Siis aina, aina ihastun ihmisiin joitten kanssa ei voi syntyä mitään suhdetta. Joko miehet ei kiinnostu musta tai sitten ihastun sellaiseen, että tekisin ehkä suuren virheen jos alkaisin suhteeseen.
Koska olen uskossa. Olin pitkään ihastunut uskovaan mieheen, mutta hän ei ole osoittanut mua kohtaan oikeen mitään suurempaa kiinnostusta. Eikä oikein kukaan muukaan uskovainen mies.
Mutta kappas, tuo uskovainen hävisi mielestä, kun kiinnostuin yhtäkkiä, ilman että ikinä oisin edes voinut kuvitella, naapurin miehestä.
Mutta hän ei ole uskossa!
Olen pari vuotta asunut tässä asunnossa ja tuo naapurin mies on yrittänyt viritellä keskusteluntynkää kanssani aina välillä, mutta olen tietoisesti vetäytynyt, koska en juuri halua ihastua ja tutustua lähemmin mihinkään uskomattomaan mieheen. Olen huomannut kun hän jää katselemaan kun on pihalla törmätty. Olen pysytellyt aika hyvin omissa oloissani, ainoastaan käynyt seurakunnissa ja viettänyt aikaa muitten uskovien kanssa.
Mutta nyt, en saa enää mielestäni tuota miestä...hän pyysi että juteltaisiin joku päivä ja suostuin. Hän seisoi hyvin lähellä ja hetken tuijotimme toisiamme silmiin. Siinä katseessa olin näkevinäni jotain....
Mutta miten saan nyt tapettua tunteeni tuota ihmistä kohtaan. Ei tän pitänyt näin mennä!
Sanon suoraan että vihaan tätä elämää, vaikka kuinka tietoisesti välttelisin asioita, jotka ei uskovalle ole hyväksi ja saattaa johtaa syntiin, niin tapahtuu juuri se mitä välttelen.
Koska olen uskossa. Olin pitkään ihastunut uskovaan mieheen, mutta hän ei ole osoittanut mua kohtaan oikeen mitään suurempaa kiinnostusta. Eikä oikein kukaan muukaan uskovainen mies.
Mutta kappas, tuo uskovainen hävisi mielestä, kun kiinnostuin yhtäkkiä, ilman että ikinä oisin edes voinut kuvitella, naapurin miehestä.
Mutta hän ei ole uskossa!
Olen pari vuotta asunut tässä asunnossa ja tuo naapurin mies on yrittänyt viritellä keskusteluntynkää kanssani aina välillä, mutta olen tietoisesti vetäytynyt, koska en juuri halua ihastua ja tutustua lähemmin mihinkään uskomattomaan mieheen. Olen huomannut kun hän jää katselemaan kun on pihalla törmätty. Olen pysytellyt aika hyvin omissa oloissani, ainoastaan käynyt seurakunnissa ja viettänyt aikaa muitten uskovien kanssa.
Mutta nyt, en saa enää mielestäni tuota miestä...hän pyysi että juteltaisiin joku päivä ja suostuin. Hän seisoi hyvin lähellä ja hetken tuijotimme toisiamme silmiin. Siinä katseessa olin näkevinäni jotain....
Mutta miten saan nyt tapettua tunteeni tuota ihmistä kohtaan. Ei tän pitänyt näin mennä!
Sanon suoraan että vihaan tätä elämää, vaikka kuinka tietoisesti välttelisin asioita, jotka ei uskovalle ole hyväksi ja saattaa johtaa syntiin, niin tapahtuu juuri se mitä välttelen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Auttakaa nyt joku, olen hyvin lähellä sitä, että annan tunteiden viedä ja rakastun ihmiseen joka ei ole uskossa.
Voin sanoa että olen niin väsynyt tähän elämään, siihen, että vaikka kuin yritän elää Raamatun sanan mukaisesti, niin koko ajan pitää elää näitten tunteitten kanssa. Vihaan sitä, en jaksa, kun aina tunteet on yksipuolisia. Tai sitten tunteet on molemminpuolisia mutta kohde aivan väärä.
Tutustu tunteisiisi ja tarkkaile, mitä ne sinulle yrittävät kertoa. Joskus täytyy antaa tunteiden viedä, mutta tietyllä tapaa järki mukana... ettei satuta itseään tai toista. Tsemii! :)
Tuo on nyt sitä Jumalan koettelua.
