kangas 2010, 304–305.) "

Laitan myöhemmin lisää..

Sinua vähemmän idiooteille on jo mennyt näemmä järkeen tuo lesken vähimmäissuoja.

Koeta tajuta tämä: "eli saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisen kodin" Tuossa ei ole mitään ONKO SE 0,1% VAIKO 99.9% jonkun muun omistama, SIINÄ LUKEE Y H T E I S E N K O D I N JAKAMATTOMANA HALLUSSAAN.

Lawetorder kirjoitti:

Koeta tajuta tämä: "eli saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisen kodin" Tuossa ei ole mitään ONKO SE 0,1% VAIKO 99.9% jonkun muun omistama, SIINÄ LUKEE Y H T E I S E N K O D I N JAKAMATTOMANA HALLUSSAAN.

Lue lisää

Voi noita huru-ukon horinoita. Ne eivät ansaitsisi minkäänlaista huomiota, ellei olisi vaarana, että asiaa tuntemattomat lukijat niille jotain merkitystä ehkä antaisivat.

Lawe... on vetänyt tuekseen mm. ammattioppilaitoksen opinnäytetyön, mutta ei sitäkään ole kyennyt ymmärtämään oikein.

"Leski saa pitää ensiksi kuolleen jäämistön jakamattomana hallinnassaan, paitsi jos rintaperillisten jakovaatimus tai perittävän tekemä testamentti niin määrää.

Tästä huolimatta leski voi vedota asunto-omaisuutta koskevaan vähimmäissuojaan eli saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisen kodin tai muun kodiksi sopivan asunnon, mikäli leskellä itsellään ei ole kodiksi sopivaa asuntoa omistuksessaan. Yhteisen kodin tavanomainen irtaimisto on jätettävä jakamattomana lesken hallintaan. "

Jälkimmäisestä kappaleesta puuttuu keskeinen määritys "jäämistöön kuuluvan" asunnon. Huru-ukko ei ole ymmärtänyt, että tuossa on kysymys samasta asiasta kuin edellisessä kappaleessa, nimittäin jäämistöstä. Jos asunto ei kuulu jäämistöön, leskellä ei ole siihen hallintaoikeutta, jos perillinen jakoa vaatii. Asunto ei "kuulu jäämistöön", jos vain osa siitä kuuluu jäämistöön. Jos siis jokin osa asunnosta kuuluu muulle taholle kuin vainajan kuolinpesälle tai leskelle, leski jää mainittua oikeutta paitsi.

Vielä epävarmoille lukijoille (huru-ukko on toivoton tapaus) lainaus laista:

PK 3:1a 2
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun ->jäämistöön kuuluvan<- eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan."

Nolo123 kirjoitti:

Voi noita huru-ukon horinoita. Ne eivät ansaitsisi minkäänlaista huomiota, ellei olisi vaarana, että asiaa tuntemattomat lukijat niille jotain merkitystä ehkä antaisivat.

Lawe... on vetänyt tuekseen mm. ammattioppilaitoksen opinnäytetyön, mutta ei sitäkään ole kyennyt ymmärtämään oikein.

"Leski saa pitää ensiksi kuolleen jäämistön jakamattomana hallinnassaan, paitsi jos rintaperillisten jakovaatimus tai perittävän tekemä testamentti niin määrää.

Tästä huolimatta leski voi vedota asunto-omaisuutta koskevaan vähimmäissuojaan eli saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisen kodin tai muun kodiksi sopivan asunnon, mikäli leskellä itsellään ei ole kodiksi sopivaa asuntoa omistuksessaan. Yhteisen kodin tavanomainen irtaimisto on jätettävä jakamattomana lesken hallintaan. "

Jälkimmäisestä kappaleesta puuttuu keskeinen määritys "jäämistöön kuuluvan" asunnon. Huru-ukko ei ole ymmärtänyt, että tuossa on kysymys samasta asiasta kuin edellisessä kappaleessa, nimittäin jäämistöstä. Jos asunto ei kuulu jäämistöön, leskellä ei ole siihen hallintaoikeutta, jos perillinen jakoa vaatii. Asunto ei "kuulu jäämistöön", jos vain osa siitä kuuluu jäämistöön. Jos siis jokin osa asunnosta kuuluu muulle taholle kuin vainajan kuolinpesälle tai leskelle, leski jää mainittua oikeutta paitsi.

Vielä epävarmoille lukijoille (huru-ukko on toivoton tapaus) lainaus laista:

PK 3:1a 2
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun ->jäämistöön kuuluvan<- eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan."

Lue lisää

En tiedä, mutta luet kyllä tosi yksilöllisesti vainajan sisaria periin lesken ja lakia myöskin.

Kiitokset, ettei minun tarvinnut kuin kopioida sinulta, "PK 3:1a 2
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai (TAI TAI TAI TAI) muun ->jäämistöön kuuluvan<- eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan."
"

KYSYMYS, mitä tuolla välissä oleva TAI- sana merkitsee???
A) onko se vaihtoehto, B) onko se vain lukemisen sujuvuuden kannalta hyvä täytesana, C) millään välisanoilla ei ole lainkäyttöön merkitys, ne vaan ohitetaan? D) vaikka laissa olisi miten, vain nimim. nolo123 on aina oikeassa?

Joko tämä alkaa oleen suoraa vittuilua nololta, tai hän ei tosiaankaan ymmärrä lukemaansa

Nolo123 kirjoitti:

Voi noita huru-ukon horinoita. Ne eivät ansaitsisi minkäänlaista huomiota, ellei olisi vaarana, että asiaa tuntemattomat lukijat niille jotain merkitystä ehkä antaisivat.

Lawe... on vetänyt tuekseen mm. ammattioppilaitoksen opinnäytetyön, mutta ei sitäkään ole kyennyt ymmärtämään oikein.

"Leski saa pitää ensiksi kuolleen jäämistön jakamattomana hallinnassaan, paitsi jos rintaperillisten jakovaatimus tai perittävän tekemä testamentti niin määrää.

Tästä huolimatta leski voi vedota asunto-omaisuutta koskevaan vähimmäissuojaan eli saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisen kodin tai muun kodiksi sopivan asunnon, mikäli leskellä itsellään ei ole kodiksi sopivaa asuntoa omistuksessaan. Yhteisen kodin tavanomainen irtaimisto on jätettävä jakamattomana lesken hallintaan. "

Jälkimmäisestä kappaleesta puuttuu keskeinen määritys "jäämistöön kuuluvan" asunnon. Huru-ukko ei ole ymmärtänyt, että tuossa on kysymys samasta asiasta kuin edellisessä kappaleessa, nimittäin jäämistöstä. Jos asunto ei kuulu jäämistöön, leskellä ei ole siihen hallintaoikeutta, jos perillinen jakoa vaatii. Asunto ei "kuulu jäämistöön", jos vain osa siitä kuuluu jäämistöön. Jos siis jokin osa asunnosta kuuluu muulle taholle kuin vainajan kuolinpesälle tai leskelle, leski jää mainittua oikeutta paitsi.

Vielä epävarmoille lukijoille (huru-ukko on toivoton tapaus) lainaus laista:

PK 3:1a 2
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun ->jäämistöön kuuluvan<- eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan."

Lue lisää

Tässä lisää, vaikka tuollainen idioottimaisuus joltain alkaa todenteolla kyrsiin: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/.../omtr_6_2004_perintokaaren_uudis_106_s.pdf?...

https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/perintooikeutta-koskevat-saannokset-ajan-tasalle

OSAATKO NOLO123 EDES LUKEA OIKEUSMINISTERIÖN SIVUA???

"Perintöoikeutta koskevat säännökset ajan tasalle
Oikeusministeriö 3.6.2004 11.12 (HUOMAA VUOSILUKU)
Tiedote -

Oikeusministeriön työryhmä on arvioinut perintöoikeuden muutostarpeita. Niitä ovat aiheuttaneet erityisesti väestön ikääntyminen ja perherakenteissa tapahtuneet muutokset. Työryhmä luovutti 3. kesäkuuta periaatemietintönsä tulevan uudistuksen suunnasta oikeusministeri Johannes Koskiselle.

Lesken oikeutta asua puolisoiden yhteisessä kodissa olisi työryhmän näkemyksen mukaan syytä vahvistaa. Myös avopuolisolle pitäisi voida myöntää jäämistöstä avustusta harkinnan mukaan. Rintaperillisten lakiosan maltillista supistamista tulisi harkita. Testamentin tekemiseen pohditaan lisää vaihtoehtoja. Pesänselvitystä ja perinnönjakoa halutaan nopeuttaa.


Lesken asemaa parannettaisiin
Työryhmä ehdottaa, että lesken oikeutta asua puolison kuoltua yhteisessä kodissa vahvistettaisiin.

Nykyisin leski saa asua kodissa ja säilyttää siellä olevan koti-irtaimiston. Perimysjärjestyksessä leski on kuitenkin vasta vainajan lasten jälkeen.

Ehdotuksen mukaan leski saisi elinaikanaan vapaasti määrätä asunnosta, esimerkiksi myydä sen (vallintaoikeus). Nykyisin leski ei voi myydä asuntoa, jos perillisetovat asiasta eri mieltä, vaikka esimerkiksi hänen terveydentilansa edellyttäisi toisenlaista asumista.

Ensiksi kuolleen puolison perillisten asema turvattaisiin sillä, että leski ei edelleenkään voisi tehdä asunnosta testamenttia. Heillä olisi siis oikeus jälkiperintöön lesken kuoltua.

Nykyisin leski ei joudu maksamaan asumisoikeudestaan perintöveroa. Uudistuksen toteuttaminen edellyttäisikin perintöveroa koskevien säännösten muuttamista, jotta veroa ei jatkossa perittäisi sekä leskeltä että lapsilta.

Jollei leskelle haluta antaa näin laajaa asumisoikeutta, työryhmä ehdottaa, että leski saisi oikeuden asunnon myymiseen tuomioistuimen luvalla, vaikka perilliset sitä vastustavatkin. Edellytyksenä olisi, että asunnon vaihtaminen on perustellusta syystä tarpeen.
Avopuolisolle voitaisiin maksaa avustusta

Työryhmä antaisi avopuolisolle ja avopuolisoon rinnastuvalle henkilölle oikeuden avustuksen saamiseen eräissä tilanteissa. Avustussäännös koskisi kaikkia virallistamattomia parisuhteita, myös samaa sukupuolta olevia pareja.

Avustuksella pehmennettäisiin taloudellista muutosta, joka kohtaa perhettä perittävän kuollessa. Harkittaessa tarvetta avustukseen otettaisiin huomioon perheessä tosiasiassa vallinnut tilanne ja avustuksen tarve. Avustusta voitaisiin antaa esimerkiksi silloin, kun osapuolilla oli yhteinen talous, suhde oli kestänyt pitkään tai siitä oli syntynyt yhteinen lapsi. Sillä turvattaisiin erityisesti asumisen jatkuvuutta ja yhteisen kodin säilymistä. Avustuksen suuruus olisi harkinnanvarainen.

Työryhmä ei ehdota, että avopuolisot perisivät toisensa. Kumppaneiden, jotka haluavat järjestää toisilleen kuoleman varalta yhtä hyvän suojan kuin aviopuoliso saa, pitää siis edelleen tehdä testamentti.

