Ruotsissahan on tilanne kuin Irakissa. Lamput palavat silloin kuin palavat. Tai sitten kun sähkö saadaan virtaamaan. (http://svt.se/svt/jsp/Crosslink.jsp?d=22620&a=315194 tai http://www.sydkraft.se/avbrott/index.asp)
Onko tämä esimerkki siitä, kun energiapolitiikka on hunningolla? Rahoja käytetään kannattamattoman energian tuottamiseen ja niiden etsimiseen. Ei jää rahaa perusinfran hoitamiseen. Vaikea on kehittää toimintaa, jos ei jää voittovaroja. Paljon on varmaan maksanut kruunuja ydinvoiman alasajo-ohjelman kanssa puuhaaminen. Jos sekin olisi laitettu Ruotsin kantaverkon kehittämiseen, voisi olla Skånessakin sähköt jo päällä. Nyt on kysymys verkon vaurioista. Viime talvena olisi sähkö loppunut, jos ei Suomi olisi käynnistellyt hiililaitoksia. Voi niitä kansankotilaisia, muuten niin mukavia, osaisivat vaan tehdä päätöksiä. Peruisivat nyt sen alasajo-ohjelman, kun sitä ei näemmä kuitenkaan voida tehdä.
Toisaalta, jos ne ei sitä tee, kuudes vauhdittuu Suomessa.
Onko tämä esimerkki siitä, kun energiapolitiikka on hunningolla? Rahoja käytetään kannattamattoman energian tuottamiseen ja niiden etsimiseen. Ei jää rahaa perusinfran hoitamiseen. Vaikea on kehittää toimintaa, jos ei jää voittovaroja. Paljon on varmaan maksanut kruunuja ydinvoiman alasajo-ohjelman kanssa puuhaaminen. Jos sekin olisi laitettu Ruotsin kantaverkon kehittämiseen, voisi olla Skånessakin sähköt jo päällä. Nyt on kysymys verkon vaurioista. Viime talvena olisi sähkö loppunut, jos ei Suomi olisi käynnistellyt hiililaitoksia. Voi niitä kansankotilaisia, muuten niin mukavia, osaisivat vaan tehdä päätöksiä. Peruisivat nyt sen alasajo-ohjelman, kun sitä ei näemmä kuitenkaan voida tehdä.
Toisaalta, jos ne ei sitä tee, kuudes vauhdittuu Suomessa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen pohtinut itse samaa. Verkkohan tehdään tyypillisesti kansantalouden rahoilla: investoinnit (tuki) tai käytön subventointi (lainsäädännön kautta).
Jos verorahojen niukkuutta jaetaan tällaisten perusrakenteiden ja uuden tuotannon välillä, niin ongelmia syntyy. Se on hassua, että jälkimmäisessä tapauksessa tukirahaa virtaa Ruotsissa yksityiselle sektorille. Viimeisin alasajo ja seuraava lienee tuottanut kohtuullisesti rahaa mm. Suomalaiselle Fortumille eri omistusten kautta.
Toisaalta, jos Ruotsin suunnitelma on hajautetun tuotannon suuntaan, silloinhan ei tarvita laajoja siirtoverkkoja. En tiedä millä siirron tasolla tämä nykyinen ongelma on.
Olet huolestunut Ruotsin sähkökapasiteetista. Ruotsin valtio ja yhteiskunta on modernisti ulkoistanut sähkön tuotannon: ydinenergiaa Venäjältä (Suomi vetää siivun välistä) ja hiilivoimaa Puolasta. Liekö oikea strategia, tiedä häntä.
Eipä ongelmana taida olla keskitetyn voimantuotannon aiheuttama siirtolinjojen tarve.
Tuuli ei kaada linjoja. Tuuli kaataa puita linjojen päälle. Hajautettu tuotanto aiheuttaa huomattavasti enemmän näitä linjoja joiden päälle puut pääsevät kaatumaan.
Se on ympäristöpolitiikkaa parhaimmillaan. Leikitään että tehdään jotain kun ongelmat on vain siirretty muualle.
Verkkouutiset:
"
Ruotsissa evakuoidaan ilman sähköä jääneitä
STT-IKK, 14.1.2005
Ruotsissa on jouduttu evakuoimaan lukuisia perheitä, jotka ovat olleet ilman sähköä jo viikon päivät. Perjantaina iltapäivällä lähes 60 000 taloutta oli edelleen vailla sähköä ja 35 000 oli ilman lankapuhelinyhteyksiä.
