Riitaisan NATO-kokouksen jälkeen presidentti Donald Trump nöyryytti Ison-Britannian pääministeriä Theresa Mayta haukkumalla tämän brexit-linjauksia juuri ennen heidän kahdenkeskistä tapaamistaan. Lontoosta Trump suuntasi Skotlantiin, missä hän yltyi haukkumaan vielä yhtä Yhdysvaltain perinteistä liittolaista, Euroopan unionia, ennen Helsingin huippukokousta. Amerikkalaiskanava CBS:n haastattelussa Trump mainitsi EU:n yhdeksi pahimmaksi globaaliksi vihollisekseen.
– Minusta meillä on paljon vihollisia. Mielestäni Euroopan unioni on vihollinen siinä mielessä, mitä he tekevät meille kaupassa. Euroopan unioni ei varmaan tule ensimmäisenä mieleen, mutta he ovat vihollisia. Venäjä on vihollinen tietyllä tapaa. Kiina on vihollinen taloudellisesti, siinä mielessä he ovat varmasti vihollisia. Mutta se ei tarkoita, että ne (maat ja instituutiot) ovat pahoja. Se ei merkitse mitään. Se merkitsee, että ne ovat kilpailijoitamme, Trump sanoi CBS Evening Newsin uutisankkuri Jeff Glorin haastattelussa.
– Kunnioitan näiden maiden johtajia. Mutta kaupan kannalta he ovat todella käyttäneet meitä hyväkseen ja monet noista maista ovat Naton jäseniä, eivätkä ne maksa laskujaan, hän lisäsi.
Sunnuntaina Britannian pääministeri May sanoi BBC:n haastattelussa, että Trump oli kehottanut häntä haastamaan EU:n mieluummin oikeuteen kuin neuvottelemaan Britannian EU-erosta. Trump arvosteli Mayn brexit-linjauksia aiemmin The Sun -lehden haastattelussa väittäen, että ne tuhoavat Iso-Britannian ja Yhdysvaltain välisen vapaakauppasopimuksen.
– Minusta meillä on paljon vihollisia. Mielestäni Euroopan unioni on vihollinen siinä mielessä, mitä he tekevät meille kaupassa. Euroopan unioni ei varmaan tule ensimmäisenä mieleen, mutta he ovat vihollisia. Venäjä on vihollinen tietyllä tapaa. Kiina on vihollinen taloudellisesti, siinä mielessä he ovat varmasti vihollisia. Mutta se ei tarkoita, että ne (maat ja instituutiot) ovat pahoja. Se ei merkitse mitään. Se merkitsee, että ne ovat kilpailijoitamme, Trump sanoi CBS Evening Newsin uutisankkuri Jeff Glorin haastattelussa.
– Kunnioitan näiden maiden johtajia. Mutta kaupan kannalta he ovat todella käyttäneet meitä hyväkseen ja monet noista maista ovat Naton jäseniä, eivätkä ne maksa laskujaan, hän lisäsi.
Sunnuntaina Britannian pääministeri May sanoi BBC:n haastattelussa, että Trump oli kehottanut häntä haastamaan EU:n mieluummin oikeuteen kuin neuvottelemaan Britannian EU-erosta. Trump arvosteli Mayn brexit-linjauksia aiemmin The Sun -lehden haastattelussa väittäen, että ne tuhoavat Iso-Britannian ja Yhdysvaltain välisen vapaakauppasopimuksen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Euvostoliitto on MYÖS Suomen vihollinen kaikessa mielessä. Sen avulla suomalaisvastainen eliittimme yrittää tuhota suomalaisen Suomen ja maamme itsenäisyyden.
Suomi on itsenäinen EU:n jäsenmaa, kuten muutkin.
EU on koko Euroopalle tärkeä yhteistyöorganisaatio. Siksi EU- ja Suomi-vihaajat kylvävät siitä valeitaan.
Aika sotaisia ovat Trumpin puheet. Ei ihme, että ne miellyttävät EU:n ja samalla koko Euroopan vihollisia.
Tullien mielivaltaiset korotukset ovat linjassa puheiden kanssa. On avoin kysymys, miten ne parantavat USA:n kauppatasetta, kun vastapuolet asettavat omat tullinsa. Ainakin häiriöt ja tappiot ovat suuret molemmin puolin.