Sen sijaan perintöverotuksen uudistamista tulisi työryhmän mielestä harkita. Ihmisten yhdenvertaisuuden kannalta ei ehkä ole perusteltavissa, että avopuolisoilta peritään ankarampaa perintöveroa kuin aviopuolisoilta. Ruotsissa perintövero on sama avioliitossa ja rekisteröimättömissä suhteissa.

Avoparien määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Kun niiden osuus kaikista perheistä oli vuonna 1970 vain vähän yli kaksi prosenttia, oli luku vuonna 2002 jo lähes 20 prosenttia. Avoliitto on vallitseva perhe-elämän muoto 20-24-vuotiaiden ikäluokassa.
Rintaperillisten lakiosaa rajoitettaisiin

Lakiosa turvaa sen, että mahdollisesta testamentista huolimatta jokainen vainajan lapsista saa perintönä vähintään puolet perintöosuudestaan. Lakiosaperillinen ei nykyisin kuitenkaan yleensä ole alaikäinen, eikä perintövarallisuudella muutenkaan ole samanlaista merkitystä toimeentulon kannalta kuin aikaisemmin.

Rintaperillisten lakiosaoikeutta olisi sen vuoksi tarpeen maltillisesti rajoittaa, katsoo työryhmä. Uudistukset lisäisivät perittävän vapautta testamentata omaisuudestaan.

Siihen, mitä keinoja lakiosan rajoittamisessa olisi käytettävä, työryhmä ei ota kantaa. Suurinta muutosta nykytilaan merkitsisi lakiosan pienentäminen. Kun lakiosa on nykyisin puolet perintöosasta, se voisi jatkossa olla esimerkiksi vain kolmasosa perilliselle muuten kuuluvasta osuudesta. Samalla olisi kuitenkin huolehdittava siitä, ettei alaikäisen perintöoikeudellinen asema heikenny nykyisestä, korostaa työryhmä".

Lawetorder kirjoitti:

Koeta tajuta tämä: "eli saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisen kodin" Tuossa ei ole mitään ONKO SE 0,1% VAIKO 99.9% jonkun muun omistama, SIINÄ LUKEE Y H T E I S E N K O D I N JAKAMATTOMANA HALLUSSAAN.

Lue lisää

Katsohan laki vielä kerran. Ei se sano: "Saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisen kodin." Se sanoo: "Saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn..." Ja minkäs yhteisenä kotina käytetyn se hetikohta kertoo lesken saavan pitää? No JÄÄMISTÖÖN KUULUVAN ASUNNON.

Suomessa joka kansanedustajavaaleissa on noin 3000 lakimiestä, varatuomaria ehdokkaina ja joka kerta niistä valituksi tulee noin 20 -30kpl, nyt niitä on eduskunnassa 20kpl.

Ei lait ole juosten kustuja, niiden laatijoilla on tarkoitus työllistää ja aiheuttaa monenmoisia ongelmia, siitä saamme kiittää niin runsalukuisen joukon kansanedustajia jotka todellisuudessa ajavat vain pienen kansanosan asiaa.

Ps. manpetturimme presidenttikin on lakimies, siksi perustuslakikin on melkein perseestä revitty, ristiriidassa jopa itsensä kanssa.

Lawetorder kirjoitti:

Suomessa joka kansanedustajavaaleissa on noin 3000 lakimiestä, varatuomaria ehdokkaina ja joka kerta niistä valituksi tulee noin 20 -30kpl, nyt niitä on eduskunnassa 20kpl.

Ei lait ole juosten kustuja, niiden laatijoilla on tarkoitus työllistää ja aiheuttaa monenmoisia ongelmia, siitä saamme kiittää niin runsalukuisen joukon kansanedustajia jotka todellisuudessa ajavat vain pienen kansanosan asiaa.

Ps. manpetturimme presidenttikin on lakimies, siksi perustuslakikin on melkein perseestä revitty, ristiriidassa jopa itsensä kanssa.

Lue lisää

Ps. ei ole mitään tulkitsemista, tulkitseminen on keksitty jotta normikansa olisi huulipyöreänä ihmeissään, todellisuudessa ja jos lakia todellakin noudatettaisiin, niin se kävisi helposti perustuslain 2§ 3mom. mukaan

"Miten tämä alkuperäinen kysymys voi olla noin hankala tulkita laissa? Olen itsekin tätä ihmetellyt kun vierestä olen ihan samanlaista tapausta katsellut. Tässä tapauksessa rintaperillisten toinenkin vanhempi on jo menehtynyt ja leski ei suostu myymään asuntoa, vaan haluaa jäädä sinne asumaan lopun ikäänsä."

Asiassa ei mitään vaikeata tulkita. Se on itsestään selvää, että aloittajan tapauksessa ei ole leskella jakamattomuussuojaa asuntoon. Tämä johtuu siitä, että perintökaaressa ei voida säätää oikeuksia hallita kuin vain perittävälle kuuluvaa omaisuutta. Edellisestä liitosta olevat lapset ovat olleet asunnon omistajina jo ennen kuin perittävä kuoli, joten heidän asemansa on sama kuin täysin ulkopuolisen henkilön.

Aivan, mutta et ymmärtänyt asian pointtia, eli ne jotka laatii lakeja, niin hehän niillä jutuilla tienaakin, koko konkkaronkka, kun jää pois kansanedustajan tehtävistä, niin tienaaminen vaan jatkuu.

Laissa todellakin pitäisi olla jokin pykälä tuohon kun avioituu uudelleen, niin vaikkakin jää leskeksi ja jos hänellä on ollut lapsia ja lisäksi kuolleella aviopuolisolla omansa entisen vaimon kanssa, eikä yhteisiä ole tullut, niin pitäisi olla mahdollisuus tehdä perinnönjako koko omaisuudesta, mutta näinhän lainsäädäntö synnyttää ns. tienestiliittoja.

Aiemmin ihmettelin, että miksi lakihenkilöt olisivat muka ylityöllistettyjä ja kaikkinaiset lakitoimistot, mutten enään ihmettele, vaan täytyy todeta, että näyttää suomalaisista valtaosa olevankin todella tyhmiä ja jotka tappelee perinnöistä ja moninaisista muista asioista, koska todellisuudessa ne ei tajua mistään mitääm ja jäävät jankaan selkeistä asioista.

Soitas näinseon, ihan piruuttas huomenna suomen parhaaseen lakitoimistoon ja kysäse asia, ei sinun täällä kannata asiaa pohtia ja jankata, sehän selviää sullekkin sama asia kuin minulla ollut jo tiedossa, yhdellä pienellä puhelin soitolla.

"Leski saa kuolinpesään hallintaoikeuden, vaikka muut mukisisivat vastaan

Leskellä tarkoitetaan tässä artikkelissa vain avioleskeä, ei siis avoleskeä. Kuolinpesällä tarkoitetaan vainajan varojen ja velkojen muodostamaa kokonaisuutta. Hallintaoikeudella tarkoitetaan oikeutta käyttää omaisuutta rajoitetuin oikeuksin. Hallintaoikeuteen ei siis esimerkiksi sisälly oikeutta omin päin myydä, lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuutta tai käyttää omaisuutta normaalin käytön vastaisella tavalla. Hallintaoikeuteen sisältyy toisaalta oikeus saada omaisuudesta karttuva tuotto.

Leskellä on oikeus hallita puolisonsa jäämistöä jakamattomana tämän kuoleman jälkeen. Vaikka puolisot olisivat tehneet avio-oikeuden kokonaan poissulkevan avioehtosopimuksen, leskellä on silti oikeus jäämistön hallintaan. Lesken oikeus ei väisty myöskään, vaikka perittävä olisi tehnyt testamentin jonkun muun kuin eloonjääneen puolison hyväksi. Lesken oikeus hallita jäämistöä on siis melkoisen vahva oikeus. On kuitenkin huomattava, että leski ei kuulu kuolinpesän osakkaisiin pelkästään tämän hallintaoikeutensa perusteella.

Varakkaan lesken eläessä voisi kuitenkin olla rintaperillisten kannalta kohtuutonta, jos leski ei jakaisi ensiksi kuolleen puolison jäämistöstä siivuakaan vainajan rintaperillisille. Arjen moninaisia tilanteita varten laki säätääkin lesken enimmäis- ja vähimmäissuojasta.

Lesken enimmäissuoja tarkoittaa, että mikäli kukaan vainajan rintaperillisistä tai testamentinsaajista ei esitä kuolinpesän jakovaadetta, saa leski hallita koko ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana. Toisaalta jos rintaperilliset/testamentinsaajat/joku heistä vaativat jäämistön jakamista, lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana päättyy. Tällöin lesken enimmäissuoja kutistuu vähimmäissuojaksi. Vähimmäissuojan kohteena on puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tavanmukaisine asuntoirtaimistoineen. Vaikka osakas olisi esittänyt perinnönjakovaatimuksen, tulee lesken hallintaan kuitenkin aina jättää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tavanmukaisine asuntoirtaimistoineen. Näitä ei kuitenkaan tarvitse jättää leskelle, mikäli lesken varallisuuteen sisältyy hänelle uudeksi kodiksi sopiva asunto. Mikäli rintaperillisen esittämän jakovaatimuksen jälkeen toimitettavassa omaisuuden osituksessa ja perinnönjaossa ilmenee, että leskellä on kodiksi sopiva asunto omistuksessaan tai hän tulee sellaisen osituksessa saamaan, ei leski voi vedota enää asuntoetuuteensa.

Miten sitten arvioidaan asunnon sopivuutta lesken kodiksi? Voitaisiinko leski kuitenkin velvoittaa muuttamaan kodistaan ja vaihtamaan vaikkapa hieman vaatimattomampaan asuntoon? Pääsääntöisesti lesken asumisen laatutaso ei saa laskea, huomioiden mm. asunnon koko, sijainti ja mukavuus. Lopullisen päätöksen asunnon sopivuudesta lesken kodiksi tekee kuitenkin pesänjakaja tai tuomioistuin. Tapauskohtainen käytäntö saattaa tuottaa mielenkiintoisia tulkintoja.

Toisaalta mikäli vainajalta ei jäänyt lainkaan omaisuutta, vaan päinvastoin esimerkiksi ylivelkainen kuolinpesä, ei leskellä ole mitään, mihin kohdistaa oikeutensa pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan. Tällaisessa tilanteessa lesken jakamattomuussuojaa ei tarvita eikä leskelle normaalitilanteessa kuuluva kuolinpesän hallintaoikeus käynnisty.

Lesken hallintaoikeus ei ole sama asia kuin omistusoikeus. Leskellä on oikeus käyttää hallintaoikeuden kohdetta ja saada sen tuotto. Leski ei kuitenkaan saa myydä tai muutoin luovuttaa hallintaoikeuden käsittävää omaisuutta. Leski saa kuitenkin esimerkiksi uusia koti-irtaimistoon kuuluvia huonekaluja normaaliin tapaan, jolloin surrogaattiperiaatteen mukaisesti vanhojen huonekalujen sijaan hallintaoikeus kohdistuu uusittuun kodin irtaimistoon. Lesken tulee myös omaisuuden säilyttämisperiaatteen mukaisesti hoitaa asianmukaisesti hallitsemaansa jäämistöön kuuluvaa omaisuutta. Lesken hallintaoikeuden kestäessä jäämistöomaisuuden arvo ei saa laskea enemmän, kuin mitä se normaalista käytöstä johtuvan kulumisen vuoksi laskisi. Hänen tulee lisäksi maksaa normaalit omaisuuden ylläpitokulut, kuten kiinteistön käyttökulut ja vastikkeet.