Monissa Etelä-Ruotsin kunnissa on ryhdytty evakuoimaan perheitä, joiden asunnoissa on vain sähkölämmitys. Useat kunnat ovat jo aiemmin viikolla evakuoineet vanhuksia ja vammaisia, jotka asuivat sähkölämmitteisissä asunnoissa.
...
"
www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=65826
(Linkki ei enää toimi)
"Monissa Etelä-Ruotsin kunnissa on ryhdytty evakuoimaan perheitä, joiden asunnoissa on vain sähkölämmitys. Useat kunnat ovat jo aiemmin viikolla evakuoineet vanhuksia ja vammaisia, jotka asuivat sähkölämmitteisissä asunnoissa."
Ja juuri tämän välttämiseksi Enestam onkin pohtinut uutta veroa, mikä kohdistettaisiin niihin uusiin rakennuksiin, missä sähkölämmitys on ainoa lämmöntuotto tapa. Toistaiseksi suunnitelma on vasta idean tasolla, ja ottaen huomioon, että vaihtoehtoiseksi lämmitysmuodoksi käy melkein mikä tahansa, niin verotettavien osuus jäisi varmasti melko pieneksi.
Mainittakoot, että etenkin viimeaikoina modernin rakentamisen vimman hieman hellitettyä on puulämmityksestä tullut jälleen "hyväksyttävä" lämmitystapa, ja sähkölaskun pienennykseen ja varalämpönä se onkin saavuttanut uutta suosiota ihan ilman mitään verokaavailujakin, joten uuden veron merkitykset olisivat todellakin hyvin marginaaliset. Todennäköisesti lähemmässä tarkastelussa koko vero hylätään jo sen merkityksettömyyden vuoksi.
Suomessa ei tarvitse evakkoon lähteä, kun homma on hanskassa. Ja tulee vastaisuudessakin olemaan, kun monipuolinen ja taloudellisesti järkevästi toimiva sähkön sekä energian tuotanto- ja jakelurakenne toimii.
Muistuttaisin taas kuinka monipuolisesti Suomessa tuotetaan energiaa eri lähteillä ja kuinka hyvin Suomessa on kilpailu saatu käyntiin. Siitä luonto hyötyy ja pisteitä ropisee kansainvälisessä kilpailussa, kuten tämä ykköstila maailmalla ympäristöystävällisimpänä maana.
Mitä ideaa on rakentaa verkkoa ilmassa roikkumaan kun voimalinjan voi kaivaa maan alle jolloin kaatuvat puut eivät haittaa.
Kaukolämpöäkään ei voi käyttää jos asunto on liian kaukana voimalasta ja voimalan ylläpitäminen paria tuhatta ihmistä varten on idiotismia. Totaalista idiotismia on rakentaa sähkölämmitystalo/ alue ilman agregaatti varajärjestelmää. Meidän taloyhtiöön kuuluu joka huoneistoon varaava takka. Itselläni on nytkin takassa tuli tosin poltan siinä biojätteitä (säästyy jätemaksuissa) ja sekapuuklapeja.
"Totaalista idiotismia on rakentaa sähkölämmitystalo/ alue ilman agregaatti varajärjestelmää."
Onko sinulla mitään käsitystä sähkölämmitykseen vaadittavista energiamääristä?
Siinähän menee helpostikin melkein kilowatti huonetta kohden. Ainakin jos huipputehon mukaan lasketaan. Käytännössähän toteutunut kulutus on hieman pienempää, mutta toisaalta termostaattien toimintaperiaatteet (on/off) huomioiden huipputeho on mahdollinen, ainakin hetkellisenä, ja sehän juuri ratkaisee tarvittavan generaattorin tehon.
Eräässä luettelossa mainitaan diesel-agrekaatin tehoksi 3 kW, ja ainakin minun tietääkseni diesel-agrekaatit ovat yleensä bensaversioita suurempitehoisia.
En usko että yhdellä 3 kW:n generaattorilla voitaisiin pitää taloa lämpimänä... Tai ainakin ylikuormituksen vaara on suuri.