Trumpin onnistuminen mitataan marraskuun välivaaleissa.
Britannian ja EU:n suhteet tulevat tarkasteluun tällä viikolla,kun EU vastaa Mayn suunnitelmaan.
Totta. Washingtonin politiikkaan keskittyvä The Hill uutisoi, että NATO-kokouksen jälkeen Pentagonin korkea-arvoiset viranomaiset ovat soitelleet korvat punaisina NATO-liittolaisilleen ja vakuuttaneet, että ei USA ole jättämässä Eurooppaa.
Euroopalla on kolme potentiaalista suuntaa:
1. Laastari-vaihtoehto: EU jatkaa kuten nyt. Ongelmia korjataan sitä mukaa kun niitä ilmenee. Se ei ratkaise EU:n eksistentiaalisia ongelmia, vaan siirtää vaikeita ratkaisuja vain eteenpäin. Jokainen uusi kriisi nostaa edelliset pintaan ja vaikeuttaa tulevien korjaamista. Tämä on myös taloudellisesti ja poliittisesti vaikea tie. Kompromissien löytäminen vaikeutuu ja EU:n vastustus lisääntyy.
2. EU:n hajottaminen: EU lopetetaan ja kaikki jäsenvaltiot lähtevät omille teilleen etsimään omia unelmiaan ja parhaita taloudellisia diilejä. Tähän vaihtoehtoon liittyy vakavia riskejä. Pienet valtiot ajautuvat väistämättä suurempien vaikutuspiiriin. Suomi, Baltian maat, ehkä Unkari ja Puola sekä joukko muita entisiä itäblokin maita ajautuu väistämättä Venäjän etupiiriin. Turkki kasvattaa välittömästi vaikutusvaltaansa ainakin Balkanilla ja USA läntisessä Euroopassa. Saksa saattaa ottaa johtotähden aseman Keski-Euroopassa, mutta toisaalta Saksa, Britannia ja Ranska ovat riittävän isoja pärjätäkseen myös yksin. Ruotsi säilyisi tässäkin skenaariossa luultavasti neutraalina. EU:n hajottaminen ja lainsäädännön purkaminen johtaisi väistämättä vakaviin konflikteihin ja syvään taantumaan Euroopan aluella.
3. Fedelralisaatio ja/tai unionin tiivistäminen: EU on jatkuvan sisäisen ja ulkoisen vaikuttamisen kohteena. Venäjä tukee taloudellisesti hajaannusta aiheuttavia ääriliikkeitä (kuten Front National) ja pyrkii jatkuvan kybervaikuttamisen kautta heikentämään EU:n yhtenäisyyttä. EU ottaa nyt iskuja vastaan koko ajan ja jos EU ei ryhdistäydy, se voi romahtaa. Onneksi EU on jo varautunut yhteisen puolustuksen tiivistämiseen (mm. European Defence Agency, joka toistaiseksi on lähinnä suuntaa antava paperi, mutta se on rakenne, jonka varaan EU voi rakentaa yhteisen puolustuksen). Valuuttaunionin valuviat ja eräiden maiden järkyttävä ylivelkaantuminen (Kreikka, Italia) aiheuttavat jatkuvasti taloudellisia paineita ja uusia talouskriisejä; sen ratkaisuna on vain yhteinen talouspolitiikka ja budjetti. Maahanmuutto: myös maahanmuuton ongelmat ovat ratkaistavissa tiiviimmän liiton avulla. Tämä on rationaalisin vaihtoehto, mitä Euroopalla on. Ensimmäinen vaihtoehto pitää Euroopan heikkona ja toimintakyvyttömänä hamaan tulevaisuuteen. Toinen vaihtoehto jakaa Euroopan vahvempien valtioiden etupiiriin ja heikentää etenkin pienempiä valtioita. Kolmas vaihtoehto muuttaa Eurooppaa radikaalisti ja tekee Euroopasta globaalisti varteenotettavan ja vahvan kilpailijan USAlle ja Kiinalle. Vahva Eurooppa on vahvempi kuin Venäjä ja jo nyt Euroopan talous on samaa luokkaa kuin USAn talous. EU ei tarvitse globaalia hyökkäysvoimaa, mutta se tarvitsee uskottavan puolustuksen. Nyt EU-maista vain Ranska ja Britannia (tuleva ex-EU) pystyvät tehokkaaseen sotilaalliseen toimintaan Euroopan ulkopuolella.