Leski saa hallintaoikeutensa estämättä aina luovuttaa käyttöoikeutensa eteenpäin sen omistajalle joko vastikkeetta tai vastiketta vastaan. Leski voi siis luopua hallintaoikeudestaan omaisuuden omistajan hyväksi".

Lawetorder kirjoitti:

Aiemmin ihmettelin, että miksi lakihenkilöt olisivat muka ylityöllistettyjä ja kaikkinaiset lakitoimistot, mutten enään ihmettele, vaan täytyy todeta, että näyttää suomalaisista valtaosa olevankin todella tyhmiä ja jotka tappelee perinnöistä ja moninaisista muista asioista, koska todellisuudessa ne ei tajua mistään mitääm ja jäävät jankaan selkeistä asioista.

Soitas näinseon, ihan piruuttas huomenna suomen parhaaseen lakitoimistoon ja kysäse asia, ei sinun täällä kannata asiaa pohtia ja jankata, sehän selviää sullekkin sama asia kuin minulla ollut jo tiedossa, yhdellä pienellä puhelin soitolla.

"Leski saa kuolinpesään hallintaoikeuden, vaikka muut mukisisivat vastaan

Leskellä tarkoitetaan tässä artikkelissa vain avioleskeä, ei siis avoleskeä. Kuolinpesällä tarkoitetaan vainajan varojen ja velkojen muodostamaa kokonaisuutta. Hallintaoikeudella tarkoitetaan oikeutta käyttää omaisuutta rajoitetuin oikeuksin. Hallintaoikeuteen ei siis esimerkiksi sisälly oikeutta omin päin myydä, lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuutta tai käyttää omaisuutta normaalin käytön vastaisella tavalla. Hallintaoikeuteen sisältyy toisaalta oikeus saada omaisuudesta karttuva tuotto.

Leskellä on oikeus hallita puolisonsa jäämistöä jakamattomana tämän kuoleman jälkeen. Vaikka puolisot olisivat tehneet avio-oikeuden kokonaan poissulkevan avioehtosopimuksen, leskellä on silti oikeus jäämistön hallintaan. Lesken oikeus ei väisty myöskään, vaikka perittävä olisi tehnyt testamentin jonkun muun kuin eloonjääneen puolison hyväksi. Lesken oikeus hallita jäämistöä on siis melkoisen vahva oikeus. On kuitenkin huomattava, että leski ei kuulu kuolinpesän osakkaisiin pelkästään tämän hallintaoikeutensa perusteella.

Varakkaan lesken eläessä voisi kuitenkin olla rintaperillisten kannalta kohtuutonta, jos leski ei jakaisi ensiksi kuolleen puolison jäämistöstä siivuakaan vainajan rintaperillisille. Arjen moninaisia tilanteita varten laki säätääkin lesken enimmäis- ja vähimmäissuojasta.

Lesken enimmäissuoja tarkoittaa, että mikäli kukaan vainajan rintaperillisistä tai testamentinsaajista ei esitä kuolinpesän jakovaadetta, saa leski hallita koko ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana. Toisaalta jos rintaperilliset/testamentinsaajat/joku heistä vaativat jäämistön jakamista, lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana päättyy. Tällöin lesken enimmäissuoja kutistuu vähimmäissuojaksi. Vähimmäissuojan kohteena on puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tavanmukaisine asuntoirtaimistoineen. Vaikka osakas olisi esittänyt perinnönjakovaatimuksen, tulee lesken hallintaan kuitenkin aina jättää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tavanmukaisine asuntoirtaimistoineen. Näitä ei kuitenkaan tarvitse jättää leskelle, mikäli lesken varallisuuteen sisältyy hänelle uudeksi kodiksi sopiva asunto. Mikäli rintaperillisen esittämän jakovaatimuksen jälkeen toimitettavassa omaisuuden osituksessa ja perinnönjaossa ilmenee, että leskellä on kodiksi sopiva asunto omistuksessaan tai hän tulee sellaisen osituksessa saamaan, ei leski voi vedota enää asuntoetuuteensa.

Miten sitten arvioidaan asunnon sopivuutta lesken kodiksi? Voitaisiinko leski kuitenkin velvoittaa muuttamaan kodistaan ja vaihtamaan vaikkapa hieman vaatimattomampaan asuntoon? Pääsääntöisesti lesken asumisen laatutaso ei saa laskea, huomioiden mm. asunnon koko, sijainti ja mukavuus. Lopullisen päätöksen asunnon sopivuudesta lesken kodiksi tekee kuitenkin pesänjakaja tai tuomioistuin. Tapauskohtainen käytäntö saattaa tuottaa mielenkiintoisia tulkintoja.

Toisaalta mikäli vainajalta ei jäänyt lainkaan omaisuutta, vaan päinvastoin esimerkiksi ylivelkainen kuolinpesä, ei leskellä ole mitään, mihin kohdistaa oikeutensa pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan. Tällaisessa tilanteessa lesken jakamattomuussuojaa ei tarvita eikä leskelle normaalitilanteessa kuuluva kuolinpesän hallintaoikeus käynnisty.

Lesken hallintaoikeus ei ole sama asia kuin omistusoikeus. Leskellä on oikeus käyttää hallintaoikeuden kohdetta ja saada sen tuotto. Leski ei kuitenkaan saa myydä tai muutoin luovuttaa hallintaoikeuden käsittävää omaisuutta. Leski saa kuitenkin esimerkiksi uusia koti-irtaimistoon kuuluvia huonekaluja normaaliin tapaan, jolloin surrogaattiperiaatteen mukaisesti vanhojen huonekalujen sijaan hallintaoikeus kohdistuu uusittuun kodin irtaimistoon. Lesken tulee myös omaisuuden säilyttämisperiaatteen mukaisesti hoitaa asianmukaisesti hallitsemaansa jäämistöön kuuluvaa omaisuutta. Lesken hallintaoikeuden kestäessä jäämistöomaisuuden arvo ei saa laskea enemmän, kuin mitä se normaalista käytöstä johtuvan kulumisen vuoksi laskisi. Hänen tulee lisäksi maksaa normaalit omaisuuden ylläpitokulut, kuten kiinteistön käyttökulut ja vastikkeet.

Leski saa hallintaoikeutensa estämättä aina luovuttaa käyttöoikeutensa eteenpäin sen omistajalle joko vastikkeetta tai vastiketta vastaan. Leski voi siis luopua hallintaoikeudestaan omaisuuden omistajan hyväksi".

Lue lisää

Siis laissa on tai-sana tässä yhteydessä "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn,

tai.

muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon" ja tässä selitys tai-sanan käytöstä ja merkitys asiayhteydessä, "Tai

Tai on tavallisin väitelauseissa, mutta sitä käytetään myös kysymyksissä. Se ilmaisee vaihtoehtoista mahdollisuutta: ’jompikumpi’ tai ’yhdentekevää kumpi tai mikä’. Yhteydestä riippuen myös tulkinta ’molemmat’ tai ’kaikki (mainitut)’ on joskus mahdollinen.

Minulla on aina mukana kangas- tai muovikassi ostoksia varten. (’jompikumpi, mahdollisesti molemmat’)

Vinkkaa meille uutisesta tai lähetä uutiskuva!

Kotirauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen.

Otatko teetä tai kahvia? – Vastausodotus kohdistuu lähinnä verbin ilmaisemaan toimintaan: ’otan’ (kumpi hyvänsä käy) tai ’en ota’.

Tai-jaksoon sisältyy usein sana sitten

tai muuten osoittamassa poissulkevaa vaihtoehtoisuutta:

Velanottaja maksaa lainan sovitusti pois, tai sitten hän voi halutessaan vaihtaa edullisempaan lainaan.

Usein vastaukset ovat kipeitä: nuorta on kiusattu, tai hän on tuntenut muuten tulleensa hylätyksi."

Eli tarkoittaa sitä, että, voi asua joko yhteisessä kodissa aviomiehen kuoleman jälkeen TAI vaihtoehtoisesti JOSSAIN MUUALLA.

Eli lyhyesti, laki tarkoittaa yhteistä kotia, muuta asuntoa jos jäämistössä on, omistaa asunnon.

Erittäin yksinkertaista ymmärtää.

Lawetorder kirjoitti:

Siis laissa on tai-sana tässä yhteydessä "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn,

tai.

muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon" ja tässä selitys tai-sanan käytöstä ja merkitys asiayhteydessä, "Tai

Tai on tavallisin väitelauseissa, mutta sitä käytetään myös kysymyksissä. Se ilmaisee vaihtoehtoista mahdollisuutta: ’jompikumpi’ tai ’yhdentekevää kumpi tai mikä’. Yhteydestä riippuen myös tulkinta ’molemmat’ tai ’kaikki (mainitut)’ on joskus mahdollinen.

Minulla on aina mukana kangas- tai muovikassi ostoksia varten. (’jompikumpi, mahdollisesti molemmat’)

Vinkkaa meille uutisesta tai lähetä uutiskuva!

Kotirauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen.

Otatko teetä tai kahvia? – Vastausodotus kohdistuu lähinnä verbin ilmaisemaan toimintaan: ’otan’ (kumpi hyvänsä käy) tai ’en ota’.

Tai-jaksoon sisältyy usein sana sitten

tai muuten osoittamassa poissulkevaa vaihtoehtoisuutta:

Velanottaja maksaa lainan sovitusti pois, tai sitten hän voi halutessaan vaihtaa edullisempaan lainaan.

Usein vastaukset ovat kipeitä: nuorta on kiusattu, tai hän on tuntenut muuten tulleensa hylätyksi."

Eli tarkoittaa sitä, että, voi asua joko yhteisessä kodissa aviomiehen kuoleman jälkeen TAI vaihtoehtoisesti JOSSAIN MUUALLA.

Eli lyhyesti, laki tarkoittaa yhteistä kotia, muuta asuntoa jos jäämistössä on, omistaa asunnon.

Erittäin yksinkertaista ymmärtää.

Lue lisää

Mainittua säännöstä ei muuksi muuta se, vaikka kuinka hinkuisit sen 2 monmentin TAI sanoista tms. muusta sellaisesta. Leski ei voi saada jakamattomuussuojaa sellaiseen omaisuuteen, joka ei ole ollut perittävän omistuksessa hänen kuolinhetkellään.

PK 3 luvun 1a§ 2 momentin säännös SUPISTAA lesken jakamattomuussuojaa siitä, mitä se on 1 momentin säännöksessä säädettynä. Leski ei saa 2 momentin nojalla mitään eri oikeutta "yhteisen kodin" jakamattomuuteen. Puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunnon on oltava samalla tavalla jakamattomuussuojan piirissä kuin 1 momentinkin säännös määrää, eli sen on kuuluttava jäämistöön.

Voi olla yllätys sinulle, mutta täällä on jo oikea lakimiehen kirjoitus.

lukekaalakia kirjoitti:

Mainittua säännöstä ei muuksi muuta se, vaikka kuinka hinkuisit sen 2 monmentin TAI sanoista tms. muusta sellaisesta. Leski ei voi saada jakamattomuussuojaa sellaiseen omaisuuteen, joka ei ole ollut perittävän omistuksessa hänen kuolinhetkellään.