Suurempiakin tosin on, tämän luettelon mukaan ainakin 25 kilowattiin, mutta silloin on kyse jo traktoriin liitettävästä generaattorista. Epäilemättä tuollaisella generaattorilla voitaisiin pitää jo muutama talo lämpöisenä, mutta ei montaa, ja jo pelkkä generaattori maksaa. Siitä voimakoneesta puhumattakaan.
Kun otetaan vielä huomioon, että noita varavoima järjestelmiä pitäisi olla ihan kaikille, ja kuitenkin sähkökatkot ovat todella harvinaisia, niin kyseessä olisi tolkuttoman kallis järjestelmä, mikä olisi kaikenlisäksi yleensä vailla mitään käyttöä.
"Meidän taloyhtiöön kuuluu joka huoneistoon varaava takka."
Varaavan takan käytössä on sensijaan jo huomattavasti enemmän järkeä. Sen lisäksi, että niitä voi käyttää hätätilassa varalämpöjärjestelminä, niin normaalitilanteessa niitä voi käyttää muun energian tarpeen vähentämiseen.
"Mitä ideaa on rakentaa verkkoa ilmassa roikkumaan kun voimalinjan voi kaivaa maan alle jolloin kaatuvat puut eivät haittaa. "
No ehkäpä sitä, että ensinnäkin perinteinen menetelmä olisi kaivaa ensin oja, sitten asetellaan kaapelit ojaan. Sen jälkeen kaapeli peitetään, mutta ei suljeta koko ojaa. Asetellaan ojaan vielä varoitusnauhat, varoittamaan kaapelin olemassa olosta. Peitetään koko kaivanto.
On sanomattakin selvää, että kun kaapelia pitäisi upottaa maan alle tällä tavalla kilometri toisen jälkeen, niin kalliiksihan se tulee.
Toisekseen maakaapelikaan ei ole täysin idioottivarma ratkaisu. Maan liikkeet saattavat toisinaan katkaista kaapelin. Ja ikääntyessään kaapelin rikkoutuminen tulee entistäkin todennäköisemmäksi. Ja sitten kun se maakaapeli menee rikki, niin vian löytäminen ja korjaaminen on sekä vaikeaa että kallista.
Vastaavasti ilmajohdossa olevat viat pystyy havaitsemaan melkein ohiajaessa, ja pystyttäminen on huomattavasti halvempaa. Ja jo olemassa olevaan linjaan voidaan vaikka vaihtaa kaapeli, huomattavasti halvemmalla, kuin mitä uuden linjan rakentaminen vei. Jos maakaapelia uusitaan, niin olemassa olevasta kaapelista ei juuri hyödy.
Mutta siitäkin huolimatta maakaapeli alkaa nykyään yleistymään, jopa maaseudulla.
Sen on tehnyt mahdolliseksi uusi menetelmä, missä maakaapelia "aurataan" maan sisään. Ilmeisesti varoitusnauhatkin upotetaan samalla kertaa, ja vieläpä oikeisiin syvyyksiin.
Tämä uusi menetelmä on tehnyt maakaapeleista entistä halvempia, ja todellisen vaihtoehdon.
Mutta vaikka nykyään tehdään uutta maakaapelia entisten ilmajohtojen tilalle useamman kilometrin päivävauhdilla, niin ilmajohtoja vaan on niin paljon, että kestää vielä kauan ennenkuin kaikki johdot on aurattu maan sisään.
Mutta tämä kaikki koskee tietenkin vain tietynlaisia johtoja. Kaikkea ei voida sittenkään upottaa maan alle. Nimittäin runkoverkon jännitteet ovat jopa satoja kilovoltteja! Näin suurien jännitteiden kanssa tarvitaan myös paksuja eristyksiä. Ilmajohdoille se ei ole mikään ongelma. Tehdään vain pitempiä eristetankoja. Mutta maan alla ei sama onnistu, tai kyllähän se teoriassa... Mutta käytännössä ei.
Jännitteiden alentaminenkaan ei ole kovin järkevää, sillä jännitteet nostetaan korkeiksi juuri sen takia, että sillä tavalla saadaan virrat pieniksi, ja samalla hukkatehot jäävät lähes olemattomiksi. Jännitteiden alentaminen tarkoittaisi yksiselitteisesti lisääntyneitä siirtohäviöitä.