YLE-uutisissa ja nettisivuilla Ähtäri

Ylen uutinen kertoi siitä, kuinka monet Ähtärissä toimivat muut yritykset ovat saaneet huomattavan nosteen liiketoimintaansa Eläinpuiston panda-turisteista. Yrittäjät ovat uutisen mukaan tehneet tätä kesää ennen uusia majoitustiloja, jotka ovat täyttyneet. Ähtärin seudun majoituspaikat ovat uutisen mukaan menneet heinäkuussa kuumille kiville ja grilliyrityskin työllistää nyt kesällä 10 ihmistä. Jopa S-market on täyttynyt uutisen mukaan välillä asiakkaista.

Uutisessa mainittiin sivuasiana, että pandat saattavat nostaa myös Eläinpuiston tuloksen positiiviseksi tappiovuosien jälkeen. Uutisen varsinainen päänäkökulma oli siinä, että Ähtärin muut yritykset ovat nyt saaneet melkoisen buustin.

Uutisessa ei mainittu sitä, että Ähtärin kaupunki saa muiden kuntien tavoin osuuden alueellaan työllistävien yritysten yhteisöverotuloista. Jos yritysten tulokset pomppaavat liikevaihtojen noustessa myöskin ylös, se tarkoittaa melkoista lisätuloa myös yhteisöverokertymän muodossa Ähtärille. Yhteisöverot maksetaan 3 vuoden tasauksella, eli tämän vuoden yhteisöveropotti vaikuttaa Ähtärin tuloihin paitsi tänä vuonna, 2018 myös vuosina 2019-2020, ja parantaa siis Ähtärin kaupungin taloutta monta vuotta.

Kaupungin taloutta voi nostaa myös se, että turistit kuluttavat vettä ja energiaa. Muutoin he kuluttaisivat sitä muualla, mutta ollessaan Ähtärissä kulutus kohdistuu Ähtärin alueelle. Jos eläinpuisto kerää 300 000 kävijää, Ähtärin kaupungin omistama Ähtärin Energia ja vesi saattaa tehdä tältä vuodelta myöskin ennätystuloksen. Koska näiden kustannukset muodostuvat pääasiassa kiinteistä kustannuksista ja tuotot ovat puolestaan muuttuvia, turismin kasvu voi mahdollistaa sen, että veden ja energian hinnan nousupaineet vähenevät Ähtärissä lähivuosilta, eli kaupunkilaiset voivat saada pandojen ansiosta jatkossa myös halvempaa vettä kuin ilman pandoja saisivat. Viime vuonna Ähtärin Energia ja vesi teki tulosta vain 15 000 euroa. Tältä vuodelta tulos saattaa olla jopa kuusinumeroinen, jos matkailijoita eläinpuistossa on lähellekään 300 000.

muutoksia kirjoitti:

Ylen uutinen kertoi siitä, kuinka monet Ähtärissä toimivat muut yritykset ovat saaneet huomattavan nosteen liiketoimintaansa Eläinpuiston panda-turisteista. Yrittäjät ovat uutisen mukaan tehneet tätä kesää ennen uusia majoitustiloja, jotka ovat täyttyneet. Ähtärin seudun majoituspaikat ovat uutisen mukaan menneet heinäkuussa kuumille kiville ja grilliyrityskin työllistää nyt kesällä 10 ihmistä. Jopa S-market on täyttynyt uutisen mukaan välillä asiakkaista.

Uutisessa mainittiin sivuasiana, että pandat saattavat nostaa myös Eläinpuiston tuloksen positiiviseksi tappiovuosien jälkeen. Uutisen varsinainen päänäkökulma oli siinä, että Ähtärin muut yritykset ovat nyt saaneet melkoisen buustin.

Uutisessa ei mainittu sitä, että Ähtärin kaupunki saa muiden kuntien tavoin osuuden alueellaan työllistävien yritysten yhteisöverotuloista. Jos yritysten tulokset pomppaavat liikevaihtojen noustessa myöskin ylös, se tarkoittaa melkoista lisätuloa myös yhteisöverokertymän muodossa Ähtärille. Yhteisöverot maksetaan 3 vuoden tasauksella, eli tämän vuoden yhteisöveropotti vaikuttaa Ähtärin tuloihin paitsi tänä vuonna, 2018 myös vuosina 2019-2020, ja parantaa siis Ähtärin kaupungin taloutta monta vuotta.