PK 3 luvun 1a§ 2 momentin säännös SUPISTAA lesken jakamattomuussuojaa siitä, mitä se on 1 momentin säännöksessä säädettynä. Leski ei saa 2 momentin nojalla mitään eri oikeutta "yhteisen kodin" jakamattomuuteen. Puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunnon on oltava samalla tavalla jakamattomuussuojan piirissä kuin 1 momentinkin säännös määrää, eli sen on kuuluttava jäämistöön.

Lue lisää

Tässä vähän tekstiä, jos osaat lukea, lue huolellisesti ja erityisesti kohta POIKKEUKSENA:

"Muista lesken oikeus

Leski on kuolinpesän osakas, jos hänellä on avio-oikeus vainajan omaisuuteen eikä ositusta ole vielä ehditty toimittaa. Tällöin myös lesken allekirjoitus vaaditaan kauppakirjaan, vaikka vainaja olisi omistanut asunnon yksin. Osituksen toimittamisen jälkeen leski ei ole enää pesän osakas ja perilliset voivat myydä asunnon ilman lesken suostumusta.

Poikkeuksena edellä mainitusta on lesken oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto. Leskellä on edellä mainittu oikeus, jos hänen omaan omaisuuteensa ei sisälly kodiksi soveltuvaa asuntoa ja hän oikeuteen vetoaa. Tällaista asuntoa ei voi ilman lesken myötävaikutusta myydä, vaikka se olisi ollut yksin vainajan omistuksessa."

Löytyy täältä: https://www.cityhouse.fi/kuolinpesan-asunnon-myynti/

lukekaalakia kirjoitti:

Voi olla yllätys sinulle, mutta täällä on jo oikea lakimiehen kirjoitus.

Kummaa, oikea lakimies osoittaa väitteensä pitävän paikkansa, sinä et, joten ime munaas vaan.

Tiedätkö oulusta sellaisen kuin AA. Haaksiluoto & Vesala oy:n??

Meneepä kauan sinulta hakea se netistä, minä kun taas sen muistan ulkoa..

Lawetorder kirjoitti:

Tässä vähän tekstiä, jos osaat lukea, lue huolellisesti ja erityisesti kohta POIKKEUKSENA:

"Muista lesken oikeus

Leski on kuolinpesän osakas, jos hänellä on avio-oikeus vainajan omaisuuteen eikä ositusta ole vielä ehditty toimittaa. Tällöin myös lesken allekirjoitus vaaditaan kauppakirjaan, vaikka vainaja olisi omistanut asunnon yksin. Osituksen toimittamisen jälkeen leski ei ole enää pesän osakas ja perilliset voivat myydä asunnon ilman lesken suostumusta.

Poikkeuksena edellä mainitusta on lesken oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto. Leskellä on edellä mainittu oikeus, jos hänen omaan omaisuuteensa ei sisälly kodiksi soveltuvaa asuntoa ja hän oikeuteen vetoaa. Tällaista asuntoa ei voi ilman lesken myötävaikutusta myydä, vaikka se olisi ollut yksin vainajan omistuksessa."

Löytyy täältä: https://www.cityhouse.fi/kuolinpesan-asunnon-myynti/

Lue lisää

Lesken oikeusasema kuolinpesän osakkaana on ihan eri asia kuin PK 3 luvun 1a§:n mukainen oikeus. Ei kannata sotkea kuolinpesän hallintoa ja lesken jakamattomuussuojaa keskenään.

Lesken osakkuus päättyy omaisuuden osituksen tultua toimitetuksi ja sen jälkeen leskeltä ei tarvitse kysyä suostumuksia jäämistöomaisuuden myyntiin, ellei lesken jakamattomuussuojasta muuta johdu.

Koettakaa nyt jo vähitellen alkaa tajuamaan, ETTÄ LESKEN VÄHIMMÄISOIKEUSSUOJA hakkaa mennentullen ja palatessa kaikki muut, MUTTEI VELKOJIEN oikeuksia.

Myöskin silloin kun vaikka edellisen aviovaimon jäämistöä omistaisi hänen rintaperilliset ja tuohon jäämistöön kuuluisi asunto jossa heidän isänsä ASUU, uuden aviovaimon kanssa ja heidän isä kuolisi, niin heidän yhteisenä kotina pitämä asunto jää lesken hallintaan, JAKOVAATIMUKSISTA huolimatta ja jopa siitäkin huolimatta, vaikkei aviovaimo omistaisi tuota asuntoa yhtään.

Ainoastaan avovaimo eli avoliitto ei tunne tuota suojaa ja täten avovaimon pitää tällöin muuttaa pois yhteisestä kodista, tai vaikka myydä asunto avovaimon alta pois, ILMAN MITÄÄN LUPIA.

Lawetorder kirjoitti:

Koettakaa nyt jo vähitellen alkaa tajuamaan, ETTÄ LESKEN VÄHIMMÄISOIKEUSSUOJA hakkaa mennentullen ja palatessa kaikki muut, MUTTEI VELKOJIEN oikeuksia.

Myöskin silloin kun vaikka edellisen aviovaimon jäämistöä omistaisi hänen rintaperilliset ja tuohon jäämistöön kuuluisi asunto jossa heidän isänsä ASUU, uuden aviovaimon kanssa ja heidän isä kuolisi, niin heidän yhteisenä kotina pitämä asunto jää lesken hallintaan, JAKOVAATIMUKSISTA huolimatta ja jopa siitäkin huolimatta, vaikkei aviovaimo omistaisi tuota asuntoa yhtään.

Ainoastaan avovaimo eli avoliitto ei tunne tuota suojaa ja täten avovaimon pitää tällöin muuttaa pois yhteisestä kodista, tai vaikka myydä asunto avovaimon alta pois, ILMAN MITÄÄN LUPIA.

Lue lisää

Niin, oliko sinulla jokin lainkohta, johon voisit nojautua tulkintasi puolesta? Perintökaaren 3 luvun 1a§ 2 momentti ei ole sellainen, koska siinä lainkohdassa on myös 1 momentti.

lukekaalakia kirjoitti:

Niin, oliko sinulla jokin lainkohta, johon voisit nojautua tulkintasi puolesta? Perintökaaren 3 luvun 1a§ 2 momentti ei ole sellainen, koska siinä lainkohdassa on myös 1 momentti.

Lue lisää

Oliko sinulla yhtään mitään, olen tänne jo laittanut melkein kymmenen asianajotoimiston, että graduista osakopioita, että oikeusministeriöstä ja huomenna tulee siis joko Vesalan tai Haaksiluodon kirjoittamana ja eikö sinulle edes kelpaa KKO:n ratkaisu jossa sivutaan tuota lesken vähimmäissuojaa, eikö sinulle mikään riitä osoittaan teidän muiden olevan täysin hakoteillä tuossa asiassa...

Sinähän se tässä väität koko ajan vastaan, minä olen jo esittänyt väitteeni tueksi monta kertaa sen, että moni muukin tulkitsee lesken vähimmäissuojan niin kuin minäkin, sinä olet täällä yrputtamassa ja imemässä munaasi IHAN YKSIN.

Eli esitä peruste, että asia onkin toisin!

Lawetorder kirjoitti:

Oliko sinulla yhtään mitään, olen tänne jo laittanut melkein kymmenen asianajotoimiston, että graduista osakopioita, että oikeusministeriöstä ja huomenna tulee siis joko Vesalan tai Haaksiluodon kirjoittamana ja eikö sinulle edes kelpaa KKO:n ratkaisu jossa sivutaan tuota lesken vähimmäissuojaa, eikö sinulle mikään riitä osoittaan teidän muiden olevan täysin hakoteillä tuossa asiassa...

Sinähän se tässä väität koko ajan vastaan, minä olen jo esittänyt väitteeni tueksi monta kertaa sen, että moni muukin tulkitsee lesken vähimmäissuojan niin kuin minäkin, sinä olet täällä yrputtamassa ja imemässä munaasi IHAN YKSIN.

Eli esitä peruste, että asia onkin toisin!

Lue lisää

limou:n sanoin, " limou

12.7.2018 0:09
Uusi
JA sulla on jotain faktaa joka todistaa puheesi?

Jos ei niin hieno tarina,ei mulla muuta.
"

Lawetorder kirjoitti:

Oliko sinulla yhtään mitään, olen tänne jo laittanut melkein kymmenen asianajotoimiston, että graduista osakopioita, että oikeusministeriöstä ja huomenna tulee siis joko Vesalan tai Haaksiluodon kirjoittamana ja eikö sinulle edes kelpaa KKO:n ratkaisu jossa sivutaan tuota lesken vähimmäissuojaa, eikö sinulle mikään riitä osoittaan teidän muiden olevan täysin hakoteillä tuossa asiassa...

Sinähän se tässä väität koko ajan vastaan, minä olen jo esittänyt väitteeni tueksi monta kertaa sen, että moni muukin tulkitsee lesken vähimmäissuojan niin kuin minäkin, sinä olet täällä yrputtamassa ja imemässä munaasi IHAN YKSIN.

Eli esitä peruste, että asia onkin toisin!

Lue lisää

Hehe! Kukaan ei ole tähän mennessä vielä tulkinnut asiaa samalla tavalla kuin sinä. Viittauksissasi lakitoimistoihin yms. ei ole käsitelty tätä kysymystä lainkaan.

lukekaalakia kirjoitti:

Hehe! Kukaan ei ole tähän mennessä vielä tulkinnut asiaa samalla tavalla kuin sinä. Viittauksissasi lakitoimistoihin yms. ei ole käsitelty tätä kysymystä lainkaan.

Siis missään, ei missäään viittauksissa ole sanottu, että lesken jakamattomuussuoja voisi kohdistua jonkun muun kuin perittävän kuolinhetkellä omistamaan omaisuuteen!!!

Tässä yksi: "Lesken enimmäissuoja tarkoittaa, että mikäli kukaan vainajan rintaperillisistä tai testamentinsaajista ei esitä kuolinpesän jakovaadetta, saa leski hallita koko ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana. Toisaalta jos rintaperilliset/testamentinsaajat/joku heistä vaativat jäämistön jakamista, lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana päättyy.

LUE TÄMÄ ERITELTY YMMÄRTÄEN
Tällöin lesken enimmäissuoja kutistuu vähimmäissuojaksi. Vähimmäissuojan kohteena on puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tavanmukaisine asuntoirtaimistoineen. Vaikka osakas olisi esittänyt perinnönjakovaatimuksen, tulee lesken hallintaan kuitenkin aina jättää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tavanmukaisine asuntoirtaimistoineen


Näitä ei kuitenkaan tarvitse jättää leskelle, mikäli lesken varallisuuteen sisältyy hänelle uudeksi kodiksi sopiva asunto. Mikäli rintaperillisen esittämän jakovaatimuksen jälkeen toimitettavassa omaisuuden osituksessa ja perinnönjaossa ilmenee, että leskellä on kodiksi sopiva asunto omistuksessaan tai hän tulee sellaisen osituksessa saamaan, ei leski voi vedota enää asuntoetuuteensa."

Tässä toinen, montako idiootti haluat niitä? "Lesken asumissuoja
22.3.2015

Leskellä on lakiin perustuva oikeus pitää kuolleen puolisonsa jäämistö jakamattomana hallinnassaan. Tämä lesken jakamattomuussuoja koskee koko kuolinpesän omaisuutta. Se antaa leskelle käyttöoikeuden kaikkeen jäämistöön kuuluvaan omaisuuteen. Tämän käyttöoikeuden haltijana leskellä ei ole oikeutta luovuttaa käyttöoikeuttaan toiselle, eikä myydä tai muutoin tuhlata siihen kuuluvaa omaisuutta.