Eli valitsetko itse, vai alistatko oman tahtosi ja halusi ja tunteesikin Herran tahdon alle ?
Olen känyt saman läpi monta kertaa, ja olen oppinut sen, että tunteisiin ei voi luottaa, ne tulevat ja menevät, eikä niiden saa antaa viedä minua.
Kyllä Herra sitten aikanaan vahvistaa sen, että kuka uskova nainen on minulle juuri se oikea, uskosta osaton se ei voi olla, sen opin kipeästi kantapään kautta, ja kärsin todella pahasti omasta väärästä valinnastani.
Eli siperia opetti minua, toivottavasti sinä et joudu tätä Tietä käymään läpi, jonka minä itse kävin läpi.
Minulle Herra puhui lopulta tämän kautta, että miten Hän asiat vahvistaa lopulta:
26 Kun Jeesus näki äitinsä ja sen opetuslapsen, jota hän rakasti, seisovan siinä vieressä, sanoi hän äidillensä: "Vaimo, katso, poikasi!"
27 Sitten hän sanoi opetuslapselle: "Katso, äitisi!" Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa.
Eli kyllä Herra sitten vahvistaa molemmille sen, että liitto on Hänen tahtonsa.
Joo, yksi vakiovastaaja luetaanko sanaa yläpuolella kerkesi sun provoihin taas mukaan, kuten yleensä on innokkaana. Nämähän menee aikansa täydestä? Älä kuseta, sitäpaitti alta riman tämäki juttu.
Oohan varovainen. Luterilaiset naapuripitäjässä aikoinaan vapaan miehen ja Saksassa sotimassa olleen miehen täällä oleva aviovaimo, joka sitten hilputteli tuon vapaan miehen kanssa saaden lapsia, niin kumpikin hirtettiin siitä teosta. Tämä 1600 luvulta
Samoin naurisvarkaatkin jos lähelle markkaa oli saalis, niin hirteen joutui.
Ts. olivat lain alla. Laki oli sellainen.
Sunnuntaina oli pakko mennä kirkkoon ja jos oli pakko tehdä elääkseen joku sunnuntai töitä, se piti maksaa kirkkoherralle ns. sapattikorvauksena.
Niin, katolisena aikana kalastus oli sallittu määrätystä verosta. Kihlakunnan tilikirjasta löytyy 1551 tehdyn merkinnän mukaan piispalle kymmenysmaksu pyhäkalastuksesta.
Ja jos pyhänä teit työtä sakko oli 3 mk.
1566 [jätän paikannimet pois] pääsiäispyhänä työstä tavattu mies, sakko oli 3 mk.
Eli tämä oikeaoppisuuden ajan merkintä.
Vuodelta 1687 asetuksessa valoista ja sapattirikkomuksista oli työnteko nimenomaisesti kielletty jumalanpalveluksen aikana sakon uhalla ja sakko oli 40 hopeamarkan arvoinen.
Eli kirkonkellojen kumahdellessa astui kansa sunnuntaiaamuna Herran temppeliin.
Klo oli 8:00.. syksyllä ja talvella 9:00
Eikä siinä saanut syödä ja juoda, ennen kirkkoonmenoa, se oli koirain ja sikojen tapa, todettiin. Oli istumajärjestykset, talon ja herrojen suhteen. Jopa haudat alttarinympärillä oli jaettu. Ja kyllä se kirkko haisikin, kunnes kiellettiin kirkkoon hautaaminen.
ts- nyt kun kuuntelette kirkonkellojen kuminaa, muistakaa sapattikellot ja rangaistukset, sekä miksi se sunnuntai tuntuu niin väkevältä vapaasapatilta. Se on istutettu perinnäisopein ja sen historiankirjat tuovat esiin tutkittavaksi.
Kyse on katolisesta opista, joka juontuu sitten luterilaisen kaavan kautta meihin.
Eli kiivas ja ankara oli kirkkoruhtinas aikoinaan.
Kirkkokuria valvoi kirkkoherran apuna kuudennusmiehet. Pitäisiköhän vieläkin tuo virka nimittää, aika kurittomia ovat kastetut ja ripitetyt tänäaikana.
Pitäisköhän kirkkoherran ottaa asiat käsittelyyn pitäjäkokouksessa. Rietasta on elämä nykyään.