Kaupungin taloutta voi nostaa myös se, että turistit kuluttavat vettä ja energiaa. Muutoin he kuluttaisivat sitä muualla, mutta ollessaan Ähtärissä kulutus kohdistuu Ähtärin alueelle. Jos eläinpuisto kerää 300 000 kävijää, Ähtärin kaupungin omistama Ähtärin Energia ja vesi saattaa tehdä tältä vuodelta myöskin ennätystuloksen. Koska näiden kustannukset muodostuvat pääasiassa kiinteistä kustannuksista ja tuotot ovat puolestaan muuttuvia, turismin kasvu voi mahdollistaa sen, että veden ja energian hinnan nousupaineet vähenevät Ähtärissä lähivuosilta, eli kaupunkilaiset voivat saada pandojen ansiosta jatkossa myös halvempaa vettä kuin ilman pandoja saisivat. Viime vuonna Ähtärin Energia ja vesi teki tulosta vain 15 000 euroa. Tältä vuodelta tulos saattaa olla jopa kuusinumeroinen, jos matkailijoita eläinpuistossa on lähellekään 300 000.

Lue lisää

Kuten aikaisemminkin, tässäkin vastineessa perusteluina toistuvat sanat jos ja kun.

Yhteisöveroa yritykset maksavat n. 20%, joten aivan pienet verotulojen lisäykset eivät
kompensoi n. 30 M€ sijoitusta vaikka se jaettaisiin vuosittaiseksi 2 M€ osuudeksi 15v ajalle.
Yhteisöveroa maksavien lukumäärä on tarkemmin selvitettävissä.

TV:ssä olikin kiintoisa dokumentti Irlannin ja muuallakin kuten Kreikassa EU:n vaatimuksista tapahtuneista vesilaitosten yksityistämisistä, ne todettiin olevan muutenkin perustuslakien vastaista eikä perusteltua liiketoiminnan perustaksi. Irlanti palasi kunnalliseen vesilaitokseen, taisi Kreikkakin tehdä samoin.

Koskahan vastaava asia huomattaisiin täälläkin päin Eurooppaa ? Onhan kuntalaisten verovaroin
rakennetut vesilaitokset paremmin sopivia omakustanteisina toimiviksi kuin tulostavoitteisena näennäisinä yrityksinä, joka eivät toimi edes aidossa kilpailutilanteessa.

muutoksia kirjoitti:

Ylen uutinen kertoi siitä, kuinka monet Ähtärissä toimivat muut yritykset ovat saaneet huomattavan nosteen liiketoimintaansa Eläinpuiston panda-turisteista. Yrittäjät ovat uutisen mukaan tehneet tätä kesää ennen uusia majoitustiloja, jotka ovat täyttyneet. Ähtärin seudun majoituspaikat ovat uutisen mukaan menneet heinäkuussa kuumille kiville ja grilliyrityskin työllistää nyt kesällä 10 ihmistä. Jopa S-market on täyttynyt uutisen mukaan välillä asiakkaista.

Uutisessa mainittiin sivuasiana, että pandat saattavat nostaa myös Eläinpuiston tuloksen positiiviseksi tappiovuosien jälkeen. Uutisen varsinainen päänäkökulma oli siinä, että Ähtärin muut yritykset ovat nyt saaneet melkoisen buustin.

Uutisessa ei mainittu sitä, että Ähtärin kaupunki saa muiden kuntien tavoin osuuden alueellaan työllistävien yritysten yhteisöverotuloista. Jos yritysten tulokset pomppaavat liikevaihtojen noustessa myöskin ylös, se tarkoittaa melkoista lisätuloa myös yhteisöverokertymän muodossa Ähtärille. Yhteisöverot maksetaan 3 vuoden tasauksella, eli tämän vuoden yhteisöveropotti vaikuttaa Ähtärin tuloihin paitsi tänä vuonna, 2018 myös vuosina 2019-2020, ja parantaa siis Ähtärin kaupungin taloutta monta vuotta.

Kaupungin taloutta voi nostaa myös se, että turistit kuluttavat vettä ja energiaa. Muutoin he kuluttaisivat sitä muualla, mutta ollessaan Ähtärissä kulutus kohdistuu Ähtärin alueelle. Jos eläinpuisto kerää 300 000 kävijää, Ähtärin kaupungin omistama Ähtärin Energia ja vesi saattaa tehdä tältä vuodelta myöskin ennätystuloksen. Koska näiden kustannukset muodostuvat pääasiassa kiinteistä kustannuksista ja tuotot ovat puolestaan muuttuvia, turismin kasvu voi mahdollistaa sen, että veden ja energian hinnan nousupaineet vähenevät Ähtärissä lähivuosilta, eli kaupunkilaiset voivat saada pandojen ansiosta jatkossa myös halvempaa vettä kuin ilman pandoja saisivat. Viime vuonna Ähtärin Energia ja vesi teki tulosta vain 15 000 euroa. Tältä vuodelta tulos saattaa olla jopa kuusinumeroinen, jos matkailijoita eläinpuistossa on lähellekään 300 000.