Jakamattomuussuoja jatkuu siihen asti, kunnes perillinen tai testamentin saaja vaatii jakoa.

LUE TÄMÄ ERITELTY YMMÄRTÄEN
Tämän jälkeen jakamattomuussuoja kaventuu oikeudeksi hallita tietyin edellytyksin puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja tavanomaista asuinirtaimistoa. Ne voidaan jakaa muun omaisuuden ohella, mutta niitä jää rasittamaan omistajan etua kunnioittava lesken käyttöoikeus.

Asunto

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Leski, jonka varallisuuteen sisältyy kodiksi sopiva asunto, ei ole suojan tarpeessa.

Kodiksi sopivan asunnon arviointikriteereitä ovat muun muassa asunnon koko, sijainti, varustetaso, asumismuoto sekä lesken subjektiiviset tarpeet. Oikeuskäytännössä lesken ei ole esimerkiksi katsottu tarvitsevan muuttaa 180 neliömetrin rivitalosta omistamaansa 50 neliön suuruiseen kerrostalokaksioon.

Asuinirtaimisto

Tavanomaiseksi koti-irtaimistoksi katsotaan yhteisessä kodissa oleva tai sinne kuuluva irtain, joka palvelee asumista. Sellaisia eivät ole esimerkiksi arvoesineet, taidekokoelmat tai ajoneuvot. Lesken ei tarvitse jäädä asumaan yhteiseen kotiin, vaan hän voi ottaa kyseisen irtaimiston mukaansa, ja säilyttää sitä haluamassaan paikassa.
KYSY TÄÄLTÄ TARKEMMIN, kun kerran noinkin 'viisas' olet: https://www.raimi.fi/49

Asianajotoimisto Markku Raimi
PL 7
13101 Hämeenlinna

Puhelin 0400 335 130"

Lawetorder kirjoitti:

Tässä yksi: "Lesken enimmäissuoja tarkoittaa, että mikäli kukaan vainajan rintaperillisistä tai testamentinsaajista ei esitä kuolinpesän jakovaadetta, saa leski hallita koko ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana. Toisaalta jos rintaperilliset/testamentinsaajat/joku heistä vaativat jäämistön jakamista, lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana päättyy.

LUE TÄMÄ ERITELTY YMMÄRTÄEN
Tällöin lesken enimmäissuoja kutistuu vähimmäissuojaksi. Vähimmäissuojan kohteena on puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tavanmukaisine asuntoirtaimistoineen. Vaikka osakas olisi esittänyt perinnönjakovaatimuksen, tulee lesken hallintaan kuitenkin aina jättää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tavanmukaisine asuntoirtaimistoineen


Näitä ei kuitenkaan tarvitse jättää leskelle, mikäli lesken varallisuuteen sisältyy hänelle uudeksi kodiksi sopiva asunto. Mikäli rintaperillisen esittämän jakovaatimuksen jälkeen toimitettavassa omaisuuden osituksessa ja perinnönjaossa ilmenee, että leskellä on kodiksi sopiva asunto omistuksessaan tai hän tulee sellaisen osituksessa saamaan, ei leski voi vedota enää asuntoetuuteensa."

Tässä toinen, montako idiootti haluat niitä? "Lesken asumissuoja
22.3.2015

Leskellä on lakiin perustuva oikeus pitää kuolleen puolisonsa jäämistö jakamattomana hallinnassaan. Tämä lesken jakamattomuussuoja koskee koko kuolinpesän omaisuutta. Se antaa leskelle käyttöoikeuden kaikkeen jäämistöön kuuluvaan omaisuuteen. Tämän käyttöoikeuden haltijana leskellä ei ole oikeutta luovuttaa käyttöoikeuttaan toiselle, eikä myydä tai muutoin tuhlata siihen kuuluvaa omaisuutta.

Jakamattomuussuoja jatkuu siihen asti, kunnes perillinen tai testamentin saaja vaatii jakoa.

LUE TÄMÄ ERITELTY YMMÄRTÄEN
Tämän jälkeen jakamattomuussuoja kaventuu oikeudeksi hallita tietyin edellytyksin puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja tavanomaista asuinirtaimistoa. Ne voidaan jakaa muun omaisuuden ohella, mutta niitä jää rasittamaan omistajan etua kunnioittava lesken käyttöoikeus.

Asunto

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Leski, jonka varallisuuteen sisältyy kodiksi sopiva asunto, ei ole suojan tarpeessa.

Kodiksi sopivan asunnon arviointikriteereitä ovat muun muassa asunnon koko, sijainti, varustetaso, asumismuoto sekä lesken subjektiiviset tarpeet. Oikeuskäytännössä lesken ei ole esimerkiksi katsottu tarvitsevan muuttaa 180 neliömetrin rivitalosta omistamaansa 50 neliön suuruiseen kerrostalokaksioon.

Asuinirtaimisto

Tavanomaiseksi koti-irtaimistoksi katsotaan yhteisessä kodissa oleva tai sinne kuuluva irtain, joka palvelee asumista. Sellaisia eivät ole esimerkiksi arvoesineet, taidekokoelmat tai ajoneuvot. Lesken ei tarvitse jäädä asumaan yhteiseen kotiin, vaan hän voi ottaa kyseisen irtaimiston mukaansa, ja säilyttää sitä haluamassaan paikassa.
KYSY TÄÄLTÄ TARKEMMIN, kun kerran noinkin 'viisas' olet: https://www.raimi.fi/49

Asianajotoimisto Markku Raimi
PL 7
13101 Hämeenlinna

Puhelin 0400 335 130"

Lue lisää

Nyt sille todelliselle IDIOOTILLE vielä korostettuna se, mitä kirjoitit, jospa siitä ymmärtäisit?!

"Lesken enimmäissuoja tarkoittaa, että mikäli kukaan vainajan rintaperillisistä tai testamentinsaajista ei esitä kuolinpesän jakovaadetta, SAA LESKI HALLITA KOKO ensiksi kuolleen puolison JÄÄMISTÖÄ jakamattomana. Toisaalta jos rintaperilliset/testamentinsaajat/joku heistä vaativat jäämistön jakamista, lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana päättyy.

LUE ERITYISESTI ISOILLA KIRJAIMILLA PAINETTU JA LUE NIIN MONTA KERTAA, ETTÄ YMMÄRRÄT SANOJEN MERKITYKSEN

ja lisää:
LESKELLÄ ON lakiin perustuva oikeus pitää kuolleen puolisonsa JÄÄMISTÖ jakamattomana hallinnassaan. Tämä lesken JAKMATTOMUUSSUOJA KOSKEE KOKO KUOLINPESÄN OMAISUUTTA. Se antaa leskelle käyttöoikeuden KAIKKEEN JÄÄMISTÖÖN KUULUVAAN OMAISUUTEEN.

MUSTUSTELE ISOILLA KIRJAIMILLA PAINETTUA. LUE MONTA KERTAA, JA KERTA VIELÄ PÄÄLLE. MITÄ SE TARKOITTAA, KUN KOKO KUOLINPESÄN OMAISUUS ON JAKAMATTOMUUSSSUOJAN PIIRISSÄ? KUULUUKO SIIHEN MUUTA OMAISUUTTA?

Lawetorder kirjoitti:

Kummaa, oikea lakimies osoittaa väitteensä pitävän paikkansa, sinä et, joten ime munaas vaan.

Tiedätkö oulusta sellaisen kuin AA. Haaksiluoto & Vesala oy:n??

Lue lisää

Perskules, ei pitäisi huudella ennen kuin tarkistaa asioita.

Eli pahoittelen antamiani vääriä tietoja, elikkäs siis toimistoa Haaksiluoto&Vesala ei ole enään, poijjille onkin tullut ero ja Vesala on jäänyt Pakkahuoneen kadulle ouluun, noo nyt meikällä on oikeastaan kolme eri asianajajaa oulussa, kun jo yritysryppäästä aikaisemmin yksi perusti oman toimiston ja nyt kaksi muuta.

No mua sinänsä ei haittaa, mutta nyt ei ehdi enempää tai oikeastaan ehtiikin kun Vesala soittikin jo, 16min puhelun.

lukekaalakia kirjoitti:

Nyt sille todelliselle IDIOOTILLE vielä korostettuna se, mitä kirjoitit, jospa siitä ymmärtäisit?!

"Lesken enimmäissuoja tarkoittaa, että mikäli kukaan vainajan rintaperillisistä tai testamentinsaajista ei esitä kuolinpesän jakovaadetta, SAA LESKI HALLITA KOKO ensiksi kuolleen puolison JÄÄMISTÖÄ jakamattomana. Toisaalta jos rintaperilliset/testamentinsaajat/joku heistä vaativat jäämistön jakamista, lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana päättyy.

LUE ERITYISESTI ISOILLA KIRJAIMILLA PAINETTU JA LUE NIIN MONTA KERTAA, ETTÄ YMMÄRRÄT SANOJEN MERKITYKSEN

ja lisää:
LESKELLÄ ON lakiin perustuva oikeus pitää kuolleen puolisonsa JÄÄMISTÖ jakamattomana hallinnassaan. Tämä lesken JAKMATTOMUUSSUOJA KOSKEE KOKO KUOLINPESÄN OMAISUUTTA. Se antaa leskelle käyttöoikeuden KAIKKEEN JÄÄMISTÖÖN KUULUVAAN OMAISUUTEEN.

MUSTUSTELE ISOILLA KIRJAIMILLA PAINETTUA. LUE MONTA KERTAA, JA KERTA VIELÄ PÄÄLLE. MITÄ SE TARKOITTAA, KUN KOKO KUOLINPESÄN OMAISUUS ON JAKAMATTOMUUSSSUOJAN PIIRISSÄ? KUULUUKO SIIHEN MUUTA OMAISUUTTA?

Lue lisää

Etkö todellakaan NARSISMUS IDIOTOCUS tajua??

Todella herkulliselta maistuu täyspäinen idiootti, erityisen hyvälle maistuu mutustella ne kohdat jotka SINÄ IHAN TAHALLAAN JÄTÄT POIS, ELI TÄMÄN: "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen.".

Eli JOS JÄÄMISTÖÖN KUULUU YHTEISENÄ KOTINA PIDETTY ASUNTO, NIIN ON SE JÄÄVÄ LESKEN HALTUUN ASUNNOKSI J A K O V A A T I M U K S E N ESTÄMÄTTÄ JA JOS EI OLE, NIIN LESKI ON OIKEUTETTU AVUSTUKSEEN.

EN NÄE MISSÄÄN KOHTAA MISSÄ LUKEE, että jos asuntoa omistaa joku muu, niin tälläinen asunto ei kuulu lesken hallintaoikeuden piiriin.

Lawetorder kirjoitti:

Etkö todellakaan NARSISMUS IDIOTOCUS tajua??

Todella herkulliselta maistuu täyspäinen idiootti, erityisen hyvälle maistuu mutustella ne kohdat jotka SINÄ IHAN TAHALLAAN JÄTÄT POIS, ELI TÄMÄN: "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen.".

Eli JOS JÄÄMISTÖÖN KUULUU YHTEISENÄ KOTINA PIDETTY ASUNTO, NIIN ON SE JÄÄVÄ LESKEN HALTUUN ASUNNOKSI J A K O V A A T I M U K S E N ESTÄMÄTTÄ JA JOS EI OLE, NIIN LESKI ON OIKEUTETTU AVUSTUKSEEN.

