Monelle yllättävää on tämä: Sunnuntai ei todellisuiudessa ole viikon seitsemäs, vaan viikon ensimmäinen päivä. Suomessa ja joissakin muissakin maissa siitä tehtiin inhimillisellä säädöksellä viikon seitsemäs päivä vuoden 1973 alussa.
Raamatlullisen kalenterin seitsemäs päivä on lauantai, sapatti, niinkuin se juutalaisessakin kalenterissakin on. Jumala pyhitti luomisen jälkeen sapatin lepo- ja pyhäpäiväksi, ei koskaan sunnuntaita.
Useita satoja vuosia eKr Babyloniassa astrologit laativat viikkokalenterin, johon he nimesivät viikon ensimmäisen päivän aurinkopäiväksi. Luultavasti samoihin aikoihin auringonpalvojat-uskonnollinen ryhmä otti tämän auringonpäivän omaksi pyhäpäiväkseen.
Auringopnpalvontauskonto valloitti Rooman valtakunnan 200-luvulla ja sen myötä aurinkopäivä. Rooman keisari Konstantinus teki aurinkopäivästä Rooman virallisen pyhä- ja virkistyspäivän vuonna 321. Silloin oli monet asiat kiellettyjä. Tämä toimenpide liittyi tällöin Roomassa käynnissä olleeseen kalenteriuudistukseen.
Roomankirkon maailmallinen piispa, paavi Sylvester, samoihin aikoihin teki omia ratkaisujaan. Hän ilmeisesti ajatteli, että saa Rooman kansalaiset paremmin kirkon jäseneksi, jos kirkko viettää pyhäpäivänä samaa päivää kuin Rooman yhteiskuntakin .... ja samalla myös ihmisten rahat. Kirkkohistoria kertoo, että Sylvester nimesi omaan kalenteriinsa viikon ensimmäisen päivän Herran päiväksi, ja kehoitti kirkon jäseniä sitä viettään pyhäpäivänä sapatin sijasta. Pian tämän jälkeen Rooman kirkon johtavat virallistivat tämän muutoksen Laodikean kirkolliskokouksessa ja julistivat sapatin viettävät kirotuiksi.
Näin oli salakavalasti auringonpalvojien aurinkopäivä
Näin oli samalla toteutunut Danielin kjirjassa ennustettu lepopäivän muutos. Rooman kirkon johtajat yleisesti kerskuvat tätä muutosta, sanomalla, että se on Rooman kirkon vallan merkki. Mikähän on sitten pedon merkki, josta ilmestyskirjassa varoitetaan, kun Martti Luther ja lähes kaikki uskonpuhdistajat opettivat Rooman kirkon olevan ilmestyskirjan peto?
Raamatlullisen kalenterin seitsemäs päivä on lauantai, sapatti, niinkuin se juutalaisessakin kalenterissakin on. Jumala pyhitti luomisen jälkeen sapatin lepo- ja pyhäpäiväksi, ei koskaan sunnuntaita.
Useita satoja vuosia eKr Babyloniassa astrologit laativat viikkokalenterin, johon he nimesivät viikon ensimmäisen päivän aurinkopäiväksi. Luultavasti samoihin aikoihin auringonpalvojat-uskonnollinen ryhmä otti tämän auringonpäivän omaksi pyhäpäiväkseen.
Auringopnpalvontauskonto valloitti Rooman valtakunnan 200-luvulla ja sen myötä aurinkopäivä. Rooman keisari Konstantinus teki aurinkopäivästä Rooman virallisen pyhä- ja virkistyspäivän vuonna 321. Silloin oli monet asiat kiellettyjä. Tämä toimenpide liittyi tällöin Roomassa käynnissä olleeseen kalenteriuudistukseen.
Roomankirkon maailmallinen piispa, paavi Sylvester, samoihin aikoihin teki omia ratkaisujaan. Hän ilmeisesti ajatteli, että saa Rooman kansalaiset paremmin kirkon jäseneksi, jos kirkko viettää pyhäpäivänä samaa päivää kuin Rooman yhteiskuntakin .... ja samalla myös ihmisten rahat. Kirkkohistoria kertoo, että Sylvester nimesi omaan kalenteriinsa viikon ensimmäisen päivän Herran päiväksi, ja kehoitti kirkon jäseniä sitä viettään pyhäpäivänä sapatin sijasta. Pian tämän jälkeen Rooman kirkon johtavat virallistivat tämän muutoksen Laodikean kirkolliskokouksessa ja julistivat sapatin viettävät kirotuiksi.
Näin oli salakavalasti auringonpalvojien aurinkopäivä
Näin oli samalla toteutunut Danielin kjirjassa ennustettu lepopäivän muutos. Rooman kirkon johtajat yleisesti kerskuvat tätä muutosta, sanomalla, että se on Rooman kirkon vallan merkki. Mikähän on sitten pedon merkki, josta ilmestyskirjassa varoitetaan, kun Martti Luther ja lähes kaikki uskonpuhdistajat opettivat Rooman kirkon olevan ilmestyskirjan peto?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.