Lue lisää

Toiveajattelu muuttuu faktaksi kun se kierrätetään Ylen kautta? Perusongelma on ja perusongelmana pysyy se, että vuodessa on vain yksi heinäkuu. Se ei riitä.

Totta. Tappiot kunnalle, hyödyt kaveripiirille. Ne on niitä pandabisbeksen oheisvaikutuksia.

Kyllävain55 kirjoitti:

Totta. Tappiot kunnalle, hyödyt kaveripiirille. Ne on niitä pandabisbeksen oheisvaikutuksia.

"Snowpanda Resort Ähtäri Zoolle ja Hotelli Mesikämmenelle esitetään kahden miljoonan euron pääomitusta,"

Hyvinmenee60 kirjoitti:

"Snowpanda Resort Ähtäri Zoolle ja Hotelli Mesikämmenelle esitetään kahden miljoonan euron pääomitusta,"

Pääomitus ei ole automaattisesti sama asia kuin tappiot. Pääomituksia tehdään silloin, jos firmalla lainarahan hinta tuppaa muuten nousemaan liian korkeaksi tai jos firmalla olisi kannattavaa tehdä investointeja aikana, jolloin sillä vaan ei ole rahaa. Pääomituksia tehdään myös voitollisiin firmoihin ja firmoihin, joilla on edellytykset jatkossa tehdä voittoa. Parhaimmillaan pääomitukset mahdollistavat pääomitettavien firmojen nostamisen aiempaa paremmin kannattavalle pohjalle. Tänä vuonna yksi suurimmista pääomituksista on ollut Kojamon osakeanti, jonka yhteydessä vanhat omistajat paitsi myivät osakkeitaan, myös yhtiötä pääomitettiin aika huomattavalla miljoonamäärällä.

pääomituksia kirjoitti:

Pääomitus ei ole automaattisesti sama asia kuin tappiot. Pääomituksia tehdään silloin, jos firmalla lainarahan hinta tuppaa muuten nousemaan liian korkeaksi tai jos firmalla olisi kannattavaa tehdä investointeja aikana, jolloin sillä vaan ei ole rahaa. Pääomituksia tehdään myös voitollisiin firmoihin ja firmoihin, joilla on edellytykset jatkossa tehdä voittoa. Parhaimmillaan pääomitukset mahdollistavat pääomitettavien firmojen nostamisen aiempaa paremmin kannattavalle pohjalle. Tänä vuonna yksi suurimmista pääomituksista on ollut Kojamon osakeanti, jonka yhteydessä vanhat omistajat paitsi myivät osakkeitaan, myös yhtiötä pääomitettiin aika huomattavalla miljoonamäärällä.

Lue lisää

Pääomitus on tosiaan tapa hetkellisesti parantaa taloustilannetta, ja onkin nähtävä sijoituksena oletettavaan hyötyyn jota se voi edesauttaa.

Vastaavasti pääomituksen saaja voi siitä siis hyötyä, mutta kuten usein on liike-elämässä epävarmuus on suurempaa kuin ehdoton varmuus, joten mitään takeitahan ei pääomituksen onnistumisesta aina ole.

Näin kuitenkin tapahtuu, sijoituksia ja tukitoimia tehdään, ehdotonta varmuutta ei kuitenkaan aina ole. Pääomitus voi joskus toimia myös osakkeen arvon nostajana ja tieto tulevasta pääomituksesta nostaa osakkeiden kysyntää.

Onnistuminen riippuu suuresti siitä onko liiketoiminta ollut siihen saakka kannattavaa muutenkin.

pääomituksia kirjoitti:

Pääomitus ei ole automaattisesti sama asia kuin tappiot. Pääomituksia tehdään silloin, jos firmalla lainarahan hinta tuppaa muuten nousemaan liian korkeaksi tai jos firmalla olisi kannattavaa tehdä investointeja aikana, jolloin sillä vaan ei ole rahaa. Pääomituksia tehdään myös voitollisiin firmoihin ja firmoihin, joilla on edellytykset jatkossa tehdä voittoa. Parhaimmillaan pääomitukset mahdollistavat pääomitettavien firmojen nostamisen aiempaa paremmin kannattavalle pohjalle. Tänä vuonna yksi suurimmista pääomituksista on ollut Kojamon osakeanti, jonka yhteydessä vanhat omistajat paitsi myivät osakkeitaan, myös yhtiötä pääomitettiin aika huomattavalla miljoonamäärällä.

Lue lisää

" Pääomituksia tehdään silloin, jos firmalla lainarahan hinta tuppaa muuten nousemaan liian korkeaksi tai jos firmalla olisi kannattavaa tehdä investointeja aikana, jolloin sillä vaan ei ole rahaa. "
Onko Zoolla joskus ollut rahaa? Kyllä, ainahan sitä on ollut, aina tulevaisuudessa, ei koskaan nyt. Katsotaan ihan rauhassa miten Ähtärin rahasampo jauhaa ja mikä on tilanne muutaman vuoden päästä.