EN NÄE MISSÄÄN KOHTAA MISSÄ LUKEE, että jos asuntoa omistaa joku muu, niin tälläinen asunto ei kuulu lesken hallintaoikeuden piiriin.

Lue lisää

Unohdin tämän.

Alkuperäinen ketjun aloittaja kysyi lisäkysymyksenä sen, että vaikuttaako asiaan kun edesmenneen vaimon kuolinpesän OSAKKAANA ON MYÖS VIELÄ ELOSSA OLEVA ISÄ ja isällä kun nyt vaan sattuu oleen 25% omistusosuus kyseisestä asunnosta, ja mikä pahinta, perskules, LESKI OMISTAA TUOTA ASUNTOA 50%.

Eli siis tulevalla vainajalla on jäämistössään yhteinen koti joka asunto, laiki ei tunne käsitettä osaomisteinen, vaan yksikantaan jos jäämistössä on yhteisenä kotina pidetty asunto ja tuota asuntoa on pidetty yhteisenä kotina.

Kuinka tämä voi olla noin ylitsepääsemättömän vaikea käsittää???

lukekaalakia kirjoitti:

Nyt sille todelliselle IDIOOTILLE vielä korostettuna se, mitä kirjoitit, jospa siitä ymmärtäisit?!

"Lesken enimmäissuoja tarkoittaa, että mikäli kukaan vainajan rintaperillisistä tai testamentinsaajista ei esitä kuolinpesän jakovaadetta, SAA LESKI HALLITA KOKO ensiksi kuolleen puolison JÄÄMISTÖÄ jakamattomana. Toisaalta jos rintaperilliset/testamentinsaajat/joku heistä vaativat jäämistön jakamista, lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana päättyy.

LUE ERITYISESTI ISOILLA KIRJAIMILLA PAINETTU JA LUE NIIN MONTA KERTAA, ETTÄ YMMÄRRÄT SANOJEN MERKITYKSEN

ja lisää:
LESKELLÄ ON lakiin perustuva oikeus pitää kuolleen puolisonsa JÄÄMISTÖ jakamattomana hallinnassaan. Tämä lesken JAKMATTOMUUSSUOJA KOSKEE KOKO KUOLINPESÄN OMAISUUTTA. Se antaa leskelle käyttöoikeuden KAIKKEEN JÄÄMISTÖÖN KUULUVAAN OMAISUUTEEN.

MUSTUSTELE ISOILLA KIRJAIMILLA PAINETTUA. LUE MONTA KERTAA, JA KERTA VIELÄ PÄÄLLE. MITÄ SE TARKOITTAA, KUN KOKO KUOLINPESÄN OMAISUUS ON JAKAMATTOMUUSSSUOJAN PIIRISSÄ? KUULUUKO SIIHEN MUUTA OMAISUUTTA?

Lue lisää

Lisään yhä, mutustele sinä sanoja: ENIMMÄISSUOJA, VÄHIMMÄISSUOJA, JAKOVAATIMUKSEN ESTÄMÄTTÄ.

Lawetorder kirjoitti:

Unohdin tämän.

Alkuperäinen ketjun aloittaja kysyi lisäkysymyksenä sen, että vaikuttaako asiaan kun edesmenneen vaimon kuolinpesän OSAKKAANA ON MYÖS VIELÄ ELOSSA OLEVA ISÄ ja isällä kun nyt vaan sattuu oleen 25% omistusosuus kyseisestä asunnosta, ja mikä pahinta, perskules, LESKI OMISTAA TUOTA ASUNTOA 50%.

Eli siis tulevalla vainajalla on jäämistössään yhteinen koti joka asunto, laiki ei tunne käsitettä osaomisteinen, vaan yksikantaan jos jäämistössä on yhteisenä kotina pidetty asunto ja tuota asuntoa on pidetty yhteisenä kotina.

Kuinka tämä voi olla noin ylitsepääsemättömän vaikea käsittää???

Lue lisää

Korjaus: TULEVA LESKI OMISTAA jne.

lukekaalakia kirjoitti:

Nyt sille todelliselle IDIOOTILLE vielä korostettuna se, mitä kirjoitit, jospa siitä ymmärtäisit?!

"Lesken enimmäissuoja tarkoittaa, että mikäli kukaan vainajan rintaperillisistä tai testamentinsaajista ei esitä kuolinpesän jakovaadetta, SAA LESKI HALLITA KOKO ensiksi kuolleen puolison JÄÄMISTÖÄ jakamattomana. Toisaalta jos rintaperilliset/testamentinsaajat/joku heistä vaativat jäämistön jakamista, lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana päättyy.

LUE ERITYISESTI ISOILLA KIRJAIMILLA PAINETTU JA LUE NIIN MONTA KERTAA, ETTÄ YMMÄRRÄT SANOJEN MERKITYKSEN

ja lisää:
LESKELLÄ ON lakiin perustuva oikeus pitää kuolleen puolisonsa JÄÄMISTÖ jakamattomana hallinnassaan. Tämä lesken JAKMATTOMUUSSUOJA KOSKEE KOKO KUOLINPESÄN OMAISUUTTA. Se antaa leskelle käyttöoikeuden KAIKKEEN JÄÄMISTÖÖN KUULUVAAN OMAISUUTEEN.

MUSTUSTELE ISOILLA KIRJAIMILLA PAINETTUA. LUE MONTA KERTAA, JA KERTA VIELÄ PÄÄLLE. MITÄ SE TARKOITTAA, KUN KOKO KUOLINPESÄN OMAISUUS ON JAKAMATTOMUUSSSUOJAN PIIRISSÄ? KUULUUKO SIIHEN MUUTA OMAISUUTTA?

Lue lisää

Juu, kyllä kuuluu, etenkin silloin vaikka omistus tulevalla vainajalla olisi vain 1% ja asuntoa käytetty yhteisenä kotina, laki kun nyt vaan ei tunne määritettä osaomistus ja tässä tapauksessa, ajattele perskutarallaa, tuleva LESKI OMISTAA KYSEISTÄ ASUNTOA 50%.

Mitenkäs nyt ne aivot pannaan, narikkaanko?

Lawetorder kirjoitti:

Etkö todellakaan NARSISMUS IDIOTOCUS tajua??

Todella herkulliselta maistuu täyspäinen idiootti, erityisen hyvälle maistuu mutustella ne kohdat jotka SINÄ IHAN TAHALLAAN JÄTÄT POIS, ELI TÄMÄN: "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen.".

Eli JOS JÄÄMISTÖÖN KUULUU YHTEISENÄ KOTINA PIDETTY ASUNTO, NIIN ON SE JÄÄVÄ LESKEN HALTUUN ASUNNOKSI J A K O V A A T I M U K S E N ESTÄMÄTTÄ JA JOS EI OLE, NIIN LESKI ON OIKEUTETTU AVUSTUKSEEN.

EN NÄE MISSÄÄN KOHTAA MISSÄ LUKEE, että jos asuntoa omistaa joku muu, niin tälläinen asunto ei kuulu lesken hallintaoikeuden piiriin.

Lue lisää

"EN NÄE MISSÄÄN KOHTAA MISSÄ LUKEE, että jos asuntoa omistaa joku muu, niin tälläinen asunto ei kuulu lesken hallintaoikeuden piiriin."

Siinähän se lukee perintökaaren 3 luvun 1a § 1 momentissa:
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

VOISI KYSYÄ, MITÄ KOHTAA ET YMMÄRTÄNYT LAISTA?

JA KANNATTAA MUTUSTELLA SITÄ LESKEN ENIMMÄISSUOJAA VIELÄ UUDEMMAN KERRAN.

JA MUTUSTELLESSA MIETTIE, MITÄ MERKITSEE KUN ENIMMÄISSUOJA SUPISTUU?

Soita nyt ihmeessä tuonne ja kysy, harmittaa lukea tällaista vatvomista, tai Sipilän sanoin, "vatulointia".

Olisihan se aivan tavatonta, että puolison kuolema antaisi henkilölle oikeuksia vieraiden ihmisten omaisuuteen. Mutta sellaisten pohtiminen on tuolle hullulle taatusti aivan liian vaikeaa, kun se ei osaa lukea edes lain suoraa kirjainta, jonka mukaan yhteiseen kotiin ei anneta oikeutta, vaan yhteisenä kotina käytettyyn, jäämistöön kuuluvaan asuntoon.

VENÄJÄÄÄ, suomeen tarvitaan 10 mrd tonnia rautamalmia, löytyykö? Suomesta ei löydy niin paljon edes valmista ratakiskoa josta idiooteille voisi vääntää esimerkin TAI-sanan vaikutuksesta.

5837538 kirjoitti:

Olisihan se aivan tavatonta, että puolison kuolema antaisi henkilölle oikeuksia vieraiden ihmisten omaisuuteen. Mutta sellaisten pohtiminen on tuolle hullulle taatusti aivan liian vaikeaa, kun se ei osaa lukea edes lain suoraa kirjainta, jonka mukaan yhteiseen kotiin ei anneta oikeutta, vaan yhteisenä kotina käytettyyn, jäämistöön kuuluvaan asuntoon.

Lue lisää

Niin, onhan se todellakin tavatonta, mutta niin se vaan on.

Et sitten lukenut ollenkaan tätä: " oikeuttalapsille

10.7.2018 20:58
Miten tämä alkuperäinen kysymys voi olla noin hankala tulkita laissa? Olen itsekin tätä ihmetellyt kun vierestä olen ihan samanlaista tapausta katsellut. Tässä tapauksessa rintaperillisten toinenkin vanhempi on jo menehtynyt ja leski ei suostu myymään asuntoa, vaan haluaa jäädä sinne asumaan lopun ikäänsä. Avioehdot ja testamentit lasten hyväksi tehty ja toisen vanhempansa kuolinpesä kiinni asunnossa.

Eli lasten molempien vanhempien perintö on kiinni tämän uuden puolison alla? En tahdo käsittää missä oikeus on tässä kohtaa. Eikö lapsilla ole tässä mitään oikeuksia tai keinoa murtaa lesken oikeus jäädä hallitsemaan kahden muun ihmisen lasten omaisuutta. (käytännössä random-tyyppi koska ehtivät olla naimisissa pari vuotta..) .

Lapset ovat aikuisia omine lapsineen jotka ovat menettäneet molemmat vanhempansa ja lastensa isovanhemmat ja nyt joku täysin ulkopuolinen hallitsee koko heidän vanhempiensa heille jättämää perintöä!! Ja heillä on äskettäin kuolleen vanhempansa henkilökohtaista velkaa aika helvetisti, muttei ylivelkainen niinkuin joku tuolla aiemmin kirjoitti. Leski saa jäädä yksin asumaan siihen isoon paritaloon pääkaupunkiseudulla. Kokonaan maksettu ja vastike naurettavan pieni. Tuskin muuttaa sieltä kuin vasta vanhainkotiin. Jos silloinkaan..

Eikä tässä ole mitään tehtävissä?! Uskomatonta! Tämä leskenoikeuslaki on täysin juosten kusten laadittu laki jos kuka vaan saa hallita kenen vaan omaisuutta iät ja ajat.
" tai tätä (uups, nyt tuli tuo kummallinen vaihtoehtosana, ANTEEKSI) "Lawetorder: Noinhan sen on oltava, koska mitään oikeutta en tuollaisesta löydä.. Vain oikeutta ainoastaan yhdelle etuoikeutetulle, joka jollain idioottimaisella lailla sen vahingossa/lottovoittona on itselleen saanut.