Kaikissa vaihtoehdoissa Eurooppa muuttuu. Ei ole sellaista vaihtoehtoa, että hypättäisiin aikakoneeseen ja matkustettaisiin vuoteen 1988 tai 1994. Suomi on historiallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti kiinni Euroopassa. Itse en näe mitän järkeä siinä, että lähennyttäisiin taloudellisesti Italian kokoista Venäjää, jossa keskipalkat ja eläkkeet ovat suomalaista työttömyysturvaa pienempiä ja sananvapaus on mitä on. Venäjä ei investoi muuhun kuin aseteknologiaan. Sen perustuotanto on vähäistä tai olematonta ja talous lepää vahvasti fossiilisissa polttoaineissa ja aseteollisuudessa. Suurin osa Venäjää on äärimmäisen köyhää ja muuttoliike Moskovaan ja Pietariin työn perässä on suurta. Tällä hetkellä vahva Putin pitää Venäjää koossa, mutta Putinin jälkeen edessä on valtatyhjiö. Monien - myös venäläisten - asiantuntijoiden mukaan Venäjä on hiipuva suurvalta ja Putinin aikakausi jäänee Venäjän historiassa pieneksi nousupiikiksi, mtta Neuvostoliiton hajoamisesta alkanut kehitys kulkee vääjäämättä siihen suuntaan, että vähitellen Venäjän reaalinen merkitys maailmassa vähenee. Joo. Tottakai se on sotilaallinen suurvalta ja ydinasevaltio, mutta valtaosa venäläisistä köyhtyy; eläkeikää nostettiin juuri yli keskimääräisen elinajanodotteen. Venäjällä menee paljon heikommin kuin meillä EU:ssa kaikista EU:n ongelmista huolimatta.
EU:n talous on moninkertainen Venäjään nähden. EU:n yhteenlaskettu puolustusbudjetti on neljä kertaa suurempi kuin Venäjän puolustusbudjetti ja kolminkertainen senkin jälkeen kun Britannia lähtee. Ainoa asia, mitä EU tarvitsee, on yhtenäisyys. EU:lla on kaikki edellytykset olla globaali suurvalta, mutta joitain se pelottaa; he jättäytyisivät mielummin hiipuvan Kremlin vallan alle, kun näkisivät vahvan Euroopan. Se, jos mikä, on maanpetturuutta, jos toivoo suomelle ja suomalaisille huonompaa tulevaisuutta ja on valmis myymään isänmaan Venäjän vallan alle.
Amerikkalaisten tuotteiden laatu on perseestä. Siksi niitä ei osteta. Tekisivät asiat paremmin.
Näin varmasti on asiaa poliittisesti tarkasteltuna, että venäläinen ja kiinalainen laatu on sitä lujinta. Käytäntö kertoo kuitenkin jotakin ihan muuta.
EU-presidentti Donald Tusk on hyvin huolissaan suurvaltojen virittelemästä kauppasodasta. Siinä on vain häviäjiä. Se voi pahimmillaan johtaa jopa aseellisiin yhteenottoihin.
Tietys EU on vihollinen, koska se rikastuttaa kaupallaan venäjää ja kiinaa mistä seuraa valtavia ongelmia koko länsimaailmalle.
kauppa rikastuttaa EU-maita, mikä harmittaa EU-vihaajia ja Trumpia.
Se rikastuttaa lähinnä niitä jotka varustautuvat sotilaallisesti meitä vastaan. Eurooppalaisilla on edessä kurjistumisen tie.
Miksi moittia ja karehtia Donald Trumppia, kun sen on voinut kääntää voitoksi. Mitenkö, ostamalla USAN osakkeita ja ra´hastoja.
Kadehtijahan on Trump, joak väittää EU:n yksinomaan hyötyvän kaupasta USA:n kanssa.