Mun elämässä on ollu ihan riittämiin näitä koettelemuksia. Tämä koti oli Jumalan johdattama. Jeesus tietää, että haluan elää Hänelle ja palvella häntä ja odottaa sitä Hänen johdattamaa puolisoa.
Niin miksi, oi miksi, pitää nyt käydä taas näin, että joudun taistelemaan omia tunteita vastaan.
Ainoa hyvä puoli tässä oli, että en ajattele enää sitä yhtä, jota tuskin koskaan tulisin saamaan.
Tällä naapurin miehellä on lapsia yhtä monta kuin itselläkin, jopa lasten sukupuoletkin ovat samat.
Mutta miksi Herra antoi tämän kodin, kun tiesi kyllä että tulen saamaan naapurikseni yh-isän...
En yksinkertaisesti jaksa enää taistella omia tunteita vastaan, kun sitä olen tehnyt kaiken aikaa.
Mielenkiinnolla odotan sitä tapaamista ja mitä tuo mies haluaa sanoa....Hän tietää nyt kyllä että olen uskossa.
Vaikutat epätoivoiselta. Se saa kunnolliset miehet välttelemään sinua. Ja kunnottomat taas käyttävät epätoivoisia naisia mielellään hyväkseen.
Useimmat eivät halua tunteiden heiteltävissä olevaa kumppania, koska sellaiseen ei voi pitemmän päälle luottaa.
Mikä tunteissa on niin pelottavaa? Tunne ei tarkoita, että on pakko ryhtyä toimenpiteisiin. Minäkin olen ihastunut ihmisiin, joiden kanssa ei tullut mieleenkään ryhtyä mihinkään. Ja kun ihastus meni ohi - kuten se useimmiten menee - niin en edes tiennyt mitä heissä edes näin.
Ihmisestä ei ole Jumalan korvikkeeksi. Jos valitsee miehen tai naisen Jumalan tien sijaan, niin tulee takuuvarmasti pettymään. Ja vaikka omilta teiltä palaisikin takaisin Jumalan yhteyteen, niin virheiden seuraukset kulkevat mukana. Mitä enemmän ihmissuhdekokeiluja, sitä enemmän tunne-elämän painolastia.
Rakasta Hänet Kristukselle Jeesukselle,
Kerro mitä Raamatun UT ssa opetetaan, ja miten voisi siihen Raamatun UT mukaseen elämiseen päästä sisälle / mukaan. Siis siihen Oikeasti Kristillisyyteen. Siihen Kristuksen Jeesuksen kirkkaudeksi ja kunniaksi, käskynsä kaikilta osin pitävään ja täyttävään, Raamatun UT mukaiseen Kristillisyyteen. Jonka voi aloittaa täälläkin, kyselemällä siitä Raamatun UT mukaisesta Kristillisyydestä, siitä mikä vasta sitä, siksi oisoittautuvaa / todistautuvaan olisi ja on.
Siinä sinulle haasteeksi. Älä dyhdy mihinkään muuhun kanssaan ennen kuin olet saanut hänet em. mukaisesti Oikeasti Kristityksi. Sitten vain aloitatte yhdessä muitakin Raamatun UT mukaiseenn Kristillisyyteen voittaviksi.
Siihen että toinen tulisi uskoon, voi mennä vuosikausiakin. En ehkä jaksa odottaa, kun sitä uskoontuloa ei välttämättä tapahdu koskaan. Siksi joudun vain kuolettamaan tunteet, en voisi tehdä sitä virhettä että joutuisin Jeesuksen luota pois, sotkeentumalla uskomattomaan.
Ota huomioon se, että tämä Kristuken Jeesuksen ihmiskunnalle ansitseman UUDEN liiton / testamentin, = Jumalan ARMON aikakausi alkaa olemaan ihan lopussaan, eletään niitä Jumalan ARMON aikakauden viimeisen sukupolven LOPUN aikaa, jo niitä viimeisiä ARMON vuosia. Ennen sitä tuomion ajan ja vaiheen alkamista. Nyt uksovien pitäisi alkaa heräämään ja voittamaan niin paljon kuin vain mahdollista, ihmisiä Kristukselle Jeesukselle. Joka ei tähän työhön yhdy, ei pelastu itsekään, ilman sitä hirvittävää vihan ajan tuomiota!!