Olen katsonut vierestä näiden lasten kärsimystä niin monella tasolla että puistattaa.
Miksei tämän lain haitoista puhuta enemmän julkisuudessa? Näitä tapauksia on varmasti liikaa".

Tiesithän, että perustuslainsäätämisjärjestys koskee vain ja ainoastaan perustuslain muuttamista, ei niin että voitaisiin säätää perustuslakia alemman asteinen laki joka taas rajoittaisi tai muuttaisi perustuslain säännöstöä.

Kts. "73§ Ehdotus perustusLAIN säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka perustusLAKIIN (illatiivi) tehtävästä rajatusta poikkeuksesta, jne." eli tarkoittaa sitä, että kaikki nuo voidaan tehdä ainoastaan PERUSTUSLAKIIN ja vain ja ainoastaan siihen.

Jos tuossa pykälässä lukisi näin: taikka perustuslaista poikkeavasti, jne. niin tällöin voitaisiin säätää perustuslakia rajoittava, taikka sen säännöksestä poikkeava laki ilman perustuslaissa olevaa lakivaraumaa.

Hyvin yksinkertaista.

Sinähän se et tässä osaa lukea, tai et edes viitsi lukea edes alkuperäistä kysymystä.

SIIS lapset äitinsä kuolinpesän (jakamaton) kautta OMISTAVAT AINOASTAAN tuosta asunnosta 25%, isä osakkaana kuolinpesässä ja oma omistus myös 25% ja uusi AVIOVAIMO 50% ja kyseessä on siis asunto jossa he asuvat yhdessä eli on heidän koti ja kun tuosta isästä kohta lähtee henki, NIIN ISÄVAINAJAN JÄÄMISTÖÖN JÄÄ 25% TUOSTA ASUNNOSTA, ja perintökaari EI TUNNE KÄSITETTÄ OSAOMISTUS, tämä on se pointti mikä ei millään mahdu teidän kalloonne.

Kysymyksessä on ainoastaan se, että miten tuleva isän kuolinpesä saisi kammettua tulevan lesken arvokkaasta asunnosta pois, jotta he voisivat sen myydä ja täten saada hilloo vähän.

Lawetorder kirjoitti:

Sinähän se et tässä osaa lukea, tai et edes viitsi lukea edes alkuperäistä kysymystä.

SIIS lapset äitinsä kuolinpesän (jakamaton) kautta OMISTAVAT AINOASTAAN tuosta asunnosta 25%, isä osakkaana kuolinpesässä ja oma omistus myös 25% ja uusi AVIOVAIMO 50% ja kyseessä on siis asunto jossa he asuvat yhdessä eli on heidän koti ja kun tuosta isästä kohta lähtee henki, NIIN ISÄVAINAJAN JÄÄMISTÖÖN JÄÄ 25% TUOSTA ASUNNOSTA, ja perintökaari EI TUNNE KÄSITETTÄ OSAOMISTUS, tämä on se pointti mikä ei millään mahdu teidän kalloonne.

Kysymyksessä on ainoastaan se, että miten tuleva isän kuolinpesä saisi kammettua tulevan lesken arvokkaasta asunnosta pois, jotta he voisivat sen myydä ja täten saada hilloo vähän.

Lue lisää

"perintökaari EI TUNNE KÄSITETTÄ OSAOMISTUS"

Osaomistus onkin tässä yhteydessä sama kuin ei omistusta ollenkaan. Asunto ei näet kuulu jäämistöön, ellei se kuulu sinne kokonaan. Muistelehan, mihin yhteisenä kotina käytettyyn se laki sanoo leskellä olevan hallintaoikeuden... se oli JÄÄMISTÖÖN KUULUVAAN ASUNTOON.

5837538 kirjoitti:

"perintökaari EI TUNNE KÄSITETTÄ OSAOMISTUS"

Osaomistus onkin tässä yhteydessä sama kuin ei omistusta ollenkaan. Asunto ei näet kuulu jäämistöön, ellei se kuulu sinne kokonaan. Muistelehan, mihin yhteisenä kotina käytettyyn se laki sanoo leskellä olevan hallintaoikeuden... se oli JÄÄMISTÖÖN KUULUVAAN ASUNTOON.

Lue lisää

Et perustele ollenkaan, minä perustelen ja se on YHTEISENÄ KOTINA KÄYTETYN, eli jos asuntoa on yhdessä asuttu, niin se riittää KOSKA SEN JÄLKEEN TULEE tuo ihmeellinen tai-sana.

Lisäksi, leskellä ON OIKEUS HALLITA JÄÄMISTÖÄ, siellä ei eritellä erikseen mitä jäämistöön kuuluu, ainoastaan sinä erittelet ja muutama muu "wanna be police", mutta kun älykkyys ei riittänyt edes alokaskurssiin.

Sitten laissa tuleekin, "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen.". Huomaatko wanna be full idiot, jakovaatimuksen ja testamentin estämättä, testamentilla joko annetaan hallinta oikeus tai omistus, taikka molemmat 100%, niin siitä huolimatta leski saa ja jää asumaan eli sehän poistuu testamentin avulla jäämistöstä KOKONAAN, niin miksi vitussa leski silti saa jäädä asuun?? TÄÄÄÄH, eli ei ole enään jäämistössä, TÄÄÄH???

Sinun järjellä ajateltuna, että kun minulla on vain 100 nokian osaketta ja loput jossain muualla, niin kukaan ei omistakkaan mitään, koska ei ole 100% osakkeista hallussa,

Kerro missä laissa on, että jollei asunto ole 100% jäämistössä, niin sitä ei siellä ole ollenkaan?

Tulispa sota ja kaikki idiootit painuisi vaikkapa alaskaan, siellähän noita muitakin idiootteja vaikuttaisi olevan paljonkin.

HIENO HOMMA.

Lawetorder kirjoitti:

Et perustele ollenkaan, minä perustelen ja se on YHTEISENÄ KOTINA KÄYTETYN, eli jos asuntoa on yhdessä asuttu, niin se riittää KOSKA SEN JÄLKEEN TULEE tuo ihmeellinen tai-sana.

Lisäksi, leskellä ON OIKEUS HALLITA JÄÄMISTÖÄ, siellä ei eritellä erikseen mitä jäämistöön kuuluu, ainoastaan sinä erittelet ja muutama muu "wanna be police", mutta kun älykkyys ei riittänyt edes alokaskurssiin.

Sitten laissa tuleekin, "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen.". Huomaatko wanna be full idiot, jakovaatimuksen ja testamentin estämättä, testamentilla joko annetaan hallinta oikeus tai omistus, taikka molemmat 100%, niin siitä huolimatta leski saa ja jää asumaan eli sehän poistuu testamentin avulla jäämistöstä KOKONAAN, niin miksi vitussa leski silti saa jäädä asuun?? TÄÄÄÄH, eli ei ole enään jäämistössä, TÄÄÄH???

Sinun järjellä ajateltuna, että kun minulla on vain 100 nokian osaketta ja loput jossain muualla, niin kukaan ei omistakkaan mitään, koska ei ole 100% osakkeista hallussa,

Kerro missä laissa on, että jollei asunto ole 100% jäämistössä, niin sitä ei siellä ole ollenkaan?

Tulispa sota ja kaikki idiootit painuisi vaikkapa alaskaan, siellähän noita muitakin idiootteja vaikuttaisi olevan paljonkin.

HIENO HOMMA.

Lue lisää

"Et perustele ollenkaan, minä perustelen ja se on YHTEISENÄ KOTINA KÄYTETYN, eli jos asuntoa on yhdessä asuttu, niin se riittää KOSKA SEN JÄLKEEN TULEE tuo ihmeellinen tai-sana."

Eihän se tarkoita mitään, että on oikeus hallita "yhteisenä kotina käytetyn". Sen "tai"-sanan takana täytyy siis olla jotakin, joka paljastaa, mitä yhteisenä kotina käytettyä sitä oikein saa hallita. Ja se on muuten JÄÄMISTÖÖN KUULUVAA ASUNTOA, jos et ole sattunut lukemaan lakia sinne asti.

" testamentilla joko annetaan hallinta oikeus tai omistus, taikka molemmat 100%, niin siitä huolimatta leski saa ja jää asumaan eli sehän poistuu testamentin avulla jäämistöstä KOKONAAN"

Mutta se poistuu jäämistöstä vasta perinnönjaossa, kun koko jäämistö lakkaa olemasta. Missään ei sanota, että jäämistön katoaminen lakkauttaisi oikeuden, joka on syntynyt johonkin jäämistössä olleeseen.

5837538 kirjoitti:

"Et perustele ollenkaan, minä perustelen ja se on YHTEISENÄ KOTINA KÄYTETYN, eli jos asuntoa on yhdessä asuttu, niin se riittää KOSKA SEN JÄLKEEN TULEE tuo ihmeellinen tai-sana."

Eihän se tarkoita mitään, että on oikeus hallita "yhteisenä kotina käytetyn". Sen "tai"-sanan takana täytyy siis olla jotakin, joka paljastaa, mitä yhteisenä kotina käytettyä sitä oikein saa hallita. Ja se on muuten JÄÄMISTÖÖN KUULUVAA ASUNTOA, jos et ole sattunut lukemaan lakia sinne asti.

" testamentilla joko annetaan hallinta oikeus tai omistus, taikka molemmat 100%, niin siitä huolimatta leski saa ja jää asumaan eli sehän poistuu testamentin avulla jäämistöstä KOKONAAN"

Mutta se poistuu jäämistöstä vasta perinnönjaossa, kun koko jäämistö lakkaa olemasta. Missään ei sanota, että jäämistön katoaminen lakkauttaisi oikeuden, joka on syntynyt johonkin jäämistössä olleeseen.

Lue lisää

Voi hellan lettas sentään, onko kakki pikkasen vaavelilla kovalla?

Pidätkö mua ihan idioottina, etten lue kaikke kuin muut idiootit?

Muuten, kirjoititkohan ihan tarkkaan mitä sen TAI-sanan jälkeen olikaan?

Ei hätää, tässä se on, vaikka hienosti sen tiputit pois: "saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn
HUOM HUOM HUOM
tai muun

jäämistöön kuuluvan eloonjääneen

puolison kodiksi sopivan asunnon,

jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen". MUUU MUUU jokin muu jokin muu, oho, meninpäs nyt oleen tyhmä kuin lehmä ja muu muumutteleen
HUOM HUOM HUOM

Niin, se taisikin tuo TAI-sana antaa niin kuin vaihtoehtoisen valinnan?? Olikos se jotenkin niin, tehän kun olette niiiin paaaaalljooon 'viisaampia'.

Lawetorder kirjoitti:

Voi hellan lettas sentään, onko kakki pikkasen vaavelilla kovalla?

Pidätkö mua ihan idioottina, etten lue kaikke kuin muut idiootit?

Muuten, kirjoititkohan ihan tarkkaan mitä sen TAI-sanan jälkeen olikaan?

Ei hätää, tässä se on, vaikka hienosti sen tiputit pois: "saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn
HUOM HUOM HUOM
tai muun

jäämistöön kuuluvan eloonjääneen

puolison kodiksi sopivan asunnon,

jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen". MUUU MUUU jokin muu jokin muu, oho, meninpäs nyt oleen tyhmä kuin lehmä ja muu muumutteleen
HUOM HUOM HUOM

Niin, se taisikin tuo TAI-sana antaa niin kuin vaihtoehtoisen valinnan?? Olikos se jotenkin niin, tehän kun olette niiiin paaaaalljooon 'viisaampia'.