Matkailualan voitot näyttävät olevan aina siellä tulevaisuudessa, Jäljelle jäävät ränsistyvät rakennukset,esim Wasalandia, pienempänä esimerkkinä Valkealammen hiihtokeskus, josta Alajärven kaupunki kirjasi alas miljoonien eurojen tappiot kuntaliitoksen jälkeen.

Pääomitus on pelastusrengas taas kerran alkuunsa epärealistiselle hötölle, kulurakenne liian korkea, eikä tulopuoli riitä mihinkään, eikä ole olleet alkuunsakaan realistisia arkitodellisuudessa.
Lähtökohtaisesti oma pääoma todennäköisesti nolla, kerran lainoituksen varassa on toimittu.
Kesäkauden, lomakuukausien tulot eivät riitä vuoden menoihin, ankara todellisuus edessä.

Ainakin vielä Titanic purjehtii ja soittokunta soittelee peräkannella, vaikka keula taitaa jo ryypätä vettä.... Koskahan näkyvyys komentosillalla paranee...?

Tänä vuonna Zoo tekee voittoa väkisin jonkin verran, ehkä muutamana seuraavanakin, mutta pitkällä aikavälillä eläintarha ei ole kannattava bisnes. Elukkapuisto on ihan surkeassa kunnossa, tulot eivät ole siis riittäneet edes ylläpitoon. Sudetkin sen näköisiä kuin olisivat olleet kuukauden kuolleena.

Pandauskovaiset ovat kuin alkemistejä, yrittävät muuttaa lyijyn kullaksi. Panda on kohta vanha vitsi, joka ei kiinnosta ketään.

Kunnan pitäisi ajaa eläinpuisto alas viimeistään pandasopimuksen loppuun mennessä, sitä ennen ei taida yksityistäminenkään olla mahdollista.

Joo, jos lisäinvestointeja ei tehdä 3-4 vuoden kuluttua, niin heikosti käy!

Vieressä hyvä ennakko tapaus minisuomi helvetin tollo

Onko pandoista tullut jotain positiivisia uutisia? Tätä voisi varrata vauvauutiseen: vauva on synynyt, kaikki ovat ihastuksissaan, käyvät katsomassa, muuta emme vielä tiedä. Pandala on rakennettu, siitä on velkaa suunnilleen 10 miljoonaa, lisäksi vuotuiset käyttömenot 15 vuoden ajalta. Pandavuokriin on sitouduttu 15 vuodeksi, yht. 15 niljoonaa. Jos pentuja tulee, niistä lisävuokra.

Ainoat varmat hyötyjät ovat Kiinan kansantasavalta, Keskisen kyläkauppa, ja ne jotka ovat saaneet palkkatyötä esim. Zoossa, heidänhän ei ole tarvinnut sijoittaa itse mitään. Yritystoiminnan, joka syntyy pandojen ympärille, kannattavuus on epävarmaa, koska sesonki tulee pysymään lyhyenä.

Ähtäri hyötyisi varmasti koululaisten kesäloman siirrosta myöhäisemmäksi, mutta se ei taida ihan heti toteutua.

Anskattoo kirjoitti:

Onko pandoista tullut jotain positiivisia uutisia? Tätä voisi varrata vauvauutiseen: vauva on synynyt, kaikki ovat ihastuksissaan, käyvät katsomassa, muuta emme vielä tiedä. Pandala on rakennettu, siitä on velkaa suunnilleen 10 miljoonaa, lisäksi vuotuiset käyttömenot 15 vuoden ajalta. Pandavuokriin on sitouduttu 15 vuodeksi, yht. 15 niljoonaa. Jos pentuja tulee, niistä lisävuokra.

Ainoat varmat hyötyjät ovat Kiinan kansantasavalta, Keskisen kyläkauppa, ja ne jotka ovat saaneet palkkatyötä esim. Zoossa, heidänhän ei ole tarvinnut sijoittaa itse mitään. Yritystoiminnan, joka syntyy pandojen ympärille, kannattavuus on epävarmaa, koska sesonki tulee pysymään lyhyenä.

Ähtäri hyötyisi varmasti koululaisten kesäloman siirrosta myöhäisemmäksi, mutta se ei taida ihan heti toteutua.

Lue lisää

Pentujen tulosta olisi taatusti enemmän tuloja kuin menoja!

Pennuissa on oikeasti jotain katsomista. Ne eivät vain köllöttele.

Ähtärilääset itse sais tiinehtiä usiammin jottei väki tyystin lopu.