Lue lisää

"Pidätkö mua ihan idioottina, etten lue kaikke kuin muut idiootit?"

Joo, pidän sinua idioottina, kun mielestäsi leskellä on oikeus pitää hallussa vain muka jokin "yhteisenä kotina käytetyn". Kyllä sinun pitää sieltä sieltä "tai"-sanan takaa katsoa, mitä yhteisenä kotina käytettyä se leski oikein saakaan pitää hallussa.

Vähän rautalankaa katsos: Jos Maijan sanotaan haluavan sinisen tai punaisen auton, se tarkoittaa, että Maija haluaa sinisen auton tai punaisen auton. Jos leski saa pitää hallussa yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan asunnon, sen tarkoittaan lesken saavan pitää hallussa yhteisenä kotina käytetyn jäämistöön kuuluvan asunnon tai muun jäämistöön kuuluvan asunnon. Ajatella!

5837538 kirjoitti:

"Pidätkö mua ihan idioottina, etten lue kaikke kuin muut idiootit?"

Joo, pidän sinua idioottina, kun mielestäsi leskellä on oikeus pitää hallussa vain muka jokin "yhteisenä kotina käytetyn". Kyllä sinun pitää sieltä sieltä "tai"-sanan takaa katsoa, mitä yhteisenä kotina käytettyä se leski oikein saakaan pitää hallussa.

Vähän rautalankaa katsos: Jos Maijan sanotaan haluavan sinisen tai punaisen auton, se tarkoittaa, että Maija haluaa sinisen auton tai punaisen auton. Jos leski saa pitää hallussa yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan asunnon, sen tarkoittaan lesken saavan pitää hallussa yhteisenä kotina käytetyn jäämistöön kuuluvan asunnon tai muun jäämistöön kuuluvan asunnon. Ajatella!

Lue lisää

Ehe ehe ehem Pirkka-Pekka Peteliuksen sanoin.

Jakamattomana hallussaan yhteisenä kotina käytetyn tai muun JÄÄMISTÖÖN kuuluvan kodiksi sopivan, ellei lesken omistuksessa jo ole sopivaa asuntoa.

Eli ei lue kahteen kertaan jäämistöä, älkäähän lisäilkö omia munia joukkoon sanois opettajakin, ne ei ole riittävät muuttaan lopputulosta.

Älyvapaaseen apukouluarvoitukseen vastaus, jompi kumpi, ei merkitystä kumpi.

Minua huolestuttaa enempikin se, että kun sitä jakoa ei voi suorittaa asunnon osalta ollenkaan jakovaatimuksesta huolimatta, eli estämättä ja niinhän se esitetään laissa eräistä yhteisomistuksessa olevasta, siellä vaan asia käännetään takaisin perintökaareen.

Lawetorder kirjoitti:

Ehe ehe ehem Pirkka-Pekka Peteliuksen sanoin.

Jakamattomana hallussaan yhteisenä kotina käytetyn tai muun JÄÄMISTÖÖN kuuluvan kodiksi sopivan, ellei lesken omistuksessa jo ole sopivaa asuntoa.

Eli ei lue kahteen kertaan jäämistöä, älkäähän lisäilkö omia munia joukkoon sanois opettajakin, ne ei ole riittävät muuttaan lopputulosta.

Älyvapaaseen apukouluarvoitukseen vastaus, jompi kumpi, ei merkitystä kumpi.

Minua huolestuttaa enempikin se, että kun sitä jakoa ei voi suorittaa asunnon osalta ollenkaan jakovaatimuksesta huolimatta, eli estämättä ja niinhän se esitetään laissa eräistä yhteisomistuksessa olevasta, siellä vaan asia käännetään takaisin perintökaareen.

Lue lisää

Eikö mennyt perille? Jos Maija haluaa ostaa vanhan tai muun halvan auton, silloin sen vanhankin auton on oltava halpa. Jos pitää yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan asunnon, silloin sen yhteisenä kotina käytetynkin asunnon on kuuluttava jäämistöön. Yksiselitteistä.

Sinun ei tarvitse lukea mitään muuta kuin perintökaarta nyt. Siellä sanotaan aivan selvästi, mihin hallintaoikeus syntyy ja mihin ei.

HUOM HUOM HUOM

ja ulkopuolinen asunnon osaomistaja voi taas vaatia yhteisomistussuhteen purkua omistajana.

HUOM HUOM HUOM

HUOM HUOM HUOM
Laki eräistä yhteisomistussuhteista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §

Kun kaksi tai useammat omistavat yhteisesti kiinteistön, irtaimen esineen tai muuta tavaraa, noudatettakoon, mitä tässä laissa yhteisestä esineestä säädetään.

Tämän lain säännöksiä on soveltuvin kohdin noudatettava myös, kun osakkeeseen, osuustodistukseen, obligaatioon tai muuhun sellaiseen arvopaperiin perustuva oikeus kuuluu yhteisesti kahdelle tai useammalle.

HUOM HUOM HUOM
Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesä on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty.
ELI TÄSSÄ PALATAAN TAAS TAKAISIN PERINTÖKAAREEN
HUOM HUOM HUOM

sekä yhtiön osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista samoin kuin yhteisestä kaivoksesta ja laivanisännistöyhtiöstä ja sijoitusrahastost

on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty. Tämän lain säännösten estämättä on myös noudatettava mitä muun kuin lailla säännellyn yhtiön osakkaiden välisestä oikeudellisesta suhteesta on osakkaiden kesken katsottava sovituksi ja mitä muussa lainsäädännössä on yhteisestä omaisuudestä erikseen säädetty. (8.5.1987/485)
HUOM HUOM HUOM


En jaksa enään huomioituttaa. Tylsäää kun aina pitäisi tähdentää kaikkea.

Lawetorder kirjoitti:

HUOM HUOM HUOM

ja ulkopuolinen asunnon osaomistaja voi taas vaatia yhteisomistussuhteen purkua omistajana.

HUOM HUOM HUOM

HUOM HUOM HUOM
Laki eräistä yhteisomistussuhteista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §

Kun kaksi tai useammat omistavat yhteisesti kiinteistön, irtaimen esineen tai muuta tavaraa, noudatettakoon, mitä tässä laissa yhteisestä esineestä säädetään.

Tämän lain säännöksiä on soveltuvin kohdin noudatettava myös, kun osakkeeseen, osuustodistukseen, obligaatioon tai muuhun sellaiseen arvopaperiin perustuva oikeus kuuluu yhteisesti kahdelle tai useammalle.

HUOM HUOM HUOM
Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesä on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty.
ELI TÄSSÄ PALATAAN TAAS TAKAISIN PERINTÖKAAREEN
HUOM HUOM HUOM

sekä yhtiön osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista samoin kuin yhteisestä kaivoksesta ja laivanisännistöyhtiöstä ja sijoitusrahastost

on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty. Tämän lain säännösten estämättä on myös noudatettava mitä muun kuin lailla säännellyn yhtiön osakkaiden välisestä oikeudellisesta suhteesta on osakkaiden kesken katsottava sovituksi ja mitä muussa lainsäädännössä on yhteisestä omaisuudestä erikseen säädetty. (8.5.1987/485)
HUOM HUOM HUOM


En jaksa enään huomioituttaa. Tylsäää kun aina pitäisi tähdentää kaikkea.

Lue lisää

Tähdennän vähän miksi palattaisiin perintökaareen, tai ainakin lakiin perintökaaren voimaansaattamisesta " 9 §

Yhteisomistajalla on oikeus saada osansa yhteisestä esineestä jakamalla erotetuksi. Jaossa noudatettakoon soveltuvin osin, mitä perintökaaren 12 luvun 4 §:ssä on säädetty.

Mikäli esineen jakaminen ei ole mahdollista tai se aiheuttaisi suhteettoman kalliita kustannuksia tai alentaisi huomattavasti esineen arvoa, on oikeudella valta yhteisomistajan vaatimuksesta ja hänen haastatettuaan toiset yhteisomistajat asiassa kuultaviksi määrätä esine myytäväksi yhteisomistussuhteen purkamista varten.

«Perintökaari» 5/1734 on kumottu L:lla perintökaaren voimaanpanosta 41/1965, ks. Perintökaari 40/1965 23 luku".

Sitten hypätäänkin kattoon mittee se perintökaaren 23lku sannoopi ja siellähän onnii vuan pessää selevittölöistä ja hyvittylöisestä.

Olipas tämä taas niin jännää ja nyt nukkuun se 4 tuntia, sitä kun suositeltiin kokemuksella, jos nukkuu vähemmän, tulee kuulemma piipaa-auto, suosittelija kertoi näin tapahtuvan ja kehui kovasti kokemuksellaan.

Luehan nyt ensin mitå laitoin sinulle yhteisomistuslaista, ehdeit vaan hihkua tyhmyytesi julki, etkä malta lukea mitään.

Jos taas tarkoitat sitä pykälää joka kumottu, niin siinå on aiemmin ollut, että tuollainen purku on voitu tehdä.

Viimeksi lesken oikeuksia on parannettu 2002 ja lisäksi tuli muutos, ettei enään elinaikana tehtyjä kauppoja voi ottaa esiin perunkirjoituksessa tai jaossa, siis niin kuin että niitä ei enään aleta selvittään.

Luehan nyt vaan huolella se yhteisomistuslaki.

Palataan sitten asiaan kun tajuat sen.

Kiihtyy kiihtyy kuin zetor25 alamäessä, muista alamäki voi olla vaarallinen.

Lawetorder kirjoitti:

Luehan nyt ensin mitå laitoin sinulle yhteisomistuslaista, ehdeit vaan hihkua tyhmyytesi julki, etkä malta lukea mitään.

Jos taas tarkoitat sitä pykälää joka kumottu, niin siinå on aiemmin ollut, että tuollainen purku on voitu tehdä.

Viimeksi lesken oikeuksia on parannettu 2002 ja lisäksi tuli muutos, ettei enään elinaikana tehtyjä kauppoja voi ottaa esiin perunkirjoituksessa tai jaossa, siis niin kuin että niitä ei enään aleta selvittään.

Luehan nyt vaan huolella se yhteisomistuslaki.

Palataan sitten asiaan kun tajuat sen.

Lue lisää

Lakia eräistä yhteisomistussuhteista sovelletaan, kun joku henkilö yhdessä kuolinpesän kanssa omistaa jotakin, esim. asunnon.

Tällöin osaomistajalla on oikeus hakea kuolinpesän kanssa yhdessä omistamansa myyntiä. Kuolinpesässä sitten noudatetaan mitä siitä on erikseen säädetty, eikä kuolinpesän omaisuutta jaeta yhteisomistuksesta annettujen säännösten mukaan, vaan perintökaaren säännösten mukaisesti.

Koska avioerohakemus ei ollut puolisoitten yhteinen, riippuu leskenoikeus täysin siitä, ehdittiinkö hänelle toimittaa käräjäoikeudesta tieto erohakemuksesta: jos ehdittiin, hän ei ole leski vaan katsotaan eronneeksi siitä huolimatta, että lopullista eroa ei oltu vielä tuomittu; ei hallintaoikeutta.

Jos eroa hakenut puoliso olisi perunut hakemuksensa ennen kuolemaansa, häneltä olisi jäänyt avioleski asunnon hallintaoikeuksineen.